) ja eteläosa katualueeksi (Siulatie).Kohdekiinteistö rajautuu idässä Inarintiehen, etelässä ja pohjoisessa asuinkiinteistöihin (

(1)

Annettu julkipanon jälkeen

30.10.2019 21/2019

ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä.

ILMOITUKSEN TEKIJÄ

Pirkanmaan ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen Keskitetyt ympäristöpalvelut -yksikkö

PL 297

33101 TAMPERE

Yhteyshenkilö: Sanna Pyysing, sanna.pyysing@ely-keskus.fi Y-tunnus 2296962-1

PUHDISTETTAVA ALUE JA SEN SIJAINTI

Sijainti Inari, Inarin kunta

Osoite Inarintie 31, 99870 Inari

Kiinteistötunnus 148-402-36-30

TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta sekä puhdistamisen yhteydes- sä kaivetun maa-aineksen hyödyntämisestä kaivualueella tai poistamisesta toimitetta- vaksi muualla käsiteltäväksi on tehtävä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle ympäris- tönsuojelulain 136 §:n perusteella. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen.

ILMOITUKSEN VIREILLETULO

Ilmoitus on tullut vireille 8.10.2019.

ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Alueella on voimassa Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus, jossa kiinteistön pohjoisosa on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO) ja eteläosa katualueeksi (Siulatie).

Kohdekiinteistö rajautuu idässä Inarintiehen, etelässä ja pohjoisessa asuinkiinteistöihin (AO) ja lännessä metsikköön.

(2)

LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060

ILMOITETTU TOIMINTA

Kiinteistöllä on toiminut Gulf huoltoasema. Kohteessa on harjoitettu polttonesteiden (bensiini, polttoöljy ja valopetroli) jakelua maanalaisista säiliöistä 1960-70 luvulla.

Jaska- ja Soili-ohjelman hakemustietojen perusteella kaksi säiliöstä on poistettu vuosina 1971-72 ja kolmas vuosina 1984-85. Säiliöiden poistamisen yhteydessä maat on vaihdettu. Tutkimuksissa maaperässä todettiin noin 3 m x 10 m kokoinen 1,7 metrin syvyyteen ulottuva betoninen huoltomonttu, jonka hiekkainen maa oli jätteen sekaista ja öljyistä.

Kiinteistöllä on asuinrakennus ja varastorakennus, jotka on rakennettu vuonna 1965.

Kiinteistö on nykyisin asuinkäytössä. Käyttöön ei ole tiedossa muutoksia. Kiinteistöllä ei ole ollut käytössä öljylämmitystä. Kiinteistö on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäri- verkkoon. Inarintien varressa kulkee kunnan vesi- ja viemärilinja.

Tiedossa ei ole, että kohteessa olisi tapahtunut öljyvahinkoja. Tiedossa ei ole, että kohteessa olisi ollut muuta maaperää mahdollisesti pilaavaa toimintaa.

Kiinteistön puhdistaminen JASKA-hankkeessa

Öljysuojarahaston hallitus on kokouksessaan 12.3.2018 päättänyt korvata kiinteistön öljyperäisillä haitta-aineilla pilaantuneen maaperän puhdistamiskustannukset öljysuoja- rahaston varoista.

Kohde kuuluu öljysuojarahaston hallinnoimaan JASKA-hankkeeseen (JASKA-kohde- numero 99870-1-80125), jonka toteuttamisesta vastaa Pirkanmaan ELY-keskus (31.12.

2018 saakka Öljyalan Palvelukeskus Oy).

FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy on tehnyt kohteessa maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuuden perustutkimukseen liittyvät maastotyöt 3.7.2017 ja laatinut tutkimuksista Maaperän pilaantuneisuuden perustutkimusraportin (P32060P023) 17.7.2017. Lapin ELY-keskus on antanut lausunnon (LAPELY/4144/2016) maaperän pilaantuneisuuden puhdistamisen tarpeellisuudesta ympäristönsuojelun kannalta 7.9.2017. In situ -urakoitsija Nordic Envicon Oy on tehnyt kohteessa tarkentavia lisätutkimuksia 13.8.2018.

FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy on laatinut Maaperän pilaantuneisuuden kunnostus- +suunnitelman (P38382P017) perustutkimusraportin pohjalta 7.10.2019.

Maaperä-, pohjavesi- ja pintavesitiedot

Tutkimuksen perusteella perusmaa kohteessa on hiekkamoreenia. Tutkitulla alueella täyttö- tai kaivetun maakerroksen (hiekkaa, soraa, mursketta ja) paksuus vaihteli välillä noin 0,5…4 metriä. Alueella on kaivettuja ja täytettyjä alueita ainakin entisten säiliöiden alueilla. Kallionpinnan tasosta ei ole havaintoja.

Maanpinta on tutkimusalueella lähes tasaista, mutta alueen yleisviettosuunta on kohti itää, 170 metrin etäisyydellä olevaa Inarinjärveä. Maanpinta on tutkimusalueella tasolla noin +132 m mpy, piha-alue on tasainen ja tontin reunat viettävät aavistuksen tontin reunaojia kohti.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue Vuopa- janniemi (12148102, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, 1 luokka) sijaitsee kohteesta noin 600 metrin etäisyydellä pohjoisessa. Pohjaveden pinnankorkeudesta ei

(3)

ole tarkkaa tietoa. Kosteutta tavattiin kairaussyvyydellä 5-6 metrin syvyydellä maanpinnasta. Kiinteistö on liitetty vesijohtoverkkoon. Naapureiden kaivoista ei ole tietoa.

Lähin pintavesi on noin 170 metriä tutkimusalueen länsipuolella sijaitseva Inarinjärvi.

Noin 100 metrin etäisyydellä etelässä on oja. Sadevedet imeytetään osin maaperään ja johdetaan osin ojituksia pitkin maastoon ilman viemäröintiä.

