Asuinkerrostalon keskitetyn ja huoneistokohtaisen ilmanvaihtojärjestelmän hankinta- ja käyttökustannusvertailu

(1)

Tommi Siikström

Asuinkerrostalon keskitetyn ja huoneisto- kohtaisen ilmanvaihtojärjestelmän han-

kinta- ja käyttökustannusvertailu

Opinnäytetyö Talotekniikka

2018

(2)

Tekijä/Tekijät Tutkinto Aika

Tommi Siikström Insinööri (AMK) Huhtikuu 2018

Opinnäytetyön nimi

Asuinkerrostalon keskitetyn ja huoneistokohtaisen ilmanvaih- tojärjestelmän hankinta- ja käyttökustannusvertailu

39 sivua 20 liitesivua Toimeksiantaja

Sitowise Oy Ohjaaja

Johanna Arola Tiivistelmä

Opinnäytetyössä vertailtiin asuinkerrostalojen keskitetyn ja huoneistokohtaisen ilmanvaihto- järjestelmän hankinta- ja käyttökustannuksia. Hankintakustannuksiin laskettiin kanavistojen ja niihin kuuluvien laitteiden hankinta- ja asennuskustannukset. Käyttökustannuksiin laskettiin huolto ja käyttökustannukset. Lisäksi kohteista tehtiin järjestelmien kannattavuusvertailu, jossa selvitettiin se raja, minkä kokoisessa asuinkerrostalossa kannattaa vaihtaa huoneistokohtaisesta keskitettyyn järjestelmään.

Vertailtavina kohteina olivat Jyväskylän Palokassa ja Keljossa sijainneet asuinkerrostalot.

Palokan kohde oli 6 kerroksinen sisältäen 33 asuinhuoneistoa ja se oli toteutettu keskite- tyllä ilmanvaihtojärjestelmällä. Keljon kohde oli 5 kerroksinen ja siinä oli 37 asuinhuoneistoa huoneistokohtaisella ilmanvaihtojärjestelmällä. Opinnäytetyö tehtiin Sitowise Oy:lle Järjestelmien materiaalit saatiin MagiCad-ohjelman määräluettelon avulla. Hankintakustan- nukset saatiin laskettua laitevalmistajien hinnastojen ja tarjoushintojen avulla ja niiden asennushinta saatiin talotekniikka-alan työehtosopimuksen mukaan. Energiankulutuksien kustannukset saatiin laskettua energiatodistusten ja laitevalmistajien antamien arvojen mukaan. Kaukolämmön ja sähkön hinnat saatiin paikallisen energiayhtiön hinnastoista.

Huoneistokohtainen järjestelmä todettiin jokaisella osa-alueella keskitettyä järjestelmää kalliimmaksi. Hankinta- ja asennuskustannuksien osalta hintaeroa tuli keskitetyn järjestelmän eduksi 35 227 €. Käyttö- ja huoltokustannuksien osalta keskitetty järjestelmä oli vuotuisissa kustannuksissa 3 086 € edullisempi.

Keskitetty järjestelmä ei kuitenkaan kannata vertailussa käytettyjen ratkaisujen perusteella pienissä asuinkerrostaloissa ilmanvaihtokoneen suuren hinnan vuoksi. Kannattavuusvertai- lussa perustamiskustannuksien perusteella saatu rajakohta oli 31 asuntoa. Tätä pienem- missä kerrostaloissa huoneistokohtainen järjestelmä olisi kannattavampi. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon se, että eri rakennuksissa toisenlaisilla ratkaisuilla toteutetut kokonaisuudet voivat luoda toisenlaiset lopputulokset. Tässä työssä asiaa tutkittiin Sitowisen näkökul- masta.

Asiasanat

Ilmanvaihto, asuinkerrostalo, keskitetty järjestelmä, huoneistokohtainen järjestelmä, kustannukset, vertailu

(3)

Author (authors) Degree Time

Tommi Siikström Bachelor of

Engineering

April 2018 Thesis title

Acquisition and operation cost comparison of centralized and decentralized air conditioning system in apartment block

39 pages

20 pages of appendices Commissioned by

Sitowise Oy Supervisor

Johanna Arola Abstract

The purpose of this thesis was to compare the costs of centralized and decentralized air conditioning systems in apartment blocks. The costs were divided into acquisition and operating costs. A profitability comparison between these systems was also made. The purpose of that was to sort out what was the break-even point to replace the decentralized system with the centralized system.

Two apartment blocks were compared located in Jyväskylä. The centralized system was built in 6-story block and the decentralized system was built in 5-storey high block. Thesis was made for Sitowise Oy.

The number of materials of systems were sorted out with MagiCad’s bill of materials func- tion. Acquisition costs were sorted out with manufacturer’s price lists and offers. Mounting costs were based on quotations. Energy costs were calculated by using energy certificates and data reported by manufacturers. The price of district heating and electric were from local energy company’s price list.

The centralized system was more expensive than decentralized system in every aspect.

Acquisition and mounting costs were 35 227 € cheaper in centralized system. Operating and maintenance cost were also cheaper by 3 086 € per year.

However, thesis shows that the centralized system is not profitable in an apartment block, that include fewer than 31 apartments. The reason for that is the high price of ventilation unit. There are still many buildings built with different solutions and results on those buildings can be different compared to results of this thesis.

Keywords

air conditioning, apartment block, centralized system, decentralized system, costs, comparison

(4)

SISÄLLYS

1 JOHDANTO ... 6

2 ILMANVAIHTO ... 7

2.1 Keskitetty ilmanvaihto ... 7

2.2 Huoneistokohtainen ilmanvaihto ... 9

3 ILMANVAIHDON MITOITUS UUSILLA ASETUKSILLA ... 11

3.1 Ulkoilmavirrat ... 11

3.2 Ilmavirtojen ohjaus ... 13

3.3 Ulkoilmalaitteiden ja ulospuhalluslaitteiden sijoittaminen ... 13

3.4 Energiatehokkuus ... 13

3.5 Uusien asetusten vaikutus käytännössä ... 13

4 KOHTEET ... 15

5 MENETELMÄT KUSTANNUSTEN LASKEMISEEN ... 16

5.1 Kanaviston massalaskenta ... 17

5.2 Järjestelmien kannattavuuslaskennat ... 17

5.3 IV-koneet ... 18

5.4 Huollettavuus ... 21

5.5 Energiankulutus ... 22

5.6 Säädettävyys ... 22

5.7 Hormit ... 23

6 TULOKSET JA NIIDEN ANALYSOINTI ... 23

6.1 Hankinta- ja asennuskustannukset ... 23

6.2 Huolto- ja käyttökustannukset ... 26

6.3 Hormit ... 27

6.4 Kustannukset asuntokohtaisesti ... 28

6.5 Taloudellisesti kannattavimman järjestelmän valinta ... 31

7 POHDINTA ... 32

LÄHTEET ... 36

(5)

LIITTEET

Liite 1 Julkisivut rakennuksesta, jossa keskitetty järjestelmä

Liite 2 Julkisivut rakennuksesta, jossa huoneistokohtainen järjestelmä Liite 3 Leikkauspiirustukset

Liitteet 4-9 Swegon W3 IV-koneen energialaskelmat Liitteet 10-15 Swegon W4 IV-koneen energialaskelmat Liitteet 16- 20 Mastervent IV-koneen tekniset tiedot

(6)

1 JOHDANTO

Kustannustehokasta ja toimivaa ilmanvaihtojärjestelmää suunniteltaessa on hyvä tietää järkevin ilmanvaihtoratkaisu kuhunkin kohteeseen. Ilmanvaihtojär- jestelmän hankintakustannuksiin sisältyy laitteiden ja kanaviston lisäksi myös siihen liittyvät rakennustekniset työt. Asennukset ja muut oheistyöt saattavat- kin muodostaa huomattavan suuren osan peruskustannuksista ilmanvaihdon toteuttamisessa [1]. Ilmanvaihtojärjestelmän tulee soveltua kohteelle. Kohteen koko ja ympäristö vaikuttavat järjestelmän valintaan. Hankintakustannuksien lisäksi tulee miettiä elinkaaren energiakustannuksia sekä huolto- ja ylläpito- kustannuksia [2].

Tässä opinnäytetyössä vertaillaan keskitettyä ja huoneistokohtaista ilmanvaih- tojärjestelmää asuinkerrostalossa. Järjestelmien vertailu tapahtuu hankinta- ja käyttökustannuksien muodossa. Tavoitteena olisi löytää se raja, minkä kokoisessa kohteessa mikäkin järjestelmä kannattaa. Vertaaminen tapahtuu jo to- teutuneissa kohteissa. Insinöörityö tehdään Sitowise Oy:lle. Työn aihe on yritykselle ajankohtainen, ja sen tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää suunnitte- lussa. Lisäksi tarkastellaan vuonna 2018 voimaan astuvien uusien asetusten vaikutusta koskien asuinrakennusten ilmanvaihdon suunnittelua. Työssä kes- kitytään ainoastaan ilmanvaihdon materiaali- ja asennuskustannuksiin. Raken- nus-, sähkö- ja automaatiotekniset kustannukset on rajattu pois.

Vertailtavina kohteina työssä käytetään kahta asuinkerrostaloa, jotka sijaitsevat Jyväskylässä. Rakennuksista toinen on viisikerroksinen ja toinen kuusiker- roksinen. Kerrosalat rakennuksissa ovat lähellä toisiaan (1944m² ja 1886m²).

