KEHITYSTALOUSTIEDE
Tuomas Malinen TTS-kurssi
19.3.2014
Taloudellinen kehitys
• Viimeisten kahdensadan vuoden aikana
ihmiskunta on kehittynyt ennennäkemättömällä tavalla
• 1700 -luvulla eliniän odote oli Euroopassa alle 30 vuotta
• Vuonna 2008 Suomessa syntyneiden lasten
eliniänajan odote vaihteli 76,3 vuodesta (pojat) 83 vuoteen (tytöt)
• 1870 -luvulla työntekijän keskimääräinen viikkotyöaika Yhdysvalloissa oli 61 tuntia.
Nykyään se on 34 tuntia
Eliniän odotteen kehitys
Lähde: Weil 2013
Ruotsalaisten naisten todennäköisyys olla elossa eri ikäisinä eri aikakausina
Lähde: Weil 2013
BKT ja lapsikuolleisuus vuonna 2009
0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000
0 20 40 60 80 100 120 140
BKT asukasta kohti (ppp)
Lapsikuolleisuus 1000 lasta kohti
Lähde: Maailmanpankki
BKT ja alaikäisten synnytykset vuonna 2009
0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000
0 50 100 150 200 250
BKT asukasta kohti (ppp)
Syntyvyys alaikäisillä (15-19 vuotta) naisilla (synnytykset 1000 alaikäistä naista kohti)
Lähde: Maailmanpankki
Talouskasvun tutkimuksen historiaa
• Klassisista ekonomisteista moderniin kasvuteoriaan ovat keskeisimmin vaikuttaneet Smith (1776), Ricardo (1817) sekä Malthus (1798).
• Modernin kasvuteorian alkusysäyksenä voidaan pitää Ramseyn (1928) artikkelia, jossa etsittiin kotitalouksien yliaikaisen optimointiongelman kautta ratkaisua kysymykseen, kuinka paljon valtion tulisi säästää.
• Ennen kuin Ramseyn teorioita alettiin hyödyntämään kasvututkimuksessa, Harrod (1939) ja Domar (1946) esittelivät kasvumallinsa. Heidän mallinsa perustui tuotantoteknologiaan, jossa tuotannontekijöiden välillä oli hyvin vähän substituutiota.
• Solow (1956) ja Swan (1956) esittelivät lähes yhtä aikaa neoklassisen kasvumallin, joka perustui Cobb-Douglas tuotantoteknologiaan
• Cass (1965) ja Koopmans (1965) esittelivät, Ramseyn
kuluttajaoptimointiteoriaa hyödyntäen, endogeenisen säästämisasteen kasvumallit.
Kehitystaloustiede
• Pyrkii löytämään ne tekijät, jotka ovat johtaneet globaaliin taloudelliseen
kehitykseen
• Tieteenalan toinen osa tutkii, miten maailman alikehittyneet taloudet saataisiin kasvuun
• Afrikka on kehitystaloustieteellisen
tutkimuksen nykyinen pääpainoalue, mutta
samalla se on tieteenalan suurin ongelma
BKT asukasta kohti eräissä maaryhmissä, 1950 - 2008
0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 9 000
Afrikka Aasia Latinalainen Amerikka Entinen Itäblokki
Lähde: Maddison
Maailman tuotannon jakauma
Lähde: Piketty (2014)
Maailman väestön jakauma
Lähde: Piketty (2014)
Maailman tulonjaon kehitys blokeittain
Lähde: Piketty (2014)
Valtioiden top - kymppi, taloudellisesti ja väestöllisesti vuonna 2009
Lähde: Weil 2013
Globaali tulojen jakauma
Lähde: Heston, Summers, and Aten (2011).
Copyright © 2009 Pearson Education, Inc. Publishing as
Pearson Addison-Wesley 1-15
Maailman tulojen jakauma ja sen
komponentit, 1820–1992
Mahdollisia syitä maiden välisiin tuloeroihin
Lähde: Weil 2013
Teorian ja aineiston suhde
In theory there is no difference between theory and practice. In practice there is.
- Yogi Berra, Jan L. A. van de Snepscheut, ym.
• Monia asioita, joita ekonomistit haluaisivat tietää, ei ole mahdollista mitata, kuten hyöty.
• Aineiston mittaamiseen, etenkin maiden välillä, liittyy monia ongelmia (erot mittaamistavoissa, mittausvirheet)
• Monissa luonnontieteissä voidaan havaita jokin ilmiö ja keksiä sille teoria. Talous- ja muissa yhteiskuntatieteissä tämä on ongelmallinen lähtökohta, mm. näennäiskorrelaatioiden sekä puuttuvan
muuttujan mahdollisuuden takia.
