Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI-00521 Helsingfors, Finland www.miljo.fi/uus
Helsinki 9.10.2009
Annettu julkipanon jälkeen
No YS 1240
Dnro
UUS-2009-Y-314-119
ASIA
Päätös vesientarkkailuohjelmasta.
TOIMINNAN HARJOITTAJA
Componenta Karkkila Oy PL 40
03601 Karkkila Y-tunnus: 0114490-3 TOIMINTA
Suljettu Karhunpäänsuon teollisuuskaatopaikka Haukkamäentie
Karkkila
RN:o 224-404-2-95
Kiinteistön omistaja: Finsilva Oyj, PL 314, 33101 Tampere Y-tunnus: 1943058-8
TARKKAILUOHJELMAN ESITTÄMISEN PERUSTE
Uudenmaan ympäristökeskuksen lupapäätöksen No YS 147/14.2.2001 lupamääräys 16.
Ympäristönsuojelulaki 46 §
ASIAN VIREILLE TULO
Tarkkailuohjelma on tullut vireille 6.7.2009 Uudenmaan ympäristökes- kuksessa.
MAKSU 440 €
A14-119-AT114
AIEMPI TARKKAILU
Kaatopaikan vesien tarkkailusta on määrätty seuraavissa päätöksissä:
- Helsingin vesi- ja ympäristöpiirin 8.12.1992 päivätty tarkkailuohjel- man hyväksymiskirje
- Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös No YS 147/
14.2.2001
- Uudenmaan ympäristökeskuksen kirje No YS 43/10.1.2003 pohja- vesitarkkailun hyväksymisestä.
Kaatopaikan eteläpuolisen pintavesiojan vedessä on todettu kaatopaikan toiminnasta peräisin olevaa vaikutusta. Kuormitusta ilmentävät veden kohonneet sähkönjohtavuuden ja biologisen hapenkulutuksen arvot sekä ravinnepitoisuudet, kuten kokonaisfosforipitoisuus (Yhteenveto Karhun- suon kaatopaikan pinta- ja pohjavesitarkkailusta vuodelta 2008. Com- ponenta Karkkila Oy.Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry 2009. Tut- kimusraportti 153/2009. 1.3.2009).
Kaatopaikan eteläpuolisten kalliopohjavesiputkien KVP1 ja KVP2 ve- dessä on todettu viitteitä fenolista (Lausunto. Karhunpäänsuon kaato- paikka, kalliopohjavesinäytteet. Ramboll Finland Oy. 18.6.2009).
TARKKAILUOHJELMA Toteutus
Kaikista näytepisteistä otetaan vesinäytteet huhti-toukokuussa ja syys- lokakuussa. Perusanalyysit tutkitaan jokaisella näytteenottokerralla.
Täydentävät analyysit tehdään syksyn näytteenottokierroksella. Pinta- vesien täydentävät analyysit A toteutetaan parillisina vuosina ja täyden- tävät analyysit B parittomina vuosina.
Ensimmäisellä näytteenottokerralla vesinäytteistä analysoidaan kemial- linen hapenkulutus CODCr ja CODMn. Tulosten perusteella arvioidaan parhaiten soveltuva menetelmä, jota käytetään jatkossa.
Jos tuloksissa havaitaan edellisvuosiin verrattuna merkittäviä haitta- aineiden pitoisuuksien nousua, ilmoitetaan asiasta heti Uudenmaan ym- päristökeskukselle ja Karkkilan ympäristöviranomaiselle.
Tarkkailua jatketaan toistaiseksi.
Kaatopaikan sisäinen vesi
Veden laatua tarkkaillaan putkesta PVKP01. Näytteenottojen yhteydessä mitataan veden pinnankorkeus putkista PVKP01 ja PVKP02.
Perusanalyysissa tutkittavia ominaisuuksia ovat pH, väriluku ja sähkön- johtavuus. Lisäksi analysoidaan kiintoaineksen, hapen, kemiallisen ha- penkulutuksen, BOD7:n, fluoridin, kloridin, sulfaatin, kokonaistypen, ammoniumtypen, kokonaisfosforin, raudan, mangaanin ja fenolien pitoi- suudet.
Täydentävissä analyyseissä tutkittavia ovat antimonin, arseenin, kad- miumin, koboltin, kromin, kuparin, lyijyn, nikkelin, sinkin, vanadiinin, syanidin, öljyhiilivetyjen (C10 – C40) ja PAH –yhdisteiden pitoisuudet.