Kumpikin rakennus on suunniteltu ja rakennettu samojen suunnittelijoiden ja rakentajien toimesta käyttäen samanlaisia metodeja. Molempien rakennusten ilmanvaihdon pystynousut toteutetaan Elpo-elementtihormeilla. Huoneistokoh- taisessa ilmanvaihdossa ulkoilma asuntoihin otetaan asuntojen ulkoseinästä ja puhalletaan ulos rakennuksesta vesikatolle. Keskitetyssä ratkaisussa sekä ulkoilman sisäänotto, että jäteilman puhallus ulos tapahtuu vesikatolla.

Molemmissa järjestelmissä on omat hyvät ja huonot puolensa. Vaikka raken- nukset ovat samalla tavalla rakennettuja ja suunniteltuja, ilmanvaihtojärjestel-

(7)

mien eroavaisuudet muodostavat erisuuruiset kokonaiskustannukset. Toi- sessa ratkaisussa joku asia voi maksaa huomattavia summia, kun toisessa se ei maksa käytännössä lainkaan eri toteuttamistavan vuoksi. Sen takia toteutta- vaa järjestelmää tulee tarkastella rakennuskohtaisesti ja on tutkittava, mikä on järkevin valinta.

2 ILMANVAIHTO

Ilmanvaihdon tehtävänä on ylläpitää hyvää sisäilmaa rakennuksessa. Sen avulla rakennukseen johdetaan riittävästi raitista ilmaa käytettäväksi ja poistetaan epäpuhtauksia sisältävä ilma ulos rakennuksesta [3]. Ilmanvaihtojärjes- telmä asuinrakennuksessa on yksi osa kokonaisuudesta, jolla saavutetaan terveellinen, viihtyisä ja turvallinen sisäilmasto. Sisäilmaan kertyy epäpuhtauk- sia ja kosteutta ihmisten jokapäiväisessä elämisessä. Peseytyminen, pyykin- pesu- ja kuivatus, ruoanlaiton käryt ym. tuottavat päästöjä ja kosteutta huoneistoon. Toimivan ilmanvaihdon avulla epäpuhtaudet ja ylimääräinen kosteus saadaan poistettua rakennuksesta hallitusti [4]. Ilma tulee vaihtua asuinraken- nuksissa kerran kahdessa tunnissa, eli ilmanvaihtokerroin on tällöin 0,5 1/h [5].

2.1 Keskitetty ilmanvaihto

Keskitetyssä tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmässä ilmanvaihdon toteutus tapahtuu yleensä yhdellä porrashuonekohtaisella ilmanvaihtokoneella. Ko- neen sijoituspaikka on ylhäällä rakennuksen vesikatolla sille varatussa kone- huoneessa tai suoraan vesikatolla, mikäli kone on ulkokäyttöön soveltuva. Ul- koilma otetaan luonnollisesti ylhäältä vesikatolta, ja jäteilma puhalletaan takai- sin vesikatolle sen jälkeen, kun ilma on kiertänyt rakennuksessa. Imu- ja pu- hallusetäisyydet täytyy kuitenkin ottaa huomioon. Jäteilman ulospuhallus ei saa sijaita liian lähellä ulkoilman sisäänottoa. Pakkaskaudella tuloilma vaatii jälkilämmityksen keskitetyssä ilmanvaihdossa. Tällöin jälkilämmityspatterille on otettava ylös oma lämmityspiiri. Ilmanvaihtokoneen sisällä olevat kom- ponentit keskitetyssä ilmanvaihdossa ovat: puhaltimet, suodattimet, sulkupel- lit, jälkilämmityspatteri sekä lämmöntalteenottopatteri. Lisäksi ilmanvaihtokoneen ohjausta ja valvontaa varten koneessa on säätöautomatiikka ja siihen kuuluvat mittauspisteet. Automatiikan avulla koneen toiminnasta saadaan toi- mintatietoa ja nähdään, että se toimii oikein. [4.]

(8)

Keskitetty ilmanvaihto voidaan toteuttaa kahdella erilaisella ratkaisulla. Kana- vointi voidaan tehdä erilliskanavointina tai yhteiskanavointina. Erilliskanavoin- nissa jokaiseen asuntoon viedään oma tuloilmakanava, jossa se jaetaan huo- neittain. Yhteiskanavoinnissa päällekkäisten asuntojen kanavat on yhdistetty samaan hormiin, joka nousee ylös ilmanvaihtokoneelle [6, s. 330]. Keskitettyä ilmanvaihtoa on havainnollistettu kuvassa 1.

Ilmavirtojen säätämistavat keskitetyssä ilmanvaihtojärjestelmässä ovat keskitetty yhteinen säätö ja huoneistokohtainen tarpeenmukainen säätö. Keskitet- tyä yhteistä säätöä käytettäessä asunnoissa ei ole erillistä ilmavirtojen tehos- tamismahdollisuutta. Yhteisen säädön kohdalla käytetään yleensä yhteiskana- vointia. Toinen säätömahdollisuus on huoneistokohtainen tarpeenmukainen säätö. Tällöin huoneistossa pystytään liesikuvun avulla tehostamaan ilmavirtoja esimerkiksi ruoanlaiton tai peseytymisen aikana. [6, s. 123].

Huoneistoissa ilmaa poistetaan poistoilmaventtiilien avulla ns. likaisien tilojen kautta, joihin kuuluvat keittiö, kylpyhuone, WC ja mahdolliset sauna sekä vaa- tehuone. Tuloilmaa taas tuodaan oleskelutiloihin, eli makuuhuoneeseen ja olo- huoneeseen. Mikäli huoneistossa on sauna, myös sinne sijoitetaan tuloilma- venttiili. Ilma siirtyy oleskelutiloista likaisiin tiloihin ja sisäilma pysyy hyvälaatui- sena. Tuloilma on lämmennyt lämmöntalteenoton avulla ennen saapumistaan huoneistoon. Tuloilmaventtiilin sijoittaminen on silti tärkeä valita oikein. Ihmi- nen on herkkä vedontunteelle varsinkin, jos ilmavirta osuu nilkan tai niskan alueelle. Venttiilin sijoittaminen ulkoseinälle saa aikaan parhaan lämpöviihty- vyyden. Yleensä se kuitenkin sijoitetaan sisäseinille, jolloin kanavaa ei asen- nusvaiheessa kulu niin paljon. [4].

(9)

Kuva 1. Keskitetty ilmanvaihtojärjestelmä kerrostalossa [7]

2.2 Huoneistokohtainen ilmanvaihto

Huoneistokohtaisessa ilmanvaihdossa jokaisessa huoneistossa on oma ilmanvaihtokone, joka palvelee kyseistä huoneistoa. Ilmanvaihtokone sijoitetaan yleensä pesuhuoneeseen tai vaatehuoneeseen. Tällöin sen aiheuttama melu on asukkaan korvaan mahdollisimman pieni [4]. Ulkoilma otetaan yleensä rakennuksen ulkoseinästä, mikäli määräykset sen sallivat. Kaupunkialueella lä- hellä sijaitsevat ajotiet tai parkkipaikat voivat sijaita liian lähellä ja näin ollen ulkoilma ei ole riittävän puhdasta ja ulkoilma joudutaan ottamaan puhtaam- masta paikasta. Ulkoilmaa ei saa ottaa parvekkeelta, koska siellä tupakointi on mahdollista. Poistoilma johdetaan jokaisesta huoneistosta pääsääntöisesti erilliskanavoinnilla vesikatolle. Joissain kohteissa jäteilma voidaan puhaltaa ulos myös rakennuksen ulkoseinästä, mikäli asetukset sen sallivat [6, s. 125].

Huoneistokohtaista ilmanvaihtoa on havainnollistettu kuvassa 2.

Huoneistokohtaisessa ilmanvaihdossa ilmanvaihtokone palvelee vain yhtä asuntoa ja on täten luonnollisesti huomattavasti pienempi, kuin keskitetyssä ilmanvaihdossa. Huoneistokohtainen kone valitaan tarpeiden mukaan. Siitä

(10)

täytyy saada ilmavirrat, jotka vastaavat tyhjillään olevaa asuntoa ja 30% te- hostettua ilmavirtaa. Poistoilmapuhaltimen tulee olla riittävän tehokas, että jä- teilma saadaan puhallettua ulos ja huoneistossa pysyy alipaine. Tehostuksen aikana alipaine ei kuitenkaan juuri kasva, sillä huoneistokohtaisessa ilmanvaihdossa myös tuloilmavirta kasvaa suhteessa saman verran. Ilmanvaihto- kone valitaan usein ääniteknisistä syistä yhtä kokoa isommaksi, kuin mitä mi- nimissään voitaisiin valita. [4.]

Ilmanvaihtokone sisältää puhaltimet, lämmöntalteenoton, suodattimet, mah- dollisen esilämmityspatterin sekä jälkilämmityspatterin. Koneen jälkeen jokaisessa huoneistossa on omat äänenvaimentimet. Tulo- ja poistoilmaventtiilit sijoitetaan huoneistoon samalla tavalla kuin keskitetyssä ilmanvaihdossa. Tuloil- maventtiilit oleskelutiloihin ja poistoilmaventtiilit likaisiin tiloihin. Ilmavirrat saadaan yleensä säädettyä pelkästään päätelaitteilla niin, että erillisiä säätöpel- tejä ei tarvita. Ulko- ja jäteilmakanavat tulee eristää huolellisesti, koska eristä- mättöminä ne kondensoituvat ja silloin homevaurioiden todennäköisyys kasvaa. [4.]