HAITTA-AINETUTKIMUKSET JA SELVITYKSET Perustutkimus 3.7.2017

Maaperänäytteet

Kohteen maaperätutkimuksissa tehtiin maanäytteenotto keskiraskaalla porakonekalus- tolla yhteensä 9 tutkimuspisteestä. Näytteitä otettiin metrin paksuisina kerroksina.

Tutkimuspisteet sijoitettiin entiselle säiliöalueelle. Kaikista otetuista 54 näytteestä tehtiin näytteenoton yhteydessä maalajia ja mahdollista haitta-aineiden esiintymistä koskevat aistinvaraiset havainnot. Kaikki maanäytteet mitattiin haihtuvien yhdisteiden osalta PID-mittarilla. Lisäksi PetroFlag-kenttäanalyysejä tehtiin yhteensä 20 kpl (1-4 kpl/tutkimuspiste).

8 maanäytteestä analysoitiin kevyiden (C₅-C₁₀), keskiraskaiden (>C₁₀-C₂₁) ja raskaiden (>C₂₁-C₄₀) öljyhiilivetyjakeiden sekä BTEX-yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyyli- bentseeni, ksyleenit), ETBE:n, MTBE:n, TAME:n ja TAEE:n pitoisuudet. Näytteelle NP1/1-2 m tehtiin hiilivetyfraktiointi (alifaattiset ja aromaattiset hiilivedyt) sekä analysoitiin TOC. Lisäksi yhdestä näytteestä määritettiin lisäanalyysinä raekoko. Analyysit tehtiin Novalab Oy:n (nykyisin Synlab Oy) laboratoriossa Karkkilassa.

Vesinäytteet

Tutkimuspisteet olivat pääosin suhteellisen kuivia, eikä merkittävää kosteutta todettu, joten näytettä tutkimuspisteistä ei saatu otettua.

Pohjavesi- tai muita vesinäytteitä ei otettu.

Tutkimustulokset

PetroFlag-kenttäanalyyseillä havaittiin kokonaishiilivetypitoisuuksien kynnysarvon yli- tyksiä viidessä pisteessä. Ylitykset todettiin tutkimuspisteissä NP1/1-2, NP3, NP4, NP6, NP7.

Näytteessä NP1/1-2 m todettiin PetroFlag-analysaattorilla pitoisuus 785 (A-mittaus) ja (vertailuanalyysi, B-mittaus) 769 mg/kg. Ko. näytteen varmentava laboratoriotulos oli öljyhiilivetyjen C₅-C₄₀ jakeiden summapitoisuudeltaan kynnysarvon ylittävä 2 100 mg/kg, joka koostuu pääosin keskiraskaiden öljyhiilivetyjen >C₁₀-C₂₁ jakeista 380 mg/kg ja raskaiden öljyhiilivetyjen >C₂₁-C₄₀ jakeista 1 700 mg/kg. Pitoisuudet ovat alemman ja ylemmän ohjearvon välissä.

Näytteessä NP3/4-5 m todettiin PetroFlag-analysaattorilla pitoisuus 1 114 mg/kg. Näyt- teen varmentava laboratoriotulos oli öljyhiilivetyjen C5-C40 jakeiden summapitoisuudeltaan kynnysarvon ylittävä 1 100 mg/kg, joka koostuu pääosin keskiraskaiden öljyhiili- vetyjen >C₁₀-C₂₁ jakeista 1 000 mg/kg, pitoisuus on alemman ohjearvon tasolla. Saman pisteen näytteen 5-6 metriä PetroFlag-analysaattorilla todettu pitoisuus oli 290 mg/kg.

(4)

Näytteen varmentava laboratoriotulos oli öljyhiilivetyjen C₅-C₄₀ jakeiden summapitoisuudeltaan kynnysarvon ylittävä 500 mg/kg, koostuu >C₂₁-C₄₀ jakeista ollen 490 mg/kg.

Näytteessä NP6/4-5 m todettiin PetroFlag-analysaattorilla pitoisuus 545 mg/kg. Ko.

näytteen varmentava laboratoriotulos oli öljyhiilivetyjen C₅-C₄₀ jakeiden summapitoisuudeltaan kynnysarvon ylittävä 450 mg/kg. Pitoisuus koostuu pääosin keskiraskaiden öljyhiilivetyjen >C₁₀-C₂₁ jakeista 100 mg/kg ja raskaiden öljyhiilivetyjen >C₂₁-C₄₀ jakeista 350 mg/kg ja alittavat hiilivetyjakeiden pitoisuudet alemman ohjearvon.

Näytteessä NP7/0-1 m todettiin PetroFlag-analysaattorilla pitoisuus 1 087 mg/kg. Näyt- teen varmentava laboratoriotulos oli öljyhiilivetyjen C₅-C₄₀ jakeiden summapitoisuudeltaan kynnysarvon ylittävä 840 mg/kg, joka koostuu alemman ohjearvontason osalta keskiraskaiden öljyhiilivetyjen >C₁₀-C₂₁ jakeista 390 mg/kg ja raskaista >C₂₁-C₄₀ jakeista 450 mg/kg, joka alittaa alemman ohjearvon. Saman pisteen näytteen 5-6 m Petro- Flag-analysaattorilla todettu pitoisuus oli 765 mg/kg. Näytteen varmentava laboratoriotulos oli öljyhiilivetyjen C₅-C₄₀ jakeiden summapitoisuudeltaan kynnysarvon ylittävä 870 mg/kg, koostuu pääosin kynnysarvon ylittävistä >C₂₁-C₄₀ jakeista ollen 710 mg/kg.

Näytteessä NP9/4-5 m todettu laboratoriotulos oli öljyhiilivetyjen C5-C40 jakeiden summapitoisuudeltaan kynnysarvon ylittävä 870 mg/kg. Pitoisuus koostuu pääosin raskaiden öljyhiilivetyjen >C₂₁-C₄₀ jakeista 840 mg/kg ja ylittävät hiilivetyjakeiden alemman ohjearvon.