Kaatopaikkavesi
Tarkkailupisteenä on selkeytysaltaan veden poistolinjan tarkkailukaivo.
Perusanalyysissa tutkittavia ominaisuuksia ovat pH, väriluku ja sähkön- johtavuus. Lisäksi analysoidaan kiintoaineksen, hapen, kemiallisen ha- penkulutuksen, BOD7:n, fluoridin, kloridin, sulfaatin, kokonaistypen, ammoniumtypen, kokonaisfosforin, raudan, mangaanin ja fenolien pitoi- suudet.
Täydentävissä analyyseissä tutkittavia ovat antimonin, arseenin, kad- miumin, koboltin, kromin, kuparin, lyijyn, nikkelin, sinkin, vanadiinin, syanidin, öljyhiilivetyjen (C10 – C40) ja PAH –yhdisteiden pitoisuudet.
Pintavesi
Vesinäytteet otetaan Karhunsuon ojan alussa sijaitsevasta pisteestä PIN- TA1/08 ja kaatopaikka-alueelle pohjoisesta laskevasta purosta PIN- TA2/08.
PINTA2/08 on taustapiste, josta puron vesitilannetta seurataan. Pisteen paikkaa vaihdetaan, jos purosta ei saada vesinäytettä.
Pisteestä PINTA1/08 mitataan veden virtaama jokaisella näytteenotto- kerralla.
Perusanalyysissa tutkittavia ominaisuuksia ovat pH, väriluku ja sähkön- johtavuus. Lisäksi analysoidaan kiintoaineksen, kemiallisen hapenkulu- tuksen, BOD7:n, fluoridin, kloridin, sulfaatin, kokonaistypen, ammoni- umtypen, kokonaisfosforin, raudan, mangaanin ja fenolien pitoisuudet.
Täydentävissä analyyseissä A tutkittavia ovat antimonin, arseenin, kad- miumin, koboltin, kromin, kuparin, lyijyn, nikkelin, sinkin ja vanadiinin pitoisuudet.
Täydentävissä analyyseissä B tutkittavia ovat antimonin, arseenin, kad- miumin, koboltin, kromin, kuparin, lyijyn, nikkelin, sinkin, vanadiinin, syanidin, öljyhiilivetyjen (C10 – C40) ja PAH –yhdisteiden pitoisuudet.
Pohjavesi
Veden laatua ja pinnankorkeutta tarkkaillaan kalliopohjavesiputkista KVP1 ja KVP2. Näytteenottojen yhteydessä mitataan putkien veden pinnan korkeudet.
Perusanalyysissa tutkittavia ominaisuuksia ovat pH, väriluku, sameus ja sähkönjohtavuus. Lisäksi analysoidaan kiintoaineksen, hapen, kemialli- sen hapenkulutuksen, BOD7:n, fluoridin, kloridin, sulfaatin, kokonaisty- pen, ammoniumtypen, raudan, mangaanin ja fenolien pitoisuudet.
Täydentävissä analyyseissä tutkittavia ovat antimonin, arseenin, kad- miumin, koboltin, kromin, kuparin, lyijyn, nikkelin, sinkin, vanadiinin, öljyhiilivetyjen (C10 – C40) ja PAH –yhdisteiden pitoisuudet.
Raportointi
Jokaisesta tarkkailuvuodesta tehdään vuosiraportti seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Raportti toimitetaan Uudenmaan ympä- ristökeskukselle ja Karkkilan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Raporttiin sisältyvät muun muassa:
- selvitys veden laadussa ja muissa ominaisuuksissa tapahtuneista muutoksista
- Karhunsuonojaan purkautuvan veden näytteenottoajankohtien vesi- määrä (m3/d) ja kuormitustiedot (kg/d ja kg/a, CODCr tai CODMn, NH4, kok, N, ja kok. P)
- tulokset taulukoituna ja graafisesti esitettynä
- käytetyt näytteenotto- ja mittausmenetelmät ja niiden epävarmuudet sekä arvio tulosten luotettavuudesta
- poikkeamat näytteenotossa tai mittausmenetelmissä
- sääolosuhteet (vähintään vuoden keskisadanta ja keskilämpötila).