Kuva 2. Huoneistokohtainen ilmanvaihto kerrostalossa [7]

(11)

3 ILMANVAIHDON MITOITUS UUSILLA ASETUKSILLA

Ympäristöministeriö julkaisi joulukuussa 2017 uudet asetukset koskien uuden rakennuksen sisäilmaston ja ilmanvaihdon suunnittelua ja rakentamista [8].

Seuraavassa on eriteltynä oleellisimmat asiat koskien suunnittelua uusien asetusten mukaan.

3.1 Ulkoilmavirrat

Oleskelutilojen ulkoilmavirraksi tulee mitoittaa henkilöä kohden 6 dm³/s suun- niteltuna käyttöaikana, jos tilan käyttötarkoituksesta ei aiheudu tarvetta lisäil- mavirralle. Minimi ulkoilmavirta asuinhuoneistolle taulukon 1 mukaan on vä- hintään 18 dm³/s. Jokaiseen asuinhuoneeseen täytyy tuoda ulkoilmaa vähin- tään 8 dm³/s. Lisäksi mikäli makuuhuoneen koko on yli 11m², taulukon 2 mukaan ulkoilmavirran tulee olla 12 dm³/s. Yleisissä tiloissa, kuten varastoissa ja käytävillä ulkoilmavirran tulee taulukon 3 mukaan olla 0,35 dm³/s/m². Myös koko rakennusta tarkasteltaessa ulkoilmavirran ja täytyy olla käyttöaikana vä- hintään (0,35 dm³/s) /m² lattian pinta-alaa kohden, jos käyttötarkoituksesta ei aiheudu tarvetta lisäilmavirralle [8.]

Taulukko 1. Asunnon vähimmäisulkoilmavirta normaalikäytön aikana [5]

”Asuinhuoneita ovat olohuoneet, makuuhuoneet ja muut vastaavat tilat” [5]

(12)

Taulukko 2. Asunnon tilojen normaalin käyttötilanteen ulkoilma- ja poistoilmavirrat [5]

”Asunnon kokonaisilmavirta jaetaan huoneisiin taulukon 2 mukaisesti. Huonekohtaisia ilmavir- toja on tarvittaessa suurennettava asunnon vähimmäisulkoilmavirran sekä ulko- ja ulospuhal- lusilmavirtojen tasapainon saavuttamiseksi.” [5.]

Taulukko 3. Asuinkerrostalojen yhteisten tilojen ilmavirrat [5]

(13)

3.2 Ilmavirtojen ohjaus

Ilmavirtoja tulee voida käyttötilannekohtaisesti ohjata kuormituksen tai ilman laadun mukaan. Asuinhuoneistojen ilmavirtoja on voitava ohjata rakennus- tai asuntokohtaisesti niin, että suunniteltuja käyttöajan ilmavirtoja voidaan tehostaa 30 %. Jos asuntokohtainen ilmavirtojen ohjaus on mahdollista, tulo- ja poistoilmavirtoja voidaan pienentää enintään 60 % suunnitelluista käyttöajan ilmavirroista. [8.]

3.3 Ulkoilmalaitteiden ja ulospuhalluslaitteiden sijoittaminen

Uudet määräykset sallivat asuinhuoneistoissa ilmanvaihdon ulospuhallusilman seinäpuhalluksena. Ilma puhalletaan ulos rakennuksesta ulospuhallusilmalait- teen kautta. Seinäpuhallus ei saa kuitenkaan aiheuttaa terveydellistä tai muuta haittaa rakennuksille, ympäristölle tai niiden käyttäjille. [8.]

3.4 Energiatehokkuus

”Ilmanvaihtojärjestelmä suunnitellaan yleensä niin, että ominaissähköteho ei ylitä arvoa 1,8 kW/ (m³ s) (koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä.)” [9].

Ominaissähköteholla eli SFP-luvulla tarkoitetaan sähköverkosta otettua tehoa, joka tarvitaan yhden ilmakuution kuljettamiseen rakennuksen läpi sekunnissa.

[10.]

3.5 Uusien asetusten vaikutus käytännössä

Asunnon ilmanvaihtoa (tulo- ja poistoilmavirrat) tulee pystyä tehostamaan 30% käyttöajan ilmanvaihtoa suuremmaksi [5]. Se vaikuttaa päätelaitteiden valintaan. Esimerkiksi normaalitilanteessa päätelaitteeksi voitaisiin valita pienempi koko, mutta tehostuksen vuoksi 30 % kasvaneiden ilmavirtojen vuoksi joudutaan valitsemaan suurempi päätelaite.

Tehostus vaikuttaa myös ilmanvaihtokoneen kokoon. Koneen täytyy saada tuotua aiempaa enemmän ilmaa asuntoihin tehostuksen aikana. Myös kiristy- nyt SFP-luku pakottaa mitoittamaan koneet suuremmiksi kuin ennen.

(14)

Keskitetyssä ilmanvaihtojärjestelmässä huoneistojen ilmamääriä saadaan te- hostettua esimerkiksi IMS-ilmamääräsäätimien avulla (kuva 3). IMS tarkoittaa ilmamääräsäätöistä järjestelmää, joka on tarkoitettu käytettäväksi, kun rakennuksessa kuormitustasot vaihtelevat. IMS:it voidaan ohjata säätämään ilmavirtoja myös hiilidioksidipitoisuuden tai lämpökuormien mukaan [11]. IMS:eissä on nykyään ultraäänitekniikkaa hyödyntävä ilmavirtojen mittausanturi. Lait- teessa oleva säätöläppä liikkuu mittausarvojen mukaan ja näin saadaan ha- luttu ilmamäärä [12]. Huoneistokohtaisessa järjestelmässä IMS:ejä ei tarvita, koska jokaisessa huoneistossa käyttäjä voi säätää ilmamäärät omalla IV-koneella.

Kuva 3. Fläkt-Woods Optivent Ultra-Ulsa IMS-säädin [13]

Tehostus voidaan rakennusvalvonnan mukaan toteuttaa keskitetyssä järjestel- mässä myös niin, että poistoilmaa tehostaessa vaadittu lisääntynyt tuloil- mamäärä saadaan korvausilmaventtiilin kautta. Korvausilmaventtiili asenne- taan seinään sellaiseen kohtaan, jossa sitä on helppo säätää auki silloin, kun tehostamistilanne on käynnissä. Tässä ratkaisussa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että korvausilmaventtiiliksi valitaan sellainen malli, josta saadaan riit- tävä määrä korvausilmaa. Lisäksi tulee varmistaa, että korvausilmaventtiili on riittävän kaukana ilman epäpuhtauslähteistä, kuten pakkipaikoista. Tämä ratkaisu on huomattavasti edullisempi kuin IMS-laitteiden käyttö. Esimerkki kor- vausilmaventtiilistä kuvassa 4.

(15)

Kuva 4. Velco VLR korvausilmaventtiili [14]

4 KOHTEET

Tarkasteltaviksi kohteiksi valikoituivat Jyväskylän Keljossa ja Palokassa sijaitsevat kerrostalot, jotka on suunniteltu ja rakennettu samojen suunnittelijoiden ja rakentajien toimesta. Keljossa oli huoneistokohtainen järjestelmä ja Palo- kassa keskitetty järjestelmä. Molemmissa käytettiin samanlaisia teknisiä rat- kaisuja, kuten kylpyhuone-elementtejä ja Elpo-hormeja, mutta ilmanvaihtojär- jestelmät olivat erilaiset. Rakennuksista huoneistokohtaisella järjestelmällä varustettu oli viisikerroksinen ja keskitetyllä järjestelmällä varustettu kuusikerrok- sinen. Kooltaan ja sisäisiltä ratkaisuiltaan ne olivat hyvin vertailukelpoisia kes- kenään kustannusvertailun toteutukseen. Taulukon 4 mukaan asuntoja oli keskitetyn ilmanvaihdon rakennuksessa 33 kpl ja huoneistokohtaisen ilmanvaihdon rakennuksessa 37 kpl. Asuinhuoneistojen kokonaispinta-alat kohteissa olivat Keljossa 1396 m² ja Palokassa 1337 m². Asunnot olivat yksiöitä, kaksioita ja kolmioita. Pienin asunto oli 26 m²ja suurin asunto 74,5 m². Kohtei- den julkisivu- ja leikkauskuvat on esitelty liitteissä 1-3.

(16)

Taulukko 4. Asuntojen määrät ja tiedot

Keljo Palokka

Asunnot (kpl) 37 33

Yksiöt (kpl) 20 11

Kaksiot (kpl) 8 11

Kolmiot (kpl) 9 11

Kerrosala (m²) 1944 1886 Huoneistoala (m²) 1396 1337 Asunnon keski-

pinta-ala (m²)

37,7 40,5

5 MENETELMÄT KUSTANNUSTEN LASKEMISEEN

Kohteita lähdettiin tutkimaan ilmanvaihtosuunnitelmien kautta. Kanaviston ma- teriaalimäärät selvitettiin molemmissa kohteissa MagiCad suunnitteluohjel- massa olevan tarvikeluettelotoiminnon avulla. Kun materiaalimenekki oli sel- villä, niiden hinnat selvitettiin laitevalmistajien ja tukkuliikkeiden hinnastojen mukaan pois lukien IV-koneet ja liesikuvut. Excel taulukkolaskelmaohjelman avulla materiaaleille laskettiin kokonaishinta niiden määrän mukaan. Myös asennushinnat laskettiin Excelin avulla. IV-koneiden energiankulutuksien laskemiseen saatiin tiedot energiatodistuksesta keskitetyssä järjestelmässä ja huoneistokohtaisen järjestelmän kohdalla Swegon ProCasa mitoitusohjelmaa käyttäen. Mitoitusohjelman tulokset on esitetty liitteessä 4. Kun järjestelmien hinnat oli selvitetty, jaettiin kustannukset asuntokohtaisesti järjestelmien kan- nattavuuslaskelmia varten. Koska kohteiden asuntomäärät eivät olleet täsmäl- leen samat, vaan keskitetyssä järjestelmässä asuntojen määrä oli 33 ja huoneistokohtaisessa järjestelmässä 37, asuntokohtaiset kustannukset jaettiin ensin 33 ja 37 asunnon mukaan jolloin saatiin asuntokohtainen hinta oikeassa tilanteessa. Sen jälkeen tuloksiin lisättiin tai poistettiin kahden asunnon hinta riippuen kohteesta, jolloin hinnaksi muodostui 35 asunnon mukaan laskettu hinta. Näin kohteiden hintoja saatiin vertailtua tasavertaisesti.