Taulukko 1. Maanäytteiden laboratorion öljyanalyysit (C5-C40) ja kenttäanalyysit, mg/kg.

Kaikkien analysoitujen maanäytteiden bentseenin, TEX-yhdisteiden sekä MTBE- ja TAME-yhdisteiden pitoisuudet alittavat laboratorion määritysrajat tai kynnysarvot.

Fraktioidussa näytteessä (NP1/1-2 m) todetut alifaattiset ja aromaattiset hiilivetyjakeet on esitetty taulukossa 2. Fraktioiduista komponenteista voidaan todeta, että maaperä on ko. kohdalla pilaantunut pääasiassa raskailla alifaattisilla öljyhiilivedyillä >C₁₆-C₃₅ sekä vähemmässä määrin keskiraskailla aromaattisilla öljyhiilivedyillä >C₁₂-C₃₅. TOC on 0,59 %.

(5)

Taulukko 2. Fraktioidusta näytteestä NP1/1-2 m saadut tulokset, mg/kg.

Lisätutkimukset 13.8.2018

Kohteeseen tehdyn tarkentavan lisätutkimuksen tarkoituksena oli selvittää entisen säiliöalueen maanalaiset rakenteet, maaperän soveltuvuus in situ -menetelmille ja ra- jata tarkemmin pilaantunutta aluetta. Lisätutkimus tehtiin kaivinkoneella. Maaperässä todettiin noin 3 metriä leveä ja 10 metriä pitkä betoninen huoltomonttu, joka ulottuu 1,7 metrin syvyyteen. Huoltomontussa koekuopassa NE4 todettiin raskaita jakeita >C₂₁-C₄₀ ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus 3 100 mg/kg. Huoltomontun pohjoispuolelle teh- dyssä kuopassa NE5 todettiin raskaita jakeita 650 mg/kg, eli alemman ohjearvotason ylittävinä pitoisuuksina.

Haitta-aineiden kokonaismäärät

Tutkimuksissa havaittujen alemman ohjearvotason ylittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia sisältävän alueen pinta-alaksi kohdekiinteistöllä arvioidaan noin 340 m², missä alemman ohjearvotason ylittäviä pitoisuuksia sisältävää maata arvioidaan olevan noin 680 m³ktr (880 m³itd, 1 320 tonnia). Ylemmän ohjearvon ylittävää pitoisuutta ei perustutkimuksissa todettu. Alemman ohjearvon ja ylemmän ohjearvon välissä olevia pitoisuuksia sisältävän maan määräarviossa on epävarmuustekijöitä, sillä rajausta ei saatu syvälle ulottuvan pilaantuman moreenimaaperän haasteellisen kairauksen ja rajallisen kairausresurssin vuoksi tehtyä.

Haitta-aineita esiintyy kahdessa kerroksessa, josta toinen esiintymä on syvyysvälillä 0…2 metriä ja syvempi esiintymä syvyysvälillä 4…6 metriä. Pintaosan, 0…2 metriä, alemman ohjearvopitoisuuden ylittävän pitoisuuden sisältävän maan määrän arvioidaan olevan 160 m²:n alueella noin 320 m³ktr (420 m³itd, 630 tonnia).

Syvemmässä maakerroksessa esiintyy lisäksi laajalla alueella kynnysarvon ylittävää maa-ainesta. Analyysien perusteella noin 40 % syvemmällä 4…6 metriä olevasta haitta-ainepitoisesta massasta arvioidaan ylittävän alemman ohjearvon ja 60 % olevan kynnysarvotason ja alemman ohjearvon välissä. Kerroksessa arvioidaan olevan alemman ohjearvon ylittävää massaa noin 360 m³ktr (460 m³itd, 700 tonnia).

Syvyysvälillä 4…6 metriä olevan kynnysarvotason esiintymän levinneisyyden arvioidaan olevan ainakin 450 m²:n suuruisella alueella. Tämän kerroksen kunnostaminen massanvaihdolla on haasteellista mm. varastorakennuksen läheisyyden vuoksi.

(6)

On lähes todennäköistä, että öljyhiilivetyjä ulottuu tutkimusalueen vieressä olevan varastorakennuksen alle. Haitta-ainepitoinen piste sijaitsee 3 metrin etäisyydellä rakennuksen seinästä. Öljyhiilivetyjä sisältävän maan alue ulottuu lisäksi itäpuolella olevan naapuritontin 148-895-2-2 puolelle. Tontti on merkitty kunnan katualueeksi.

Tutkimuksessa havaitussa kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia sisältävässä maa- aineksessa arvioidaan olevan noin 2 142 kg öljyä, kun laskentaperusteena käytetään öljyhiilivetyjakeiden >C₁₀-C₄₀ laboratorioanalyyseissä havaittua keskipitoisuutta (908 mg/kg) ja muuntokerrointa 1,5 (m³itd. -> tonnia).

Niiltä osin mitä lisätutkimuksen aikana saatiin aluetta rajattua, pilaantuman todettiin olevan laajuudeltaan vastaava, kuin mitä perustutkimusraportissa on esitetty. Huolto- montun sisällä todettiin hieman korkeampia öljypitoisuuksia, kuin perustutkimuksessa oltiin todettu.

PUHDISTUKSEN TARVE JA TAVOITTEET Riskinarvio

Kohteessa todettiin kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina öljyhiilivetyjakeita >C10-C40. Maaperänäytteistä tehtyjen analyysien perusteella merkittävimmät kohteen maaperäs- sä tavattavat haitta-aineet ovat alemman ohjearvon ylittävät raskaat öljyhiilivetyjakeet.

Fraktioinnin perusteella merkittävimmät kohteen maaperässä tavattavat haitta-aineet ovat raskaat alifaattiset ja aromaattiset öljyhiilivetyjakeet >C₁₆-C₃₅.

