• Ei tuloksia

Alemmat toimihenkilönaiset -uusi erillinen sukupuolispesifi yhteiskuntaluokka

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Alemmat toimihenkilönaiset -uusi erillinen sukupuolispesifi yhteiskuntaluokka"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet - University of Helsinki

ID 2000-783 Tiedekunta-Fakultet-Faculty

Valtiotieteellinen tiedekunta

Laitos-Institution-Department

Sosiologian laitos

Tekijä-Författare-Author

Jokinen, Jorma

Työn nimi-Arbetets titel-Title

Alemmat toimihenkilönaiset -uusi erillinen sukupuolispesifi yhteiskuntaluokka

Oppiaine-Läroämne-Subject

Yleinen sosiologia

Työn laji-Arbetets art-Level

Pro gradu

Aika-Datum-Month and year

2000-11-15

Sivumäärä-Sidantal-Number of pages

164 (+ 3 liitettä)

Tiivistelmä-Referat-Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata alempien toimihenkilönaisten asema luokkateorioiden valossa. Taustalla vaikuttavan yhteiskunnan rakennemuutoksen luonne on vielä epäselvä. Naiset on nähty tässä muutosprosessissa joskus uudenlaisena työväenluokkana joskus osana alempaa keskiluokkaa. Luokkateorioiden on väitetty olevan kyvyttömiä käsittelemään sukupuolta. Erilaisista luokkarakennemalleissa löytyy aina jokin luokka-asema, missä naisilla on yliedustus ilman, että tätä olisi huomioitu luokkatutkimuksissa. Niinpä työssä pohdiskellaan myös

naiserityisyyden roolia luokka-aseman määräytymisessä.

Työ perustuu Tilastokeskuksen vuoden 1990 "Työelämän laatu haastattelututkimuksen" 3483 palkansaajan vastauksiin. Työ on kvantitatiivinen ja perusperiaatteena on vertailu alempien toimihenkilönaisten ja muiden sosioekonomisten ryhmien välillä eri kriteereillä ja tarkoituksena on saada vähitellen kuva heidän luokka-asemastaan – luokka-asema ei ole mitattavissa. Työssä ei haluttu sitoutua mihinkään yksittäiseen ja kiistanalaiseenkin teoriakehikkoon. Käytettävät vertailukriteerit perustuvat yhdistelmään marxilaisuuteen ja weberiläisyyteen pohjautuvaa tutkimusta.

Keskeistä alempien toimihenkilönaisten luokka-asemaa määriteltäessä ovat työprosessin autonomia ja työmarkkinaresurssit. Faktorianalyysin ja faktoripistemäärien avulla luodaan kullekin sosioekonomiselle ryhmälle viisiulotteinen autonomiaprofiili. Tämän perusteella alempien

toimihenkilönaisten päätöksentekomahdollisuudet niin omassa työprosessissa kuin työorganisaatiossakin ovat samantasoiset työntekijöiden kanssa. Toimihenkilömäisyys puolestaan liittyy työn luonteeseen, mikä näkyy ammattien korkeana hoiva- ja palveluintensiivisyytenä sekä henkisenä vaativuutena. Työmarkkinaresurssien – tässä työssä koulutuksen – osalta alempien toimihenkilönaisten tilanne on mielenkiintoinen.

Naisten yleinen koulutustason kohoaminen on pitkälle seurausta alempien toimihenkilönaisten koulutustason parantumisesta. Koulutustason kohoaminen ei ole lähentänyt sosioekonomisia ryhmiä toisiinsa vaan pikemminkin ryhmien eriytyminen tutkinnontason suhteen on korostunut.

Alempien toimihenkilönaisten luokka-aseman osoittautuessa ristiriitaiseksi tarkastellaan jäsentyykö heidän luokkatilanteensa työntekijöiden vai muiden toimihenkilöryhmien mukaisesti. Vaikka luokkatilanteen tarkastelussa korostuu heidän työnsä henkisyys ja tätä kautta

toimihenkilömäisyys, niin keskeisemmäksi osoittautuu heidän työntekijöiden kaltainen asemansa työvoimana, mikä erottaa heidät muista toimihenkilöryhmistä. Alempien toimihenkilönaisten ja työntekijöiden luokka-asemat ovatkin samanlaisia ja erot ovat lähinnä ammattien välisiä.

Alempia toimihenkilönaisia voidaan kutsua toimihenkilötyöläisiksi.

Työntekijöiden ja alempien toimihenkilönaisten asemien välillä ei ole nähtävissä kovin suurta vastakkainasettelua, mutta naiserityisyyden kokemisen voimakkuus vaikuttaa siihen, kuinka samankaltaiseksi tai erilaiseksi alemmat toimihenkilönaiset kokevat itsensä suhteessa työntekijöihin. Tämä vaatii luokkatietoisuuden ja luokkien yhteiskunnallisen merkityksen tutkimista, mikä on jatkotutkimuksen asia.

Tutkimuksen keskeisimmät lähteet luokkatutkimuksen osalta ovat Kivisen (1987) "Parempien piirien ihmisiä–näkökulma uuteen keskiluokkaan",

"Luokkaprojekti" (1984) sekä Alestalon (1986) "Structural Change, Classes and the State". Goldthorpen ja Marshallin (1992) artikkeli The Promising Future of Class Analysis: A Response to Recent Critiques. Naistutkimuksesta Julkusen naisten asemaa ja hyvinvointivaltiota käsittelevät kirjoitukset.

Avainsanat-Nyckelord-Keywords toimihenkilöt - naiset

yhteiskuntaluokat - naisen asema sukupuoli - sosioekonominen asema

Säilytyspaikka-Förvaringsställe-Where deposited

Muita tietoja-Övriga uppgifter-Additional information

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Eri puolilla maailmaa tehdyt tutkimukset osoittavat, että kielenvaihto tapahtuu yleensä kolmen sukupolven aikana: ensimmäinen sukupolvi osaa vain yhtä kieltä (A), toinen

Kaikki tiedot viittasivat kuitenkin siihen, että Suomi on metsiensuojelussa kärkimaiden joukossa maailmassa, millä perusteella toimikunta saattoi todeta, että ”metsien suojelu

Arjo Kangas, MTT ja Katja Anttila, Siemenperunakeskus Lajikeluetteloon saatiin tänä vuonna satoisa varhaisperuna Arielle. Ruokaperunalajikkeissa jatkaa tuttu kolmikko: Van

Arvioinnista saadun tiedon hyödyntämisestä opetuksen ja koulun kehittämisessä rehtorit olivat melko optimistisia, mutta sekä rehtoreiden että opettajien mielestä

Niin kuin runoudessa kieli kuvaa kohdettaan vierei- syyden, metonyymisen suhteen kautta, myös proosassa voitaisiin riistäytyä vähän kauemmas suomalaisesta bio- grafistisen

Tässä mielessä voitaneen sanoa, että systeemi on tietoinen, jos tuntuu joltakin olla tuo sys- teemi 2.. Minuna oleminen tuntuu joltakin, ja luultavasti myös sinuna oleminen

”Jos et voi puhua vain siksi, että sinulla on suu, et varmastikaan voi nähdä vain, koska sinulla on silmät”, julistaa Greenaway siteeraten Rembrandtia.. ”Sana ei

Hänen mukaansa hyveiden tulisi olla perinteisen tietoteorian ytimessä ja muodostaa siten myös olennainen ja välttämätön osa tiedon mää- ritelmää.. Zagzebskin