(17)

5.1 Kanaviston massalaskenta

Ilmanvaihtokanavat, käyrät, t-haarat, päätelaitteet, ulkosäleiköt, osa äänen- vaimentimista, puhdistusluukut, palopellit ja tulpat löytyivät Fläkt-Woodsin hinnastosta [15]. Kannakkeiden hinnat saatiin valmistajan verkkokaupasta [16], villavalmisteisten eristeiden hinnat saatiin LVI-tarvikkeet.fi verkkokaupasta [17], solukumieristeet taloon.com verkkokaupasta [18], Vilpe-ulospuhalluslait- teet Vilpen hinnastosta [19] ja huoneistokohtaisen ilmanvaihdon äänen- vaimentimet Swegon hinnastosta [20]. Huoneistokohtaisen ilmanvaihtojärjes- telmän IV-koneiden hinnat, sekä liesituulettimien hinnat selvitettiin pyytämällä suuntaa antava tarjous Swegon Oy:n myynnin aluepäälliköltä [21]. Keskitetyn ilmanvaihdon IV-koneesta oli saatu tarjous Mastervent Oy:ltä suunnitteluvai- heessa. Kanaviston materiaalien hintatarkastelussa käytettiin alv. 0% hintoja ilman alennusprosentteja.

Kanaviston ja siihen kuuluvien muiden laitteiden, kuten äänenvaimentimien, päätelaitteiden, säätöpeltien ja eristeiden asennushinnat saatiin laskettua LVI- työehtosopimuksen mukaan käyttäen siinä ilmoitettuja normituntiaikoja. Nor- mitunnit muutettiin euroiksi työehtosopimuksen mukaan 16,13 € kertoimella /normitunti [22].

5.2 Järjestelmien kannattavuuslaskennat

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää se raja, minkä kokoisessa asuinkerrostalossa järjestelmien kannattavuuden rajapinta kulkee. Rajaa lähdettiin selvit- tämään jo aiemmin saadun asuntokohtaisen hinnan perusteella. Asuntokohtai- nen hinta saatiin olemassa olevista kohteista ja järjestelmistä. Kannattavuutta tarkasteltaessa samoista kohteista luotiin ns. fiktiiviset mallit. Eli lisättiin ja vä- hennettiin kerrosmäärää, jotta saatiin erilaisia kustannuspisteitä tarkasteluun.

Kun kustannuspisteitä saatiin riittävä määrä, saatiin tehtyä käyrästö, jossa jär- jestelmien kustannuksien leikkauspiste tuli esiin. Ideana tässä oli se, että arvi- oitiin keskitetyn järjestelmän kannattavuuden nousevan, mitä suurempi kohde on kyseessä.

(18)

Keskitetyssä järjestelmässä Palokan kohteessa kerroskohtainen asuntomäärä oli 6 asuntoa ja huoneistokohtaisessa järjestelmässä Keljossa 8 asuntoa. Näin ollen laskelmat tehtiin jälleen keskiarvon mukaan 7 asuntoa / kerros. Kerrok- sia lisättiin ja vähennettiin kolme kerrosta suuntaansa oikeasta tilanteesta.

Keskitetyn järjestelmän kohteessa Palokassa ilmanvaihtokoneena oikeassa tilanteessa sama ilmanvaihtokone pystyy palvelemaan myös fiktiivisen mallin pienennettyjä kohteita. Sen sijaan 8 ja 9 kerroksiseen malliin ilmanvaihtokonetta suurennettiin yhtä kokoa isommaksi. Tämä tiesi konetoimittajan mukaan noin 4000 euron hinnankorotusta järjestelmälle [23]. Koneen hinnan nousu on otettu huomioon kahdeksannen ja yhdeksännen kerroksen kohdalla taulukossa 16. Huoneistokohtaisessa järjestelmässä koneet pysyivät luonnollisesti samanlaisina, vain kappalemäärä kasvoi kerrosten ja asuntomäärien mukaan.

Kun kerroksia lisättiin ja vähennettiin, tuli ottaa huomioon myös ullakon kanavien vähenevät ja lisääntyvät määrät.

5.3 IV-koneet

Huoneistokohtaisessa järjestelmässä ilmanvaihtokoneina käytettiin Swegon Casa W3 mallia (kuva 5). Kone soveltuu alle 150 m² asuntoihin ja sen maksimi ilmavirta on 80 l/s. Swegon ilmoittaa koneen lämpötilahyötysuhteeksi 82% ja koneen vuosihyötysuhteeksi 73%. Kone on matala ja kompaktin kokoi- nen. Se mahtuu hyvin pieneenkin tilaan. Lämmöntalteenotto on toteutettu vastavirtatekniikalla varustetulla levylämmönsiirtimellä. [24.]

Kuva 5. Swegon Casa W3 ilmanvaihtokone ilman etupaneelia [25]

(19)

Alakerrassa yleistiloja palveli Swegon Casa W4 ilmanvaihtokone (kuva 6). Se on yhtä kokoa isompi, kuin huoneistoja palvelevat W3: set. Se on tarkoitettu alle 200 m²asuntoihin ja sen maksimi ilmavirta on 100 l/s. Koneella on samat hyötysuhteet kuin kokoa pienemmällä W3:lla. W3:n tapaan lämmöntalteenotto on toteutettu vastavirtatekniikalla toimivalla levylämmönsiirtimellä. [26.]

Kuva 6. Swegon Casa W4 ilmanvaihtokone ilman etupaneelia [27]

SFP-luvuiksi W3 koneelle Pro Casa mitoitusohjelman avulla keskiarvoilmavir- roilla saatiin 1,53 kW/(m³/s) ja W4 koneelle 1,79 kW/(m³/s). SFP-luvut liitteissä 4 ja 10.

Keskitetyssä järjestelmässä IV-konehuone sijaitsi vesikatolla. Ilmanvaihtoko- neena toimi Mastervent PLU-K-2s-2150. Kone oli varustettu levylämmönsiirti- mellä, jonka hyötysuhde oli 71%. Koneen ominaissähkönkulutus, eli SFP-luku oli 1,55 kW/(m³/s). Koneen tuloilmavirta oli 900 l/s ja poistoilmavirta 920 l/s.

Tekniset tiedot koneesta liitteissä 16-20.

(20)

Koneen vakiotoimitukseen sisältyivät:

Säätölaitteet asennettuna ja kaapeloituna tehtaalla, kone toimitettiin valmiiksi sähköistettynä. Lämmitysputkiryhmän pumppuineen, sekä vesitiiviin lattian ja viemäröinnin lattiakaivolta vesikatolle.

PLU-K koneet sisältävät IV-koneen lisäksi kuvan 7 mukaisen kammiorakentei- sen ilmanjakojärjestelmän. Se mahdollistaa sen, että tavallista konehuoneka- navistoa ei tarvita. Tulo- ja poistoilmakanavat liittyvät kammioiden seinissä valmiiksi paikallaan oleviin liitoksiin [28]. Liitäntäpaikkoja tässä tapauksessa oli 6 kappaletta: kaksi tuloilmalle, kaksi poistoilmalle ja kaksi likaiselle poistoilmalle (rasvakanava).

Kuva 7. Sokkelikammion periaateleikkauskuva [28]

Asennus työmaalla tapahtuu nostamalla ensin kammio yläpohjan päälle ja sen jälkeen itse IV-kone kammion päälle. Kone lukitaan kammioon liitäntäruuvien avulla [28]. Kuvassa 8 ilmanvaihtokone ja kammio on asennettu malliksi pääl- lekkäin kuten oikeassa tilanteessa.

(21)

Kuva 8. Mastervent PLU-K ilmanvaihtokone ja kammio-osa päällekkäin [28]

5.4 Huollettavuus

Kiinteistönhuoltoyrityksen tuntiveloitushintana voidaan käyttää 45 €/h [29].

Huoneistokohtaisessa ilmanvaihdossa yhden ilmanvaihtokoneen suodattimien vaihtoon tarvitaan yleensä kaksi huoltomiestä. Tämä siksi, että toinen huolto- miehistä vaihtaa suodattimia ja toinen käyttää samaan aikaan imuria. Näin vältytään siltä, että asuntoon ei pääse leviämään pölyä, tai muuta likaa. Kah- delta asentajalta kuluu keskimäärin noin 15 minuuttia yhden asunnon suodattimien vaihtoon. Keskitetyssä ratkaisussa ilmanvaihtokoneen suodattimien vaihtoon ja koneen imurointiin kuluu aikaa noin tunti. Etuna on se, että keskitetyn koneen pystyy huoltamaan yleensä yksin [30]. Tässäkin tapauksessa samalla tuntiveloituksella saadaan laskettua työn hinta [29].