Riskitarkastelun perusteella riski haitta-aineille altistumiselle pölyn kautta on mahdollista, mutta lähinnä kaivutyön tai muun maan muokkauksen aikana. Riski suoran ihokosketuksen ja ruoansulatuselimistön kautta eli suoralle tai välilliselle suun kautta tapahtuvalle altistumiselle on olemassa, mutta lähinnä kaivutyön tai muun maan muokkauksen aikana ja oikeanlaisella suojautumisella riskit voidaan hallita. Altistumista talousveden välityksellä ei arvioida tällä hetkellä olevan, mutta haitta-aineiden kulkeutuminen veden mukana on vähäisissä määrin mahdollista.

Riskitarkastelun perusteella haittaa aiheuttavat vain maan pintaosassa noin 0-2 metrin syvyydellä todetut haitta-ainepitoisuudet. Syvemmällä maaperässä noin 4-6 metrin syvyydessä todetuista lievästi kohonneista raskaiden öljyhiilivetyjen >C₂₁-C₄₀ pitoisuuksista ei arvioida olevan haittaa tai vaaraa ihmiselle tai ympäristölle. Raskaiden öljy- hiilivetyjen pitoisuustaso on alueella melko alhainen (ylittää vain alemman ohjearvon), eikä haihtuvia yhdisteitä ole todettu. Raskaat öljyhiilivedyt eivät ole haihtuvia, eikä erityisen kulkeutuvia. Lisäksi kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, eikä kohteen pohjavettä käytetä talousvetenä. Syvemmällä oleviin haitta-ainepitoisiin maa-aineksiin ei ole mahdollista päästä kosketuksiin, vaikka maan pintaosia alueella kaivettaisiin tai muuten muokattaisiin. Tämän syvemmän kerroksen kunnostaminen esim. massanvaihdolla on erittäin haasteellista mm. varastorakennuksen/tiealueen läheisyyden vuoksi. In situ -käsittely menetelmät eivät myöskään sovellu kovin hyvin raskaille öljyhiili- vetyjakeille. Tiealue on myös vähäisen herkkyyden maankäyttöä.

Katualueella kulkee vesijohto, jonka läheisyydessä on noin viiden metrin etäisyydellä öljyhiilivetyjä sisältävä tutkimuspiste. Esiintymää ei saatu rajattua mm. sen laajuuden vuoksi.

(7)

Viimeistään kunnostuksen aikana rajaus tiealueen suuntaan tarkennetaan ja tarve kunnostuksen jatkamiseksi tiealueen suuntaan varmistetaan. Ajorata-alueelle kunnostus ulotetaan vain, jos erikseen laadittava riskinarvio sen vaatii.

Mahdolliset pilaantuneella alueella suoritettavat kaivutyöt (pois lukien pilaantuneen maan kunnostustyö) saattavat aiheuttaa pilaantuneen maan leviämistä ympäristöön.

Mikäli pilaantuneella alueella tehdään maarakennus- tai muita kaivutöitä, vaatii haitta- ainepitoisten maiden käsittely ympäristösuojelulain mukaisia toimenpiteitä.

Öljyalan Palvelukeskus Oy:n laatiman oppaan ”Öljyllä pilaantuneen maa-alueen kunnostaminen” mukainen riskiluokitus kohteelle on riskiluokka 3 (kohonnut öljyhiilivety- pitoisuus, haittavaikutukset arvioitava alueen tulevan käytön perusteella). Perusteena ovat maaperässä todetut haitta-ainepitoisuudet. Jos kohteessa olisi varmuudella maan- alainen säiliö, riskiluokka olisi tässä tapauksessa Riskiluokka 2. Lisätutkimuksen perusteella kohteessa ei ole säiliötä.

Puhdistustarve Maaperä

Tutkimusten perusteella kohteessa on pilaantuneen maaperän kunnostustarve.

Tutkimusten perusteella kohteessa on alemman ohjearvopitoisuuden ylittäviä, keski- raskaita (>C₁₀-C₂₁) ja raskaita (>C₂₁-C₄₀) öljyhiilivetyjä sisältäviä maa-aineksia. Kohteen maaperä esitetään kunnostettavaksi kulkeutumisriskin ja haitta-aineiden esiintymästä johtuvan kohteen maankäytön sekä maaperän käsittelyn rajoituksien vähentämiseksi.

Kohteessa on lisäksi maanalaisia jakelutoimintaan liittyviä rakenteita (vanha huoltomonttu ja siellä jätteitä).

Lisäksi riskitarkastelun perusteella riski haitta-aineille altistumiselle pölyn kautta on mahdollista, mutta lähinnä kaivutyön tai muun maan muokkauksen aikana. Riski suoran ihokosketuksen ja ruoansulatuselimistön kautta eli suoralle tai välilliselle suun kautta tapahtuvalle altistumiselle on olemassa, mutta lähinnä kaivutyön tai muun maan muokkauksen aikana ja oikeanlaisella suojautumisella riskit voidaan hallita. Kadun varressa noin 5 metrin etäisyydellä haitta-aineita sisältävästä pisteestä kulkee vesi- johtolinja, jonka suuntaan ei esiintymän saatu rajattua. Kunnostuksella myös nämä riskit saadaan poistettua hallitusti.

Maaperässä on todettu pintaosan haitta-aine-esiintymän lisäksi syvemmällä, syvyys- välillä 4…6 metriä raskaita öljyhiilivetyjakeita alemman ohjearvopitoisuuden ylittävä maakerros. Esiintymän lähellä on nykyinen varastorakennus, eikä kaivua voida suorittaa kokonaisuudessa sen rakenteita vaurioittamatta (haitta-aineita sisältänyt piste NP4 3 metrin päässä rakennuksesta). Kerroksen kunnostaminen on hankalaa johtuen tode- tun haitta-ainepitoisen kerroksen syvyydestä ja läheisestä rakennuksesta johtuen.

