Haja-asutuksen ja muiden pienten yksiköiden jätevesien käsittely

1980:15

HAJA-ASUTUKSEN JA MUIDEN PIENTEN YKSIKöiDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

VES IHALL.I TUKSEN MONISTESARJA

1980:15

HAJA-ASUTUKSEN JA MUIDEN PIENTEN YKSIKOIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

Vl'sihnllitu llclsinki I~JHI

VESIHALLITUS 17.4.1980

HAJA-ASUTUKSEN JA MUIDEN PIENTEN YKSIKÖIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY Sisällysluettelo

Esipuhe 1. Johdanto

2. Jätevesien vaikutukset ja niiden käsittelyn tarve 2.1 Jätevesien vaikutukset vesistöihin

3.

4 .

2.2 Jätevesien vaikutukset pohjavesiin

2.3 Jlitcvesicn ympliristöhygiccniset vuikutukset

Pienten yksiköiden käyttöön soveltuvia käymälätyyppejä ja jätevesien käsittelymenetelmiä

3.1 Yleistä

3.2 Jätevesien käsittelyvaihtoehdot 3.3 Käymälätyypit ja käymäläjätevedet

3.31 Tavalinen vesikäymälä 3.32 Kuivakäymälä

3.33 Kompostikäymälät

3.34 Muut käymäläratkaisut

3.35 Eri käymälätyyppien soveltuvuus 3.4 Pesuvedet

3.5 Jätevesien käsittelymenetelmät 3.51 Sakekaivot

3.52 Kokoaminen umpinaiscen säiliöön 3.53 Jätevesien imeyttäminen maaperään 3.54 Jäteveden pienpuhdistamot

3.6 Jätevesien käsittelymenetelmän ja käymälätyypin valinta 3.61 Jätevesien käsittely asemakaava-alueella

3.62 Jätevesien käsittely rakennuskaava-alueella

3.63 Jätevesien käsittely muualla väestökeskuksen alueella 3.64 Jfitcvcsien käsittely vficstökcskuksen ulkopuolella 3.65 Vuihtoehtoiset jfitcvcsicn klisittelymenetelmät 3.66 1'hteenveto

L H h t c' c t J : ¹ muu k i r j a l 1 i s u 11 s

3

E S I P U H E

Vesihallitus asetti 8.3.1979 työryhmän, jonka tehtävänäoli laa- tia yleinen selvitys talousjätevesien käsittelymenetelmistä ja niiden tarpeesta eri tilanteissa lähinnä vesilautakuntia varten.

Työryhmän puheenjohtajaksi määrättiin toimistoinsinööri Pauli Kleemola ja mui i jäseniksi toimistoinsinööri Veikko Palo, vs.

toimistoinsinööri Tapani Suomela, diplomi-insinööri Sakari

Välimaa ja vs. toimistoinsinööri Erkki Santala, joista viimeksi mainittu toimi myös työryhmän sihteerinä.

Työryhmä joutui selvitystä laatiessaan toteamaan, että maassam- me on tehty erittäin vähän pienten yksiköiden jätevesien käsitte-

lymenetelmien toimivuutta koskevia tutkimuksia. Tämän vuoksi työryhmä katsoi välttämättömäksi tutustua muissa pohjoismaissa tehtyihin tutkimuksiin. Erityisesti Ruotsissa ja Norjassa on tätä kysymystä tutkittu huomattavasti laajemmin ja näissä maissa on tälläkin hetkellä käynnissä useita laajoja tutkimuksia. Työ- ryhmällä on selvitystä valmistellessaan ollut käytettävissään muun aineiston lisäksi Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton valmisteleroa luonnos haja-asutuksen vesiensuojeluohjeiksi.

Käynnissä olevat tutkimukset tähtäävät erityisesti sellaisten ratk sujen kehittämiseen, jotka ovat ympäristönsuojelun kannal- ta hyväksyt iä ja jotka samalla ovat helppokäyttöisiä ja talou- dellisia. Tällaisia ratkaisuja ovat mm. erilaiset jätevesien imeytysmenetelmät ja kompostikäymälät. Samalla pyritään kehittä- mään myös tavanomaisia, laajempaan käyttöön jo yleistyneitä rat- kaisuja. On odotettavissa, että lähiaikoina voidaan laatia yk- sityiskohtaisia ohjeita myös uusimpien menetelmien käytöstä.

5

l. J 0 H D A N T 0

Suomessa oli vuoden 1979 alussa noin 1,6 miljoonaa asukasta eli 0,5 ... 0,6 miljoonaa taloutta yleisten viemärilaitosten ulkopuo- lella. Pääosan viemäröimättömistä talouksista muodostavat maa- seudun tilakeskukset ja muu haja-asutus, jossa talot ovat etäällä toisistaan. Kaupunkien ja taajamien reuna-alueilla on kuitenkin varsin tiheääkin asutusta ilman keskitettyä viernäröintiä.

Usein vedenhankinta on voitu järjestää keskitetysti, mutta

viemäröinti hoidetaan talokohtaisesti tai pieninä ryhminä. Tällai- nen asutus on viime vuosina lisääntynyt, myös entisiä kyläkeskuk- sia täydentävänä rakentamisena. Viemäröimättömille alueille

valmistuu vuosittain useita tuhansia uudisrakennuksia ja lukuisia peruskorjataan j varustetaan vesihuoltolaitteilla.

Loma-asutus on vielä yleisemmin, lähes· poikkeuksetta yleisen viemäriverkoston ulkopuolell~l. Vuoden 1979 alussa loma-asuntoja oli kaikkiaan noin 265 000 ja niiden määrä on viime aikoina lisääntynyt 9 000 ... 10 000 kappaleella vuosittain. Loma-asunnot rakennetaan edelleen pääosin knavoittamnttomillc ranta-alueille.

Vuosittain muuttuu myös ympärivuotisia asuntöjn loma-asunnoiksi huomattava määrä. Päinvastniscst:1 rakennuskannan käyttötarkoi- tuksen muuttumisesta ei ole juuri tietoja, mutta se lienee toistaiseksi pysynyt vähäisenä.

Veden käytön ja jätevesikuormituksen kannalta haja-asutukseen verrattavia ovat myös eril~1iset majoitusliikkeet, kurssi- ja leirikeskukset, leirintäalueet, lomakylät ja oppilaitokset, joita ei ole liitetty yleiseen viemäriverkostoon. Kaikki nämä aiheuttavat ns. vesistöjen haj~1kuormi tusta. Asutuskeskusten ja teollisuudenkin jätevesien käsittelyn pararituessa on hajakuormi- tuksen suhteellinen osuus vesistöjen kokonaiskuormituksesta lisääntynyt. Tästä syystä on si ihcnkin kiinnitettävä huomiota, jotta vesistöjen i lan huononein-inen pysähtyisi tai toisaalla p:tranemincn voisi j:ttku;J.

