• Ei tuloksia

Reunamerkintöjä keskusteluun filosofisten tekstien kääntämisestä ja suomalaisesta kirjallisuudesta

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Reunamerkintöjä keskusteluun filosofisten tekstien kääntämisestä ja suomalaisesta kirjallisuudesta"

Copied!
5
0
0

Kokoteksti

(1)

POSITIOITA

H.K. Ri i k onen

Reunamerkintöjä keskusteluun

filosofisten tekstien kääntämisestä ja suomalaisesta kirjallisuudesta

89

(2)

90

(3)

POSITIOITA

J ■ On myös

muistettava, että suomen kielessä on jo pitkä perinne termien kääntämisessä - joka kieltämättä on fennomaanien perintöä.

Mutta sitä perinnettä on mahdollista jatkaa. Sitä paitsi suomen kielellä ei tavallaan ole sellaisia pitkiä (joissain suhteissa myös kahlitsevia)

perinteitä kuin monilla indoeurooppalaisilla kielillä, joten

suomella on runsaasti fleksibiliteettiä

omakielisten termien luomiseen.”

91

(4)

nimenomaan ja vain indo

eurooppalaisten kielten sisällä tapahtuvaksi pohdinnaksi, on näkemys kovin ahdas. Mitä olisi sanottava esimerkiksi arabien keskiajalla tapahtuneesta tavasta omaksua, välittää ja kehitellä kreikkalaista filosofiaa?”

92

(5)

POSITIOITA

Viitteet

Kirjallisuus

93

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Bonaventuran luonnehdinta kirjan tuottamisesta osoittaa, että myös jäljentämistä pidettiin hyväksyttävänä tapana tuottaa kirjoja - koskivathan Bonaventuran sanat yhteiskuntaa,

Suomen keskiaikaiset kirkot ovat suuria verrattuna Suomen väestömäärään keskiajalla ja esimerkiksi Ruotsin keskiaikaisiin kirkkoihin. Kirkot riittivät pitkään..

Keskutelijat esimerkiksi tiesivät, ettei hiilidioksidi aiheuta lämpenemistä, että ilmasto on aina muuttunut, että keskiajalla oli lämmintä, ettei maapallo ole 2000-lu-

Rauhala antaa ymmärtää, että tosiasi- allinen huoleni olisi fi losofi an muodos- tama uhka ”medikalisaation mahdille”.. Ei siis huoli psykoottisista potilaista ja

Schlücking oli tyytyväinen siihen, että Koskenniemi esitti runokäännöstensä yhtey- dessä myös saksankielisen alkutekstin, mutta eräiden esi- merkkiensä valossa Schlücking

Jälkimmäisiltä kuitenkin puuttui Deweyn visionaarisuus sekä kokonaisvaltainen ymmärrys elämästä ja filosofisten ongelmien mielestä (esimerkiksi realismi–idealismi-

Läpi kirjan kirjoittajat pyrkivät osoittamaan, että olemusajatteluun perustuva oletus kaikille yhteisestä geeneihin sementoi- dusta ihmisluonnosta ei suinkaan

Kaikki oireet ja merkit ovat kaikkialla samat, sillä myös sairaus on sama, kylän kuolema jolla ei ole ollut riittävää elinkykyä, eikä sellaista koskaan tosiasiassa annettu