Lisäksi riskitarkastelun perusteella syvemmällä maaperässä noin 4-6 metrin syvyy- dessä todetuista lievästi kohonneista raskaiden öljyhiilivetyjen >C21-C40 pitoisuuksista ei arvioida olevan haittaa tai vaaraa ihmiselle tai ympäristölle (ei kunnostustarvetta).

Raskaiden öljyhiilivetyjen pitoisuustaso on alueella melko alhainen (ylittää vain alemman ohjearvon), eikä haihtuvia yhdisteitä ole todettu. Raskaat öljyhiilivedyt eivät ole haihtuvia, eikä erityisen kulkeutuvia. Lisäksi kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, eikä kohteen pohjavettä käytetä talousvetenä. Syvemmällä oleviin haitta-aine-

(8)

pitoisiin maa-aineksiin ei ole mahdollista päästä kosketuksiin, vaikka maan pintaosia alueella kaivettaisiin tai muuten muokattaisiin. Tämän syvemmän kerroksen kunnostaminen esim. massanvaihdolla on erittäin haasteellista mm. varastorakennuksen / tiealueen läheisyyden vuoksi. In situ -käsittely menetelmät eivät myöskään sovellu kovin hyvin raskaille öljyhiilivetyjakeille. Tiealue on myös vähäisen herkkyyden maankäyttöä.

Pohjavesi

Pohjaveden kunnostustarvetta ei arvioida olevan.

Puhdistustavoitteet

Maaperän kunnostuksen tavoitteena on alentaa maaperän haitta-ainepitoisuuksia siten, että päättyneestä polttoaineen jakelutoiminnasta aiheutuneesta maaperän pilaan- tuneisuudesta johtuvia ympäristö- tai terveyshaittoja ei kunnostustyön jälkeen esiinny.

Kohde esitetään kunnostettavaksi haitta-ainekohtaisiin Valtioneuvoston asetuksen 214/

2007 mukaisiin alempiin ohjearvotasoihin 0-2 metrin syvyyteen asti. Syvemmällä kuin 2 metriä maanpinnasta, kohde esitetään kunnostettavaksi haitta-ainekohtaisiin ylempiin ohjearvotasoihin. Pintamaahan (0-1 metriä) ei jätetä kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia sisältäviä maita.

Haitta-aine-esiintymä ulottuu itäpuolella olevalle tiealueen tontille. Tiealueen tontti on reuna-alueeltaan osittain nykyisen tutkimuskiinteistön käytössä mm. pihatienä. Näiltä osin esitetään, että piha-alueeksi katsottava alue kunnostetaan alempiin ohjearvotasoihin. Ko. lievästi öljyhiilivetyjä sisältävän alueen läheisyydessä on myös vesijohto- linja (esiintymän todettu taso on 0-1 metriä ja vesijohdon taso noin 2,5 metriä).

Tiealueeksi katsottavan alueen kohdalla esitetään kunnostustavoitteeksi ylempiä ohje- arvotasoja. Vesijohtokaivannon alueelta poistetaan tarvittaessa öljyiset massat kynnysarvotasoon saakka. Tiealueella on sellaista vähäisen herkkyyden maankäyttöä, jossa ylempi ohjearvotaso on perusteltavissa turvalliseksi tavoitetasoksi. Ajoradalla kunnostusta ei kuitenkaan suoriteta, ellei riskinarviolla toisin todeta tarpeelliseksi.

Esitetyt tavoitetasot arvioidaan riittävän turvallisiksi tässä kohteessa.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Pohjaveden kunnostustarvetta ei arvioida olevan.

Mikäli numeerisiin tavoitepitoisuuksiin ei joltakin osin kohtuudella päästä, päätetään jatkotoimenpiteiden tarve erikseen laadittavan riskinarvion perusteella.

Maaperään tai pohjaveteen jäävät haitta-aineet

Kunnostuksen yhteydessä kiinteistön maaperästä poistetaan pilaantuneeksi todettu/

todettava maa sekä toimintaan liittyvät rakenteet (tutkimusten perusteella kohteessa on ainakin betoninen huoltomonttu).

Alle kunnostuksen tavoitetason oleva tiivistyskelpoinen maa käytetään ensisijaisesti kaivantojen täyttöön, jos se on teknisesti siihen kelpaavaa. Kunnostus toteutetaan siten, että kunnostettavaa kohdetta voidaan kunnostuksen jälkeen käyttää ilman, että päättyneestä jakelutoiminnasta aiheutuu ympäristö- tai terveyshaittaa.

Riskitarkastelun perusteella syvemmällä maaperässä noin 4-6 metrin syvyydessä todetuista lievästi kohonneista raskaiden öljyhiilivetyjen >C₂₁-C₄₀ pitoisuuksista ei arvioida

(9)

olevan haittaa tai vaaraa ihmiselle tai ympäristölle (ei kunnostustarvetta), joten niitä ei poisteta maaperästä. Tämän syvemmän kerroksen kunnostaminen esim. massanvaihdolla olisi joka tapauksessa erittäin haasteellista mm. varastorakennuksen / tiealueen läheisyyden vuoksi. In situ -käsittely menetelmät eivät myöskään sovellu kovin hyvin raskaille öljyhiilivetyjakeille.

Mikäli tavoitepitoisuuksiin ei joltakin osin kohtuudella päästä, tarkastellaan jatkotoimen- piteitä erikseen laadittavan riskinarvion perusteella. Kunnostuksen jälkeen laaditta- vassa loppuraportissa esitetään maaperään tai pohjaveteen mahdollisesti jääneet öljy- hiilivedyt ja niiden vaikutukset.

