WAASAN KENKÄTEHDAS OSAKEYHTIO
Kenktitehdas.
Waasa.
Jehdasmaisesti
valmistettujen jalkineiden käy-I tanto on tullut
varsin yleiseksi maassamme.Vaikka täällä
työskentelee useita suuria jalkinc-Skolabrik.
Wasa.
I
nvändningen af fabriksmässigt tillverkade sko-I \don
harblifvit
synnerligen allmän i vårt land.Men oaktadt ett flertal stora
skodonsfabrikerKadun puoleinen osa tehtaasta - Exteriör af fabriken från gatsidan
tehtaita, eivät ne kuitenkaan ole voineet
tyydyt- lää
maan tarvetta, vaan on jalkineitatuotu
suu-ret määrät ulkomailtakin. Tähän
nähden he-räsi muutamien
asiaa harrastavien Waasalais-ten liikemiesten
keskuudessakysymys
kenkä- tehtaan perustamisesta Waasaan,ja
seurauksena olikin että toukokuun 24 p:nä 1914 pidettiin perus- tava kokous, jossa lopullisestipäätettiin
Waasan Kenkt)tehdas Osakeyhtiö perustaa, Smk 150,000:-
här äro i
verksamhet,har
landets behof likvälej kunnat
tillfredsstä11as,utan ha stora
partier skodon importerats årligenfrån utlandet.
Af denna anledning väcktesinom en krets af
för saken intresserade affärsmäni
Wasafråga
om anläggningaf
en skofabrik på orten, och följden däraf blefatt
den24 maj
1914 höllsett
konsti- tuerande möte,vid hvilket definitivt
beslöts attstifta
Waasan Kenkritehdas Osakeyhtiö med. ettFINLANDS
HANDEL,
SJÖFART OCHINDUSTRI -
WASA t17osakepääomalla,
jaettuna 300 kpl. 500
markan nimellisarvoiseen osakkeeseen,joka
osakepääoma kuitenkin yhtiökokouksen päätöksellä voidaan ko-rottaa
500,000 markkaan. Samassa kokouksessa, jossa osakepääomatuli
täysin merkityksi, päätet-tiin
myöskin ostaa tehdasta varten talo jatontti
N:o5
Kauppapuistikon varrella Waasan kaupun- gissa, jossalöytyi
useitatilavia
rakennuksia sekäkolmikerroksinen
suurempi kivirakennus,
jokaaktiekapital
om
150,000 mark, fördeladt på 300aktier å
enhvar 500 mark,hvilket
grundkapitallikväl
genom bolagsstämmas beslut skulle kunna höjastill
500,000mark. Vid
samma möte, däraktiekapitalet blef fulltecknadt,
beslötsatt
förfabrikens räkning inköpa gården och
tomtenN:o 5 vid
Handelsesplanadeni
Wasastad,
där flera lämpliga byggnader samt en större stenbygg- nadi tre
våningar med jämförelsevis små kost-' I
N eu lo m aosasto - N åt I e ri et
verrattain pienillä korjauksilla voitiin
järjestääkäytännölliseksi kenkätehtaaksi. Sitäpaitsi
ontontilla
runsaasti tilaa laajennuksille. Rakennus-puuhiin ja
koneiden hankintaanryhdyttiin
kii- reenkaupalla, vaan yleis-europalaisen sodan syt- tymisenja
sen tuottamien hankaluuksien vuoksivoitiin liike
alkaa vasta syyskuun 1 p:nä 1914, iasilloinkin hyvin
rajoitetussa määrässä; ensimäi- sen neljän kuukauden ajallavoitiin
puutteellisen koneistonvuoksi valmistaa
ainoastaan 12,000paria kenkiä.
Monien vaikeuksien perästä saa-tiin kuitenkin ulkomailta koneita
lisää, jotennader kunde inredas
till
en användbar skofabrik.Dessutom
erbjöd tomten stora
möjligheter förutvidgningar.
Manvidtog nu
skyndsamt åtgär- derför
fabrikens iståndsättande ochför
anskaf- fandetaf
maskiner, menpå grund af det
stora europeiska krigets uppkomst och däraf framkal- lade transportsvårigheter kunde rörelsen öppnas först den 1 september 1914 och äfven då i begrän- sad omfattning; under de förstafyra
månaderna kundepå
grundaf
den bristfälliga maskininred- ningen endast 12,000 par skodontillverkas.