ILij:J-;tsut·ukscn jH evvsicn mundostttmisecn j:1 kiisi ttclyyn liittyviä s:ifinnöks i n on sc'Lii t t·rvcydcnhn i ^{t ( l} 1:1 i ss:t et tfi v<·s i 1:1 i ss;t. N:i i dcn

6

1 ien toisiaan sivuavia määräyksiä on ylei esti ottaen käytettävä n, että vesivaroihin ja niiden käyttöön a suojeluun liittyvät

et k itellään vesilain mukaisesti a terveydellisen haitan a uttaminen puolestaan terveydenhoitolain muka sesti. Tulkinta-

a on selvittänyt lääkintöhallituksen ja vesihallituksen aset- tama ryhmä, jonka laatima muistio on jul aistu lääkintöhallituksen ki eessä 30.10.1979, Dno 472/04/78. Siinä odet an mm., että te

viranomainen voi vesikäymälälupaa myöntäess ätä jätevedet koottavaksi umpisäiliöön, mutta asiat, jotk skevat jätevesien j tamista emäriä tai ojaa myöten vesistö ta maahan sekä johta- mista puhdistuslaitteen kautta kuuluvat kun atas lla vesilautakunnan

0 taan.

Tässä muisti ssa sitellään ensisijaisesti h a-asutuksen j evesien käsitteleiDiseksi

ekni iä ratkaisuja

ä niiden soveltuvuutta a siin k ttökohteisiin. Suomessa vähemmän tunnetut, uudet mene- te t esitetään perusteellisemmin kuin jo pitkään yleisessä käytössä olleet. Sekä käymälätyypin että varsinaisen jätevesien käsittelyrat- kaisun valintaa tarkastellaan esittämällä e i vaihtoehtojen edut, haittapuolet ja kustannukset. Varsinaisia toitusohjeita ja yksityis- k taisia rakentamisohjeita ei tässä yhteydessä sitetä. Muistion, 1 ussa oleva kirjallisuusluettelo sisältää kuitenkin teoksia, joissa on tarkempia tiet a mm. alaan liittyvästä imustoiminnasta ja menetelmien kehittämisestä. Käytäntöön sove lettavia rakentamis- ja

toitusohjeita pyritään myöhemmin laatimaan sen uuden tiedon pohjalta, ta k ti- ja ulkomaiset käynnissä olevat tutkimukset tuottavat lähi-

a.

Pienten yksiköi jätevesien käsittelyyn 1 ittyviä ohjeita on tämän st on lisäksi myös esimerkiksi sisäasia nmin steriön ja vesihalli- sen julkaisemassa oppaassa "Loma-asuntoj ve i- ja jätehuolto",

s

Vesiens eluyhdistysten Liiton julk isemassa ki asess

! l ve iensuojE:luohjeet" sekä Kunnallist knillisen

y s n julkaisuss::1 ".Jijtcvcdcn pic'npuhd tamo".

2. J Ä T E E S I E N V A I K U T U K S E T J A N I I D E N K Ä S I T T E L Y N T A R V E

2. 1 SIEN VAIKUTUKSET VESI IHIN

Maamme väest6keskukset sijaitsevat yleensä rannikon tai sisä- vesien tuntumassa ja niiden jätevesikuormitus kohdistuu ensi- sijaisesti lähi iinvesialueisiin pistemäisenä. Haja-asutus ja muut pienet kuormittajat aiheuttavat os n ns. vesistöjen haja- kuormitukscsto. Lähinnä vain lavill(l jokivarsilla on pysyvää

h;1j~1 asutusta välittömästi vesistöjen rannoilla. Tätä nauhamai- sesti j aseuraavaa asutusta on erityisesti Lounais-Suomessa ja Pohjanmaalla. Järviseudulla on perinteisesti rakennettu etääm- mälle rannasta. Loma-asutus on kuitenkin kaikkialla Suomessa hakeutunut rannoille tai niiden tuntumaan, usein jopa aivan rantaviivalle. Ran a-alueilla sijaitsee myös suuri osa taaja-

mien ulkopuolis st ssi- ja lomakeskuksista, majoitusliikk~istä

ja vastaavista.

Vcsistömmc ovat luonnostaan varsin alttiita pil~tuntumaan niihin kohdistuvan kuormituksen vaikutuksesta. Järvien vähäinen vesi- tilavuus, hidas veden vaihtuvuus, pitkä jääpeitteinen kausi ja runsas maaperästä huuhtoutuva ravinnekuormitus, ns. luonnonkuor- mitus, ovat omiaan lisäämään järviemme pilaantumisalttiutta.

Asmnis jätevedet s i s ä 1 t ä v ä t r un saa s t i b i 1 g i se s t i a k t i i v i s i a kas nr nteit , erityisesti s ria ja typpeä. Niiden joutu- minen vesistöön me itsee lisääntyvää levätuotantoa ja rehevöi- tymistä, mikä on vesistön pilaantumisen ensimmäinen oire. Alkuun päässeen pilaantumiskehityksen s ttäminen on vaikea tehtävä,

käli se ylipäänsä onnistuuk~1an. Siksi on tärkeää jo ennalta estää vesistön til n heikkenemistä aiheuttavien jätevesien ja jätteiden joutumin n vesistöön.

M _~c 'l'l ·- J ^:1 me ts _c ^{'l 11} s _- a" pien-en Y s1 · t k · luen Jätevesien aiheuttama · ^{1 ...}

h a j a k u o r rn i t u s no p c u t t a a p i t k ti H n j n t k u c s s a <H1 v e s i s t ö s s ä 1 u on t a i - sesti t:tp:lhtuv:t:l r hcvöitymistfi. Tfillöin veden 1n:tJuss;t ei t:1p:illdu likil1isifi muut si;1, mutt:l :tjan mitt;t;Jn rchevöitymincn

t

s

j

a

J

t a

('

u

n e

a 1 i

se

est

p

u s

va os t ki öitä vesistön jä ssä olla r n ja o aanisen h rila sia

ä ha ttoja t

nai

. Po

rannoill al e t

e alen s

kärsimään

oss on e itä i s t ee o t a

ia asetettaess j

t t a sten ul

t t muusta stä pi

ravinteiset tai

muuntumass oleva j t järvet s

tävä intave is öt.

aattee sa rcmm vesistöt, ska veteen t vesimassaan a

ä vat 1

r aamat Sl tö li i k in t

1

bi t

n p

kriy tö V«l i ku t h k ^{] ]}

tl e

ina voi n iden sjätevesi uttavan ai en

jo ve

voivat ankintaan t korostuva siten enä gieenis

t ranta-asukka

ä järv vesistöistä, oon jäte- sen vai sia

en luonneht t

i iset vesistön-

sen vaikutuksesta

k tässä olevat

ä evcs vastaan- utuneet in et s it-

i ras

it in usein el- m. ma al

n uur Riit-

si t voi a utua s aperä sä tc:l

c·n te1y-

n n. Ri t t ii n en k i t ta t'n

t t

t t

j

uoritt ⁱ on ⁱ tt

littömämmin ei sitä eve n purkupaikan

0 olisi vaati-

mus a on lähes

ain istöhygieeniset

tä

t 5 jät omall

m

m

k

j

ka ku

lll

s s

t

p

r

1

vo lke

h

ä t

t

l

t itte

1 sti että tahat- llä on

naisuutta käyte- sä vrt. k ta

j ttu

p laantumista joko rt sen suunnassa.

