Kirjoituksia digitaalisista palveluista ja
käyttäjäkokemuksesta
Artikkelikokoelma
Artikkelikokoelma
Kirjoituksia digitaalisista palveluista ja
käyttäjäkokemuksesta
Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja TAITO-sarja 29
Julkaisija: Metropolia Ammattikorkeakoulu Toimittaja: Liisa Seppänen
Taitto: Nea Helminen / Valovirta Design Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja TAITO-sarja 29
Helsinki 2019
ISBN 978-952-328-155-4 (pdf)
ISSN 2669-8021 (pdf)
www.metropolia.fi/julkaisut
Esipuhe ...3 PAREMPAA KÄYTTÄJÄKOKEMUSTA KÄYTTÄJÄLÄHTÖISELLÄ
SUUNNITTELULLA ...5 Liisa Seppänen
Tunne käyttäjäsi ...6 Monika Manninen
Miten mitata käyttäjäkokemusta? ... 11 Noora Hölttä
Tekoäly on tehokas apuri – verkkopalvelun käyttöliittymän
käytettävyyden arviointi tekoälyn avulla ...15 Katri Lehtonen
Palvelumuotoilulla menestystä käyttäjälähtöisesti ... 19 Krista Laiho
Vanha kunnon Gantt-kaavio visualisoi projektin aikataulun ...23 KÄYTTÄJÄLÄHTÖISTÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISTÄ
KÄYTÄNNÖSSÄ ...29 Jatta Pakkanen
Case Neste: Digitaalisen työympäristön
käyttäjälähtöinen suunnittelu ...30 Eve Väyrynen
Puhuuko YleX:n uusi sivusto käyttäjiensä kieltä? ...34 Annika Isaksson
5 keinoa parempaan käyttäjäkokemukseen audio on demand
-palveluissa – Case Supla...40 Sami Koski
Iltapäivälehtien sillisalaatti luottaa mobiilissa yksinkertaisuuteen ...44 Anna Sampo
Mobiilisovellukset osallistamisen välineenä – hyödyt ja haasteet ....49
Miten nykyhetken teknologia vaikuttaa tulevaisuuden
mentaalimalleihin? ...54 Suvi Simpanen
Ääniohjaus on osa tulevaisuuden käyttöliittymiä ...57 Kai Ansio
Esineiden internetin etiikka ...61 Elli Räsänen
Onko kuluttajilta kerätty data yritysten vallan valuutta? ...64 Linda Puroaho
Tekoäly antaa medialle avaimet muutokseen ...68 OPPIMISSOVELLUKSET JA -PELIT KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN
KONTEKSTINA ...73 Arto Tuohimaa
Perusopetuksen digitalisaatiomurros –
muutoksen tilasta ja haasteista ... 74 Sonja Eloranta
Oppimissovellukset – määritelmä hukassa ja sovellusten
laadusta epäselvyyttä ...78 Katja Johansson
Oppimissovellusten ansaintamallit käyttäjäkokemuksen
näkökulmasta ...84 Riitta Sarilampi
Pelillistämisen vaikutus opiskelumotivaatioon ...88 Jussi Rasimus
Miksi oppimispelit eivät kiinnosta? – Huomioita kotimaisten,
lapsille suunnattujen mobiilioppimispelien käyttäjäkokemuksest ....93 Sakari Luhtala
Parempaa pelillistämistä – enemmän kuin pisteitä,
kunniamerkkejä ja tulostaulukoita...97
Teknologian kehitys avaa yhä uusia mahdollisuuksia digitaalisten palvelui- den kehittämiseen. Mobiililaitteet ja puettava teknologia pitävät digitaa- liset sovellukset aina ulottuvillamme, tekoäly ja koneoppiminen mahdol- listavat valtavien datamäärien prosessoinnin, esineiden internet verkottaa toimintaympäristöämme kokonaisvaltaisesti. Digitaalisten palveluiden ke- hittämisen keskiössä tulisi kuitenkin muistaa pitää palvelun loppukäyttäjä, ihminen. Palvelun tai sovelluksen menestyksen kannalta olennaista on se, millaista tuottaa lisäarvoa se tuottaa käyttäjälleen.
Tämän julkaisun artikkelit liittyvät Metropolia Ammattikorkeakoulun digitaalisten mediapalveluiden YAMK-tutkinto-ohjelmassa syksyllä 2018 pidettyyn opintojaksoon Mediapalveluiden suunnittelu ja kehittäminen. Tällä opintojaksolla käsitellään digitaalisten palveluiden kehittämistä esimerkiksi käyttäjälähtöisen suunnittelun, palvelumuotoilun, käyttäjäkokemuksen ja käytettävyyden näkökulmista.
Opintojaksolla on vuosittain vaihtuva teema, jonka kautta opintojak- son sisältöjä lähestytään. Syksyllä 2018 opintojakson teemana olivat oppi- missovellukset. Oppimissovelluskonseptien ja prototyyppien käytännön kehittämisen lisäksi opiskelijoiden tehtävänä oli kirjoittaa tiivis artikkeli, jossa opiskelijat paneutuvat lähdekirjallisuuden avulla johonkin itseään kiinnostavaan opintojakson aihealueeseen. Kirjoitustyön tulokset ovat luettavissa tässä artikkelikokoelmassa.
Opintojakson opettajana pidin mielekkäänä opiskelijoiden vapautta määritellä artikkelin aihe ja tarkastelunäkökulma ilman muita rajoituksia, kuin että tekstin tulee liittyä kurssilla käsiteltyihin asiakokonaisuuksiin.
Koska opiskelijoiden taustat ja myös mielenkiinnon kohteet ovat erilaisia, tuntui tarkoituksenmukaiselta, että jokainen voisi löytää itseään kiinnos- tavan tarkastelukulman opintojakson sisältöihin. Samaan aikaan tämä oli artikkelikokoelman toimittajan roolista katsoen hiukan jännittävää: millai- nen kokonaisuus teksteistä syntyisi, kun yhteisiä linjoja tai teemoja ei ollut tarkemmin ennalta sovittu? Artikkelien kirjoittamista ohjatessa ja toimi- tustyötä tehdessä kuitenkin kävi selväksi, että teksteissä käsiteltävät asiat linkittyvät mukavasti toisiinsa ja että tavalla tai toisella digitaalisten palve- luiden käyttäjäkokemus eri aspekteineen on läsnä artikkeleissa.
Julkaisun artikkelit on jaettu neljään teemakokonaisuuteen. Ensimmäi- sessä osiossa tarkastellaan käyttäjälähtöistä suunnittelua eri näkökulmista.
Omassa artikkelissani pohjustan lyhyesti käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteita. Monika Manninen tarkastelee käyttäjäkokemuksen mittaami- sen keinoja ja mittaamiseen liittyviä haasteita. Katri Lehtosen artikkelissa pohditaan palvelumuotoilun menetelmien hyötyjä. Noora Hölttä esittelee
ESIPUHE
tekoälyn hyödyntämistä verkkopalveluiden käytettävyyden analysoinnissa.
Krista Laihon artikkeli puolestaan keskittyy digitaalisten palveluiden ke- hittämisen työprosesseihin tarkastelemalla projektien aikataulunhallinnan työkaluja.
Toisen osion artikkelit ovat case-pohjaisia. Jatta Pakkanen esittelee käyttäjälähtöisten menetelmien hyödyntämistä Nesteen digitaalisen työym- päristön käyttöönottoprosessissa. Eve Väyrynen tarkastelee artikkelissaan YleX:n verkkosivujen käytettävyyttä ja Annika Isaksson audio on demand -palveluiden käyttäjäkokemusta. Sami Kosken tekstissä tarkastelussa ovat iltapäivälehtien mobiilisovellusten etusivunäkymät ja niiden käytettävyys.
Anna Sampo pohtii mobiilisovellusten mahdollisuuksia osallistaa kuntalai- sia kaupunkisuunnitteluun.
Kolmannessa teemakokonaisuudessa analysoidaan digitaalisten palve- luiden nykytilaa ja tulevaisuutta eri perspektiiveistä. Meeri Sipon artikke- lissa tarkastelussa on aikaisempien käyttökokemusten myötä syntyneiden mentaalimallien vaikutus uuden teknologian käyttöönottoon, ja Suvi Sim- panen käsittelee tekstissään äänikäyttöliittymiä. Kai Ansion artikkelissa pohditaan esineiden internetiä ja verkkoon kytkeytyneistä laitteista kerty- vän datan käyttöön liittyviä eettisiä haasteita. Myös Elli Räsäsen artikkelin aiheena on kuluttajilta kerättävän datan hyödyntäminen liiketoiminnassa.
Linda Puroaho tarkastelee tekoälyn hyödyntämistä toimituksellisessa työs- sä.
Neljännen osion artikkelit käsittelevät käyttäjäkokemusta oppimissovel- lusten, opetuksen digitalisaation ja pelillistämisen kautta. Arto Tuohimaan artikkelissa käsitellään perusopetuksen digitalisaatiota ja pohditaan siihen liittyviä haasteita. Sonja Eloranta tarkastelee oppimissovellusten laatukri- teereitä ja Katja Johansson puolestaan oppimissovellusten ansaintamallien ja käyttäjäkokemuksen suhdetta. Riitta Sarilammen artikkelissa tutkitaan pelillistämisen ja oppimismotivaation välistä suhdetta. Jussi Rasimus ana- lysoi tekstissään syitä oppimispelien huonoon käyttäjäkokemukseen, ja Sa- kari Luhtalan artikkelissa etsitään vastauksia siihen, mitkä olisivat toimivia pelillistämisen keinoja.
Kokoelman artikkeleiden aiheet ja näkökulmat ovat siis moninaiset.
Kirjoituksia yhdistää näkemys digitaalisten palveluiden loppukäyttäjän ko- kemuksen merkityksellisyydestä. Olennaista käyttäjän kannalta on se, onko palvelu hyödyllinen, helppokäyttöinen, miellyttävä, luotettava ja turvalli- nen.
Antoisia lukuhetkiä!