Työn lisäksi suodattimien vaihdossa maksaa tietysti itse suodattimet. Suoda- tinkustannukset ovat huoneistokohtaisessa järjestelmässä keskitettyä järjes- telmää suuremmat. Suodattimien hinnat huoneistokohtaiselle järjestelmälle saatiin suodatinpiste.fi sivustolta [31]. Asuntojen lukumäärän ollessa 37 kpl, suodatinpaketteja kuluu saman verran. Lisäksi alimmassa kerroksessa on

(22)

yleistiloja palveleva IV-kone ja siihen kuluu yksi suodatinpaketti. Huoneisto- kohtaisessa ilmanvaihdossa IV-koneen suodatinpakettiin kuuluu F7 tuloilma- suodatin ja G3 karkeasuodatin. Keskitetyssä ilmanvaihdossa suodattimia me- nee IV-koneeseen myös yhteensä 2 kappaletta. Suodattimet ovat pussi- suodattimia kooltaan 592 x 592 mm. Toinen suodattimista suodattaa ulkoilmaa ja toinen poistoilmaa. Ulkoilmaa suodattava suodatin tulee olla luokkaa F7 ja poistoilmaa suodattava suodatin luokkaa M5. Pussisuodattimien hinnat saatiin suodatinpiste.fi sivustolta [32].

5.5 Energiankulutus

Huoneistokohtaisen ilmanvaihdon ilmanvaihtokoneiden sähkönkulutus saatiin laskemalla keskiarvo kaikkien huoneistojen ilmavirroista ja käyttämällä saatuja arvoja Swegonin mitoitusohjelmassa. Ohjelma antoi IV-koneen puhaltimelle vuotuiseksi sähkönkulutukseksi 362 kWh. Myös koneen sähköisen lämmitys- patterin vuotuisen sähkönkulutuksen sai laskettua samalla ohjelmalla, joka oli 410 kWh yhtä ilmanvaihtokonetta kohti. Lisäksi alakerrassa sijaitseva yleistiloja palvelevan ilmanvaihtokoneen vuotuinen puhaltimen sähkönkulutus oli 1099 kWh ja lämmityspatterin kulutus 986 kWh.

Kaukolämmön energiamaksuksi energiateollisuuden taulukosta saatiin 58,03

€/MWh [33]. Jyväskylän Energian sivuilta yleissähkön energiamaksuksi saatiin 7,13 snt/kWh [34] ja sähkön siirron hinnaksi 2,62 snt/kWh [35].

Keskitetyssä ratkaisussa ilmanvaihtokoneen sähkönkulutukseksi energiatodistuksesta saatiin 7 kWh/(m²a). Ilma lämmitetään kaukolämmön avulla ja lämmi- tysenergiankulutukseksi saatiin 9,1 kWh/(m²a). Energiankulutukset ja niiden kustannukset on eritelty myöhemmin taulukoissa 11 ja 12.

5.6 Säädettävyys

Huoneistokohtaisessa järjestelmässä Keljon kohteessa kanavisto oli sen verran pieni ja yksinkertainen, että erillisiä säätöpeltejä ei tarvittu. Päätelaitteiden avulla kanavisto saatiin tasapainotettua kohdilleen. Palokan keskitetyssä ratkaisussa jokaiseen asuntoon tuli säätöpellit. Säätöpeltien sijainti oli välittö- mästi Elpo-hormin liitoksen jälkeen yleensä asunnon eteisessä alas laske-

(23)

tussa katossa. Säätöpeltien avulla kanavistoon saatiin asetettua oikea litra- määrä asuntokohtaisesti. Säädettävyyden kustannuksia tarkasteltaessa keskitetty järjestelmä tulee huoneistokohtaista kalliimmaksi säätöpeltien takia.

5.7 Hormit

Tilastokeskuksen mukaan uusien kerrostaloasuntojen velattomat myyntihinnat Länsi-Suomessa vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä olivat 3700 €/m² [36].

Laskemalla ilmanvaihdon tarvitsemien hormitilojen neliömäärät asunnoista, saatiin tilastokeskuksen ilmoittaman neliöhinnan perusteella laskettua hormien takia hukattujen neliöiden hinta. Neliömäärän laskemiseen käytettiin MagiCad- suunnitteluohjelmaa. Hormeista otettiin mitat mittatyökalun avulla ja laskettiin niiden pinta-alat. Kertomalla hormien vievät neliöt tilastokeskuksesta saadulla neliöhinnalla, saatiin selville hormien hukkaneliöiden hinnat. Neliömäärissä otettiin huomioon vain ilmanvaihdon tarvitsema hormitila.

6 TULOKSET JA NIIDEN ANALYSOINTI

Tulokset ja niiden analysointi on esitetty saman otsikon alla luettavuuden hel- pottamiseksi. Tuloksissa on eriteltynä hankinta- ja asennuskustannukset, eli niin sanotut perustamiskustannukset. Lisäksi käyttö- ja huoltokuluja on esitetty koko rakennuksen mittakaavassa, sekä asuntokohtaisesti molemmille ilman- vaihtojärjestelmille. Fiktiivisen mallinnuksen tulokset ja perustamiskustannuksien osalta taloudellisesti edullisimman järjestelmän valinta ovat osion lo- pussa.

6.1 Hankinta- ja asennuskustannukset

Järjestelmien hankintakustannukset saatiin laskettua, kun kanaviston osien ja laitteiden määrät ja hinnat oli saatu selville. Keskitetyn järjestelmän IV-koneiden hinnat ovat tarjoushintoja. Näin ollen hintoja on jouduttu tarkastelemaan opinnäytetyöhön sopivaksi ja ilmoittamaan ”noin” hintoina. Hankintakustan- nukset ovat eriteltynä taulukoissa 5 ja 6.

(24)

Taulukko 5. Kanaviston kustannukset keskitetyssä järjestelmässä (Palokka)

Lajike Hinta (€)

Kanavat 13 367

Kannakkeet 723

Päätelaitteet 6 909

Osat 38 105

IV-konepaketti noin 55 000

Liesikuvut 6 600

Eristeet 5 698

Hinta yhteensä: 126 402

Taulukko 6. Kanaviston kustannukset huoneistokohtaisessa järjestelmässä (Keljo)

Lajike Hinta (€)

Kanavat 14 576

Kannakkeet 871

Osat 38 868

IV-koneet 51 400

Liesikuvut 7 400

Eristeet 20 093

Hinta yhteensä 141 689

Kanaviston, eristeiden ja IV-koneiden osalta huoneistokohtainen järjestelmä tulee 14 541 euroa kalliimmaksi kuin keskitetty järjestelmä. Suurin kustannus- ero järjestelmien välillä tulee eristeissä.

Taulukoissa 7 ja 8 on eriteltynä kohteiden asennuksiin kuluvat normituntimää- rät eri osa-alueittain, sekä niiden hinnat. Asennuskustannuksia huoneistokohtaiselle järjestelmälle tulee 19 985 euroa enemmän kuin keskitetylle ilmanvaih- dolle. Suurin ero on jälleen eristeissä. Huoneistokohtaisessa järjestelmässä jokaisen asunnon ulko- ja jäteilmakanavat eristetään solukumilla. Näin ollen eristettäviä metrejä tulee huomattavasti lisää verrattuna keskitettyyn ilmanvaihtoon, jossa ulko- ja jäteilma kulkee keskitetysti hormissa. Asennuskustan- nuksissa tutkittiin vain ilmanvaihtolaitteiden asennuksia.

(25)

Taulukko 7. Asennuskustannukset keskitetyssä järjestelmässä (Palokka)

Lajike Normitunnit (Nh) Hinta (€)

Kanavat kerroksissa 113 1 812

Kanavat hormeissa 71 1 131

Osat 274 4 419

IV-koneet 7 113

Liesikuvut 76 1 226

Eristeet 249 4 008

Yht: 840 13 549

Taulukko 8. Asennuskustannukset huoneistokohtaisessa järjestelmässä (Keljo)

Lajike Normitunnit (Nh) Hinta (€)

Kanavat kerroksissa 161 2 588

Kanavat hormeissa 82 1 325

Osat 418 5 838

IV-koneet 228 3 678

Liesikuvut 85 1 360

Eristeet 1049 16 920

Yht: 2079 33 535

Taulukosta 9 nähdään, että hankinta- ja asennuskustannukset yhteenlasket- tuna huoneistokohtainen järjestelmä tulee 35 277 € kalliimmaksi kuin keskitetty järjestelmä. Työssä käytettyjen kohteiden rakennuslupa on myönnetty vanhojen asetusten aikaan. Mikäli uusia asetuksia noudatettaessa valitaan IMS-ilmamääräsäätimet, Fläkt-Woodsilta saadun tarjouksen mukaan ne mak- saisivat mallikohteeseen yhteensä noin 20 000 € [37]. Lisäksi kustannuksia tulisi mm. niiden sähkö- ja automatiikkakytkennöistä. Tässä tapauksessa hinta- ero järjestelmien välillä pienenisi huomattavasti. Sopiva korvausilmaventtiili mallikohteeseen olisi Velco VLR-160. Terveysilman hinnastojen mukaan niiden hankintahinta kohteeseen olisi noin 5 000 € [38]. Lisäkustannuksia tässä ratkaisussa tulisi taas asennukseen tarvittavan reiän tekeminen seinään sekä venttiilissä olevan suodattimen vaihdot.

(26)

Taulukko 9. Hankinta- ja asennuskustannuksien vertailu järjestelmien välillä.