esim. jäteveden pilaa- j elpoiseksi.

t elvottomaksi, aivoon.

st s ttaa

ä. Yksinkertaisella p aveteen joutu- ttavasti paremmin ln pieni osa jäte- ällä k 1 siä, on

ti ^{l •} Tällöin

on laadun kan-

e i t, rukset en

maakerroksiin, na ja joutua 1 ensä

hjilV d n

i n t f~ än kahden

;tnwon j uutu-

• V i r u s t n s u h t e (' n c i

llii a el1n.

vält tee

t ja ina

I

a s

1

outum ta m erään vält vot, ikai t ja s s en r i t t s

I

j tukk käsitte ma erä- a

IEENI VAI lous äteve een siä i t toj

sen t SS

t an e avo- j e in us 1

tms. Vai k ä liö voi muun j lti heutua häirits su jätevettä p nivi rt

:i t a n rtaa a t t juo ovetenä.

t ovat u ei p rust n i jätcve ien kä t

n tiheästi r

n na ih

nnanvar ¹ ia, s k n e imc

tt

p 1

1

te lla eni

ne pit t

se teet

ai

1

et

1 ä vi ri- ja tii- ämisellä vuotoja.

ja r

oon.

ut aa

uttajien e ille

ttä aivo-

haitt a, kerät äisiin isält stä

jo :in olo- n j een tai aan, t ve käytt

tal sien tai stam vaatimuk-

ue joilla t h it t ovat vat t in i s h das e-

11

3. P I E N T E N Y K S I K Ö T D E N K Ä Y T T Ö ö N S 0 V E L -

J A J Ä T E V E S I E N T U I A K Ä Y Ä L Ä T Y Y P P E ^J Ä

K Ä S I T T E L Y M E N E T E L M I Ä 3.1 I

Seuraavassa käsi 11 eri1 sia 1 a i s uj a j j ä t eve s i en sitte

sesti yleisen loma-asu

Ylär a velvollis

telmiä. Nii soveltuvuutta ta asteliaan ensisijai- emä verkoston ulkopuolisen rivuotisen ja

siköiden kannalta.

ä mui alle 0 asukkaan

tässä vesilain määrittelemästä ennakkoilmoitus- ta. Jälj änä kiinnitetään eri isesti huomiota muutaman talouden k tett issä ol in helppohoitoi- siin ra aisuihin. Esite t kustannustiedot perustuvat vuoden 19 9 hintatasoon E i menete en t sia erityisesti talo- ryhmien kann ta on SITRA:n YVY-tutkimuksessa "Haja-asutuksen viemä inti ja jät lto" vertailtu perusteellisemmin.

Vallitsevana jätevesien käsittelytapana haja-asutuksen yhtey- dessä on isin niiden johtaminen 2- tai 3-osaisen

s von a 1 kautta avo- jaan tai maahan. Vaikka tämä ra isu t tt in nykyisen vesilain asettamat minimivaati- mukset, on se puhdistusteholtaan usein riittämätön. Jätevesistä saattaa aiheutua hygieenistä haittaa tai vesistön rehevöity- mistä.

Pa aan t on

k j

tul

suodatinta k p

s en v emärive

ai uun rittäessä on useita eri mahdollisuuksia.

llista k itellä _J ⁰ ikki yhdessä tai t erikse n. Yhteiskäsitte sä kysymykseen va muahan·ime ys imeyt ojastoa tai maa- ja pi uhJistamo, mikäli liittyminen ylei-

n ei ole mahdollista. Näitä ratkaisuja s lost ta n k hJ s :).S:; j:1 .54. Pel icn pesuvesien käsit-

tcly n ( piv;tt v!ih:ii i llc' jiitt'V i llc stH tui iss:t nlnsuhtciss~1

yk inkcrt:tiscmm;ttki tysr:ttk:tisu ja imcytyskenttU kcs~i

k ti y t t ö i s c n H . 1\l.i 111 Li l j ti t c d c t k r n t ii f1 n e r i 1 1 i s k fi s i t t c 1 y s s H umpik:tivu n j:1 knljct<.'t:1:1n muu;tllc tai kt.iytctiilin sclL1isi:1

12

käymälätyyppejä, joissa ei ole lainkaan vesihuuhtelua ja jätteen

jälkikäsittely voi tapahtua tonttikohtaisesti. Taulukossa 1 on esitetty koottuna mainitut "kehittyneemmät" vaihtoehdot sekä jätteen sijoitus- paikka tai jäteveden resipientti, eli purkuvesistö tai -paikka. Eri ratkaisuja ja niiden käyttökelpoisuutta on tarkasteltu tarkemmin jäl- jempänä.

asukkaita 1 . • . 8 9 •.. 1 2 }::; . . . 18

Mitoitustaulukko halkois-ija D

cm 100 120 1 sn

vesisyvyys h cm

150 . . . 200 lSO . . . 200 1SO .•• 2(1()

13

Taulukko 1. Jätevesien käsitte a t ehdot

(ruotsalaisen Byggforskningen-raportin R 2 :1979 mukaan)

1. Imeytysojasto¹)

2 I k .. 1 . meytys entta

3. i\1aasuodatin¹)

4. Pienpuhdistamo

5. Erillinen käymä ä- j ät t ei

t y

käsit-

S okaivo ja imeytys- putkisto

Sakokaivo ja imeytys- putkisto

Sakokaivo, le tysput- kisto, sorasuodatin ja kokoojaputkist

Pu :t:kupa i kk a Maakerrokset

Maakerrokset

Oja (joka purkautuu vesistöön)

a) Kemiallinen puhdistus Oja (joka purkautuu vesistöön)

b) Biologinen puhdistus c) Biologis-kemiallinen

puhdistus

"

"

V~hävetinen huuhtelu- Kuljetus jätevedenpuh- käymälä

b) Kuivakäymälä Z) c) Kompostikäymälä 3)

distamolle

Kompostointi tai pois- kuljetus

Jälkikompostointiin tai puutarhamullaksi

1) Nämä jätevesien ma animey st at selostetaan jäljempänä kohdassa 3.53

2) Kuivakäymäiällä t ulkokäymä]ää, "

oitetaan tässä stiossa tavanomaista eetä". K • myös kuva 2.

3) Kompostikäymälän toimintaperiantteet selostetaan kohdassa 3. 33.

1 11ä

t

ä

1

r

1

t

s ä

l i

le 11 n m jota muuta

s

1

e amat n h

t

1 k m

1 s

l

muo stavat

a st

et

litseva entama1la . Loma

i. Oi i n innä

11a a k t to"

j 1 0-

1 jä

15

Kuva 3. Suorakompostikäymälä

Kuva 2. Kuivakäymälä

Kuva 4. Pikakompostik~ymälä

3.33 K o m p o s t i käymä 1 ä t

Kompostikäymälöiden periaatteena on käymäläjätteen hajottaminen bakteeritoiminnan avulla jo jätesäiliössä. Hajoaminen saadaan tapahtumaan ylläpitämällä s~iliössä sopiva kosteus ja lämpötila.