Phillipsin käyrä
• Phillipsin käyrällä kuvataan (kuvattiin) inflaation ja työllisyyden suhdetta.
• Teoria perustui havaittuun tilastolliseen relaatioon inflaation ja työllisyyden välillä
• Ilmiölle ei kuitenkaan ollut teoreettista mallia
• 1970 –luvulla relaatio rikkoutui Yhdysvaltojen kohdatessa stagflaation (inflaatio yhdistettynä taantumaan ja korkeaan työttömyyteen)
• Phillipsin relaation rikkoutuminen johti kotitalouksien ja yritysten odotuksien sisällyttämiseen taloutta selittäviin malleihin
• Keskeisimpänä argumenttina oli ns. Lucasin kritiikki (1976).
Taloudellisen kasvun mallinnuksen lähtökohdat
Tuotantofunktio voidaan esittää muodossa:
]
• Y(t) on hetkellä t tuotettu tuotanto
• K(t) on hetkellä t tuotantoon käytettävissä oleva kestävä ts. fyysinen pääoma
• L(t) on hetkellä t tuotantoon käytettävissä oleva työvoima, ts. ihmisten tekemä työ
• T(t) on teknologian ja tiedon panos
tuotantoon hetkellä t.
Fyysinen pääoma
• Tähän kategoriaan kuuluvat kaikki fyysiset
tuotantopanokset, kuten laitteet, rakennukset, ja kirjoitusvälineet.
• Useat tuottajat eivät voi käyttää näitä
tuotantopanoksia yhtä aikaa. Esim. yhteen sellutehdasrakennukseen mahtuu kerrallaan vain yksi sellun tuottaja.
• Tätä piirrettä kutsutaan kilpailullisuudeksi
(rivalry).
Fyysisen pääoman kasvu
• Suljetussa taloudessa fyysisen pääoman kasvu tietyllä hetkellä vastaa bruttoinvestointeja
vähennettynä vanhentumisella:
• Fyysisen pääoman kasvun oletetaan siis syntyvän säästetystä ( tuotannon osasta poistoilla ( )vähennettynä:
) = s
= , > 0, 0 1
Säästöt vs. investoinnit, 15 valtiota
.04 .08 .12 .16 .20 .24 .28
1825 1850 1875 1900 1925 1950 1975 2000 Mean investments %
Mean savings % Lähde: Taylor (2007)
Fyysisen pääoman osuus BKT:sta
Lähde: Bernanke and Gürkaynak (2002), table 10 and note 18.
Työvoima
• Työvoima käsittää työntekijöiden määrän, heidän tekemänsä työtunnit, työntekijöiden fyysisen
voiman, heidän kykynsä sekä terveydentilan.
• Työvoima on niinikään kilpailtu tuotannontekijä, koska jokainen työntekijä pystyy tekemään
kerralla vain yhtä työtehtävää vähentämättä yhteen työtehtävään käytettyä aikaa.
• Työvoima vaihtelee yli ajan väestönkasvuvauhdin, työvoiman osallistumisasteen sekä työvoiman
taitojen vaihtelun vuoksi.
Työvoiman kasvu
• Oletetaan, että kaikki työskentelevät saman ajan ja että kaikilla on sama taito, joka normalisoidaan yhdeksi.
• Mikäli työvoiman määrä sekä työintensiteetti ajanhetkellä 0 normalisoidaan yhdeksi ja oletetaan vakioinen
väestönkasvuvauhti, väestön ja sitä kautta työvoiman määrä hetkellä t on
• Ottamalla yhtälöstä logaritmit ja derivoimalla se ajan suhteen saadaan:
0
mikä on työvoiman eksogeeninen, tuotantopanoksia kuluttamaton kasvuvauhti.
BKT:n ja väestön kasvun suhde
Lähde: Weil 2013
Teknologia ja tieto
• Työntekijät ja koneet eivät kykene tuottamaan mitään ilman tietoa ja ohjetta (mallia) tai suunnitelmaa, joka kertoo miten tuotanto luodaan.
• Tätä kutsutaan teknologiaksi tai tiedoksi (knowledge)
• Teknologia voi kehittyä ajassa. Saman tuotannon aikaansaaminen esimerkiksi vuonna 2012 vaatii
huomattavasti vähemmän pääomaa ja työvoimaa kuin vuonna 1912.