Järjestelmä Hankintakus- tannukset (€)

Asennuskus- tannukset (€)

Hinta yh- teensä (€) Keskitetty 126 402 13 549 139 951 Huoneisto-

kohtainen

141 689 33 535 175 228

Erotus 35 277 €

6.2 Huolto- ja käyttökustannukset

Alla olevassa taulukossa 10 on esitetty molempien kohteiden koko rakennuksen suodattimien hankinta- ja vaihtohinnat. Hinnat ovat ilmoitettu vuositasolla, eli suodattimien vaihto on toteutettu kaksi kertaa.

Taulukko 10. Suodattimien vaihdon kulut (vuosikustannukset)

Järjestelmä Suodattimien hinta (€)

Työn hinta (€) Hinta yhteensä (€)

Huoneistokohtainen 728 1 665 2 393

Keskitetty 138 90 228

Tutkittaessa huollettavuutta keskitetty ilmanvaihtojärjestelmä on huomattavasti edullisempi ja helppohuoltoisempi kuin huoneistokohtainen järjestelmä. Keski- tetyssä ilmanvaihdossa ilmanvaihtokoneet sijaitsevat erillisessä konehuo- neessa vesikatolla. Kiinteistönhoitaja käy 2 kertaa vuodessa vaihtamassa ilmanvaihtokoneen suodattimet. Koska IV-kone palvelee kaikkia asuntoja, saadaan kaikkiin asuntoihin menevän ilman suodatus kuntoon kerralla. Huoneis- tokohtaisessa ilmanvaihdossa IV-koneet sijaitsevat yleensä asuntojen sisällä kylpyhuoneissa. Kiinteistönhoitaja joutuu käymään jokaisessa asunnossa si- sällä ja tähän kuluu selvästi enemmän aikaa verrattuna keskitettyyn ilmanvaihtoon. Taulukossa 11 ja 12 on esitettynä molempien ilmanvaihtojärjestelmien vuotuiset energiankulutukset ja niiden kustannukset. Huoneistokohtaisessa järjestelmässä ilmanvaihtokoneiden lämmityspatterit ovat sähkötoimisia, joten kaukolämmön osuus koskee vain keskitettyä järjestelmää.

(27)

Taulukko 11. Energiankulutukset järjestelmissä vuositasolla

Energia Keskitetty IV (kWh/a) Huoneistokohtainen IV (kWh/a)

Sähkö 11 900 30 602

Kaukolämpö 15 525 -

Yhteensä 27 427 30 602

Taulukko 12. Energiankulutuksen kustannukset vuositasolla

Energia Keskitetty IV (€/a) Huoneistokohtainen IV (€/a)

Sähkö ja sähkönsiirto 1 161 2 983

Kaukolämpö 901 -

Yhteensä 2 062 2 983

Kymmenen vuoden tarkasteluajalla suodattimien vaihtoon keskitetyssä järjes- telmässä kuluu 2 280 € ja huoneistokohtaisessa järjestelmässä 23 930 €. Kes- kitetyn järjestelmän suodattimien vaihdot saa siis kymmeneksi vuodeksi lähes samalla hinnalla, mikä kuluu huoneistokohtaisessa järjestelmässä joka vuosi.

6.3 Hormit

Huoneistokohtaisessa ja keskitetyssä ilmanvaihdossa hormien määrä ilmanvaihdon tarpeisiin eroavat toisistaan. Keskitetty ratkaisu vaatii enemmän hormitilaa, koska tulo- ja poistoilmakanavat menevät koko rakennuksen läpi poh- jakerroksesta vesikatolle ilmanvaihtokoneelle saakka. Huoneistokohtaisessa järjestelmässä hormitilaa ilmanvaihtoa varten tarvitaan alemmissa kerroksissa vähemmän, koska rakennuksen läpi meneviä kanaviakin on vähemmän. Tau- lukossa 13 esitetyt arvot koskevat kaikkien asuntojen hormineliöitä yhteensä.

Taulukko 13. Hormien takia hukattujen asuinneliöiden kustannukset

Järjestelmä Hormien vievä tila m² Hinta (hukatut neliöt) €

Keskitetty IV 12,4 45 880

Huoneistokohtainen IV 7,55 27 935

Eriteltynä keskitetyn ilmanvaihdon hintahävikki hormien vuoksi yhtä asuntoa kohden on 1390 euroa. Huoneistokohtaisessa järjestelmässä yhden asunnon keskimääräiseksi hintahävikiksi muodostuu 755 euroa. Keskitetty ilmanvaihto

(28)

vie vertailussa siis enemmän tilaa asunnoista ilmanvaihdon toteutukseen tar- vittavien hormien vuoksi. Toki myös huoneistokohtaisen ilmanvaihdon IV- kone, sekä ulko- ja jäteilmakanavat vievät oman tilansa, mutta yleensä IV- kone saadaan asennettua kylpyhuoneen nurkkaan esimerkiksi pesukoneen yläpuolelle. Tällöin se ei varsinaisesti vie lattiapinta-alaa. Ulko- ja jäteilmaka- navat saadaan yleensä vietyä kaapistojen päällä peitelevyjen takana piilossa.

6.4 Kustannukset asuntokohtaisesti

Kuvan 9. mukaan perustamiskustannuksia koko rakennusta tarkasteltaessa keskitetylle järjestelmälle tuli 139 951 € ja huoneistokohtaiselle järjestelmälle 175 228 €. Tulokset on esitetty myös pylväsmuodossa kuvassa 9.

Kuva 9. Perustamiskustannukset (koko rakennus)

Kun perustamiskustannuksia jaetaan asuntokohtaisesti, tulee yhden asunnon ilmanvaihdon hinnaksi keskitetyssä järjestelmässä 4 241 € ja huoneistokohtaisessa järjestelmässä 4 736 € (kuva 10).

0 20000 40000 60000 80000 100000 120000 140000 160000 180000 200000

Hinta (€)

Palokka (Keskitetty IV) Keljo (Huoneistokohtainen IV) Hankintakustannukset Asennuskustannukset

(29)

Kuva 10. Perustamiskustannukset asuntokohtaisesti

Käyttö- ja huoltokuluja vuodessa keskitetylle järjestelmälle tuli taulukoiden 10, 11 ja 12 perusteella 2 290 € ja huoneistokohtaiselle järjestelmälle 5 376 €.

Kustannukset ovat eriteltynä myös pylväsmuodossa alla kuvassa 11.

Kuva 11. Käyttökustannukset vuodessa (koko rakennus)

Kun koko rakennuksien vuotuiset käyttö- ja huoltokulut vuodessa jaetaan asuntokohtaisesti, kulut keskitetyssä järjestelmässä asuntoa kohti ovat 69 € ja huoneistokohtaisessa järjestelmässä 145 € (kuva 12).

0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000

Hinta (€)

Palokka (Keskitetty IV) Keljo (Huoneistokohtainen IV) Hankintakustannukset Asennuskustannukset

0 1000 2000 3000 4000 5000 6000

Hinta (€)

Palokka (Keskitetty IV) Keljo (Huoneistokohtainen IV) Suodattimet + työ Kaukolämpö Sähkö

(30)

Kuva 12. Käyttökustannukset vuodessa asuntokohtaisesti

Kuvassa 13 on esitetty järjestelmien väliset perustamiskustannukset eriteltynä jokainen kustannuslaji omana pylväänä. Kuvasta nähdään, kuinka hankintakustannukset ovat molemmissa järjestelmissä selvästi suurin kustannuslaji.

Asennuskustannukset lähes puolittuvat tehtäessä keskitettyä järjestelmää.

Hormien vievän tilan kustannuksia ei välttämättä tule ajatelleeksi kovinkaan paljon, mutta kuvan mukaan ne ovat yllättävän suuret, varsinkin keskitetyssä järjestelmässä.

Kuva 13. Perustamiskustannusten yhteenveto 0

20 40 60 80 100 120 140 160

Hinta (€)

Palokka (Keskitetty IV) Keljo (Huoneistokohtainen IV) Suodattimet + työ Kaukolämpö Sähkö

0 20000 40000 60000 80000 100000 120000 140000 160000

Hinta (€)

Palokka (Keskitetty IV) Keljo (Huoneistokohtainen IV) Hankintakustannukset Asennuskustannukset Hormien hukkaneliöiden kustannukset

(31)

6.5 Taloudellisesti kannattavimman järjestelmän valinta

Alla on taulukoituna fiktiivisen mallinnuksen kerros- ja asuntomäärät, sekä tulokset asuntokohtaisista hinnoista mallinnuksien mukaan (taulukot 14 ja 15).

Lähtötilanne on lihavoituna, jonka mukaan fiktiiviset kerrosmäärät on laskettu.

Eli kerrosmääriä on lisätty ja vähennetty 3 suuntaansa, jotta saatiin kustan- nuspisteet 2-9 kerroksisista rakennuksista tarkasteluun. Kuvassa 14 on esitetty käyrät hintakehityksistä järjestelmien välillä. Käyrien leikkauspiste kertoo kannattavuuksien rajakohdan.

Taulukko 14. Keskitetyn järjestelmän asuntokohtaiset hinnat, fiktiivinen mallinnus

Kerroksia (kpl) Asuntoja (kpl) Asuntokohtainen hinta (€)

3 14 8 433

4 21 6 104

5 28 4 940

6 35 4 241

7 42 3 775

8 49 3 524

9 56 3 264

Taulukko 15. Huoneistokohtaisen järjestelmän asuntokohtaiset hinnat, fiktiivinen mallinnus

Kerroksia Asuntoja (kpl) Asuntokohtainen hinta (€)

2 14 3 812

3 21 4 325

4 28 4 582

5 35 4 736

6 42 4 839

7 49 4 912

8 56 4 967

Taulukoista voidaan todeta se, että asuntokohtaisen järjestelmän hinnan kehi- tys on huomattavasti maltillisempaa kuin keskitetyssä järjestelmässä. Tämä johtuu siitä, että keskitetyssä järjestelmässä ilmanvaihtokone on niin suuri investointi, että kun sen hintaa alkaa jakaa asuntojen kesken, niin asuntojen ja maksajien vähentyessä hinnan nousu on suurta.