Säiliön pohjalle on aluksi 1cvitettävä multna, turvetta, kuori- ketta tai muuta luonnollista bakteerikantaa sisältävää humus- ainetta. KompG>stikäymälöitä valmistetaan tchdasmaisesti kolmea eri ptU1tyyppiä.

m h

16

a sti st lä, 3 muo s

1 sä liöstä, j 1 st a

e t tai t ä rten.

on mes is in a, liseiniä,

1 anav ^p ino rus i

n een 1 än 1 on lmässä lass

tt s s ^j 1 ökin, on äri t st .

on en lehtiä

1 en mull k i lt an yleensä vu itta

tö jälkeen.

t ri

Ö-

t

yl kuorm t se ritila

1

mutta k t

öitä on Suomen m

i

r en.

ste tu kompost

1 ä

lämm etään ttävän ¹ i

si

löä

0

i t

V

s ön a-

k rran iten- os ik

ympär vuoti se sa ha

t aa ä.

t n 2

n a ämm

1

t a.

een sij 1

no

akennuk- n 6 00 inaista vuutt . rilai ta,

taan in tet loma- ttaa tava - 1 000 markka

1 n normaa- muo s avat

olevan seksi

ä tuul tinta se i

listen ittnmi tt1

p tctn;n1

m n

löid

u-

1

k siteetti on mallista riippuen 3 .. 5 henkeä loma-asunnolla tai 1 .. 3 henkeä ympärivuotiscsti. Ylikuormituksesta ne eivät suoriudu kunnolla.

Pikakompostikäymälä vaatii sähköä ja sen käyttökustannukset ovat 0,50 ... 1,00 markkaa vuorokaudessa. Laitteiden hinnat ovat merkistä, mallista ja koosta riippuen 2 500 markasta ylöspäin.

Laitteet saattavat vaatia omatoimisen hoidon lisäksi myös asiantuntijan suorittamaa huoltoa.

KY9rik§k~YID~l~§~~ lisätään jätteeseen puunkuorirouhetta, jonka avulla pyritään sitomaan kosteutta, poistamaan haju ja nopeutta- maan jätteen lahoamista. Vuoden 1980 alussa markkinoilla olleet kuorikekäymälät ovat rakenteeltaan yksinkertaisia, joko tavallisen kui äymälän tapaan ulkohuoneeseen sijoitettavia tai myös sisä-

ttöön soveltuvia.

3.34 Muu t k ä y mä 1 ä r a t k a i s u t

Edellä esitettyjen luonnonmukaista jätteen hajoaruisprosessia

hyväksikäytt en kompostikäymälöiden lisäksi on kehitetty useita muilla tavoin t imivia käymälätyyppejä. Ne soveltuvat tiettyihin olosuhteisiin j k ttötarkoituksiin. Kuivakäymälään verrattuna niiden haittapuolina vat esim. riippuvuus painevedestä tai sähkö- virrasta s epäsäännöllisestä tai talviaikaisesta käytöstä mah-