• Teknologian taso voi myös poiketa valtioiden välillä.
• Teknologinen kehitys määritellään usein tuottavuuden
kasvuksi
Mooren laki ja Intelin prosessorit
Lähde: Intel
Teknologia neoklassisessa kasvumallissa
• Teknologian huomioiva Solowin-Swanin malli on muotoa:
)
• Tuotanto työntekijää kohti saadaan yhtälöstä:
= =
• Tästä saadaan
missä on eksogeeninen teknologisen kehityksen vauhti.
”Kasvun moottori”
• Teknologia on kehittynyt huimasti viimeisten kahden sadan vuoden aikana
• Silti maailman valtioiden tuloerot ovat edelleen merkittäviä.
• Jos oletetaan, että teknologinen kehitys ajaa
talouskasvua, miksi jotkin valtio ovat köyhiä ja
toiset rikkaita?
Lähde: Yhdysvaltain puolustusministeriö 2003
Valtion rooli?
Korruption rooli?
Lähde: Kaufmann, Kray, and Mastruzzi (2010).
Sosiaalisen kyvykkyyden rooli?
Lähteet: Temple and Johnson (1998); Heston, Summers, and Aten (2011).
Sosiaalisten normien rooli?
(Lähde: Easterly, NYU 2010)
Sosiaalinen normi, jonka mukaan valtion tulisi kantaa vastuu
yksilöistä Sosiaalinen normi, jonka mukaan
yksilöitten tulisi kantaa vastuu itsestään (World Values Survey)
Enemmän
talouskehitystä
Vähemmän talouskehitystä
ALB DZA
ARG AUT
BGD BEL
BGR
BLR CAN
CHL
CHN HRV CZE DNK
EST FRA DEU FIN
GRC
HUN ISL
IND IDN
IRN IRL
ISR
ITA JPN
JOR
KOR
KGZ LTU LVA
LUX
MLT
MEX
MDA MAR NLD
NGA PAK PER
PHL POL PRT
ROM
RUS SAU
SIN
SVK
VNM
SVN
ZAF
ZW E ESP
SW E
TUR
UGA
UKR MKD
EGY GBR
TZA USA
VEN
67891011
4 5 6 7 8
e037
lpcy2002 Fitted values
Maan sijainnin vaikutus?
Lähteet: Heston, Summers, and Aten (2011), Gallup, Mellinger, and Sachs (2001).
Meriyhteyden vaikutus?
Lähde: Gallup, Sachs, and Mellinger (1999).
Luonnonvarojen vaikutus?
Lähteet: Maailmanpankki (2006), Heston, Summers, and Aten (2011).
Onko talouskasvun ”ihanteelle”
vaihtoehtoja – Degrowth?
• Keskeisin syy, miksi talouskasvua tarvitaan on, että se luo työpaikkoja.
• Mikäli väestö kasvaa tai pysyy vakiona, tuottavuuden kasvu (=teknologinen kehitys) johtaa siihen, että saman tuotoksen tuottamiseen tarvitaan vähemmän työntekijöitä.
• Degrowth-liikkeen usein esittämissä argumenteissa työläisille maksettaisiin vähemmästä (ja edelleen vähenevästä) työstä sama palkka.
• Tässä tapauksessa pääoman tuotto vähenisi, koska
tuottavuuden kasvu käytettäisiin työvoiman palkkoihin.
• Tämä johtaisi de facto sosialistiseen talousmalliin, koska pääomien omistaja ei enää päättäisi investointiensa
(mielestään) parhaasta allokaatiosta.
Taloudellisen kasvun ”ihanteen”
käytännön vaihtoehdot
• Degrowth -liikkeen perusajatuksien seuraaminen johtaisi siis valintaan työttömyyden kasvun,
investointien vähenemisen tai teknologisen kehityksen lopettamisen väliltä.
• Kaikki vaihtoehdot johtavat lopulta kansantuotteen pienenemiseen ja elintason laskuun (teknologisen kehityksen lopettaminen vaatisi myös "väkivaltaa").
• Taloudellinen kehitys onkin dynaaminen prosessi, jota emme vielä kovin hyvin tunne. Sitä ei käytännössä
mitenkään voida "jäädyttää" nollatasolle ilman
huomattavia hyvinvointitappiota.
Tapaus Japani
0 200000 400000 600000 800000 1000000 1200000
BKT asukasta kohti Valtion velka, % BKT