Käyttörajoitteet

Pilaantuneen maaperän kunnostustyö vastaa normaalia maarakennustyötä, josta tä- män suunnitelman ja ympäristöviranomaisten määräysten mukaisesti toteutettuna ei aiheudu ympäristölle erityistä haittaa. Kiinteistön käyttömuodolle jää todennäköisesti kunnostuksen jälkeen rajoitteita, eikä kohdekiinteistön alueelle jääviä yli kynnysarvot pitoisuuksiltaan olevia maa-aineksia ei saa siirtää kiinteistön ulkopuolelle ilman niihin kohdistuvia YSL:n mukaisia toimenpiteitä. Asfaltoimattomaan pintamaahan (0-1 metriä) ei jätetä yli kynnysarvotason pitoisuuksia, jolloin pintamaahan ei kohdistu maa-aineksen käyttörajoitteita.

PUHDISTUSTYÖN SUORITTAMINEN Puhdistusmenetelmä

Kohteen maaperän laadun, maaperää pilaavien haitta-aineiden koostumuksen ja kohteen maankäytön perusteella on pyydetty urakkatarjouksia in situ -menetelmistä, joita on verrattu massanvaihtoon. Saadun urakkatarjouksen perusteella on todettu kustannustehokkaimmaksi kunnostusmenetelmäksi tässä kohteessa in situ -käsittely (biostimulaatio) ja massanvaihdon yhdistelmä. In situ -vaiheen jälkeen (NP7 alue) tehdään tarvittaessa massanvaihto niillä alueilla, joilla kunnostuksen tavoitetasot mahdollisesti ylittyvät, tai riskinarviolla todetaan kunnostuksen jatko esim. massanvaihdolla tarpeelliseksi. In situ -vaihetta täydennetään massanvaihdolla niillä alueilla, joilla ei päästä kunnostustavoitteisiin kohtuullisessa ajassa, ja joilla maankaivu on mahdollista rakennusta ja yhdyskuntatekniikkaa vahingoittamatta. Niillä alueilla, joilla numeerisiin kunnostustavoitteisiin ei päästä, arvioidaan terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia hait- toja erillisellä riskinarvioinnilla.

Riskitarkastelun perusteella syvemmällä maaperässä noin 4-6 metrin syvyydessä todetuista lievästi kohonneista raskaiden öljyhiilivetyjen >C₂₁-C₄₀ pitoisuuksista ei arvioida olevan haittaa tai vaaraa ihmiselle tai ympäristölle (ei kunnostustarvetta), joten niitä ei poisteta maaperästä.

In situ -käsittely kohdistetaan tutkimuspisteen NP7 alueelle, jossa todettu pintamaassa kohonneita keskiraskaiden öljyhiilivetyjen >C₁₀-C₂₁ pitoisuuksia. Maaperässä olevat betonirakenteet (huoltomonttu) puretaan kunnostuksen aikana. Betoni-, puu- ja raken- nusjätteet poistetaan pintapilaantuneelta kunnostusalueelta tutkimuspisteiden NP1, NP2, NE4 ja NE5 ympäriltä. Jätettä ollaan todettu maksimissaan 1,7 metrin syvyy- destä. Jäte erotellaan maa-aineksesta ja viedään luvanvaraiselle jäteasemalle. Tämän alueen maaperän kunnostus toteutetaan kokonaisuudessaan massanvaihdon avulla.

(10)

Massanvaihdon maamassat käsitellään mahdollisesti off site -aumakäsittelyllä. Käsitte- ly toteutetaan kiinteistön ulkopuolella (off site), mikäli käsittelyä varten löytyy tähän soveltuva kenttä, sekä alue käsiteltyjen massojen hyötykäyttöä varten. Mikäli off site - käsittelyllä ei arvioida saavutettavan kustannushyötyä, kuljetetaan massat luvanvaraisiin jätekeskuksiin.

Mikäli kohteesta poistettaville maamassoille päätetään toteuttaa off site -aumakäsittely, laatii urakoitsija Nordic Envicon Oy siitä erillisen suunnitelman ja urakoitsija hakee käsittelylle tarvittavat luvat tästä ilmoituksesta erillisenä prosessina.

Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta In situ -käsittely

Biologinen käsittely (biostimulaatio) toteutetaan tutkimuspisteen NP7 alueella. Bio- stimulaatiossa haitta-aineiden luontaista biologista hajoamista tehostetaan lisäämällä maaperään happea, ravinteita, kosteutta ja lämpöä tarpeen mukaan. In situ -kunnostusta ohjataan ja sen tehokkuutta seurataan maaperänäytteenoton avulla. Maa- peränäytteitä otetaan kunnostuksen aikana riittävän usein ja siinä laajuudessa, kun on tarpeen kunnostuksen ohjauksen kannalta. Tässä kohteessa laboratoriossa analysoidaan ainakin C₅-C₄₀ -öljyhiilivetyjen, BTEX-yhdisteiden ja oxygenaattien pitoisuuksia.

Maaperän alku- ja loppunäytteenoton tulokset esitetään toimenpideraporteissa. Kun- nostuksen aikana suoritettujen näytteenottojen tulokset raportoidaan viranomaiskäyttöä varten tarvittaessa. Kunnostuksen aikana tehtävät seurantanäytteenotot suorittaa in situ -urakoitsija.

Biostimulaation lopuksi urakoitsija järjestää maaperänäytteenoton kohteessa kunnostuksen vaikutusten toteamiseksi. Biostimulaation jälkeen otettavat maaperän lopetus- näytteet otetaan Tilaajan valitseman ympäristöteknisen valvojan toimesta. Massan- vaihto toteutetaan in situ -kunnostuksen (biostimulaatio) jälkeen alueilla, joilla havai- taan kunnostusrajan ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia ja kunnostuksen jatkaminen todetaan tarpeelliseksi (riskinarvio) ja kaivuteknisesti mahdolliseksi.