Helsingissä 7.5.2019 Liisa Seppänen
PAREMPAA
KÄYTTÄJÄKOKEMUSTA
KÄYTTÄJÄLÄHTÖISELLÄ
SUUNNITTELULLA
TUNNE KÄYTTÄJÄSI
Toimiva tuote tai palvelu on käyttäjälleen hyödyllinen, käytettävä ja halut- tava. Sen tulee siis vastata johonkin tarpeeseen niin, että käyttö on help- poa ja miellyttävää. (Sanders 1992, ks. myös van Gorp & Adams 2012, 3.) Käyttäjälle halutaan tarjota hyvä käyttäjäkokemus (user experience, UX). Jot- ta pystymme suunnittelemaan käyttäjiä miellyttäviä tuotteita tai palveluita, on perehdyttävä siihen, keitä nämä käyttäjät ovat. Käyttäjän tunteminen, käyttäjän toiminnan ymmärtäminen ja käyttäjän tarpeiden tunnistaminen ovat edellytyksiä onnistuneelle tuotteen tai palvelun kehitysprosessille (ks.
esim. Hyysalo 2006, 5–10; Loranger 2014; Nunes 2018).
Käyttäjäkeskeisen suunnittelun (user-centered design) tavoitteena on suun- nitella helppokäyttöisiä ja helposti ymmärrettäviä tuotteita, jotka tuottavat käyttäjälleen lisäarvoa (Norman 2001, 188).
Ihmiskeskeisiä menetelmiä hyödyntäen suunnitellut järjestelmät voivat parantaa laatua useilla tavoilla. Ne ovat helpompia ymmärtää ja käyttää, mikä tekee niistä nopeammin opittavia. Ihmiskeskeinen suunnittelu voi myös lisätä käyttäjien tuottavuutta, parantaa käyttökokemusta ja vähen- tää käyttäjän kokemaa epämukavuutta ja stressiä. (SFS-EN ISO 9241-210 2010, 16–18.)
Käyttäjälähtöisen ajattelun merkittävä sovellusalue on palvelumuotoilu, jonka avulla kehitetään käyttäjän tai asiakkaan palvelukokemusta kokonais- valtaisesti, olipa sitten kysymys digitaalisista tai fyysisen ympäristön palve- luista tai näiden yhdistelmistä. Palvelumuotoilun lähtökohta on asiakkaan ymmärtäminen, eläytyminen asiakkaan maailmaan. Tämän ymmärryksen rakentamiseksi tarvitaan suunnittelijan ja käyttäjän välistä vuorovaikutusta.
(Stickdorn & Schneider 2014, 34–37.)
Käyttäjien ja heidän tarpeidensa ja toimintansa ymmärtäminen on kuitenkin usein haastava tehtävä. Vaikka voidaan tunnistaa hyvää käyttä- jäkokemusta tukevia yleisiä suunnitteluperiaatteita, ihmiset ja käyttötilan- teet ovat kuitenkin aina keskenään erilaisia. Kun ihminen käyttää tuotet- ta, laitetta tai palvelua, käyttötilanteessa on mukana suuri joukko erilaisia taustatekijöitä, kuten käyttäjän synnynnäiset ominaisuudet, kulttuuritausta, aiemmat kokemukset, asenteet ja opitut toimintamallit. Lisäksi tuotteen ja käyttäjän väliseen vuorovaikutukseen vaikuttavat esimerkiksi käyttäjän kyvyt ja mahdolliset toimintarajoitukset, tavoitteet ja tehtävät, vireys- ja
Liisa Seppänen
tunnetila sekä käyttötilanteen fyysinen ja sosiaalinen ympäristö. (Sinkko- nen, Kuoppala, Parkkinen & Vastamäki 2002, 26–29.)
Suunnittelutyössä on tärkeää muistaa, että ihminen on emotionaalinen olento. Tunteet ovat mukana ihmisen ja digitaalisten järjestelmien välisessä vuorovaikutuksessa samaan tapaan kuin ihmisten välisessä kommunikaa- tiossa. Ihmismieli on vahvasti virittynyt tunteiden tunnistamiseen: meillä on taipumus reagoida emotionaalisesti myös elottomiin olioihin, kuten tietojärjestelmiin, ja tulkitsemme sovellusten ”persoonallisuutta” samaan tapaan kuin ihmisten. Koska emootiot joka tapauksessa ovat läsnä ihmisen ja digitaalisen palvelun välisessä vuorovaikutuksessa, ne kannattaa ottaa suunnittelussa tietoisesti huomioon. (van Gorp & Adams 2012, 5–16.)
Käyttäjän persoona, identiteetti, asenteet ja arvot ovat käyttötilanteessa läsnä ja vaikuttavat siihen, millaisia tulkintoja käyttäjä tuotteesta tai palve- lusta tekee: kuinka se esimerkiksi vastaa hänen arvomaailmaansa tai kuinka hyvin käyttäjä kokee pystyvänsä saavuttamaan tavoitteensa tuotteen avulla.
(Jääskö & Keinonen 2005, 85–87.) Koska käyttäjäkokemus on hyvin hen- kilökohtaista ja kontekstisidonnaista, sitä ei ole mahdollista täysin ennalta suunnitella. Käyttäjäkokemukseen vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen ja käyttäjien tunteminen kuitenkin auttaa käyttäjän toimintaa tukevien suunnitteluratkaisujen tekemisessä. (Fredheim 2011.)
Käyttäjäkeskeisyyden tulisi olla tuotteen tai palvelun koko suunnitte- luprosessin läpi kulkeva periaate, eli käyttäjätietoa tulisi hyödyntää syste- maattisesti koko kehitystyön ajan (Maguire 2001, 588). Käyttäjätiedon ke- räämiseen on tarjolla monia erilaisia menetelmiä (ks. esim. Maguire 2001;
Rohrer 2014; Hall 2017). Laadulliset menetelmät ovat usein käyttökelpoi- sia, kun tavoitteena on käyttäjän ajatus- ja arvomaailman ymmärtäminen (Jääskö & Keinonen 2005, 90). Menetelmävalinta riippuu kuitenkin mo- nesta tekijästä, esimerkiksi käytettävissä olevista resursseista, kehitettävän palvelun ominaisuuksista ja tavoitteista sekä kehitysprosessin vaiheesta (ks.
Riihiaho 2000, 101; Rohrer 2014; Hall 2017). Olivatpa tiedonkeruun me- netelmät mitä tahansa, käyttäjätiedon huolellinen analysointi ja tulkinta on ensiarvoisen tärkeää, jotta sitä voidaan hyödyntää suunnitteluprosessissa mielekkäällä tavalla (Jääskö & Keinonen 2005, 94–96).
Käyttäjätiedon keräämiseen ja hyödyntämiseen liittyy myös eettisiä va- lintoja. Käyttäjätutkimukseen osallistuvien henkilöiden ja heiltä kerättävän aineiston käsittelyssä tulee ottaa huomioon eettiset näkökohdat (ks. Ludin 2011). Käyttäjätiedon soveltamisessa voidaan päätyä eettisesti arvelutta- viin ratkaisuihin, jos ymmärrystä ihmismielen toimintamekanismeista käy- tetään käyttäjän etujen vastaisesti rakentamalla esimerkiksi voimakkaasti addiktoivia digitaalisia palveluita, jotka lopulta ovat käyttäjälle haitallisia, tai jos käyttäjän tarpeiden sijaan fokuksessa onkin pelkästään palvelua tarjo-
avan yrityksen taloudellisen hyödyn maksimointi (ks. esim. Brignull 2011;
Campbell-Dollaghan 2017). Suunnittelijan etiikan kannalta tärkeää onkin käyttäjän kunnioittaminen (Campbell-Dollaghan 2017).
Digitaalisten palveluiden suunnittelijan on siis paneuduttava siihen, kei- tä ja millaisia palvelun käyttäjät ovat. Käyttäjätietoa voidaan kerätä ja hyö- dyntää useilla erilaisilla menetelmillä, mutta suunnitelmallisuus on onnis- tumisen kannalta merkityksellistä. Kun käyttäjätiedon keräämisen tavat ja niihin tarvittavat resurssit otetaan alusta asti huomioon osana tuotteen tai palvelun kehitysprojektin kokonaisuutta, saadaan käyttäjäkeskeisen suun- nittelun menetelmistä paras hyöty.
LÄHTEET
Brignull, Harry 2011. Dark patterns: deception vs. honesty in UI design. A List Apart <https://alistapart.com/article/dark-patterns-deception-vs.- honesty-in-ui-design/> (luettu 26.4.2019).
Campbell-Dollaghan, Kelsey 2017. What Comes After User-Friendly Design?
Fast Company <https://www.fastcompany.com/90139957/what-comes- after-user-friendly-design> (luettu 26.4.2019).
Fredheim, Helge 2011. Why user experience cannot be designed. Smashing Magazine <https://www.smashingmagazine.com/2011/03/why-user- experience-cannot-be-designed/> (luettu 26.4.2019).
van Gorp, Trevor & Adams, Edie 2012. Design for emotion: understanding humans. Elsevier Science & Technology. Saatavana ProQuest Ebook Central -palvelussa: <https://ebookcentral.proquest.com>
(luettu 26.4.2019).
Hall, Tom 2017. How to choose a user research method. UX Planet <https://
uxplanet.org/how-to-choose-a-user-research-method-985112051d84>
(luettu 26.4.2019).
Hyysalo, Sampsa 2006. Käyttäjätieto ja käyttäjätutkimuksen menetelmät.
Helsinki: IT Press.
Jääskö, Vesa & Keinonen, Turkka 2005. Käyttäjätieto konseptoinnissa.
Teoksessa Keinonen, Turkka & Jääskö, Vesa (toim.): Tuotekonseptointi. 2.
painos. Helsinki: Teknologiateollisuus. 81–113.
Loranger, Hoa 2014. UX Without User Research Is Not UX. Nielsen Norman Group <https://www.nngroup.com/articles/ux-without-user-research/>
(luettu 25.4.2019).
Ludin, Zarla 2011. On ethical problem solving in user-centered research: an analysis. CHI '11 Extended Abstracts on Human Factors in Computing Systems (CHI EA '11). New York: ACM. 791-798. Saatavana ACM Digital Library -palvelussa: <https://dl.acm.org/> (luettu 26.4.2019).
Maguire, Martin 2001. Methods to support human-centred design.
International Journal of Human-Computer Studies 55 (4), s. 587–634.
Saatavana osoitteessa: <http://www.cse.chalmers.se/research/group/idc/
ituniv/courses/06/ucd/papers/maguire%202001a.pdf>(luettu 26.4.2019).
Norman, Donald 2001. The design of everyday things. 4. painos. London:
MIT press.