Efter många svårigheter erhöll emellertidfirman
ma-118 SUO\I4EN KAUPPA,
MERILIIKE JA
TEOLUSUUS-
\JTAASAtuotantoa
voitiin
lisätä,ja
nousi tehtaan valmis- teiden myynti 19l5vuoden ajalla Smk 1,387,049: 09,ja
valmistusmäärä 89,256pariin erilaisia
ial-kineita, jota
saavutustatehtaan
ensimäiseltä varsinaiseltatoimintavuodelta voidaan
oloihin nähden pitää tyydyttävänä.Kun tehtaan tuotteiden kysyntä on
ainaollut
suurempikuin mitä
se on kyennyt valmis- tamaan,johtui kuin
itsestään kysymys tehtaanskiner från utlandet,
hvarefter produktionsför- mågan ökades,och
uppgick firmans afsättningår l9l5 till
1,387,049:09mark.
Tillverkningen stegtill
89,256 par skodonaf
olika slag, hvilket resultataf
firmans första egentliga verksamhets-år
måste anses varafullt
tillfredsställande.Då
efterfråganpå
fabrikens tillverkningaralltid varit
störreän
dess förmågaatt
fyl1a be-hofvet, har frågan om fabrikens utvidgning upp-
Pinnaus-osasto - Pinningsafdelningen
laajentamisesta. Senvuoksi
alettiin
huhtikuulla 1916 rakentaa tehtaan yhteyteen uutta kolmiker- roksista lisärakennustatiilistä,
joka rakennus val- mistui syyskuun 1 p:nä samana vuonna. Tämän laajennuksen johdostatulee
tehdaspinta-alali-
sääntymään runsaasti puolella,
ja
käsittää tehdas nykyäänkolme
II metriä
leveääja 57
metriäpitkää
työsalia, sekätilavat
varasto-, puku- jakonttorihuoneet.
Tehtaaseenon myös tilattu
uudet parhaaksitunnetut
koneetrUnited
ShoeMachinery Companyltar Amerikasta,
jotka
saa-puvat
1917 vuoden kuluessa. Tämän vuoksi tuleestått af sig själft. Af
denna orsak begyntes iapril
1916 uppföfandetaf en tillbyggnad till
fabriken
i tre
våningar och af tegel, hvilken stodfärdig
denI
september s.å.
Genom dennatill-
byggnad har fabrikens ytområde ökats med minst hälften
af
denförra
arealen, och består fabriken numera aftre
II
meter breda och 57 meter långa arbetssalarsamt rymliga lager-,
omklädnings- ochkontorsrum. Till
fabrikenha
beställts nya maskinerfrån
det välkända >United Shoe Machi-nery
Companyli Amerika, hvilka inväntas
i slutet af året 1917. Härefter kan fabrikens produk-FIAILANDS
HANDEL, SJAFART OCH INDUSTRI -
WASA r19tehtaan
valmistusmäärä,ioka
nykyäänon
noin500 paria
päivässä, kohoamaannoin
1,000pariin
päivässä. Konevoimana tehtaassa on säh- kö,ja
on tehdas varustettu ajanmukaisella keskus-lämmityksellä.
Tehtaassa työskentelee nykyään 175 työntekijää, joista 60 on naisia, neljän alaansaperehtyneen työnjohtajan johdolla.
Uudenkoneiston
käyntiin
saatua on työntekijäin lukuatuntuvasti
1isättävä.Osakepääoma
on
1916 vuoden aikana koro- tettu kol minkertaiseksi, laske-malla liikkeeseen
600
uuttaosaketta,
nimellisarvoltaanSmk
500:-, 750
markankurssista, joten osakepääoma on nykyään Smk 450,000:
Osakkeista saatu
ylihinta-.
Smk
150,000:- on
käytet-ty
var ar ahaston tukemiseksi.Entiset
osakkeenomistajat,joiila oli
etuoikeus merkin-tään,
merkitsivätkaikki
uu-det
osakkeet.Huolimatta tehtaan
ly- hyestä toiminta-ajasta, on sekuitenkin
saavuttanut teok-silleen
yleensähyvän
mai- neenja
menekin, vaikkakin nykyinen sota-aika on monas-ti tuottanut
vaikeuksia kun-tionsförmåga, som
nu är
500 par skodon om da- gen med en årsomsättning om närmare 3,000,000mark, ökas
till
omkring 1,000 par skodon dagli-gen.
Såsomdrifkraft för
maskinerna användeselektricitet.
Fabrikenär
försedd med tidsenligt centralvärmesystem.I
fabrikssalarna sysselsät- tas för närvarande 175 arbetare, däraf 60 kvinnor, under ledningaf fyra i facket väl
inkomna ar- betsledare, men sedan de bestä1lda nya maskinerna installerats, måste arbetsstyrkanbetydligt
ökas.Aktiekapitalet har
är 1916 ökatstill det
tredubb-la genom
emissionaf
600nya aktier å nominellt
500mark, men emitterade
till
enkurs af
750mark,
hvaref-ter
aktiekapitaletnu
utgör 450,000mark.