(32)

Kuvassa 14 käyrien leikkauspiste kulkee 31 asunnon kohdalla. Täten sitä pie- nemmillä asuntomäärillä toteutettavat asuinkerrostalokohteet kannattaa hankinta- ja asennuskustannusten osalta toteuttaa huoneistokohtaisella järjestel- mällä. Tämä vastaa 4-5 kerroksista rakennusta riippuen kerroksissa olevien asuntojen määristä. Vertailussa tulee ottaa huomioon, että se on toteutettu opinnäytetyössä käytettyjen kohteiden perusteella ja muutoksia rakennuskohtaisesti voi olla.

Kuva 14. Järjestelmien kannattavuusvertailu perustamiskustannuksien osalta

7 POHDINTA

Opinnäytetyössä vertailtiin keskitetyn ja huoneistokohtaisen ilmanvaihtojärjes- telmän hankinta- ja käyttökustannuksia. Tavoitteena oli saada selville raja, jossa huoneistokohtaisesta järjestelmästä kannattaa vaihtaa keskitettyyn jär- jestelmään. Lisäksi tutkittiin uusia asetuksia koskien ilmanvaihdon mitoitusta.

Kustannusten osalta huoneistokohtainen järjestelmä tuli jokaisella osa-alueella kalliimmaksi, kuin keskitetty järjestelmä. Fiktiivisessä mallinnuksessa rakennuksen kokoa pienennettäessä huoneistokohtainen järjestelmä osoittautui kuitenkin hankintakustannusten osalta kannattavammaksi järjestelmäksi asuinkerrostaloissa, joissa asuntojen määrä on alle 31 asuntoa. Tämä johtuu siitä, että keskitetty ilmanvaihtokone on sen verran suuri investointi, että asun-

0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000

10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60

Hinta (€)

Asuntojen lukumäärä (kpl)

Järjestelmien kannattavuusvertailu

Keskitetty järjestelmä Huoneistokohtainen järjestelmä

(33)

tojen ja maksajien vähentyessä kulut nousevat. Hankinta ja asennuskustan- nuksissa suurimmat eroavaisuudet järjestelmien välillä ovat ulko- ja jäteilma- kanavien ja eristeiden hankinnat ja asennukset. Solukumieriste on melko kal- lista ja sitä kuluu kyseisiin kanaviin koko matkalle ulkosäleiköltä/ulospuhal- lushajottajalta IV-koneelle saakka. Keskitetyssä järjestelmässä kyseisiä kana- via ei tässä ratkaisussa ole.

Käyttö- ja huoltokustannuksia tarkasteltaessa järjestelmien välillä on melko suuret erot. Esimerkiksi IV-koneen suodattimia tarkasteltaessa eron huomaa selvästi, kun keskitetyn järjestelmän suodattimien vaihto maksavaa kymme- nessä vuodessa suurin piirtein saman verran, kuin huoneistokohtaisen järjes- telmän IV-koneiden suodattimien vaihto vuodessa. Lisäksi keskitetty järjes- telmä on ilmanvaihdon suodattimien vaihdon osalta parempi ratkaisu niin käyt- täjille, kuin kiinteistönhoitajalle, koska suodattimet sijaitsevat IV-konehuo- neessa rakennuksen vesikatolla. Huoneistokohtaisessa järjestelmässä suodattimia on jokaisessa huoneistossa. Niitä vaihtaessa nousevat esiin asiat kuten asukkaan poissaolo, huoneistoissa olevat lemmikit, tai muut rajoittavat te- kijät. Asukkaita joudutaan tiedottamaan suodattimien vaihdoista, ja pyytämään yleensä lupa käyttää yleisavainta, mikäli asukas ei ole vaihdon aikana pai- kalla. Tämä aiheuttaa molemmille osapuolille ylimääräistä huomiota verrattuna keskitettyyn ratkaisuun. Kun huoltokustannuksien päälle lisätään korkeammat käyttökustannukset, niin kymmenen vuoden ajanjaksolla keskitetty järjestelmä on tullut jo noin 30 000 euroa halvemmaksi koko rakennusta tarkasteltaessa.

Luku kuulostaa suurelta, mutta asuntokohtaisesti jaettuna se ei kuitenkaan ole kuin noin 860 euroa kymmenen vuoden aikana. Lisäksi on otettava huomioon, että laskelmat on tehty 35 asunnon mukaan, joten pienemmissä asuinkerrostaloissa huoneistokohtaisen järjestelmän käyttö- ja huoltokustannukset luonnollisesti pienenevät vähenevien IV-koneiden ansiosta koko rakennusta tarkasteltaessa.

Uusien asetusten näkökulmasta katsottuna huoneistokohtainen järjestelmä on käyttäjäystävällisempi kuin keskitetty järjestelmä. Huoneistokohtaisessa järjes- telmässä asukas saa itse tehostaa omalla IV-koneella ilmanvaihtoa helposti ilman ylimääräisten laitteiden lisäkuluja. Keskitetyssä järjestelmässä vaihtoeh- toina ovat kalliit IMS:it, jotka tuovat koko rakennusta tarkasteltaessa parinkym-

(34)

menen tuhannen lisäkulut järjestelmälle. Tällöin kannattavuus keskitetylle jär- jestelmälle hankintakustannusten osalta romahtaa. Halvempi ratkaisu, eli korvausilmaventtiili taas ei tuo lisäkustannuksia kuin murto-osan IMS:eihin verrattuna, mutta se ei ole kovin käyttäjäystävällinen ratkaisu. Tehostustilanteessa käyttäjä joutuu joka kerta avaamaan korvausilmaventtiiliä joko narusta vetä- mällä, tai päätelaitteen lautasosaa pyörittämällä riippuen venttiilin valmista- jasta ja mallista. Lisäksi on hieman kyseenalaista rakentaa ensin tiiviitä taloja, ja sen jälkeen tehdä seiniin reikiä.

Työssä saavutettiin melko hyvin asetetut tavoitteet. Kohteet pyrittiin saamaan mahdollisimman samanlaisiksi luotettavien tuloksien saamiseksi. Menetel- missä esimerkiksi kanavisto ja sen osien hinnat ovat luultavasti huomattavasti todellisuutta suurempia, koska hankintakustannukset laskettiin laitevalmistajien hinnastojen perusteella ilman alennusprosentteja. Lisäksi asennuskustannukset laskettiin talotekniikan työehtosopimuksen mukaan. Molempien kohteiden kustannukset ovat kuitenkin laskettu samoilla periaatteilla, joten suhteessa ne ovat vertailukelpoisia, vaikka kustannukset molemmissa olisivatkin korkeammat kuin oikeassa tilanteessa. Joitain asioita, kuten Elpo-hormien tarkkoja kustannuseroja järjestelmien välillä ei saatu selville, koska elementti- tehtaalla oli liian kova kiire tarkastella opinnäytetyön kohteita sen tarkemmin useista pyynnöistä huolimatta. Ainoastaan pikaisella arviolla he kertoivat, että huoneistokohtainen järjestelmä tulee hormien osalta luultavasti kalliimmaksi.

Kohteet rakentanut rakennusliike arvioi, että huoneistokohtainen järjestelmä on Elpojen kustannusten osalta 10-15% kalliimpi kuin keskitetty järjestelmä.

Karkean arvion mukaan tämä tietää kyseisten kohteiden kohdalla noin 10-15 tuhannen euron hintaeroa keskitetyn järjestelmän eduksi.

Vertailussa käytetyt kerrostalot sijaitsivat Jyväskylässä ja tilastokeskuksen mukaan uusien kerrostaloasuntojen velattomat neliöhinnat Länsi-Suomessa ovat 3700e/m². Hormien hintahävikkiä tarkasteltaessa pääkaupunkiseudun neliöhinta on noin 1100e suurempi, kuin mitä opinnäytetyössä on käytetty.

Näin ollen hintahävikki hormien hukkaneliöiden osalta kasvaa pääkaupunki- seudulla keskitetyssä järjestelmässä noin 15 000e ja huoneistokohtaisessa järjestelmässä noin 10 000e koko rakennusta tarkasteltaessa verrattuna Länsi-Suomen hintoihin. Koko Suomen keskiarvolla tarkasteltuna neliöhinta on vain 235 euroa enemmän, kuin Länsi-Suomessa. Opinnäytetyössä saadut

(35)

tulokset hormien hukkaneliöiden osalta ovat siis hyvin vertailukelpoisia kaikki- alla Suomessa pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta.

Työssä otettiin huomioon ainoastaan ilmanvaihtojärjestelmien kustannukset IV-puolen osalta. Rakennus-, automaatio- ja sähköalan kustannuksiin ei läh- detty puuttumaan, jotta työ ei paisu liikaa. Fiktiivistä mallinnusta tehtäessä ja järjestelmien kannattavuuden rajapistettä etsiessä kyseiset kustannukset olisi- vat vaikuttaneet niin moneen asiaan, että ne päätettiin rajata kokonaan pois ja keskittyä ilmanvaihtoon ainoastaan tässä näkökulmassa.