Kolmen vuoden välein tehdään erillinen selvitys veden laadussa tapah- tuneista muutoksista. Selvitys esitetään erillisenä liitteenä vuosiraportis- sa. Selvityksessä esitetään:
- kaikki aikaisemmat tulokset taulukoituina ja graafisena esityksenä - tulosten sanallinen arviointi
- arvio tarkkailuohjelman ajanmukaisuudesta ja muutosehdotuksista.
Tarkkailuraportin muutosehdotukset esitetään vuosiraportoinnin yhtey- dessä. Jos ohjelmaa muutetaan, tehdään siitä päivitetty suunnitelma.
Suunnitelmassa esitetään tarkkailupisteet ja tarkkailutiheys, näytteenot- to- ja näytteiden analyysimenetelmät. Suunnitelma toimitetaan tarkastet- tavaksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Karkkilan ympäris- tönsuojeluviranomaiselle.
ASIAN KÄSITTELY
Ohjelmasta tiedottaminen
Tarkkailuohjelman vireillä olosta on tiedotettu kuuluttamalla 27.7. – 25.8.2009 Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Karkkilan kaupungin il- moitustauluilla. Hakemuksesta on erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille ja yhteisöille.
Lausunnot
Karkkilan ympäristölautakunta huomauttaa 26.8.2009 päivätyssä lau- sunnossaan, että tarkkailuohjelmassa esitetään kaatopaikka-alueelta pur- kautuvien pintavesien laadun tarkkailua ainoastaan yhdestä pisteestä.
Piste sijaitsee kaatopaikan eteläpuolella.
Lautakunnan käsityksen mukaan ainakin osa kaatopaikan pohjois- ja koillispuolille valuvista lähialueen pintavesistä purkautuu koilliseen.
Tässä suunnassa on asutusta noin 400 metrin etäisyydellä kaatopaikasta.
Lautakunta esittää, että koilliseen purkautuvia vesiä tulee tarkkailla ai- nakin yhdestä pisteestä. Piste voidaan sijoittaa esimerkiksi kaatopaikka- alueelle pohjoisesta laskevan puron ja kaatopaikalle johtavan Haukka- mäentien risteyskohtaan.
Lautakunta toteaa, että tarkkailuohjelman mahdolliset muutossuunnitel- mat ja tarkkailutulokset tulisi toimittaa ympäristönsuojeluviranomaisten lisäksi terveydensuojeluviranomaiselle.
Muistutukset ja mielipiteet
Tarkkailuohjelmasta ei jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Uudenmaan ympäristökeskus varasi kirjeellään No YS 1072/7.9.2009 Componenta Karkkila Oy:lle tilaisuuden tulla kuulluksi ja esittää vasti- neensa annetusta lausunnosta ja muusta lupamenettelyssä kertyneestä ai- neistosta.
Componenta Karkkila Oy huomauttaa 15.9.2009 päivätyssä vastinees- saan, että vuonna 2008 rakennettiin Karhunpäänsuon kaatopaikan poh- joispuolille oja, joka johtaa pohjoisen suunnalta tulevat valumavedet ja pohjoispuolelta laskevan puron vedet kaatopaikan ohitse alueen koillis- reunalta itään lähtevään purkureittiin. Tällä hetkellä oja on hyvin lähellä jätetäytön reunaa, mutta kaatopaikan sulkemisen jälkeen jätetäytön ja ojan välimatka tulee olemaan nykyistä pidempi.
Kaatopaikan sulkemistyön yhteydessä tullaan rakentamaan jätetäyttöä ympäröivä niskaoja. Oja johtaa kuivatuskerroksesta purkautuvan veden selkeytysaltaan ohitse Karhunsuonojaan. Vanhan ojan kohdalle rakenne- taan salaojalinja, joka johtaa kaatopaikan suotovedet selkeytysaltaan kautta Karhunsuonojaan.
Edellä esitettyjen seikkojen perusteella Componenta Karkkila Oy esittää, että Karkkilan kaupungin lausunnossa esittämää ojan veden tarkkailua jatkettaisiin kaatopaikan sulkemiseen asti. Sulkemisen valmistuttua tark- kailua tehdään kahden vuoden ajan, jotta varmistutaan, että kaatopaikka- vesiä ei enää kulkeudu koillisen suuntaan. Saatujen tulosten perusteella arvioidaan tarkkailun jatkamistarvetta ja esitetään tarvittaessa muutoksia tarkkailuohjelmaan.