Nunes, Michael 2018. Focusing on the users’ needs. Medium <https://
medium.com/@WeAreMonday/focusing-on-the-users-needs- a36071fd9010> (luettu 25.4.2019).
Riihiaho, S. 2000. Experiences with Usability Evaluation Methods. Lisensiaatintyö. Espoo: Teknilllinen korkeakoulu.
Saatavana osoitteessa: <http://citeseerx.ist.psu.edu/viewdoc/
download?doi=10.1.1.25.4512&rep=rep1&type=pdf> (luettu 26.4.2019).
Rohrer, Christian 2014. When to use which user-experience research methods.
Nielsen Norman Group <https://www.nngroup.com/articles/which-ux- research-methods/> (luettu 26.4.2019).
Sanders, Elizabeth B.-N. 1992. Converging perspectives: product development research for the 1990s. Design Management Journal 3 (4). 49–54.
Saatavana osoitteessa: <http://www.maketools.com/articles-papers/
ConvergingPerspectives_Sanders_92.pdf> (luettu 25.4.2019).
SFS-EN ISO 9241-210 2010. Ihmisen ja järjestelmän vuorovaikutuksen ergonomia. Osa 210: Vuorovaikutteisten järjestelmien käyttäjäkeskeinen suunnittelu. Helsinki: Suomen standardisoimisliitto.
Sinkkonen, Irmeli, Kuoppala, Hannu, Parkkinen, Jarmo & Vastamäki, Raino 2002. Käytettävyyden psykologia. 2., uudistettu painos. Helsinki: IT Press.
Stickdorn, Marc & Schneider, Jakob 2014. This is service design thinking.
Basics – tools – cases. 5. painos. Amsterdam: BIS Publishers.
MITEN MITATA
KÄYTTÄJÄKOKEMUSTA?
Teknologian kehittyminen on tuonut yhä useammalle käyttäjälle mahdol- lisuuden hyödyntää erilaisia sovelluksia ja palveluita esimerkiksi älypuhe- limissa, tableteissa tai älykelloissa. Käyttäjäkokemuksia eri palveluista tai tuotteista jaetaan tänä päivänä avoimemmin sosiaalisessa mediassa kuin vielä joitakin vuosia sitten. Käyttäjät myös osaavat hakea tietoa internetistä ja sosiaalisesta mediasta aktiivisesti ennen kuin tekevät ostopäätöksen.
Käyttäjäkokemuksella onkin suuri vaikutus yrityksen brändiin ja me- nestykseen. On ollut ilahduttavaa huomata, että yhä useammat yritykset kiinnittävät huomiota käyttäjäkokemuksen laatuun. Positiivisen käyttäjäko- kemuksen eteen ollaan valmiita tekemään töitä. Tässä artikkelissa haluan tarkastella käyttäjäkokemusta hieman tarkemmin, erityisesti sitä, miten luotettavasti käyttäjäkokemusta voi mitata ja mitä haasteita sen mittaami- seen liittyy.
Mitä käyttäjäkokemuksella oikeastaan tarkoitetaan? Tähän ei löydy suo- raan yhtä ainoaa ja oikeaa vastausta, sillä käsitteenä käyttäjäkokemus on melko haasteellinen määritellä. Tuotteen tai palvelun käytettävyys on yksi käyttäjäkokemukseen vaikuttava tekijä, mutta käyttäjäkokemus ja käytettä- vyys eivät ole sama asia. Käyttäjäkokemus on paljon laajempi käsite kuin tuotteen tai palvelun käytön helppous tai vaikeus.
Morvillen (2004) niin sanotussa hunajakennomallissa käyttäjäkoke- mukseen liittyy seitsemän osatekijää: käytettävyys, löydettävyys, saavutetta- vuus, uskottavuus, hyödyllisyys, haluttavuus sekä tuotteen tai palvelun arvo käyttäjälle. Myös Norman ja Nielsen (n.d.) näkevät käyttäjäkokemuksen moniulotteisena käsitteenä. Heidän mukaansa hyvään käyttäjäkokemuk- seen sisältyy helppokäyttöisyyden lisäksi asiakkaan tarpeisiin vastaaminen ja mielihyvän tuottaminen.
Käyttäjäkokemus ei ala tuotteen tai palvelun käyttöönottohetkellä vaan jo paljon aikaisemmin. Omat ja muiden mielipiteet, yrityksen brändi, kil- pailevat tuotteet ja palvelut vaikuttavat kaikki käyttäjän ennakko-odotuk- siin, jotka hän luo mielessään ennen käyttöhetkeä. Toki ennakko-odotuk- set voivat muuttua, kun varsinainen käyttö alkaa. Ne ovat kuitenkin tärkeä
Monika Manninen
osa kokonaisvaltaista käyttäjäkokemusta. (Karapanos, Zimmerman, For- lizzi & Martens 2009, 733; Roto, Law, Vermeeren & Hoonhout 2011, 8.)
Käyttäjäkokemusta voidaan arvioida monilla eri tavoilla, ei ole olemas- sa mitään ”virallista” mittaria. Käyttäjäkokemuksen tutkimisessa voidaan hyödyntää sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Laadulliset menetel- mät ovat yleisempiä, mutta määrällisiä menetelmiäkään ei kannata unoh- taa. Laadulliset menetelmät antavat useimmiten vastauksen kysymyksiin miksi tai miten jokin ominaisuus voidaan muuttaa paremmaksi. Käytettä- essä laadullisia menetelmiä on myös mahdollista seurata testihenkilöiden käyttäytymistä testitilanteessa. Laadullisia tutkimusmenetelmiä ovat muun muassa haastattelut ja fokusryhmäkeskustelut. Määrällisillä menetelmillä sen sijaan kerätään nimensä mukaisesti numeerista, laskettavissa olevaa tietoa isommalta kohderyhmältä. Käytettäessä määrällistä menetelmää tut- kimus ja testaus suoritetaan usein jonkin teknisen järjestelmän, kuten net- tikyselyn kautta. Määrällisiä tutkimusmenetelmiä ovat esimerkiksi erilaiset kyselyt, kuten sähköpostikyselyt ja A/B-testaus. (Rohrer 2014.)
Käyttäjäkokemuksen ja käytettävyyden arviointimenetelmät ovat osit- tain samat, mutta käyttäjäkokemuksen aitoon mittaamiseen tarvitaan lisäk- si muunlaisia lähestymistapoja. Käytettävyyden lisäksi tulisi asettaa jonkin- laisia tunnemittareita, joiden avulla voidaan selvittää tuotteen tai palvelun hedonistisia ominaisuuksia, kuten käyttäjien kokemaa tyytyväisyyttä ja mielihyvää tuotetta tai palvelua kohtaan. (Karapanos ym. 2009, 730.)
Sopivan arviointimenetelmän valinnassa tulisi huomioida, että vaikka tavoitteena olisikin kokonaisvaltaisen käyttäjäkokemuksen arviointi, saat- taa olla yksinkertaisempaa ja hedelmällisempää keskittyä arvioimaan jonkin tietyn palvelun ominaisuuden tai osa-alueen käyttäjäkokemusta kerrallaan kuin kokonaisvaltaista kokemusta. Samaan tutkimukseen voisikin sisällyt- tää useampia eri arviointimenetelmiä, jolloin saataisiin mahdollisimman kattava arvio käyttäjäkokemuksesta. Tässä saattaa kuitenkin olla haasteena ajan tai resurssien puute. (Rohrer 2014.)
Erilaisista tutkimusmenetelmistä huolimatta voi kuitenkin olla vaikea löytää täysin luotettavaa keinoa arvioida käyttäjäkokemusta. Käyttäjän tun- netilat vaihtelevat ja mielipide saattaa muuttua käytön aikana. Käyttäjälle voi myös olla haastavaa kuvailla kokemustaan tai tunnetilojaan. Valitusta arviointitavasta riippuen tuloksiin saattaa myös vaikuttaa se, haluaako käyt- täjä kertoa kaikista henkilökohtaisista kokemuksistaan ja tuntemuksistaan muille. (Näkki 2006.)
Käyttäjäkokemusta voidaan mitata erilaisin menetelmin, mutta mittaa- minen ei välttämättä ole aivan helppoa. Oikein tehtynä käyttäjäkokemus- tutkimus antaa yritykselle arvokasta tietoa, jota se voi hyödyntää tuotteen tai palvelun kehityksessä. Menetelmiä on lukuisia, eikä varmaankaan löydy
yhtä ainoaa oikeaa tapaa tehdä tutkimusta. Hyödyllistä tietoa käyttäjäkoke- muksesta on saatavilla, kunhan testaus suunnitellaan tarkasti ennakkoon:
Mitä halutaan testata? Mihin kysymyksiin halutaan vastaukset? Ketkä ovat oikeat henkilöt antamaan vastaukset? Missä ympäristössä testi tulisi suorit- taa? Mikä olisi paras tutkimusmenetelmä?
LÄHTEET
Karapanos, Evangelos, Zimmerman, John, Forlizzi, Jodi & Martens, Jean- bernard 2009. User experience over time: an initial framework. Proceedings of the 27th International Conference on Human Factors in Computing Systems. Boston. Saatavana osoitteessa <https://www.researchgate.
net/publication/221515270_User_experience_over_time_An_initial_
framework> (luettu 25.11.2018).
Morville, Peter 2004. User Experience Design. Semantic Studios <http://
semanticstudios.com/user_experience_design/> (luettu 12.11.2018).
Nielsen, Jakob & Norman, Don n.d. Definition of User Experience (UX).
Nielsen Norman Group <https://www.nngroup.com/articles/definition- user-experience/> (luettu 12.11.2018).
Näkki, Pirjo 2006. Käyttäjäkokemuksen suunnittelu semanttiseen
mediapalveluun - Tarkastelussa kouluretkien tarinat. Diplomityö. Espoo:
Teknillinen korkeakoulu, tietotekniikan osasto, informaatioverkostojen koulutusohjelma. Saatavana osoitteessa: <http://www.soberit.tkk.fi/T- 121/shared/thesis/di-pirjo-nakki.pdf> (luettu 25.11.2018).
Rohrer, Christian 2014. When to Use Which User-Experience Research Methods. Nielsen Norman Group <https://www.nngroup.com/articles/
which-ux-research-methods/> (luettu 25.11.2018).
Roto, Virpi, Law, Effie, Vermeeren, Arnold & Hoonhout, Jettie (toim.) 2011.