llis sti aiheutuvat toimintava:ikeudet. Muodostuvaa jätettä on lisäksi vaikea käsitellä ympäristönsu elun kannalta tyydyttävästi.

~~~i~!!!~~~~~-t- _!~~~~ jätesäiliöön lisätään yleisimmin rma- liinipitoista nestettä, joka bakteereja tappamalla estää väliaikai- sesti o anisen li eloperäison aineksen hajoamisen. Biologinen haja minen t ahtuu mikaalicn s1 hyvin hitaasti. Kemiallisen k 1 än j ä t te i s t ~i 1 11 :1 h ~l i t ta ~~ p j a v e s i 11 e , m i k ä 1 i ne

k i v e t aan ma a n e p d u 11 i s e en p a i a ~ ¹ n . II a 1 v i mm a t , 1 ä h i nn ä

matkailuperävaunuihin tms. tark itetut kannettavat käymälätyypit maksavat noin 5(H) markkaa.

1

k n

ä r

. s

h t

t

t

una

11 1

r

varustettuja luj temu visi~1 käymtilärnkennuksi voidaan käyttää paik iss;1, jois ;1 k ttö on run ;1st~1, tyhjennys m;th llista suorittaa imulaittein varustetulla autolla ja sopiva jätteen sijoitusp ikka on käytettävissä. Kertakäyttöiset astiat ovat käyttöke oisia mu ta iskulj tustapojakäytettäessä. Avonaisia jät önttöjä k tetttiessä n jätteen kompost inti voitava suorit- taa k tt aikan 1 ttyvillä.

Kompostikäymälä ovat niissä tapahtuvan jätteen luonnonmukaisen maaduttamisen johd sta periaatteessa parhaita käymälätyyppejä.

Pikakompostik 1öiden maadutusk siteetti on kuitenkin rajoi- tettu, joten ne soveltuvat ympärivuotiseen käyttöön vain pienille perheille. Mah llisten hajuhaittojen välttämiseksi olisi käymälä sijoitettava muualle kuin suora n asuinhuoneisiin tai keittiöön avautuvaan tilaan. Suorakompostikäymälöitä voi käyttää ympäri- vuot sesti perh tässä. Käymälää k~yttöön otettaessa on oltava ehdottoman huolellinen multa-alustan teossa. Myös riittävästä ilmanvaihdosta on huolehdittava tarpeeksi pitkällä poistohormilla tai sähkökäyttöisellätuulettimella. Ympärivuotisessa käytössä on säi1iön tuloilman lämpötilan oltava vähintä~in 1R°C, jotta nesteen haihtuminen olisi riittävä. Viileään tilaan sijoitettu säiliö on syytä j a tapauksessa lämpöeristää säiliön pintaan

a~etetulla erist s 1lä.

Useat varsin 1

tis t huuhteluk Iät ovat k ttömukavuudeltaan llä vesikäymälää. Niitä voidaan käyttää, mikäli k 1 äteveden kuljetus keräyssUiliöstä n riittävän edulli- sesti t teutetta issu ja jos ji.iteve t voidaan toimittaa sellai-

e 11 e p uh d i s t a m o 11 e , j n k ~~ t o i m i n t a ne c i v ä t h a i t t a a .

Tavallisen vesik älän yht ss~i on suositeltavaa käyttää asianmukaista 1 tys jast a t:1i pi npuhd stamoa. Pelkkää s k ai k t e t t ä e s s ti n 1 a v ; ¹ v: ¹ rm a n , t t c i v e s i s t ö n t a i p j a v 1 i k a a n t um i s t a t a i muut ;.1 h ~ 1 i t t a a p ä ä s c a i he u t um a a n . T vallista vesikäymäJää ja umpik:1ivoa on k rkciden käyttökustan-

n u s t c n t (J k i <l t it senmuk ist~1 kliyttää vain tiläpäisratkai- u n , j s v i c

mn

^r i v C' r k o s ^t n r: 1 k n t : nn i n en t ; 1 p : d1 t u u m yö he mm ^j n .

0

1 en, 1

t ] 1

11 uin t

V t 1

1

k n t

1

1 1 t

n ^] sä ns. h rm

an:J 1

1tävä 1

h

1 nen

I

t

1

t

k a

ain k

t

p

SS

s

ta s a' sen

1 ^s 1uei11 1 jät ve sut on mi-

j rin

1ma11a äinen, in t

äteve i 1e.

i en is ti

ati-

s n

y r-

a t -

21

3.52 K o k o a m ¹ n c n u m p ¹ n a i s c c n s ä i 1 i ö ö n Kun muut menetelmät eivät ol suhteista johtuen ole mahdollisia tai riittävän tehokkaita, void~1an jätevedet koota umpikaivoon tai maan pinnalle sijoitcttuun säiliöön ja kuljettaa käsiteltä- väksi jätcvedenpuhdistamolle. Jätevesien poiskuljetus umpi- k a i v o s ta on k a 11 i s ta j u k u 1 u t v a t s u o r ~~ a n j ä te v e s i määrä s t ä riippuvat. Jos umpikaivoon tai -säiliöön kerätään vain käymälä- jätevesiä, kustannukset poiskuljetukscsta laskevat. Käytettäessä normaalia vähemmän vettä tarvitsevia käymäläratkaisuja vähennetään tyhjennystarvetta edelleeri ratkaisevasti. Tällöin pesuvesien

käsittel tä on huolehdittav:1 erikseen. Umpikaivon tyhjennystapa ja -paikka sekä jätteen vaikutus esim. puhdistamon toimintaan on selvitettävä ennen kuin umpikaivo valitaan jätevesien käsittely- ratkaisuksi. Ompikaivot on rakennettava huolella ja tiivistettävä mahdolliset saumat, jotta jätev siä ei pääsisi kontrolloimattomasti maaperään.

Kerättäessä esim. nelihenkisen perheen kaikki jätevedet 5 m³ umpikaivoon on se tyhjcnnettävä viik ttain. Jos umpikaivoa

k~ytetään vain käymäläjätevesien keräämiseen, riittää tyhjennys kerran kolmessa viikossa. Alipainekäymälää käytettäessä vas- taavan kokoinen säiliö täyttyisi vain kaksi tai kolme kertaa vuo ssa.

3.53 J ä t e v e s 1 en 1 me y t t ä m n e n m a a p e r ä ä 3.531 Yleistä

Sop ssa maast - Ja maaperäol suhteiss<l v idnan jätevettä imeyt- tää suhteellisen haitattomasti m apcrilän. Jätevesimäärä ja maaperär vedenläpäisevyys ratkaisevat tiiliöin käytettävän menetelmän. Esi- käs ttelynä on ltava oikein mit itcttu s~1k aivo tai biologinen puh istamo. Imeytystä n käytetty muiss:1 pohjoisrrwissa ja mm.

USA:ss varsin p<Iljon, lähinnn yksi tyist:-tlouksien jätevesien

k ~1 s i t t c 1 y s s ä . No r j : 1 s s a j " R u t s i s s ; 1 o n k u i t c n k i n r ; 1 k c n n c t t u e r ä i t ä

uuri:1kin im<'yty yksiköitii kuk<'il111":1rkt)ilttkscss:l.

Jä ¹ e

p k

k

t e

p

t

1 h

p

s

k mä

1

1 se1 t

y1 1e1t stumus, suus. Esi-

tä j ät k nen ei ta.

sen

is- suota

mman t uminen.

ttää

tie

inen kaivo.

t

0

1 i ' uuria

ii o 1c

töntä

on entaa

Tn 1 1 i 11

ut t

?'7 '-' .)

Kuva 5. y sk i vo

3.533 Imey s j t (-putkist )

Imey jaston ( 6 käytt6 tulee kysymykseen silloin, kun m:l:tperbin dcnlnpUisc s on niin pieni tai vesimäärät ovat niin s u u r i , e t t ä i me y i s t ä e i c h d i t ~1 p a h t u ~~ r i i t t ä v ä s t i i me y t y s - kaivo k

rei"'itet en