PÄÄTÖS
Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyy Karhunpäänsuon kaatopaikan vesientarkkailuohjelman seuraavin määräyksin:
Näytteenotto
1. Näytteiden otto ja analysointi on tehtävä standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Mittausraportissa on esitettä- vä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta.
Laaja näytteenotto on toteutettava ensimmäisellä tämän päätöksen mukaisella näytteenottokierroksella.
Formaldehydin jatkotarkkailutarve on arvioitava kolmen vuoden näytteenottotulosten perusteella. Selvitys on liitettävä viimeisimmän tarkkailuvuoden vuosiraporttiin erillisenä liitteenä.
Tarkkailumääräykset Kaatopaikkavesi
2. Kaatopaikkaveden laatua on tarkkailtava selkeytysaltaan purku- vesien tarkkailukaivosta (KV1).
Purkuojaan johdettavan kaatopaikkaveden laatua ja määrää on seurattava ensimmäisenä tarkkailuvuotena kolmen kuukauden vä- lein ja tämän jälkeen vähintään puolivuosittain. Jos vesinäytettä ei voida ottaa kuivuuden takia ohjemaan merkittynä ajankohtana, on näytteet otettava runsasvetisempänä ajankohtana.
Vesinäytteistä on tutkittava jokaisella näytteenottokerralla sivulla 3.
esitetyn perusanalyysin lisäksi vähintään yleinen ulkonäkö, haju, TOC ja sameus. Lisäksi on analysoitava kuparin, lyijyn ja sinkin pi- toisuudet.
Täydentävät analyysit on tehtävä sivulla 3. esitetyn mukaisesti lisät- tynä formaldehydin tutkimisella.
Kolmen ensimmäisen tarkkailuvuoden aikana on tutkittava metalli- en kokonaispitoisuudet ja liukoiset metallit. Viimeisimmän tarkkai- luvuoden vuosiraportissa on esitettävä selvitys jatkossa käytettäväs- tä metallien analyysimenetelmästä.
Kaatopaikan sisäinen vesi
3. Jätetäytön sisäisen veden pinnan tasoa on seurattava puolivuosittain putkista PVKP01 ja PVKP02.
Putkesta PVKP01 on otettava vesinäyte vähintään kerran vuodessa.
Näytteistä on tutkittava sivulla 2. esitetyn perusanalyysin lisäksi vä- hintään yleinen ulkonäkö ja haju sekä formaldehydin, kuparin, lyi- jyn ja sinkin pitoisuudet.
Tämän päätöksellä sivulla 3. esitetyt täydentävät analyysit on tutkit- tava vesinäytteistä ensimmäisellä laajalla näytteenottokerralla ja tämän jälkeen vähintään kolmen vuoden välein.
Pohjavesi
4. Pohjaveden laatua on seurattava kalliopohjavesiputkista KVP1 ja KVP2 sekä pohjavesiputkesta PO1U. Putkista KVP1 ja KVP2 vesi- näytteet on otettava vähintään puolivuosittain. Putkesta PO1U vesi- näytteenotto on toteutettava ainakin kerran vuodessa kolmen vuo- den ajan.
Pohjavesiputkien KVP1 ja KVP2 vesinäytteistä on tutkittava jokai- sella näytteenottokerralla sivulla 3. esitetyn perusanalyysin lisäksi vähintään yleinen ulkonäkö, haju, väri ja alkaliteetti. Lisäksi on analysoitava ainakin kokonaisfosforin ja sinkin pitoisuudet. Kiinto- aineksen ja BOD7:n analysointi ei ole tarpeen.
Lisäksi putkien KVP1 ja KVP2 vesinäytteistä on tehtävä täydentä- vät analyysit sivulla 4. esitetyn mukaisesti lisättynä formaldehydin ja syanidin pitoisuuksien tutkimisella. Formaldehydin ja syanidin pitoisuuksien jatkotarkkailutarve on arvioitava kolmen vuoden näytteenottotulosten perusteella. Selvitys on liitettävä viimeisimmän tarkkailuvuoden vuosiraporttiin erillisenä liitteenä.