User Experience White Paper. Outcome of the Dagstuhl Seminar on Demarcating User Experience. Saatavana osoitteessa:
<http://www.allaboutux.org/files/UX-WhitePaper.pdf>
(luettu 25.11.2018).
TEKOÄLY ON TEHOKAS APURI – VERKKOPALVELUN
KÄYTTÖLIITTYMÄN
KÄYTETTÄVYYDEN ARVIOINTI TEKOÄLYN AVULLA
Verkkopalveluiden käytettävyyden arvioinnissa voidaan hyödyntää sekä asiantuntija-arviointeja että empiirisiä käyttäjätestejä (Mustaniemi 2009, 2). Asiantuntija-arvioinneissa hyödynnetään usein Jakob Nielsenin (1994) käytettävyysheuristiikkoja. Heuristiikat ovat listaus ohjeita ja sääntöjä, joita verkkopalvelun käyttöliittymän tulisi noudattaa ollakseen käytettävyydel- tään hyvä (Kuutti 2003, 47). Perinteisesti heuristisen käytettävyysarvioin- nin on toteuttanut käytettävyysasiantuntija. Nyt rinnalle on nousemassa tekoäly. Mitä tapahtuu, kun käytettävyyden heuristiikat ja tekoäly kohtaa- vat? Otetaan selvää.
Tekoäly on selvästi tehnyt läpimurron, ja se on kolmen tekijän sum- ma: tietomassat ovat entistä suurempia, tietokoneiden laskentateho kasvaa koko ajan ja matemaattiset algoritmit ovat entistä tehokkaampia (Mäkinen 2018). Esimerkiksi Helsingin Sanomissa tekoälystä on viimeisen vuoden aikana uutisoitu hyvin eri näkökulmista: tekoälystä voidaan toisaalta puhua kätevänä arkipäivän apurina ja toisaalta nähdä uhkakuvia koneiden ylival- lasta (ks. Helsingin Sanomat 2018).
Mutta miten älykästä tekoäly oikeastaan on? Suurin osa järjestelmis- tä, joissa on jonkinlainen tekoäly taustalla, on vielä kaukana sellaisesta te- koälystä, joka kykenee tekemään oikeasti älykkäinä pidettäviä toimintoja sekä ymmärtämään konteksteja (Mäkinen 2018). Vielä ei siis ole pelkoa, että tekoäly olisi kaappaamassa luomakunnan herruutta tai orjuuttamassa ihmiskuntaa (Rintanen 2018). Mäkinen (2018) kutsuu tekoälyä tyhmäksi, Rintanen (2018) jopa idiootiksi. Tällä hetkellä suurin osa tekoälystä pystyy ratkaisemaan tiettyjä ongelmia tai antamaan vastauksia sille tarkasti asetet- tuihin kysymyksiin (Mäkinen 2018). Tekoäly on siis tehokas apuri yksittäis- ten ja selkeiden ongelmien ratkaisussa. Jos sille antaa hoidettavaksi jotain
Noora Hölttä
odottamatonta, se epäonnistuu tehtävässään. (Halminen 2018.) Tekoälyn hyödyt tulevatkin esille tapauksissa, joissa se toimii kapeissa ja rajatuissa tehtävissä (Rintanen 2018). Sen parhaita puolia on, että se on yksinker- taisesti edistyksellinen menetelmä rutiinien automatisointiin. Juuri tämä yksinkertaisuus tekee siitä merkityksellisen. (Mäkinen 2018.)
Automatisoitu käytettävyyden arviointi on hyvä esimerkki tekoälyn hyödyistä juuri rutiinien automatisoinnissa. Datan määrän alati kasvaessa saamme apua tekoälystä. Sen avulla pystymme analysoimaan, prosessoi- maan ja tulkitsemaan laajoja kokonaisuuksia. Ison verkkopalvelun käytet- tävyyden analysoinnin tekoäly voi hoitaa hetkessä, kun ihmiseltä kuluisi samaan työhön merkittävästi kauemmin. (Krishna 2017.) Tekoäly pystyy- kin tekemään käytettävyysanalyysin nopeammin, edullisemmin ja johdon- mukaisemmin kuin yksikään ihminen. Se ei myöskään sorru inhimillisiin virheisiin, vaan tulkitsee käytettävyyttä sille valittujen ohjeistusten, esimer- kiksi Jakob Nielsenin heuristiikkojen, mukaan ja soveltaa tietoa aina samal- la tavalla. (Attractive.ai n.d.; Mifsud 2011.) Havainnoistaan tekoäly pystyy tuottamaan raportin. Se osaa priorisoida havaintojaan ja raportoida vain tärkeimmät löydökset ja tarjota parannusehdotuksia. (Attractive.ai n.d.).
Olemassa olevien verkkopalveluiden lisäksi tekoälyn avulla voidaan ar- vioida käytettävyyttä jo suunnitteluvaiheessa. Tekoälyn avulla voi testata nopeasti ja kustannustehokkaasti erilaisten prototyyppien käytettävyyttä ja näin varmistaa, että paras mahdollinen ratkaisu toteutetaan. Prototyypin testaus takaa myös sen, että ongelmat voidaan tunnistaa ja ratkoa jo hy- vinkin varhaisessa vaiheessa. Näin säästetään aikaa ja kustannuksia, jotka syntyisivät, jos nämä ongelmat tulisivat esille vasta verkkopalvelun tuo- tantoversiossa. (Attractive.ai n.d; Mifsud 2011.). Tekoälyn avulla voi op- timoida koko käytettävyystestausprosessia ja tuoda sen luontevaksi osaksi jatkuvaa kehitystä. Automaatio nopeuttaa palaute- ja validointisyklejä eikä vaadi yrityksiltä suuria resursseja. (Attractive.ai n.d; Shanley 2018.)
Kaikista automaation hyödyistä huolimatta tekoälyn varaan ei voi käy- tettävyyden arviointia täysin vielä jättää. Tekoäly auttaa lisäämään näke- mystämme, mutta se ei kerro koko tarinaa. Tällä hetkellä tekoäly ei vielä pysty toimimaan niin kuin ihminen ja käyttämään niin sanotusti tervettä järkeä. Parhaat tulokset saakin tekoälyn ja ihmisen yhteispelillä. (Anderson 2018; Mifsud 2011.) Automaatio ja tekoäly tulisikin nähdä ennemmin yh- tenä tiimiläisenä. Se tulee avuksi, poistaa työstä ikävimmät ja rutiininomai- simmat osat, mutta ei korvaa ihmistä. (Anderson 2018; Räisänen 2018.) Kun valjastamme tekoälyn tekemään käytettävyysanalyysiä, voimme itse keskittyä esimerkiksi asiakastutkimukseen, konseptitestaukseen sekä – mikä tärkeintä – olemaan enemmän läsnä asiakkaidemme kanssa (Shanley 2018). Tekoälyn avulla voimme olla tuottavampia (Räisänen 2018).
LÄHTEET
Anderson, Brad 2018. How AI Can Shape the Future of UX. ReadWrite
<https://readwrite.com/2018/04/24/how-ai-can-shape-the-future-of- ux/> (luettu 1.12.2018).
Attractive.ai n.d. Your AI team member who’s passionate about UX.
<https://try.attractive.ai> (luettu 1.11.2018).
Halminen, Laura 2018. Hans-hevonen osaa matematiikkaa, luulivat ihmiset virheellisesti 1900-luvun alussa – Nyt syyllistymme samaan virheeseen tekoälyn kanssa, sanovat israelilaiset tietoturvatutkijat. Helsingin Sanomat
<https://www.hs.fi/teknologia/art-2000005868831.html>
(luettu 25.11.2018).
Helsingin Sanomat 2018. Tekoäly. HS.fi <https://www.hs.fi/aihe/tekoaly/>
(luettu 26.11.2018).
Krishna, Mukund 2017. Can AI Solve Your UX Design Problems? SitePoint
<https://www.sitepoint.com/artificial-intelligence-in-ux-design/>
(luettu 1.11.2018).
Kuutti, Wille 2003. Käytettävyys, suunnittelu ja arviointi. Helsinki: Talentum.
Mifsud, Justin 2011. Mainstreaming Web Site Usability Through Automated Usability Evaluation. UsabilityGeek <https://usabilitygeek.com/
mainstreaming-web-site-usability-through-automated-usability- evaluation/> (luettu 1.11.2018).
Mustaniemi, Johanna 2009. Käytettävyyden arviointimenetelmät.
Kandidaatintutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston
tietojenkäsittelytieteen laitos. Saatavana osoitteessa <https://jyx.jyu.fi/
bitstream/handle/123456789/19970/Johanna.Mustaniemi.pdf>
(luettu 30.11.2018).
Mäkinen, Tommi 2018. Tekoäly on porukan tyhmyri – ja siinä sen voima piileekin. Helsingin Sanomat <https://www.hs.fi/mielipide/art- 2000005816347.html> (luettu 25.11.2018).
Nielsen, Jakob 1994. 10 Usability Heuristics for User Interface Design.
Nielsen Norman Group <https://www.nngroup.com/articles/ten- usability-heuristics/> (luettu 25.11.2018).
Rintanen, Jussi 2018. Tekoäly ei ole uhka ihmiskunnalle. Helsingin Sanomat
<https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005886885.html>
(luettu 25.11.2018).
Räisänen, Kari 2018. Töitä riittää halukkaille tulevaisuudessakin, sanoo Googlen pääekonomisti Hal Varian – ja syy on yksinkertainen.
Helsingin Sanomat <https://www.hs.fi/talous/art-2000005811825.html>
(luettu 25.11.2018).
Shanley, Arthur 2018. The Future of UX Design Is Automation. UXmatters
<https://www.uxmatters.com/mt/archives/2018/04/the-future-of-ux- design-is-automation.php> (luettu 2.11.2018).
PALVELUMUOTOILULLA MENESTYSTÄ
KÄYTTÄJÄLÄHTÖISESTI
Palvelumuotoilu on palvelujen käyttäjälähtöistä suunnittelua, innovointia ja kehittämistä luovin menetelmin (Wikipedia 2015). Se keskittyy tutki- maan ja kehittämään sitä, miten palvelu koetaan: mitä vaiheita palvelussa on, mitä asiakas tekee ja näkee, ketä hän tapaa, mitä välineitä hän käyttää, missä tilassa palvelut koetaan ja mikä muisto tai tunne käyttäjälle jää (Kan- gas 2016). Tavoitteena on, että palvelu vastaa sekä käyttäjien tarpeita että palvelun tarjoajan liiketoiminnallisia tavoitteita (Wikipedia 2015). Tässä artikkelissa luodaan katsaus palvelumuotoilun hyötyihin.