ä. Periaatteen;! n j htaa jätevesi maanalaisten en avulln laajemmalle alueelle imeytymään ja istuma n m erässä ennen kuin s j utuu p aveteen. Pohja- veden ylimmän tason on o 1 t ^clVil vähintään metrin verran putki en

al uolella t6ssä putkien sij ltuss deksi riittää

0,6 metriä, 11 m;tap rii :tsl't;J muit:1 v ;1timuksia. Mik~ili imcyty- istä hulut an ahtuv;1n s t;1lvclla, on varminta asentaa p u t k e t s e mm ~i l t a:i 1 e r i s t ~Ui o j a s t o . P o h j a v e d en p i n n a n t a i ka.lli n 11 ss e J ] Ii m a ^:.1 n p i n t ; ^{1 : 1} v o ¹ i m c y t y s o j a s t on r ; ¹ k en t a a

ikkcust p u iss:t pengcrre tynU JIW(tnpinn:ln yläpuoliscnakin.

24

J ä t e v e s i j o h d et a a n i me y t y s o j :1 s t o on s ~ 1 k o k a i v on j a n s . j ; 1 k n k a i v on

kautta. M;1unpinnan yli-ipuolisissa ratkaisuissa tarvitaan yleensä pumppu nostamaan jätevesi ojastoon. Muutenkin voidaan käytt~ä pumppua,

jotta saataisiin tasaisempi veden imeytyminen koko putkiston pituu- delta. Tarvittavat putkipituudet (15 .•• 40 m asuntoa kohti) on määri- tettävä maaperäolosuhteiden ja veden käytön perusteella.

Tuuletusputki ^r.7l

Sakekaivosta

Kuva 6. Imeytysojasto

3.534 Imeytyskenttä

Mikäli maaperä on niin tiivistä, cttti se c1 ime vettä riittävästi, voidaan tehdä loma-asuntokäyttöön imcytyskenttä (kuva

71.

Siinä reiälliset putket sijoitetaan 0,3 ... 0,4 metrin syvyyteen. Putket peitetään vettä läpäiseväliä maalla jH kenttään istutetaan sopivaa k ⁸ s v i 11 i s u u t t a , j o k a i m e e n 1 u s t a a n s ~ 1 t ul e v a a v c t t ä j ;1 r: ¹ v i n t e i t a .

lmeytyskent~1n ymp!irillc o] isi v:Ir:ltt:1v:1 suoj;I-aluc, jonkn leveys

111:1:1n victtosuhtcist:1 ri ippucn on v:ihint:ifin 10 •.• 15 !ll<..'triii veden

V ; 1 l Ulll i S C' 11 S ll U 11 11 ; 1 S S ; 1 • 1\ (' fl t 1 ;i 0 11 1 i S fi l\ S i S llO j ; 1 t t ; 1 V ; l k ll i V ; 1 t U S 0 j i 11 d ,

25

j tt sille ei valuisi s vettä. Jätevesi j detaan sakokaivon jälkeen j aivoon, kuten 1 tysojast ss kin, ja siitä e lleen putkist on. Yhtä loma-asuntoa k ti tarvittava putkipituus on 10 ... 20 metr ä. Tavallisesti k tetä kahta putkea. Kenttä sovel- tuu yl ensä

rille.

voin s är:ivuot i tyskenttä ja j vesi johdetaan i

Sakokaivosta

Kuva . Imey sken t

3.535 Maas tin

R<tkcnte llises

töön suhteellisen vähäisille jätevesi- k mah llista esim. yhdistää t i k ttää v st säiliötä, josta jäte- s ttään vain kasvukautena.

l s J n n ran n tk iscmpi imeytys-

r tkaisu 1n S s ltuu myös useamman asunnon

yhteiskäyttöön J ¹ muulloinkin kun jiit vcsimtiiirät ovat suhteellisen suuria. Maasuo t n muistutt:1; rakent lta:1n im tys jastoa, mutta s i infi kertitiiän hi kkak r sen iipi suotau unut jätevesi s~lLt-

J;lpu kiPn ;1 u]l;J cdc'l een J:l:Jn :11 esistöön johdcttavaksi.

Putki]t va;Jditaan p tuu t:1 15 ... 0 mctriii asunt <l kohti. Vähäisille,

c 1m.

u

c n l o rn ; ^{1 -} ~ 1 s u n n on j ; i t (, v (' s i m :ui r i l l e v u i tL 1 : 1 n s u ; ¹ t i n t c h d ä

k

26

s b toni a ta rakennettuun kaivoon.

tt ssa rak tao maapertin laadusta riip erros tuo an muualta.

r.:-~_ Tuuletusputki

a 8. Maa in

ä t V d e n p e n p u h

1 j t

sa ä it llään eri tyyppi i ä t d

stamot), jotka t imit t ^] sennet an paikall<:I t llä t lffi nt eriaat ens alli i ^j b ologis-kemialli iin puhJi

di stusmen telml=Hi j 8 puhdistamon koko:1 v

ennakoi t :1 m; hd l is imm:1n t;1rlc1 j t n :1ikrJtt:1v:t mm. ^lllll i ^lllll l1 u t ; 1 i

t () _{) , vd} nh:1nk v nt id n

k _11' te- det :l tt v:1t p ket:1

as atin voidaan peri- att s i ti suodattava

tms.

verkko tms.

t m o

a s te i i pienpuhdis- k töpaik lle j 0

t uihi k ivoih n

ll n hi gisiin amo hin.

t t :1 ^;} on mitutt

cdc mfitir!i :1 1 [l ;! t u.

t; p l k !H>den t ;! i

p ' ^{ru so j}

1 s ku n

t i 11

27

asuintalojen jätevedestä. Myös määrälliset vaihtelut eri vuoden- aikoina ja vuor auden aikoina saattavat olla ratkaisevia. Esim.

m:1 ailuk skusten jlitcvesimäärä on yleensä suurimmillaan heinä- kuussa. Jätevesien purkupaikka asettaa vaatimuksia puhdistamolle ja sen peruste lla voi olla tarpeen painottaa joko orgaanisen aineksen tai fosforin poistotehoa. Esimerkiksi johdettaessa jäte- vesiä suoraan ve~dstöön on myös sforin vähenemisen oltava

riitt taas pelt alueilla etäällä järvistä sijaits 1n avo-ojiin jobdettavasta jät stä i sforia ole tarpeen poistaa yhtä t aasti. Myös puhdistamolla syntyvän lietteen määrä ja sen poiskuljetuksen järjestämismahdollisuudet ja -kustan- nuks t ovat huomattavastikin erilaisia eri puhdistamotyypeissä.

Myös hoito- ja huoltokustannukset vaihtelevat puhdistamotyypeittäin.

Kunnollisen t iminnan edellytyksenä on aina riittä tarkkailu s hoito- ja kunnossapitotoimenpiteiden suorittaminen säännöl- lisesti ja myös littömästi häiriöiden ilmetessä.

3.542 Kemialliset pienpuhdistamot

Kemiallisilla jätevedcnpuhdistusmenetelmillä pyritään vesistöä reh ittävien kasvinravinteiden,yleensä fosforin, poistamiseen jäteve stä. Fos rin erottamiseen pyritään saastamaila se

kemikaalien avulla. Pienten yksiköiden käyttöön tarkoitetut kemialliset jätevedenpuhdistamot ovat yleensä ns. suorasaostus- lait sia, j issa sekoitetaan saostuskem kaaleja tulevaan jäte- veteen ja annetaan muodostuneen sakan keräytyä laskeutustilan pohjalle. Ne on yleensä rakennettu bcton renkaista tai lujite- muovista ja kaivoihin on yhdist tty kemikaalien annostelulait-

teisto. Yksinkcrtaisimmat l~1itoksct ivtit edellytä. sähköliitäntää.

distamoihin voi an li i tt~iti kl or~1uslai ttcet lähtevän j ätc sin imiseksi.

0 ••

llis 11 j 1 i t s n

lait sten

puhdistamoll~1 m:1h llista poistaa o aanisesta inekscsta (BHK) 40 ... 70

s rista , mikäli in rakennettu j~1 sitä h idetaan hyvin. Pienten d i s t u s te h on k ui t c n k i n v a r s i n k a 11 i s t ;1 seurata