Pohjavesiputken PO1U vesinäytteistä on tutkittava jokaisella näyt- teenottokerralla vähintään yleinen ulkonäkö, haju, väri, sameus, happi, pH, alkaliteetti ja sähkönjohtavuus. Lisäksi on analysoitava vähintään sulfaatin, kloridin, fluoridin, CODMn:n, ammoniumtypen, kokonaistypen, formaldehydin ja fenolien pitoisuudet. Jatkotarkkai- lutarve on arvioitava kolmen vuoden näytteenottotulosten perusteel- la. Selvitys on liitettävä viimeisimmän tarkkailuvuoden vuosiraport- tiin erillisenä liitteenä.
Pohjaveden tarkkailussa olevien putkien veden pinnan tasot on mi- tattava näytteenottojen yhteydessä.
Pintavesi
5. Pintaveden laatua on tarkkailtava pisteistä Pinta1/08 ja Pinta2/08 Lisäksi kaatopaikan koillispuolelta itään purkautuvaan ojaan on perustettava piste Pinta3/09.
Pisteen Pinta1/08 virtaama on mitattava. Pisteiden Pinta2/08 ja Pin- ta3/09 veden virtaama on mitattava tai arvioitava.
Mittaukset ja näytteenotto on tehtävä vähintään puolivuosittain. Jos pintavesinäytettä ei voida ottaa kuivuuden takia ohjemaan merkit- tynä ajankohtana, on näytteet otettava runsasvetisempänä ajankoh- tana.
Pisteen Pinta3/09 veden laadun jatkotarkkailutarve on arvioitava kolmen vuoden näytteenottotulosten perusteella. Selvitys on liitettä-
vä viimeisimmän tarkkailuvuoden vuosiraporttiin erillisenä liittee- nä.
Näytteistä on tutkittava kaikilla näytteenottokerroilla sivulla 3. esi- tetyn perusanalyysin lisäksi vähintään yleinen ulkonäkö ja haju.
Täydentävät analyysit A ja B on tehtävä sivulla 3. esitetyn mukaises- ti. Analyysi B:hen on sisällytettävä formaldehydin pitoisuuden tut- kiminen.
Kolmen ensimmäisen tarkkailuvuoden aikana on analysoitava me- tallien kokonaispitoisuudet ja liukoiset metallit. Viimeisimmän tarkkailuvuoden vuosiraportissa on esitettävä selvitys jatkossa käy- tettävästä metallien analyysimenetelmästä.
Tarkkailuohjelma
6. Tarkkailuohjelma on päivitettävä tämän päätöksen mukaisesti. Päi- vitetty ohjelma on toimitettava Karkkilan kaupungin ympäristön- suojeluviranomaiselle ja Uudenmaan ympäristökeskukselle 30.11.2009 mennessä.
Uudenmaan ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa tarkkailua tarkkailutulosten tai muiden syiden perusteella.
Raportointi
7. Kaatopaikan vesientarkkailusta on tehtävä vuosiraportti. Raportis- sa on esitettävä muun muassa sadantatiedot, kaatopaikan sisäisen veden ja pohjaveden pintatiedot + -tasoina ja graafisesti esitettyinä, yhteenveto tarkkailuohjelman mukaisista seurantatiedoista ja selvi- tys kaatopaikan ympäristökuormituksesta.
Ympäristökuormituksesta on esitettävä vähintään seuraavat tiedot:
- pinta- ja pohjaveden laatutiedot sekä kuvaus kaatopaikan vaiku- tuksesta vesien laatuun
- kaatopaikan sisäisen veden tarkkailua koskevat tiedot ja selvitys jätetäytön sisäisestä tilasta.
Kaatopaikkavesien osalta on esitettävä analyysitulosten lisäksi vä- hintään:
- näytteenottoajankohtina purkuojaan johdettu vesimäärä (m3/d) - arvio kaatopaikan aiheuttamasta kuormituksesta (kg/a), vähin-
tään COD, kok. N, kok. P., metallit, joiden pitoisuudet ovat alu- een pintavesien luontaista pitoisuustasoa korkeammat, ja ana- lyysimenetelmän määritysrajan ylittäneet orgaaniset haitta- aineet.
Raportti on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan vuoden maalis- kuun loppuun mennessä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Karkkilan kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisil- le
8. Vesinäytteenottotulokset on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ym- päristökeskukselle ja Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluvi- ranomaiselle kuukauden kuluessa näytteenottotulosten valmistumi- sesta.
Veden laadussa tapahtuneista muutoksista on tehtävä selvitys vähin- tään kolmen vuoden välein. Selvitys on esitettävä vuosiraportin eril- lisenä liitteenä.
PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT
Ympäristönsuojelulain 108 §:n mukaan mittaukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Luotettavuuden osoit- tamiseen ei välttämättä riitä mittaajan tai arvioijan pätevyys, vaan kyse on koko mittaus- ja tutkimustoiminnan laadunvarmistuksesta ja sen ta- sosta. (Määräys 1.)
"Karhunpäänsuon kaatopaikan riskinarviointi. Componenta Karkkila Oy.
19.3.2007" –raportin mukaan kaatopaikan sisäisessä vedessä on todettu PAH-yhdisteitä, mineraaliöljyä, fenolia ja syanidia sekä selvästi kohon- neita kupari-, lyijy- ja sinkkipitoisuuksia että korkea fluoridipitoisuus.
Lisäksi kaatopaikan eteläpuolisen purkuojan vesinäytteissä on ajoittain todettu formaldehydiä. Vesinäytteistä analysoitavien laatuominaisuuksi- en luetteloa on tarkennettu kaatopaikan sisältämän kuormituspotentiaalin vuoksi. (Määräykset 2. – 5.)
Kaatopaikkavesinäytteistä on edellytetty tutkittavaksi kuparin, lyijyn ja sinkin pitoisuudet jokaisella näytteenottokerralla kolmen vuoden ajan, koska kyseisiä metalleja esiintyy kohonneina pitoisuuksina. Muut lisätyt laatuominaisuudet kuvaavat veden yleistä laatua. (Määräys 2.)
Kaatopaikkavesinäytteet on edellytetty otettavaksi ensimmäisenä tark- kailuvuotena neljästi vuodessa, sillä kaatopaikalta ei ole aiempaa luotet- tavaa tutkimustietoa avo-ojaan johdettavan kaatopaikkaveden laadusta.
Kaatopaikan ympäristön pintavedet ja kaatopaikkavesi ovat ennen kaa- topaikan sulkemista sekoittuneet keskenään, eivätkä aiemmin saadut ve- situlokset kuvaa kaatopaikan todellisesta ympäristökuormituksesta. Kaa- topaikkaveden laadun tarkkailutulosten ja veden virtaamatietojen perus- teella saadaan selvitettyä kaatopaikasta pintaveteen aiheutuva kuormitus.
Tarkkailutulosten ja kuormituslaskelmien perusteella voidaan arvioida kaatopaikkaveden käsittelytarve ennen veden avo-ojaan johtamista.
(Määräys 2.)
Valtioneuvoston päätöksen N:o 861/1997 liitteessä 3 edellytetään kaato- paikan sisäisen veden pinnan korkeuden seuraamista puolivuosittain.
(Määräys 3.)
Jätetäytön sisäisestä vedestä on edellytetty seurattavaksi keskeisiä jäte- täytön sisäisten prosessien etenemistä kuvaavia ominaisuuksia. Muiden ominaisuuksien tarkkailua on harvennettu esitetystä. Jos tuloksissa ha- vaitaan kuitenkin merkittäviä laatupoikkeamia, kuten pH:n laskemista tai kohoamista tai ravinnepitoisuuksien kohoamista, voidaan tällöin täyden-
tävillä analyyseillä selvittää tarkemmin muutosten vaikutus metallien liukenemiseen ja muihin veden laatuominaisuuksiin. (Määräys 3.)
Kalliopohjavedestä 26.5.2009 otetuissa vesinäytteissä todettiin kohonnut sinkkipitoisuus. Kaatopaikan pintavesinäytteissä puolestaan on todettu muun muassa kohonnut kokonaisfosforin pitoisuus. Siten ne on sisälly- tetty jokaisella näytteenottokerralla tutkittavaksi ominaisuudeksi. Täy- dentäviin analyyseihin on lisätty formaldehydin ja syanidin pitoisuuksi- en seuranta, sillä yhdisteitä on todettu kaatopaikan sisäisessä vedessä.
(Määräys 4.)
Pohjavesitutkimuksiin on lisätty kaatopaikan eteläpuolella sijaitseva, ja aiemmin tarkkailussa ollut pohjavesiputki. Putken veden laadun seuranta on tarpeen, jotta saadaan varmistettua, onko kaatopaikalta pohjavesiyh- teyttä kalliopohjaveden ruhjeen kautta jätetäyttöalueen eteläpuoliseen maaperän pohjaveteen. Ratkaisussa on huomioitu, että vuonna 2009 kaa- topaikan eteläpuolelle asennetuista kalliopohjavesiputkista otetuissa ve- sinäytteissä todettiin fenolia. (Määräys 4.)