On tärkeää ymmärtää, että palvelujen laatua pitää tarkastella eri tavalla kuin tuotteiden laatua. Palvelumuotoilu auttaa yrityksiä kehittämään palve- lunsa yksilöllisiksi ja laadukkaiksi ottamalla asiakkaiden kokemukset mu- kaan suunnitteluprosessiin, jonka seurauksena syntyy ymmärrys markki- noiden tarpeista (Moritz 2005).
Hyvä ja tarpeita vastaava palvelu johtaa tyytyväisiin, ostaviin ja palaaviin asiakkaisiin. Palvelumuotoilun menetelmien avulla voidaan vahvistaa asia- kassuhteita ja rakentaa parempaa asiakastyytyväisyyttä ja palvelukokemus- ta. Voidaan siis sanoa, että palvelumuotoilu yhdistää yrityksen ja asiak- kaat. Tuotteita ja viihdettä voidaan myydä yhtenä monista kokemuksista mutta palvelun on täytettävä asiakkaiden odotukset jatkuvasti. (Moritz 2005.)
Jos asiakas ei ole tyytyväinen tarjottuun palveluun ja siirtyy käyttämään toista palvelua, on asiakassuhteen uudelleen muodostaminen hyvin vai- keaa. Palveluun luottavat ja tyytyväiset asiakkaat yleensä kuluttavat enem- män aikaa palvelun parissa ja ostavat enemmän. Tulevaisuudessa luottamus ja aika todennäköisesti ovat vielä tärkeämpiä kuin ostot. (Moritz 2005.)
Palvelumuotoilun avulla voidaan tunnistaa uusia palvelualueita tai mahdollisuuksia olemassa olevien palvelujen laajentamiseen ja tällä tavoin houkutella uusia asiakkaita. Palvelujen kehittäminen auttaa yrityksiä myös käyttämään resurssejaan paremmin ja tekemään enemmän tuottoa jo olemassa olevilla palveluilla. Esimerkiksi lentokentän lähtöselvityksen nopeuttaminen antaa asiakkaille enemmän aikaa tehdä ostoksia lentoken-
Katri Lehtonen
tän myymälöissä. Vielä suurempi vaikutus on sillä, että nämä asiakkaat saadaan nopeammin lentokoneeseen, jolloin lähteviä lentoja saadaan ko- konaisuudessaan enemmän ja siten enemmän maksavia asiakkaita myymä- löihin. (Moritz 2005.)
Monesti asiakkaat eivät välttämättä vielä tiedä, mitä haluavat, mutta jos he pääsevät kokeilemaan jotakin uutta palvelua he saattavat huomata sen itselleen hyödylliseksi. Jatkuva uusien ideoiden ja ratkaisujen testaus ja niiden menestyksen arviointi tarjoavat asiakkaille mahdollisuuden kokea jotain, mitä he eivät aikaisemmin pitäneet tarpeellisena tai mahdollisena.
(Moritz 2005.)
Palvelumuotoilu tuokin uusia näkökulmia tulevaan kehitykseen ja takaa, että uudet markkinoille tulevat palvelut ovat kilpailukykyisiä, tur- vallisia, tuottavia ja asiakkaita tyydyttäviä (Moritz 2005). Myös olemassa olevien palvelujen jatkokehittäminen helpottuu, kun käyttäjälähtöisen suunnittelun myötä syntynyt yhteinen ymmärrys ja kieli takaavat palve- lun seuraaville kehittämisaskelille sujuvamman etenemisen. Yhteisen kie- len myötä syntyy myös yhteinen ymmärrys asiantuntijoiden ja vähemmän asiasta tietävien välille. (Tuominen, Järvi, Lehtonen, Valtanen & Martinsuo 2015.)
Organisaation asettamat tavoitteet perustuvat markkinoiden ja asiak- kaiden ymmärtämiselle sekä sen sisäisiin resursseihin ja rajoitteisiin. Palve- lumuotoilussa tapahtuva jatkuva testaus, arviointi ja kehitys takaavat pa- remman tehokkuuden kaikissa prosesseissa. Esimerkiksi prototyyppien käyttö ja todellisten asiakastarpeiden ymmärtäminen vahvistavat strategian mukaista toimintaa ja sitä, että palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita. Ta- voitteet on siten helpompi saavuttaa. (Moritz 2005.)
Palvelumuotoilu myös alentaa kehitys-, koulutus-, dokumentointi- ja yl- läpitokuluja sekä lyhentää kehitysaikaa ja parantaa markkinoitavuutta. Pal- velumuotoilu tasapainottaa palveluiden kehitykseen ja tarjoamiseen käy- tettyä vaivannäköä vahvistamalla parasta mahdollista palvelukokemusta ja vaikuttavuutta. Esimerkiksi asiakasjaottelu mahdollistaa sopivan palveluta- son kaikille. Jotkut haluavat nopeaa palvelua ja ovat valmiita maksamaan siitä enemmän, kun taas toiset suosivat ennen kaikkea edullisuutta. (Moritz 2005.)
Palvelumuotoilu voi olla myös ratkaiseva tekijä kilpailijoista erottu- misessa. Palvelujen idea voi olla aivan sama, mutta niiden käyttökoke- mukset voivat poiketa toisistaan paljonkin. Useimmiten ero on pienissä yksityiskohdissa, joilla kuitenkin on suuri merkitys. Palvelujen muotoilu ei vain auta rakentamaan erottautumista muista, se myös kehittää tapoja viestiä erosta oikealla tavalla asiakkaille. (Moritz 2005.)
Huono käyttökokemus myös vaikuttaa siihen, miten koko brändi koetaan.
Useimmat ihmiset ovat uskollisia vain muutamille hyväksi kokemilleen palvelujen tarjoajille ja käyttävät toistuvasti niitä. (Moritz 2005.)
Palvelumuotoilussa tarkastelun kohteena eivät ole pelkästään yrityksen asiakkaat ja ulospäin näkyvät toiminnot vaan myös yrityksen sisäiset pro- sessit sekä työntekijät. Tarkoituksena onkin suorasti parantaa työntekijöi- den kokemusta ja epäsuorasti asiakaskokemusta. (Gibbons 2017.)
Henkilöstön osallistaminen palvelumuotoilun eri vaiheisiin sitouttaa heitä ja tehostaa sisäistä tiedonjakoa ja yhteistyötä (Tuominen ym.
2015). Sisäisten palveluprosessien kartoitus myös antaa kokonaisvaltaisen kuvan yrityksen toiminnasta. Tämä auttaa huomaamaan työnteon pääl- lekkäisyydet, joista aiheutuu työntekijöiden turhautumista ja resurssien haaskausta. Tuplatyön karsiminen säästää energiaa, parantaa työntekijöi- den tehokkuutta ja vähentää kustannuksia. (Gibbons 2017.)
Palvelumuotoilu auttaa muodostamaan suhteita ja yhdistämään sisäi- siä toimijoita toisiinsa niin, että työnkulku ja prosessit tehostuvat ja selkiy- tyvät. Palvelumuotoilun tavoitteena on, että yhdelle toimijalle annettu tieto on kaikkien muidenkin saman asiakkaan kanssa työskentelevien saatavilla.
(Gibbons 2017.)
Palvelumuotoilun avulla yritykset voivat varmistaa, että palveluun ki- teytyy paras ymmärrys palvelun luomasta arvosta, niin palveluntarjoajalle kuin asiakkaillekin (Tuominen ym. 2015).
LÄHTEET
Gibbons, Sarah 2017. Service design 101. Nielsen Norman Group
<https://www.nngroup.com/articles/service-design-101/>
(luettu 13.10.2018).
Kangas, Eeva 2016. Palvelumuotoilulla toiminnan asiakasosallisuus esiin.
Innokylä <https://www.innokyla.fi/documents/2036661/e58c0b8b-6613- 498c-939a-45dd8261328c> (luettu 17.10.2018).
Moritz, Stefan 2005. Service design. Practical access to an evolving field. Issuu
<https://issuu.com/st_moritz/docs/pa2servicedesign/4>
(luettu 13.10.2018).
Tuominen, Tiina, Järvi, Katriina, Lehtonen, Mikko H., Valtanen, Jesse &
Martinsuo, Miia 2015. Palvelujen tuotteistamisen käsikirja. Espoo: Aalto- yliopisto. Saatavana osoitteessa <https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/
handle/123456789/16523/isbn9789526062181.pdf> (luettu 17.10.2018).
Wikipedia 2015. Palvelumuotoilu. <https://fi.wikipedia.org/wiki/
Palvelumuotoilu> (luettu 14.10.2018).
VANHA KUNNON
GANTT-KAAVIO VISUALISOI PROJEKTIN AIKATAULUN
Aikataulutus on yksi keskeisimmistä asioista projektin onnistumisen saa- vuttamiseksi (Martinelli & Milosevic 2016, 1197p). Monet käyttäjäkeskei- sen suunnittelun projektit, kuten sovelluskehitysprojektit, eivät kuitenkaan valmistu suunnitellussa aikataulussa. Informaatioteknologian alalla projek- tinhallinta on usein haasteellisempaa kuin muiden toimialojen projekteissa, koska lopullinen tuotos ja edistyminen eivät näy heti tuotteen tilaajalle.
Myös käyttäjävaatimukset täytyy tuntea ennen kuin osataan arvioida, miten kauan tehtäviin menee aikaa. Tehtävien keskinäinen riippuvuus, tehtävien määritysten muutokset ja resursointi lisäävät riskiä, että projekti ei valmistu ajallaan. Projektin aikataulun venyessä myös projektin budjetti useimmiten ylittyy. (Helminen 2008, 10, 65, 100.)
Projektiaikataulun visualisointi on projektinhallinnan kannalta hyödyl- listä. Projektin aikataulun esittämiseen voidaan käyttää Gantt-kaaviota.