äännölli scsti, j:1 i Im~1n näytteen ttoa ei tyyllyttävästä tuloksesta

V()iLl:t <)ll:1 v:lrrtlt)_j 1. l,:littcilll'n t<)iminn;l~s;t c~i intyy myös h~ii1··iöitti

j:t k mik;t;llistiiliöid n tiiyttiimisL'St~i ei ~tinu huulchLI-it:L Kemial- lisessa puhdist scss;l syntyy runsaasti ictcttä, jonka poistu- min n riitt~lvUn uscinon s in <'hdottoman vtilttLirnätöntä kunnolli- selle toiminnalle.

28

3.543 Biologiset a biologis-kcmialliset pienpuhdistamot

Biologisella puhdistuksella pyritään vähent jäteveden BHK- kuormaa erottamalla siitä laskeutumattomat eno akoiset ja

liuenneet orgaaniset lika-ainekset. Happe rvi sevat pieneliöt, ten bakteerit, käyttävät orgaanisia lika- neita ravinnokseen ja muodostavat uutta eliömassaa, joka voidaan rott a selk ttämällä.

Biologisissa puhdistusmenetelmissä on jät si ilmastettava t kaas . Kuormitusvaihtelut haittaavat yleens bi logista puhdistus- prosessia ja myös sen käynnistyminen kestää -3 viikkoa laitoksen käyttöönotosta.

Biologista jätevedenpuhdistusta sovelletaan iol gisessa suodatti- messa, sukelluskiekkopuhdistamossa ja aktii lietelaitoksissa eri muunnoksineen. Myös jäteveden lammikointi yks nkertainen mekaanis- bi loginen käsittelytapa. Edellä käsitel t äteveden imeytysojasto

ja maasuodatin to vat osittain biologisen uod ttimen tavoin. Biolo- nen puhdistus voidaan tehokkaamman ravint den iston aikaansaarui- s s1 täydentää biologis-kemialliseksi käyt ämällä esisaostusta, rin- n aissaostusta tai jälkisaostusta. Kemika

t ostaa myös lammikkopuhdistamoa. Tarkempi j laitteista sekä niiden mitoitusperuste s eri lähdeteoksissa.

ien syötöllä voidaan

kuvauksia eri menetelmistä on esitet lukuisissa

Oikein mitoitettu ja hyvin hoidettu biologi en puhdistamo vähentää j eveden orgaanista ainesta 80 ... 95 ja for a 10 ... 40 %. Rinnak- kaissaostuksella päästään vastaavasti arvoi n 80 ... 95% ja 70 ... 90 %.

Pienimpien laitosten hoito ja puhdistustul en tarkkailu on usein jää t puhdistamon omistajan aktiivisuuucn re urssien varaan.

tiivisuutta on varsin harvoin ollut r itt ti. Suuremmissa siköissä on ammattitaitoinen hait hclp n järjestettävissä.

Huoltosopimus ta joko laitteen valmis t :1n t tämän val tuuttaman kkeen kanss ~l voi _{a n} p i t ä ä t ä r k c

n

n ti c d 1 y k s en ti s 11 , e t t ä d i s t a m o v o :i s i t o i m i a t ; 1 r k o i t c t u 1 1 ;-1 t n v a 1

Yksinkerta-is-imrn-issa biolo~~isissa suod:1ttimiss on vnrsinaisena kun isto11:1 v;1i 1 pumppu _j /t:1i crityiiH'Il puh Iin mutt:1 ktiivi-

l it'tcl:ti tnksiss n huum:ltt:Jv:tsti Clll'llllll:i :1, ISS i csiintyfi lllPk:!;tnisi:l hiiiri()i ii. Ong lmi:1 on ;1 h utt n esim. suodatin- p tjoj n t:1i ilm;1stimi 11 tukkcutllmin 11, (' t en hu no l skeu t uvuu

ja ka h i

a nen.

olevan tä

eissa cin s

29

tutki sissa on todettu juuri huonon heikkoon puhdistustulokseen. Aktii lictcmcnetel crustuviss~l p distumtYiss~t on jtitcvcsikuormi- t s n suuri vaihtelu usein syynä huon on toimivuuteen.

3.61 J ä t V i n k ä s ^{t t} e 1 a s e m a k ^{a v a -}

e1lueell~•

As ava-alueella on yleiseen viemäriin liittyminen pakollista, i n eni tään 15 metrin etäis dellä tontista, j on r ennettu pääasi ssa kaavan mukaisesti. Terv slautakunta voi

ä liittymisj n r ettavaksi kauempaakin, jos se katso- taan t llisistä syistä t ellis si eikä siitä aiheudu k kust i Näin llen asemakaava-alueella tulee j ä teved n ttik i n käsittel symykseen vain poi ustapauk- sissa, es iemä verkoston ollessa vielä keskeneräinen.

sikäymäl rakentamiseen tarvitaan aina terveydenhoitolain 69 §:n mukaan tcrveyslauta~unnan lupa, j s sitä ei ole liitetty yleiseen viemäriin. Te slautakunta määrittelee asiaa ratkais- tessaan lupaehdot siltä osin kuin ne perustuvat terveydenhoito- I iin. ilain 10. luvun 19 § ja 20 eivät ole sovellettavissa as aava- lue 11 , j ten niiden cstämä tä tai niistä riippumatta te slaut kunt voi asettaa ratkin k~sittelyvaatimukset.

Kuitenkin vesilain 1. luvun 2 §:n mukainen pohjaveden pilaamis- ki lt on voimassa kaikkialla. Useimmiten edellytetään terveyden-

it asetuksen §:n perusteella käymäläjätteiden keräämistä umpi- n 1s en s li66 p 1s jetettav si. Tervcyslaut unnan lupa tar-

t an as aava-alueella 6s ves johdon vetämiseen sell seen

r seen, _J t 1 le liit t yleiseen viemäriverkostoon

tai t yksi

1 as

1seen viemäriin. Tällöinkin voi an jäte-

V k i t te t t ja t a t i viemäri i n 1 i i t tymi s t ä k mpaa kuin 1 metrin pä~is tä.

;1v;1 1 ison vcs ikiiymälän jätC'vcdct k;1nn t a;1 yleensä kerätä

i s ~i 1 1 i ö ö 11 v :1 i n t i 1 ä i s r u t k a i s u n a v i ri v c r k o s t on v a 1m i s t u-

m i s t otctt;tcss:l. än k tt ön on t ;l}oudell i sempa:1 valita vtihemmän vct tä Idi t vcsik 1 ii tai mp stikäymnlä, joiden

30

voidaan katsoa täyttävän vaatimukset umpinais sta äiliöstä. Rakennus- tekniset vaikeudet rajoittavat kuitenkin joi in käymälätyyppien käyttökelpoisuutta mm. vanhoja rakennuksia attaessa. Maahan upotettua umpikaivoa tai säiliötä käytettäess on säiliön tiivi syytä tarkistaa asennuksen jälkeen ennen käyt öönottoa.

Te slautakunta voi velvoittaa kokoamaan s muualta kuin käymä- Iästä tulevat jätevedet, siis erilaiset pesuvedet, umpinaiseen

säiliöön poiskuljritettavaksi. Vähimmtiisvaati sena haittojen syntymisen ehk semiseksi voitaneen aina pitää pesuvesie

s okaivon kautta. Vesistöjen läheisyydessä paan käsittelyyn kohdassa 3.65 esitettyjä rat

3.62 J ä t e v e s i e n k ä s ¹ t t e 1 y a 1 u e e 1 1 a

johtamista 2-osaisen isi pyrittävä tehokkaam- ais a soveltaen.

a k e n n u s k a a v a -