Työssä opittiin vertailemaan kustannuseroja kahden eri järjestelmän välillä ja se auttoi miettimään järjestelmien hyviä ja huonoja puolia laajalla näkökul- malla. Saatiin selville se rajakohta, jossa huoneistokohtaisesta järjestelmästä kannattaa siirtyä keskitettyyn järjestelmään ja huomattiin, että mitä suurempi asuinkerrostalo, sitä suuremmalla syyllä järjestelmän kannattaa olla keskitetty.

Ennen työn aloittamista arveltiin, että pienemmissä asuinkerrostaloissa kysei- sillä ratkaisuilla huoneistokohtainen järjestelmä on kannattavampi ja rakennuksen koon kasvaessa keskitetty järjestelmä tulee kannattavammaksi. Tälle saatiin varmistus työn avulla. Työstä saatiin yritykselle hyödyllistä tietoa tule- vaisuutta ajatellen monella eri osa-alueella koskien järjestelmien keskinäistä vertailua.

(36)

LÄHTEET

1. Vallox Oy. WWW-dokumentti. https://www.vallox.com/tietoa_ilmanvaih- dosta/asuntokohtainen_ilmanvaihto_uuteen_kerrostaloon.html. Luettu 7.1.2018

2. Recair oy. PDF-dokumentti. http://www.recair.fi/pdf/Elinkaariesitelma.pdf.

Luettu 7.1.2018

3. Hengitysliitto.fi. WWW-dokumentti. https://www.hengitysliitto.fi/fi/sisailma/ilmanvaihto. Luettu 8.1.2018.

4. Matilainen, Veijo. Asuinrakennusten ilmanvaihto. Rakennustieto Oy. PDF- dokumentti. https://rakennustieto.fi/downloads/RK/RK050306.pdf. Luettu 6.1.2018

5. FINVAC ry. Ilmanvaihdon mitoituksen perusteet. PDF-dokumentti. Helsinki.

2017. http://www.ym.fi/download/noname/%7B59DC42F9-7C8A-4CBE-817E- 1E2DBB67E02E%7D/133706. Luettu 8.1.2018.

6. Sandberg, Esa. Sisäilmasto ja ilmastointijärjestelmät. Talotekniikka-Julkai- sut Oy. 2015.

7. Lamminaho, Heikki 2012. Talotekniikan instituutti, Seminaariluento 2012.

http://slideplayer.biz/slide/1933869/. Luettu 8.1.2018

8. Ympäristöministeriö 2017. Asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja il- manvaihdosta. PDF-dokumentti. https://www.finlex.fi/fi/laki/al-

kup/2017/20171009. Luettu 8.1.2018

9. Ympäristöministeriö 2018. Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmityste- hontarpeen laskenta, ohjeet. PDF-dokumentti. http://www.ym.fi/download/noname/%7B4332AA81-75E1-4CA0-B208-B0ACB60A267F%7D/133692. Luettu 8.1.2018.

(37)

10. Recair Oy. 2006. PDF-dokumentti. http://www.recair.fi/pdf/sfp-luku_recair- netissa.pdf. Luettu 8.1.2018

11. Lindab Oy. PDF-dokumentti. https://itsolution.lindab.com/lindabwebpro- ductsdoc/pdf/documentation/comfort/fin/technical/a_13_vav.pdf. Luettu 16.2.2018.

12. Fläkt-Woods Oy. PDF-dokumentti. http://resources.flaktwoods.com/Per- fion/File.aspx?id=3a9fd553-fb10-4ab9-a717-aad2fd6f2c70. Luettu 16.2.2018.

13. Fläkt-Woods Oy. WWW-sivu. http://www.flaktwoods.fi/products/air-man- agement-/variable-air-volume-dampers/demand-controlled-ventilation/ulsa/.

Luettu 2.3.2018.

14. Suomen Terveysilma Oy. WWW-sivu. http://www.terveysilma.fi/fi/uusi_lapivienti. Luettu 2.3.2018.

15. Fläkt Woods Oy. 2017. PDF-dokumentti. http://www.flaktwoods.fi/globalas- sets/local-website-specific-images/finland/hinnastot-ja-eh-

dot/20170329_fw_hinnasto_web.pdf. Luettu 8.1.2018.

16. Sejo Oy. WWW-sivu. https://verkkokauppa.sejo.fi/tuotteet/12648171/ilmas- tointipitimet/1 Luettu 16.1.2018

17. LVI-tarvikkeet.fi. WWW-sivu. https://www.lvitarvikkeet.fi/tuotteet.html?id=37/. Luettu 16.1.2018.

18. Taloon.com. WWW-sivu. https://www.taloon.com/armaflex-xg-levyrulla- 19mm-6m2/LVI-3125612/dp?openGroup=4524. Luettu 16.1.2018

19. Vilpe Oy. 2017. PDF-dokumentti. http://www.vilpe.com/me-

dia/wysiwyg/Materials/FI_Catalog/Hinnasto_2017_ID_19916__2_1.pdf.

Luettu 16.1.2018.

(38)

20. Swegon Oy. 2017. PDF-dokumentti. http://www.swegon.com/Glo-

bal/PDFs/Home%20ventilation/General/_fi/Swegon_Casa_hinnasto_14.pdf.

Luettu 16.1.2018.

21. Kauppinen, Heikki 2018. Puhelinkeskustelu. 19.01.2018. Aluepäällikkö, Länsi-Suomi. Swegon Oy

22. Rakennusliitto ry. 2017. Helsinki. PDF-dokumentti. https://rakennusliitto.fi/wp-content/uploads/2017/02/Talotekniikka-alan-ty%C3%B6ehtosopi- mus-2017-2018.pdf. Luettu 19.01.2018.

23. Taniplan Oy. Sähköpostiviesti. 27.10.2017.

24. Swegon Oy. PDF-dokumentti. https://www.swegon.com/Glo- bal/PDFs/Home%20ventilation/Air%20han-

dling%20units/Swegon%20CASA%20W-series/_fi/W3_a_FI-p_web.pdf.

Luettu 23.1.2018.

25. Ilmashop.fi. WWW-sivu. http://ilmashop.mycashflow.fi/tuoteku- vat/900x600/swegon%20casa%20W3%20auki.jpg. Luettu 8.2.2018.

26. Swegon Oy. PDF-dokumentti. https://www.swegon.com/Glo- bal/PDFs/Home%20ventilation/Air%20han-

dling%20units/Swegon%20CASA%20W-series/_fi/W4_a_FI-p_web.pdf. Lu- ettu 23.1.2018.

27. Ilmashop.fi. WWW-sivu. http://ilmashop.mycashflow.fi/tuoteku- vat/900x600/swgon%20w4%20sis%C3%A4.jpg. Luettu 8.2.2018.

28. Mastervent Oy. PDF-dokumentti. http://www.mastervent.fi/File/esitteet_iv- kojeet/Kevytkattokojeet_esitteet_3009.pdf. Luettu 23.1.2018.

29. Martinlaakson huolto Oy. WWW-sivu. http://www.martinlaakson- huolto.fi/hinnasto/. Luettu 17.1.2018

(39)

30. Hölttä 2018. Henkilökohtainen tiedonanto. 17.1.2018. Kiinteistönhoitaja.

Lassila & Tikanoja Oy.

31. Suodatinpiste.fi WWW-sivu. https://www.suodatinpiste.fi/pro- duct/1359/swegon-casa-w3--w4--suodattimet. Luettu 17.1.2018.

32. Suodatinpiste.fi WWW-sivu https://www.suodatinpiste.fi/category/150/pus- sisuodattimet. Luettu 18.1.2018.

33. Energiateollisuus.fi 2017. PDF-dokumentti. https://energia.fi/fi- les/1775/Liite1_KL-hintataulukko_010717_paivitetty_261017.xls. Luettu 19.1.2018.

34. Jyväskylän Energia Oy. PDF-dokumentti. http://www.jyvaskylanenergia.fi/filebank/992-sahkon_myynti_ja_palveluhinnasto_2015.pdf. Luettu 19.1.2018.

35. JE-Siirto Oy. PDF-dokumentti. http://www.jyvaskylanenergia.fi/filebank/2739-JE_siirtohinnasto_01012018.pdf. Luettu 19.1.2018

36. Tilastokeskus. 2017. PDF-dokumentti.

https://www.stat.fi/til/ashi/2017/09/ashi_2017_09_2017-10-27_tau_011_fi.html Luettu 18.1.2018.

37. Nyström, Kalevi. Sähköpostiviesti. 23.2.2018. Myynti/Tekninen tuki, Itä- Suomi. Fläkt-Woods Oy.

38. Suomen Terveysilma Oy. WWW-sivu. http://www.terveysilma.fi/fi/hinnat.

Luettu 2.3.2018.

(40)

Liite 1 Julkisivut rakennuksesta, jossa keskitetty järjestelmä

(41)

Liite 2 Julkisivut rakennuksesta, jossa huoneistokohtainen järjestelmä

(42)

Liite 3 Leikkauspiirustus rakennuksesta, jossa keskitetty järjestelmä

Leikkauspiirustus rakennuksesta, jossa huoneistokohtainen järjestelmä

(43)

Liite 4 1(6) Energialaskelma, huoneistokohtainen järjestelmä, asunnot

(44)

(45)

(46)

(47)

(48)

(49)

Liite 10 1(6) Energialaskelma, huoneistokohtainen järjestelmä, yleistilat

(50)

(51)

(52)

(53)

(54)

(55)

Liite 16 1(5) Ilmanvaihtokoneen tekniset tiedot, keskitetty järjestelmä

(56)

(57)

(58)

(59)