Sen kehitti amerikkalainen Henry Gantt jo 1900-luvun vaihteessa. (Hel- minen 2008, 49; Martinelli & Milosevic 2016, 1197q.) Vielä tänäkin päi- vänä Gantt-kaavio on käytetyin tapa aikataulun esittämiseen (Martinelli
& Milosevic 2016, 1197q). Kaavion avulla projektin aikataulua pystytään kuvaamaan täsmällisesti, tehokkaasti ja helposti ymmärrettävästi (Helmi- nen 2008, 49).
Gantt-kaavion luomista edeltää yleensä joukko erilaisia suunnittelun välivaiheita. Projekti pilkotaan pienempiin tehtäviin eli aktiviteetteihin osittelemalla projekti esimerkiksi ominaisuuksiksi ja komponenteiksi. Pro- jektin eri osille tehdään riippuvuusmäärittely, jossa määritellään, mitkä teh- tävät täytyy suorittaa ennen toista. (Kloppenborg & Wells 2015, 66–69;
Martinelli & Milosevic 2016, 1197r–1197t.)
Useimmiten Gantt-kaaviossa kuvataan koko projektin aikataulu (Hel- minen 2008, 49). Gantt-kaavio soveltuu sekä vesiputousmallin että ket- terän kehityksen projekteihin, kuten myös näiden yhdistelmiin. Ketteriin eli iteratiivisiin menetelmiin perustuvissa projekteissa aikataulu esitetään Gantt-kaavioissa pienemmissä jaksoissa eli sprinteissä, kun taas vesipu-
Krista Laiho
tousmallissa eli perinteisemmässä mallissa, jossa projektin vaiheet suo- ritetaan tietyssä järjestyksessä, aikajana on pidempi. (Jokitulppo 2015;
Kloppenborg & Wells 2015, 74–75.) Aikajana sisältää tärkeimmät projek- tin vaiheet ja tehtävät. Kaaviossa on tavallista esittää noin 25 tehtävää, joiden pituus vaihtelee viikosta kolmeen viikkoon. Tämä kokoluokka ei näytä liian monimutkaiselta, mutta antaa tarpeeksi tarkan kuvan projektin aikataulusta. Mikäli Gantt-kaaviota halutaan käyttää isommissa projekteis- sa, projektin eri tehtäväkokonaisuuksista kannattaa tehdä erilliset kaaviot.
(Martinelli & Milosevic 2016, 1197–r1197u.)
Gantt-kaaviossa projektin aikataulu esitetään visuaalisena aikajanana.
Vaaka-akseli kuvaa aikajanaa, joka on merkitty päivä-, viikko- tai kuukau- sitasolla kaavioon. Vasempaan laitaan kirjataan työvaiheet ja etapit eli väli- tavoitteet allekkain. Gantt-kaavioon lisätään jokaisen työvaiheen kohdalle palkki aikajanalle tehtävän suoritusajankohtaan. Projektin vaiheille ja teh- täville annetaan selkeät alkamis- ja päättymisajajankohdat. Janan pituus ku- vaa tehtävän kestoa. (Digitaalinen Helsinki 2017; Helminen 2008, 49; Mar- tinelli & Milosevic 2016, 1197r–1197u.) Etapit voidaan haluttaessa asettaa salmiakkikuvioina tai pisteinä aikajanalle ja tehtävien riippuvuussuhteet voidaan merkitä nuolilla (Digitaalinen Helsinki 2017; Helminen 2008, 49).
Gantt-kaavioiden piirtämiseen on tarjolla sekä ilmaisia että maksullisia oh- jelmia. Ohjelmien avulla käyttäjän ei tarvitse piirtää kaavioita itse, vaan kaavio voidaan generoida esimerkiksi taulukossa olevista tiedoista. (Spilker 2017.)
Gantt-kaaviosta hahmotetaan helposti tehtävien järjestys ja tehtävien keskinäiset riippuvuudet. Osa janoista merkitään limittäin, jolloin tehtäviä voidaan suorittaa samanaikaisesti. Osa tehtävistä täytyy taas suorittaa lop- puun ennen kuin voi aloittaa seuraavaa. Tällaiset janat on merkattu peräk- käin. Janalle voidaan merkitä myös tehtävän edistyminen käyttämällä toista väriä kuin palkissa alun perin on. Kaaviossa on useimmiten kursori tai viiva indikoimassa nykyistä päivää. Kursorin avulla voidaan nähdä, onko tehtävä edistynyt aikataulussaan. (Digitaalinen Helsinki 2017.) Kuvassa 1 on yksinkertainen esimerkki Gantt-kaaviosta ja kuvassa 2 esimerkki mo- nimutkaisemmasta versiosta, jossa nuolet kuvaavat tehtävien riippuvuus- suhteita.
Kuva 1. Esimerkki yksinkertaisesta Gantt-kaaviosta (vrt. Digitaalinen Helsinki 2017).
Kuva 2. Esimerkki Gantt-kaaviosta, jossa tehtävien riippuvuussuhteet on merkitty nuolilla (vrt. Stepanov 2017).
Etapit
Tänään Helmi
Tammi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo
Työvaihe 1 Työvaihe 2 Työvaihe 3 Työvaihe 4 Työvaihe 5 Työvaihe 6 Projektin aikajana
02/04/18 09:00 Web Design Checklist
02/04/18 09:00
Research for Main Layout 10/04/18 21:00 8.50
02/04/18 09:00 Collect Client’s Vision & Goals
Color & Graphics
Content Presentation
Multimedia
Functionality Color & Graphics
Common Fonts
Multimedia
External Hyperlinks Forms Functionality JavaScript Errors Functionality Approve Font Sizes, Font Colors
Request Client Moodboard Request Client Moodboard
Review Brandmarks of Client’s Products Research Competitor Brands Present Results of Research to Client Concept Generation
Clarify Brand Strategy & Positioning Client Feedback Draft Creative Brief Gain Client Approval of Creative Brief Concept Approve
04/04/18 12:00
05/04/18 21:00 10/04/18 21:00 05/04/18 21:00 10/04/18 21:00
2.13
5.00 5.00 0.38 1.38 1.00 0.96 2.17 1.00 0.13 0.08 0.96 04/04/18 12:00 04/04/18 21:00
05/04/18 08:00 10/04/18 21:00 5.54 05/04/18 08:00 10/04/18 21:00 5.54
06/04/18 21:00 10/04/18 21:00 4.00 06/04/18 21:00 10/04/18 21:00 4.00 4.21 06/04/18 08:00 10/04/18 13:00 05/04/18 09:00 06/04/18 18:00 06/04/18 18:00 07/04/18 18:00
03/04/18 00:00 06/04/18 12:00 3.50 03/04/18 00:00 04/04/18 00:00 1.00 1.50 1.00 04/04/18 00:00 05/04/18 12:00 05/04/18 12:00 06/04/18 12:00 06/04/18 12:00 06/04/18 12:00 07/04/18 18:00 08/04/18 17:00 08/04/18 17:00 10/04/18 21:00 08/04/18 17:00 09/04/18 17:0 09/04/18 17.00 09/04/18 20:00 09/04/18 20:00 09/04/18 22:00 09/04/18 22:00 10/04/18 21:00 10/04/18 21:00 10/04/18 21:00
10/04/18 21:00 8.50
Review Brandmarks of Client’s Products Research Competitor Brands
Present Results of Research to Client Concept Generation Clarify Brand Strategy & Positioning
Client Feedback Draft Creative Brief
Gain Client Approval of Creative Brief Concept Approve
External Hyperlinks Forms Functionality
JavaScript Errors Functionality Approve Collect Client’s Vision & Goals
Research for Main Layout
Color & Graphics
Content Presentation Color & Graphics
Common Fonts Font Sizes, Font Colors
Multimedia Multimedia Functionality
Gantt-kaavion selkeänä etuna on aikataulun esittäminen visuaalisesti. Vi- suaalisesta kaaviosta voidaan hahmottaa projektin aikataulu, eteneminen ja tärkeimmät tehtävät nopeasti esimerkiksi pitkään tekstiin verrattuna.
Gantt-kaavio kertoo, missä vaiheessa projekti menee ja miltä projektin tulevaisuus näyttää. Gantt-kaavio auttaa lisäksi resursointiin ja tehtävän- hallintaan. Visuaalisesta kaaviosta näkee myös selkeästi tehtävien suorit- tamisen järjestyksen ja sen, minkälaisia henkilöitä tehtäviin tarvitaan. Mitä enemmän kaaviota seurataan, sitä tarkemmin projekti pysyy budjetissa.
(Business Study Notes 2017; Nishadha 2018; Project-management.com 2018.) On kuitenkin huomattava, että Gantt-kaavion aikajanan palkki ei aina kerro tehtävän työmäärästä realistisesti. Palkki kuvaa kalenteriajan- kohtaa, jolloin tehtävää tehdään, mutta ei siihen liittyvää työmäärää. Pie- nempi palkki voi vaatia enemmän työtunteja kuin pidempi palkki. (Pr oject- management.com 2018.)
Gantt-kaavion käyttöön liittyy muitakin haasteita. Isommissa projek- teissa Gantt-kaaviosta tulee helposti liian laaja ja vaikeasti hallittava (Busi- ness Study Notes 2017; Martinelli & Milosevic 2016, 1197t; Project-mana- gement.com 2018). Gantt-kaaviota täytyy päivittää jatkuvasti tai kaavio jää helposti tarpeettomaksi, koska se ei ole enää ajan tasalla (Business Study Notes 2017; Kloppenborg & Wells 2015, 76; Project-management.com 2018). Gantt-kaavion päivittämiseen kannattaa nimetä yksi vastuuhenkilö, koska kaavio saattaa mennä sekavaksi, jos monta henkilöä päivittää aikaja- naa samanaikaisesti. (Kloppenborg & Wells 2015, 76.)
Gantt-kaavio on vanha, mutta yksi käytetyimmistä työkaluista projektin aikataulutukseen (Martinelli & Milosevic 2016, 1197q). Sen suurimpana etuna on näyttää projektin aikataulu visuaalisena. Tämä auttaa muun muas- sa sidosryhmiä, suunnittelijoita, projektipäälliköitä ja kehittäjiä seuraamaan projektin edistymistä ja tehtävien järjestystä. (Business Study Notes 2017;
Nishadha 2018; Project-management.com 2018.) Gantt-kaavio sopii eri- tyisesti pieniin tai keskisuuriin projekteihin. Isommissa projekteissa kaa- viosta tulee helposti liian laaja ja kaavion hahmottaminen on vaikeampaa.