Kursvinstenom
150,000mark har
dis- poneratstill
förstärkande af reservfonden.De
äldre ak- tionärerna,hvilka
hade före-trädesrätt vid
teckningen, öfvertogo samtliga nya aktier.Trots fabrikens
korta verksamhetstidhafva
dessartiklar redan nu
vunnitett allmänt godt
anseendeoch stor efterfrågan,
oak-tadt
den nuvarande krigsti-EM|L HAVU
nollisten raaka-aineiden saantiin. Tehtaan päämää- ränä
tulee yhä
olemaankin jalkineensa huolelli-sesti
valmistaminen parhaista aineista, uusim-manaikaisilla koneilla ja taitavien
ammatti- miesten johdolla, joten sillä on syytä toivoa osta-japiirin
luottamusta.Tehtaan perustamisessa ovat etupäässä olleet osallisina kauppa-asioitsijat
A.
Sointemija
Arvo Kuulu, kauppiaatFr.
Tikanoja,EmiI Havu,
W.Mattinen, pankinjohtaia
Antti
Hautalaja
työn-johtaja
Kaarle Mrintyk).Toimitusjohtajana on toiminut
kauppiasEmil Havu
marraskuunI
päivään 1915, jolloinhän
sairaudentähden oli pakoitettu
eroamaanden medfört
mångahanda svårighetervid
an- skaffandetaf dugligt råmaterial.
Firman stäl-ler som sitt främsta mål att utföra ett
om-sorgsfullt arbete med bästa
rävara, tidsenligamaskiner och under ledning af
yrkesskick- liga arbetare, hvarför den helt säkertför
framti- denkan
päräkna allmänhetens förtroende.Till
fabriksrörelsensinrättande
medverkadei främsta
rummet affärsmännenA.
Soiniemi ochArvo Kuula,
handlandenaFr.
Tikanoja, Emil HavLt,W. Mattinen, bankdirektör Antti
Hau-tala
och arbetsledaren Kaarle Mtintylii.Såsom disponent för fabriken
fungerade handlandenEmil
Havutill
denI
november 1915,t2a
I
SUOMEN
KAUPPA,MERILIIKE JA TEOLLBUUS -
WAASAtoimestaan; sairaus päättyikin
kuolemalla sa-man vuoden joulukuun 22
p:nä.
ToimitusjohtajaHavu oli vielä
parhaassa miehuuden iässä, 45 ikävuodellaan,ja
harrasti lämpimästi johtamansa teollisuuslaitoksenparasta.
Toimitusjohtajaksihänen tilalleen valittiin
kauppias Oskart Tuo-mela.
Konttoripäällikkönäon
tehtaan perusta- rnisestaasti ollut
herraJ. L.
Fagerholm, joka myösjonkun
johtokunnan jäsenen kanssakir- joittaa yhtiön
toiminimenper procuram.
Yli-då han på grund af sjukdom måste afgå från sin
post. Han
afled påföljande22
december, ännui
sin mannaålders bästakraft,
endast 45är
gam-mal. Direktör Havu
hade nedlagtett
intresse- radt, uppoffrande arbete för utvecklingen af detta industriellaföretag. Till
disponent antogsi
hans ställe handlanden Oskari Tuomela. Kontorschef harvarit
sedan fabrikens anläggning herrJ.
L. Fager-holm, som äfven jämte någon medlem af direktio- nen tecknar bolagets
firma
per procuram. SåsomOSKARI TUOMELA
työnjohtajana
toimii
herra Aug. Kaplas.Konttorihenkilökuntaan
kuuluu, paitsi
toi-mitusjohtajaa ja konttoripäällikköä,
rahaston- hoitajaja
kaksi konttoristia.Johtokuntaan kuuluvat kauppias Fr.
Ti- kanoja puheenjohtajana, kauppias Tuomas Kont-turi
varapuheenjohtajana, kauppa-asioitsija ArvoKuula, pankinjohtaja Antti
Hautala, kauppiasW.
Mattinenja
toimitusjohtaja Oskari Tuomela, sekä varajäseninätoimitusjohtaja
Nestor Eskolaja
kauppiasG.
Vilber.J. L. FAGERITOL|I
teknisk arbetsledare är herr Aug. Kaplas anställd.
Till
kontorspersonalen höra,förutom
dispo- nenten och kontorschefen, en kassörska och tven- ne kontorister.Medlemmar
af
direktionenäro
handlandenFr. Tikanoja,
ordförande, handlanden TuomasKontturi,
viceordförande, affärsmannen Arvo Kuula, bankdirektörAntti
Hautala, handlanden W. Mattinen ochdirektör
Oskari Tuomela, medherrar
direktör
Nestor Eskola och handlanden G.Vilber såsom suppleanter.
(14.6.1917)