Pintaveden laadun tarkkailu on hyväksytty pääsääntöisesti tarkkailuoh- jelmassa ja Componenta Karkkila Oy:n vastineessa esitetyn mukaisena.
Formaldehydi on lisätty tutkittaviin ominaisuuksiin, sillä sitä esiintyy kaatopaikan sisäisessä vedessä. (Määräys 5.)
Tarkkailuohjelma on edellytetty päivitettäväksi tämän päätöksen mukai- sesti, jotta ohjelmaan edellytetyt muutokset tulevat selkeästi kirjatuksi.
(Määräys 6.)
Ympäristönsuojelulain 46 §:n mukaan valvontaviranomaisella on oikeus saada muun muassa toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailutiedot ja muut valvontaa ja tehtävien hoitamista varten tarvitta- vat tarpeelliset tiedot. Tarkkailutulosten perusteella viranomainen valvoo kaatopaikan ympäristövaikutuksia. (Määräykset 7. ja 8.)
Vuosiraportointi, vesitarkkailutulosten toimittaminen näytteenottotulos- ten valmistumisen jälkeen ja määräajoin tehtävä selvitys vesitarkkailutu- loksissa tapahtuneista muutoksista ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Vesientarkkailuraportissa esitettäviä oleellisia tietoja ovat myös kirjaukset putkien kunnosta ja toimivuudesta ja havaintopisteiden läheisyydessä tehdyt metsän harvennukset, ojitukset ja muut olennaiset vesien tarkkailuun vaikuttavat seikat. (Määräykset 7. ja 8.)
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta
Tätä päätöstä on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimat- ta. (YSL 101 §)
Tarkkailun keskeytymätön jatkuminen on välttämätöntä, jotta kaatopai- kan sulkemisvaiheen mahdolliset vaikutukset pinta- ja pohjaveteen saa- daan luotettavasti todennettua. Lisäksi on tärkeää seurata selkeytysaltaal- ta käsittelemättömänä avo-ojaan johdettavan kaatopaikkaveden laatua ja
ympäristökuormitusta. Aiempi tarkkailuohjelma poikkeavaa merkittä- västi tässä päätöksessä hyväksytystä eikä se ole riittävä kaatopaikan sul- kemisen jälkeiseen kaatopaikan sisäisen veden ja kaatopaikkaveden sekä pinta- ja pohjaveden laadun seurantaan.
Muutoksenhakutuomioistuin voi valituksesta kieltää täytäntöönpanon.
(101 a §).
Korvautuvat päätökset
Kun tämä päätös on saanut lainvoiman, korvaa se Helsingin vesi- ja ym- päristöpiirin 8.12.1992 hyväksymän, Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksessä No YS 147/14.2.2001 määrätyn ja Uuden- maan ympäristökeskuksen kirjeessä No YS 43/10.1.2003 hyväksymän vesitarkkailun.
PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO
Päätös on voimassa toistaiseksi.
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 46, 53, 54, 56, 101, 108 § Jätelaki (1072/1993) 6 §
Valtion maksuperustelaki (150/1992)
Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksulli- sista suoritteista (1387/2006)
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Tämän päätöksen käsittelystä perittävä maksu on 440 euroa.
Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1387/2006) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Tarkkailusuunnitelman hyväk- symispäätös maksaa 440 euroa.
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Päätös Componenta Karkkila Oy PL 40
03601 Karkkila Jäljennös päätöksestä
Karkkilan kaupunginhallitus Karkkilan ympäristölautakunta
Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Finsilva Oyj, PL 314, 33101 Tampere
Tieto päätöksestä
Ilmoitus päätöksestä lähetetään liitteessä 1. esitetyille henkilöille ja ta- hoille.
Ilmoittaminen kunnassa
Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Karkkilan kaupungin ilmoitustaululla. (YSL 54 §)
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valitta- malla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjes- tyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 §)
Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 §)
Valitusosoitus on liitteenä 2.
Yli-insinööri Heli Antson
Ylitarkastaja Jaakko Heinolainen
Liitteet Liite 1. Ilmoitus päätöksestä Liite 2. Valitusosoitus