(Martinelli & Milosevic 2016, 1197r–1197u.) Gantt-kaavioita kannattaa piirtää siihen tarkoitetuilla ohjelmilla, jotta aikataulun ylläpitäminen on mahdollisimman nopeaa ja helppoa. (Spilker 2017.)
LÄHTEET
Business Study Notes 2017. Advantages and Disadvantages of the Gantt chart. <http://www.businessstudynotes.com/finance/project- management/advantages-disadvantages-gantt-chart/> (luettu 18.10.2018).
Digitaalinen Helsinki 2017. Aikataulu (Gantt). <https://digi.hel.fi/kehmet/
menetelmalaari/jana-aikataulu-gantt/> (luettu 20.10.2018).
Helminen, Heli 2008. Työmääräarviointi ja aikataulusuunnittelu IT-projekteissa. Pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto. Saatavana osoitteessa: <https://tampub.uta.fi/bitstream/
handle/10024/79729/gradu03183.pdf?sequence=1> (luettu 17.10.2018).
Jokitulppo, Tomi 2015. Projektin hallinta. Opetusmateriaali Metropolia- ammattikorkeakoulun opintojaksolla Käyttäjälähtöinen suunnittelu.
Saatavana osoitteessa: <https://docplayer.fi/588297-Projektinhallinta- kayttajalahtoinen-suunnittelu.html> (luettu 25.11.2018).
Kloppenborg, Timothy & Wells, Kathryn 2015. Project Management Essentials. New York: Business Expert Press. Saatavana ProQuest Ebook Central -palvelussa <https://ebookcentral.proquest.com>
(luettu 17.10.2018).
Martinelli, Russ J. & Milosevic, Dragan Z. 2016. Project Management Toolbox: Tools and Tech-niques for the Practicing Project Manager. New Jersey: John Wiley & Sons, Incorporated. Saatavana ProQuest Ebook Central -palvelussa: <https://ebookcentral.proquest.com>
(luettu 17.10.2018).
Nishadha 2018. 5 Reasons to Use Gantt Charts (Uses of Gantt Charts).
Creately Blog <https://creately.com/blog/diagrams/5-reasons-to-use- gantt-charts/> (luettu 17.10.2018).
Project-management.com 2018. Advantages and Disadvantages of Gantt Charts. Project-management.com <https://project-management.com/
advantages-and-disadvantages-of-gantt-charts/> (luettu 17.10.2018).
Spilker, Josh 2017. 18 Best Gantt Chart Software to Transform Your Project Management in 2018. Workzone <https://www.workzone.com/blog/
gantt-chart-software/> (luettu 25.11.2018).
Stepanov, Andrei 2017. What's the best Gantt Chart template for a Web/UI/
UX design project? Quora <https://www.quora.com/Whats-the-best- Gantt-Chart-template-for-a-Web-UI-UX-design-project>
(luettu 28.10.2018).
KÄYTTÄJÄLÄHTÖISTÄ PALVELUIDEN
KEHITTÄMISTÄ
KÄYTÄNNÖSSÄ
CASE NESTE: DIGITAALISEN TYÖYMPÄRISTÖN
KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN SUUNNITTELU
Nesteellä otettiin helmikuussa 2019 käyttöön uusi digitaalinen työympäris- tö, jonka tarkoitus on mahdollistaa globaali yhteistyö ja tiedon jakaminen sekä lisätä vuorovaikutusta ajasta, laitteesta ja paikasta riippumatta. Uusi digitaalinen ympäristö tehostaa toimintaa, lisää yhteistyötä globaalisti yli organisaatiorajojen, vapauttaa työntekijöiltä enemmän aikaa arvokkaam- man työn tekemiseen ja vähentää sähköposteja. Uusi työkalu edellyttää toimiakseen uudenlaista ajattelutapaa ja työtapojen muutosta. Tässä artik- kelissa tarkastelen käyttäjälähtöisen suunnittelun menetelmien hyödyntä- mistä Nesteen digitaalisen työympäristön kehittämistyössä.
Digitaalisen työympäristön rakentaminen toteutettiin hyvin käyttäjäläh- töisesti. Käyttäjiä sitoutettiin yhteisen ympäristön rakentamiseen jo pro- jektivaiheessa ja luotiin näin edellytyksiä työtapamuutoksen läpiviemiselle.
Käyttäjät olivat mukana palvelun konseptointivaiheessa, sisällön suunnit- telussa sekä luomisessa.
Osallistavassa suunnittelussa käyttäjät ovat asiantuntijoita. Kun käyttä- jä on suunnittelun keskiössä, tuloksena voi olla sekä parempia palveluita että säästöjä. Käyttäjäkeskeiseen suunnitteluprosessiin kuuluu tarvittaessa uudelleen toistettavina vaiheina käyttökontekstin ymmärtäminen ja mää- rittely, käyttäjävaatimusten ja organisaation vaatimusten määrittely, suun- nitteluratkaisujen tuottaminen sekä evaluointi (Wikipedia 2013).
Nesteen työympäristön kehittämisprojektissa tavoitteena oli ymmärtää paremmin käyttäjien työtapoja, tarpeita ja ajatustapaa sekä kehittää työta- poja ja luoda yhteisiä pelisääntöjä digitaalisessa työympäristössä toimimi- seksi.
Käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmiksi valikoituivat fokusryh- mät ja korttilajittelu. Hyödynnettävien menetelmien valintaan vaikuttavat esimerkiksi käytettävissä olevat resurssit, aika ja osaaminen sekä kehitettä- vän palvelun ominaisuudet ja tavoitteet (Rohrer 2014).
Jatta Pakkanen
Fokusryhmien avulla voi arvioida käyttäjien tarpeita ja tunteita sekä en- nen käyttöliittymäsuunnittelua että toteutuksen jälkeen. Fokusryhmään kutsutaan 6–9 käyttäjää keskustelemaan käyttöliittymän ominaisuuksista ja huolenaiheista. Järjestelmien kehittämisessä fokusryhmien tehtävä ei ole arvioida vuorovaikutuksen keinoja tai suunnitella käytettävyyttä, vaan löy- tää se, mitä käyttäjät haluavat järjestelmästä. (Nielsen 1997.)
Nesteen digitaalisen työympäristön sisällöntuotanto on hajautettu. Var- sinaisina sisällöntuottajina toimii noin 100 erilaisissa työrooleissa toimivaa työntekijää eri puolilta organisaatiota. Oli luonnollista ja resurssitehokasta hyödyntää samaa sidosryhmää myös sisältörakenteen suunnittelun fokus- ryhmänä. Tämän kohderyhmän osallistamiseksi ja kouluttamiseksi järjes- tettiin kahdeksan neljän tunnin työpajaa noin 10 hengelle kerrallaan.
Työpajat käynnistettiin kertomalla osallistujille fokusryhmän tarkoituk- sesta ja tavoitteista. Osallistujat ja fasilitoijat esittäytyivät. Tilaisuudet tal- lennettiin, ja siihen pyydettiin osallistujilta työpajan aluksi lupa. Työpajan osallistujille oli tarjolla virvokkeita, ja välillä pidettiin taukoja, jotta osallis- tujien vire säilyisi hyvänä. Tavoitteena oli luoda rento ja mukava tunnelma, jotta kaikki uskaltaisivat osallistua aktiivisesti. Fokusryhmässä suunniteltiin palvelun rakenne korttilajittelumenetelmää hyödyntäen. Rakenne käytiin yhdessä läpi. Pyrkimyksenä oli luoda yhteinen näkemys työtapamuutok- sesta ja siitä, mitä projektissa ollaan tekemässä. Osallistujilla oli koko ajan mahdollisuus esittää kysymyksiä. Fokusryhmien yhteydessä toteutettiin myös sisällöntuotantotyökalun käyttökoulutus ja kokeiltiin työkalua tes- tiympäristössä.
Fokusryhmät ovat suhteellisen kalliita järjestää, sillä osallistujia on pal- jon. Fokusryhmien avulla saa kerättyä runsaasti palautetta, mutta palauttei- den läpikäynti ja arvioiminen vievät aikaa. (Interaction design foundation 2018.)
Korttilajittelua hyödynnetään käyttäjien mentaalisten mallien ymmärtä- misessä ja kehitettävän palvelun informaatioarkkitehtuurin suunnittelussa.
Korttilajittelun avulla voidaan saada tietoa lisättävistä tai poistettavista si- sällöistä tai sisältöelementtien uudelleen nimeämisen tarpeesta. (Bussolon 2009.)
Korttilajittelu valittiin fokusryhmien työpajojen menetelmäksi, sillä se tuki hyvin sisältörakenteen suunnittelua ja auttoi käyttäjiä hahmottamaan laajoja sisältökokonaisuuksia ja niiden välisiä relaatioita. Kortteja oli help- po siirrellä ja yhdistellä suunnittelun aikana, ja samalla se aktivoi osallistujia työpajan aikana.
Käyttäjää pyydettiin kirjaamaan itselleen olennaiset sisältöelementit ja luokittelemaan kortit itselleen mielekkäällä tavalla seinätauluille piirrettyyn sivurakenteeseen. Korttilajittelu onnistui myös verkko-osallistujien osalta niin, että osallistujat kirjoittivat aiheensa chattiin, josta ne kirjattiin sei-
nätauluille. Korttilajittelun lopputulos käytiin yhteisesti keskustellen läpi ryhmässä ja tarvittaessa kortteja lisättiin tai poistettiin, siirrettiin toiseen paikkaan tai yhdistettiin osaksi jotakin muuta teemaa.
Korttilajittelun avulla saa helposti luotua hyvän rakenteen sisällöille ja menetelmä on helposti toistettavissa monessa eri fokusryhmässä. Samalla sitoutettiin käyttäjä konkreettiseen rakenteen ja sisällön suunnittelutyöhön.
Korttilajittelu on nopea tehdä, mutta tiedon analysointi voi olla vaikeaa ja viedä aikaa, varsinkin jos osallistujat tulevat hyvin erilaisista lähtökohdista.
(The Usability Body of Knowledge n.d.)
Käyttäjälähtöinen suunnittelu toteutui Nesteen digitaalisen työympä- ristön kehittämisessä fokusryhmien ja korttilajittelumenetelmien avulla tehokkaasti. Käyttäjät pääsivät testaamaan ja itse kehittämään sisältöraken- netta. Sivuhierarkiaa saatiin täydennettyä käyttäjien toiveiden mukaisesti.