Massanvaihto

Massanvaihdossa poistettavat pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan luvan omaavalle vastaanottajalle puhdistettavaksi hyväksytyllä menetelmällä tai laitteistolla, tai alueelle, jolla on lupa ottaa vastaan ja käsitellä ko. massoja. Valvovalle viranomaiselle tehdään ilmoitus käytettävistä vastaanottajista ennen massojen siirtoa. Massojen vastaanottaja vastaa niiden sijoituksesta lupaehtojensa mukaisesti. Maaperässä olevat betonirakenteet (huoltomonttu) puretaan kunnostuksen aikana. Betoni-, puu- ja rakennus- jätteet poistetaan kunnostusalueelta tutkimuspisteiden NP1, NP2, NE4 ja NE5 ympä- riltä. Jätettä ollaan todettu maksimissaan 1,7 metrin syvyydestä. Jäte erotellaan maa- aineksesta ja viedään luvanvaraiselle jäteasemalle.

Öljyhiilivetyjenpitoisuuksia seurataan työn aikana kenttäanalyyseillä. Kenttäanalyyseillä puhtaaksi todettujen kaivantojen pohjista ja seinämistä otetaan jäännöspitoisuus- näytteet, joista analysoidaan tarvittavat haitta-ainepitoisuudet laboratoriossa. Kustakin kaivannosta otetaan vähintään kaksi näytettä. Näytteet otetaan edustavalla tiheydellä siten, että jokaisen seinän ja pohjan osan keskimääräinen pitoisuus tulee selvitettyä.

Tässä kohteessa laboratoriossa analysoidaan ainakin C₅-C₄₀ -öljyhiilivetyjen, BTEX- yhdisteiden ja oxygenaattien pitoisuuksia.

(11)

Massanvaihdossa Tilaajan valitsema ympäristötekninen valvoja ohjaa kunnostusta maanäytteenotolla. Tulosten perusteella urakoitsija toimittaa massat urakoitsijan valit- semiin ja valvojan hyväksymiin luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin.

Rakenteet ja laitteistot

Maaperässä olevat betonirakenteet (huoltomonttu) puretaan kunnostuksen aikana.

Betoni-, puu- ja rakennusjätteet poistetaan kunnostusalueelta. Jätettä ollaan todettu maksimissaan 1,7 metrin syvyydestä. Jäte erotellaan maa-aineksesta ja viedään luvanvaraiselle jäteasemalle.

Maa-ainesten käsittely In situ -käsittely

Biologisessa in situ -käsittelyssä eli biostimulaatiossa haitta-aineiden biologista hajoamista tehostetaan lisäämällä maaperään happea, ravinteita, kosteutta ja lämpöä tarpeen mukaan. In situ -käsittelyn ajan kunnostusalueen pintana on murske. In situ - vaiheessa ei ole tarvetta muunlaiselle maa-ainesten käsittelylle.

Massanvaihto

Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan kuormat peitettyinä ao. luvan omaavalle vastaanottajalle käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi.

Tavoitepuhtauteen kaivettu alue täytetään routimattomilla pilaantumattomilla muualta tuoduilla tai kohteesta kaivetuilla alle kunnostuksen tavoitetason olevilla tiivistyskel- poisilla mailla, jotka valvoja on hyväksynyt. Kohteesta kaivettujen ja täyttöön käytetty- jen täyttömaiden sijainnit kirjataan loppuraporttiin.

Vesien käsittely

Pohja- tai orsiveden kunnostukselle ei arvioida olevan tarvetta.

In situ -käsittely

Kohteessa ei ole arvioitu tarvetta vesienkäsittelylle.

Massanvaihto

Vettä (pohja- tai sadevettä) voi kerääntyä kaivantoon massanvaihdolla tehtävän kunnostuksen aikana (epätodennäköistä, koska maaperä on kohtalaisen hyvin vettä läpäi- sevää ja pohjavedenpinta on alempana kuin kaivusyvyys). Öljyllä pilaantunut vesi poistetaan kaivannoista pumppaamalla se öljynerottimen ja tarvittaessa aktiivihiilisuodatti- men kautta maastoon tai viemäriin. Maastoon tai viemäriin johtamiselle hakee valvoja luvan ennen pumppausta. Esiintyvän vesimäärän ollessa vähäinen, voidaan se poistaa kaivinkoneella kaivettavan maan mukana, pumpata paikalle tuotuun säiliöön ja toimittaa imuautolla pois (tai suoraan imuautolla kaivannosta) tai käsitellä muulla soveltuvalla menetelmällä, esim. imeyttämällä öljyä adsorboivaan materiaaliin. Imuautolla pois kul- jetettu vesi toimitetaan luvan omaavaan käsittelypaikkaan.

Mahdollisesta kaivantovedestä otetaan näytteet ennen sen pumppausta ja käsittelyn päätyttyä. Näytteistä analysoidaan C5-C40 -hiilivetyjen sekä ETBE-, MTBE- ja BTEX-

(12)

yhdisteiden, 1,2-dikloorietaanin ja 1,2-dibromietaanin pitoisuudet. Muuten näytteitä otetaan tarpeen mukaan.

Jätteiden käsittely

Kaivantoon mahdollisesti kerääntyvän öljyisen veden käsittelyssä syntyvä öljypitoinen sakka toimitetaan urakoitsijan valitsemaan ja valvojan hyväksymään luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.

Kaivutyössä tavattavat poistettavat toimintaan liittyvät rakenteet kuljetetaan luvan ko.

jätteen käsittelyyn omaaviin käsittelypaikkoihin.