Rakennuskaava-alueella pätevät samat periaatt et yleiseen viemäriver- kostoon liittymisestä kuin asemakaav~1-aluci 11 in. Vesikäymälän raken- tamiseen tarvitaan sumoin tervcyslc.tut;JkunJ1<li1 upa. Vcsil;1in 10:19 ja 10:20 säännökset koskevat rakcnnuskaava-aluei aja niiden perusteella sakokaivoja on pidettävä vähimmäisvaatimuksena jätevesien rakennuspaikka- kohtaise$sa käsittelyssä . .YL 10~20;n noj alln vc i lnutakunta voi kui ten- k i n a n t n a mä ä r :i y k s c n j ä t c v c d c n t c h o k k a : 11n m a s t a k ä s i t t e 1 y s t ä en n e n uoma a n

tai maahan päästämistä, jos sen olctcta;ln aih uttHV<ln huomattavaa

h a i t t a a . VL 1 0 : 19 : n t a r k o i t t a m a n a " a s i ; 1 n m u k :li s c a s a s t u s k a i v on a " v o i d a a n nyky i s en t i e t ärn y k s en m u k ; 1a n p i t ~Hi o h j c i d c n ~l a n h c t o n i r c n k a i s t 3

r ennettua 3-osaistll S<lkokaivoa, joss:1 ensi incn os.:1 on ti lavuudel- t a n n s a m a k u i n t o i n en j : 1 k o 1m a s o s : ¹ y h t c c· n s i i . P e r 1 ~~ t t c e 11 i s c 1 t

toimintataval tao.n vasta.:1vat beton i s t~1 V<ll ctut tai luj i temuovi set sako- t ovat nekin hyväksyttäviä. ~1m. Ruots.iss on kehitetty eril isia-

~,- ::;1 sakokaivotyyppejä, jotk~l s:Lltta t ol a em. perinteistä

tyyppiä parempiu.

Ru nnuskaava-alueellctkin terveyslautakunt:l v i Th :n 7 ~ :n noj 11a

; 1 ' t t ; ^{1 : lllll} f1 i k ; l i V n II :1 k t' 11 t ; 1111 i ~ V t' ] V P i t 1 C' t' 11 V<' iiymfil[iluv:lll yhtcydes ii.

Vt' ijohuon r~tkvrlt<llll ~t:t ku~kcvut v:t~ti1:1v:tt ~n nnök et kuin :tscmaka;tv:I- :JlucciLt. Pesuvesien kiisittcJyllc vuitLt n t r dcnhoit ·~:Iin nojall:1

:l1

terveydellisen haitan ehkäisemiseksi asettaa vastaavat vaatimuk- set kuin asemakaava-alueillakin, mutta muutoin niistä aiheutuvaa h ttaa voi an torjua vesilain 10:20:n nojalla. Erilaisia käsittely- menetelmävaihtoehtoja esitetään kohdassa 3.65.

3.63 J ä t e v e s i e n k ä s i t t e 1 y m u u a 1 1 a v ä e s - t ö k e s k u k s e n a 1 u e e 1 1 a

Yleiseen viemäriin liittymistä koskevat terveydenhoitolaissa levat määräykset ovat voimassa asema- ja rakennuskaava-alueiden lis si myös sellaisella alueella, joka kunnanvaltuuston pää- töksen mukaisesti on väestökeskus. Vesilain 10:19 ja 10:20 ovat sovellett ssa vastaavalla tavalla kuin r ennuskaava-alueella.

Jätevesien käsittelyvaihtoehtoja esitetään kohdassa 3.65.

3.64 J ä t e v e s i e n k ä s i t t e 1 y v ä e s t ö k e s k u k - s e n u 1 k o p u o 1 e 1 1 a

Terveydenhoitolain tarkoittaman väestökeskuksen ulkopuolella ei ole vastaavaa velvoilllisuutta viem8riin liittymisestä kuin

st eskuksessa. sijohdon vetämiselle rakennukseen ei tarvita terveyslautakunnan lupaa. Vesikäymälän rakentamiseen on kuitenkin saatava lupa ThL:n 69 ~:n perusteella, ellei sitä ole liitetty yleiseen viemäriin. Vesilain 10:19 ja 10:20 ovat sovellettavissa

stökeskuksen ulkopuolella.

stökeskuksen ulkopuolinen alue on yleensä tyypillistä haja- asutusaluetta, jossa tonttikoot j~1 rakennusten väliset etäisyydet mahdollistavat t nttik taisen jätevesien ittelyn ja monesti ve nnankin. Et in kaupunkien reunoilla on alueita, joilla on painetta runsaampaankin rakentamiseen, rakennuslain tarkoitta- man ta a-asut sen muodostamiseen. Tällaisten alueiden kanvoitusta

tcttacss3 itct n akent mist usein v si- ju jätehuollon puuttumisen takia. P ikkeusluvilJ~1 rakennettaessa olisi eduksi

t i e t ä ä , t u 1 e e k (l 1 u c 11 e y 1 e i n c n v i e mä r i v e o s t v a i t a rv i t aan k o t u 1 e v a i s u u d e s s ;1 k i n t o n t t j k o h t ; 1 i s i ; l r a t k ~ 1 i s u j a . T ä 11 ö i n v o i t :d s i i n

ltty~i chkö j pi;1nkin turpecttomiksi ktiyvic~n jätevesien ktisittely- laittcidcn h;lnkinn;llt;J t(Ji tois; ;1lt;1 V~llit(l scl]~Iincn kiisittcly-

111 c n c t 1 m n , j o k : ' t ti y t t ii i i t ; 1 r p c t' t m y ö s p i t cm m li 1 1 U t ii h t i i i ml'l 1 ä . .

32

kcnnuslupiin sisältyy joissain tapauksissa to a, j illa säännel- lään viemäröintiä. Myös rantakaava-alueiden avamääräykset voivat r aittaa käymälätyypin ja jätevesien käsitt lyra aisun valintaa.

Jos tällaisia määräyksiä ei ole annettu, on kuten muualla väestökeskuksen ulkopuolella.

lain säännökset on kuitenkin aina otettava

atimukset asetettava sistön läheisyys ja vesi-

oon.

haja-asutuksen yhteydessä on jäteves en k itte mahdollista useilla eri tavoil a. Kohdassa 3.65 esitett t vaihtoehdot ovat

es rkkejä tärkeimmistä menetelmistä ja nii 3.65 V a i h t o e h t o i s e t

t e 1 y m e n e t e 1 m ä t j a

j ä t e v k ä y m ä

istelmistä.

s i e n k ^ä s i t - ä t y y p i t

ivuotisen a-asutuksen jätevesien te lle esit~tään

seuraavassa useita vaihtoehtoja. Kulloinkin ovel ettavan

va toehdon innan tulee tapahtua olosuhte iin pohjautuen harkin- nan perusteella. Maaperäolosuhteet, pohjave muodostumisalueet ja anttikoko sekä purkuvesistöjen laatu, ttömuodot ja etäisyys on tettava huomioon. Samantasoista jätevesi käsittelytapaa voidaan e llyttää esimerkiksi kaikilta tietylle aveden muodostumis-

a elle tai saman järven ranta-alueelle sij ittuvilta talouksilta.

Useille käytössä oleville pohjavedenottamoil e on haettu vesioikeu- lta suoja-alueen määräämistä. Suoja-aluesuunnit lmissa on tällöin yleensä esitetty kiinteistöille velvoitusta ohta tai kuljetta

jätevedet muualle eikä esim. jätevesien i tystä siten sallita.

Samaa periaatetta tulisi noudattaa muuallaki vedenottarnoiden 1 i- s ssä sekä ns. ärkeillä pohjavesialueill P ave n pilaamlnen-

on aina kielletty vesilain 1. luvun 22 §:n mukaan. Myös pinta- ve ttamona toimivan järven suojaaminen vo ede lytt jätevesien j t sta k naan muualle.

Seuraavat vaihtoehdot on laadittu lähinnä yk pi tcn taloryhmien tarpcist:t j;.t mnhdo11isu Oh eit:1 vni n udatt:1:1 sov(•lt;l('ll myös m:t:Jti1;J

V<' 11 sckli lom:tkcskuksilll' ym. suurcmmiJJ

tyi talouksien ja sist JähtiC'n.

1 o u k i c n ;.1 s um a j Ii t c - k s k ö i 1 t t tiC'l1