Jokaiselle sisältökokonaisuudelle saatiin sitoutettua ja koulutettua sisällön- tuottaja, joka jatkossa on vastuussa sisältöjen kehittämisestä ja päivityk- sestä.
Fokusryhmien antama palaute antoi kattavan näkemyksen käyttäjien toiveista. Sisällöstä saadaan laadukkaampaa ja käyttäjille relevantimpaa, kun sen suunnittelussa on ollut mukana monipuolinen otanta oikeita lop- pukäyttäjiä. Korttilajittelu oli menetelmänä helppo toteuttaa ja monistaa eri työpajoihin, mutta tulosten tallentaminen sähköiseen muotoon työpa- jan jälkeen oli aikaa vievää.
Sisällöntuottajien verkosto koki, että heitä on kuunneltu ja osallistettu Nesteen uuden digitaalisen työympäristön sisältöjen rakentamisessa, mikä tukee uuden työkalun kuin myös työtapamuutoksen läpivientiä.
LÄHTEET
Bussolon, Stefano 2009. Card sorting, category validity, and contextual navigation. Journal of Information Architecture 1 (2). Saatavana osoitteessa <http://journalofia.org/volume1/issue2/02-bussolon/jofia- 0102-02-bussolon.pdf> (luettu 18.10.2018).
Interaction design foundation 2018. How to Conduct Focus Groups.
<https://www.interaction-design.org/literature/article/how-to-conduct- focus-groups> (luettu 24.11.2018).
Wikipedia 2013. Käyttäjälähtöinen suunnittelu. <https://fi.wikipedia.org/
wiki/K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4keskeinen_suunnittelu>
(luettu 18.10.2018).
Nielsen, Jakob 1997. The Use and Misuse of Focus Groups. Nielsen Norman Group <https://www.nngroup.com/articles/focus-groups/>
(luettu 18.10.2018).
The Usability Body of Knowledge (n.d). Card sorting. User Experience Professionals' Association. <http://www.usabilitybok.org/card-sorting>
(luettu 18.10.2018).
PUHUUKO YLEX:N UUSI SIVUSTO KÄYTTÄJIENSÄ KIELTÄ?
Keväällä 2018 Yleisradion nuorille suunnattu musiikkimedia YleX oli ison muutoksen edessä. Kanavan verkkosivu poistettaisiin kokonaan, ja kaikki artikkelit tulisivat näkymään yleisölle uudessa muodossa. Verkkosivu liitet- täisiin osaksi Ylen radiokanavien nettikonseptia, jossa kaikkien radiokana- vien sivut löytyvät Yle Areenasta.
Siirto kokonaan uudelle alustalle herätti huolta erityisesti nuorten ylei- söjen näkökulmasta. Siirtoa suunnitellessamme kävi nopeasti ilmi, että Areenan siirtyvää YleX:n sivustoa ei tultaisi muokkaamaan merkittävästi Areenan nykyisestä ilmeestä, vaan sivuston runko tulisi Areenan “valmis- rakenteesta”.
Nettisivujen siirrolla Areena-pohjaiseksi on paljon hyviä puolia. Siirto Areenaan herätti kuitenkin meissä tekijöissä myös muutamia huolenaihei- ta, joista tässä tarkastelen yhtä. Kun YleX:llä olisi rajatut mahdollisuudet vaikuttaa verkkosivun osioiden nimirakenteeseen, huolena oli, että sivulle valmiina tulevat valikkorakenteet eivät noudattelisi nuoren yleisön kieltä ja puhetapaa ja tekisivät siten sivuista vaikeammin lähestyttävät.
Käytettävyys on digitaalisten palveluiden käyttäjäkokemuksen kannalta merkittävä tekijä. Käytettävyys on mitta sille, ”miten hyvin määrätyt käyt- täjät voivat käyttää tuotetta määrätyssä käyttötilanteessa saavuttaakseen määritetyt tavoitteet tuloksellisesti, tehokkaasti ja miellyttävästi” (SFS-EN ISO 9241-11 1998).
Käytettävyyden tarkastelussa hyödynnetään usein Jakob Nielsenin (1994) käytettävyysheuristiikkoja. Nielsen esittää kymmenen yleisen tason ohjetta tai peukalosääntöä, joiden avulla verkkosivuston tai muun digitaa- lisen palvelun käytettävyystekijöitä voi arvioida.
Nielsenin mukaan yksi tapa tarkastella tuotteen käytettävyyttä on poh- tia, millaista on tuotteen ja oikean elämän vastaavuus. Tuotteen tulisi puhua käyttäjän kieltä, siis käyttää esimerkiksi sellaisia sanoja, että käyttä- jä ymmärtää ne helposti. Lisäksi käyttäjän tarvitseman informaation tulisi löytyä palvelusta luonnollisessa ja loogisessa järjestyksessä, jotta sen käyt- täjästä tuntuisi siltä, että palvelu huomioi hänen tarpeensa. (Nielsen 1994.)
Eve Väyrynen
Tässä artikkelissa tarkastelen YleX:n uudistettua verkkosivustoa tämän pohjalta: kuinka hyvin YleX:n verkkosivusto puhuu käyttäjiensä kieltä?
YleX:n sivun kaltaisella alustalla ensimmäiseksi haastavaksi asiaksi nousee se, että etusivulla voi olla hyvin monta eri käyttötarkoitusta. Sen takia käytettävyyden arviointia tehdessä täytyy ottaa huomioon, millaisen käyttäjän näkökulmasta käytettävyysarviointi on tehty. Merkitystä on siis sillä, onko käyttäjä tullut sivulle esimerkiksi kuuntelemaan suoraa radiolä- hetystä, kuuntelemaan jonkin lähetyksen jälkikäteen vai kenties lukemaan musa-artikkeleita.
Tässä arvioinnissa tutkin sivun käytettävyyttä satunnaisen selailijan nä- kökulmasta. Tavoitteenani on siis tarkastella, miltä sivusto näyttäytyy sel- laiselle kävijälle, joka ei tunne sivun käyttölogiikkaa mutta on kiinnostunut kaikista sen tarjoamista sisällöistä. Siksi keskityn YleX.fi:n etusivuun ja tutkin sitä mobiilikäytössä ja selainpohjaisesti. YleX:n nettisivun avausnäy- töllä sisällön täyttää kuva ja iso play-nappi (ks. kuva 1).
Kuva 1. YleX:n
verkkosivun avausnäyttö (YleX n.d.).
Etusivun play-nappi on isokoinen ja selkeä. Jos selailija on tullut kuun- telemaan liveradiolähetystä, se on nopeaa, helppoa ja intuitiivista. Sitä ei käyttäjä voi mokata! Sivusto ohjaa selkeästi kuuntelemaan liveradiota.
Play-nappi on helppo tapa ilmaista graafisesti ajatus “kuuntele radiolähe- tystä tästä”.
Kuva 2. YleX:n verkkosivuston päävalikko (YleX n.d.).
Muuten avausnäkymässä korostuu käynnissä olevan radio-ohjelman visu- aalinen ilme sekä toisaalta yläpalkissa Areenan omat “tehdasasetukset”.
Yläpalkin napeista mikään ei liity suoraan YleX:ään vaan Yle Areenan mui- hin toimintoihin. Areenaa käytetään paljon, joten yläpalkki on todennä- köisesti monelle suomalaiselle ennestään tuttu. Yläpalkissa voisi olla kui- tenkin YleX:n omaan tekemiseen liittyviä valikkoja, kun nyt YleX:n oma sisältö löytyy aivan avausnäkymän alareunasta, ajankohtaista-valikon takaa.
Mielestäni tämä ei ole intuitiivisin paikka valikolle. Lisäksi ajankohtaista-sa- nan viereistä nuolta painamalla avautuva valikko avautuu käytännössä nä- kymättömiin, jolloin käyttäjä joutuu vierittämään sivua alaspäin.
Ajankohtaista-valikon alta paljastuu päävalikko, josta löytyvät osiot ajan- kohtaista, uusimmat, videot, ohjelmat ja ihmiset, soittolista ja info. Käyn seuraavak- si lyhyesti läpi valikkojen nimeämisen ja arvioin, kuinka hyvin niiden sisäl- tö ja nimet vastaavat oikeaa elämää. Ensimmäisenä valikossa on siis sana ajankohtaista. Sitä klikkaamalla valikko avautuu ja ajankohtaista-sana muut- tuu oranssiksi (ks. kuva 2). Tosin oranssia sanaa painamalla ei tapahdu mi- tään, valikko pelkästään sulkeutuu uudestaan. En ymmärrä, mikä merkitys ajankohtaista-sanalla tässä on ja miksi se tarvitaan valikkoon ylimmäksi, jos siitä ei avaudu mitään uutta.
Ajankohtaista tuntuu myös jäykältä sanavalinnalta YleX:n kohderyhmälle.
Kuvaako se YleX:ää ja sen sisältöjä? Sivulta ei löydy varsinaisesti esimer- kiksi uutissisältöä. Onko sana päätynyt valikkoon vain siksi, että se on käytössä myös muilla Ylen radiokanavilla näiden Areena-valikossa? Sana ei mielestäni YleX:n kohderyhmän kannalta edistä Nielsenin mainitsemaa tuotteen ja oikean elämän vastaavuuden yhdistämistä. Kun sanaa klikkaa- malla ei myöskään avaudu mitään uutta, jään käyttäjänä hämmentyneeksi sen tarkoituksesta.
Muut valikon vaihtoehdot ovat mielestäni käytettävyyden kannalta ym- märrettävämpiä.
Uusimmat-sana valikossa on helppo ymmärtää. Sen sisällöstä tajuaa, että se tarkoittaa selkeästi uusimpia radiolähetyksiä. Myös videot-vaihtoehto on selkeä ja tarjoaa sitä mitä lupaa. Ohjelmat ja ihmiset taas tarjoaa katsauksen YleX:n ohjelmistoon. Soittolista ja info ovat lupauksissaan selkeitä.
Ajankohtaista-rullan alta löytyy Suosittelemme-osio (ks. kuva 3). Sen tar- koitus on nostaa esiin toimituksen valintoja YleX:n sisällöistä. Osio toimii pyyhkäisemällä, mutta valitettavasti ainakaan omalla puhelimellani valikko ei liiku sujuvasti.
Kuva 3. YleX:n verkkosivun Suosittelemme-osio (YleX n.d.).