Kuljetukset

Massanvaihdossa pilaantuneet maat toimitetaan urakoitsijan määrittelemiin ja valvojan hyväksymiin luvallisiin vastaanottopaikkoihin kuormat peitettyinä. Kuormien mukana toimitetaan urakoitsijan laatimat pilaantuneen maan siirtoasiakirjat. Siirtoasiakirjasta esitetään yksi mallikappale loppuraportissa. Vaaralliseksi jätteeksi luokitellun maa- ainesjätteen kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirjat, joissa tulee esittää vaaralli- sen jätteen R-lausekkeet sekä jätekoodit. Kuljetuskaluston reitit suunnitellaan niin, etteivät haitta-aineet leviä kunnostustyömaan ulkopuolelle. Tarvittaessa autojen ajoreitit puhdistetaan työn jälkeen.

Vastaanottajat päätetään kustannusvertailun perusteella ja ilmoitetaan valvovalle viranomaiselle valvojan tai urakoitsijan toimesta ennen massojen siirtoa.

Varastointi

In situ -käsittelyn aikana ei ole tarvetta varastoida maa-aineksia.

Pilaantumattomat kaivettavat maat varastoidaan kiinteistöllä. Pilaantumaton tiivistyskelpoinen maa käytetään kaivantojen täyttöön, jos ne ovat teknisesti siihen kelpaavia.

Pilaantumattomat tiivistyskelpoiset maat käytetään ensisijaisesti kaivantojen alustäyt- töön. Jos pilaantunutta maata joudutaan väliaikaisesti varastoimaan kiinteistöllä (esim.

yön yli), kasat peitetään peitteillä.

Hyödynnettävät maa-ainekset

Pilaantuneiden maiden poistamiseksi kaivettavia haitta-ainepitoisuuksiltaan kunnostuksen tavoitearvot alittavia massoja (ns. ylijäämämaita) käytetään ensisijaisesti kaivantojen alustäyttöihin. Kaivantojen täyttöihin mahdollisesti rakenteellisesti soveltu- mattomat maat (ylijäämämaa) kuljetetaan valvojan osoittamalle luvanvaraiselle maan- kaatopaikalle. Urakoitsija päättää maiden teknisestä käyttökelpoisuudesta täyttöihin, jos valvoja ensin antaa luvan maiden hyödyntämiseen kohteella.

Kunnostuksen päättyminen

Kunnostustyö päättyy, kun kaikki haitta-aineita yli tavoitetason sisältävät pilaantuneet maa-ainekset on poistettu/poistuneet tai muuten todetaan erillisellä riskiarviolla haitta- aineiden laadun ja määrän olevan sellaisia, ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle tai terveydelle, ja kaivantoon mahdollisesti kertyneet öljyiset vedet on käsitelty. Lisäksi alueelta on tarvittavat rakenteet poistettu ja kaivannot on täytetty tiivistäen pilaantumatto- malla kitkamaalla.

(13)

Kunnostustyöstä laaditaan loppuraportti, jossa esitetään myös riskinarvio saavutetusta tilanteesta. Loppuraportti hyväksytetään Lapin ELY-keskuksella. Loppuraportin laatii tilaajan konsultti, joka on työn myös valvonut. Loppuraportin hyväksymisen jälkeen JASKA-kohde luovutetaan Pirkanmaan ELY-keskukselta sen omistajalle.

AIKATAULU

Kunnostustyö on suunniteltu aloitettavaksi tilaajan ja urakoitsijan laatiman aikataulun mukaisesti vuoden 2019 lopussa tai vuoden 2020 keväällä. Biostimulaation käsittely- aika on vuoden 2020 syksyyn tai 2021 kevääseen asti, jolloin kohdealue tutkitaan ja kunnostus täydennetään massanvaihdolla.

ILMOITUKSEN KÄSITTELY

Ilmoitukseen liittyviä erillisiä lausuntoja ei ole pyydetty.

LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Päätös

Lapin ELY-keskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen. Ennen puhdistustöiden aloittamista kiinteistön RN:o 148-895-2-2 omistajalta on saatava suostumus. Töiden toteuttamisessa on noudatettava ilmoituksen lisäksi seuraavia määräyksiä.

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

1. Kiinteistöiltä RN:ot 148-402-36-30 ja 148-895-2-2 on poistettava pilaantuneet maa-ainekset seuraavien kunnostustavoitteiden mukaisesti:

- asemakaavassa osoitetulta erillispientalojen korttelialueelta (AO) 0-2 metrin syvyydeltä maanpinnasta on poistettava maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antaman asetuksen (214/2007) alemmat ohjearvot haitta-aineiden osalta:

 keskitisleet (>C₁₀-C₂₁) 300 mg/kg ja

 raskaat öljyjakeet (>C₂₁-C₄₀) 600 mg/kg.

yli 2 metrin syvyydeltä maanpinnasta on poistettava maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antaman asetuksen (214/2007) ylemmät ohjearvot haitta-aineiden osalta:

 keskitisleet (>C₁₀-C₂₁) 1 000 mg/kg ja

 raskaat öljyjakeet (>C₂₁-C₄₀) 2 000 mg/kg.

- asemakaavassa osoitetulta tiealueelta on poistettava maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antaman asetuksen (214/

2007) ylemmät ohjearvot haitta-aineiden osalta:

 keskitisleet (>C₁₀-C₂₁) 1 000 mg/kg ja

 raskaat öljyjakeet (>C -C ) 2 000 mg/kg.

(14)

Kaivumaita, joiden pitoisuudet jäävät alle tavoitetasojen, voidaan hyödyntää kaivantojen täytöissä kaivupaikalla, mikäli ne ovat rakennusteknisesti hyödynnettä- vissä. Polttonesteiden varastointi- ja jakelutoimintaan sekä in situ -puhdistukseen tarkoitetut käytöstä poistetut maanalaiset laitteet ja rakennelmat tulee poistaa.

Lisäksi vesijohdon alueelta on puhdistettava öljyhiilivetyjä sisältävät maa- ainekset vähintään kynnysarvotasoon saakka. Vesijohdon suojaetäisyys pilaan- tuneeseen maahan tulee selvittää paikallisen vesijohtoverkoston omistajalta.

Puhdistustöiden aloittamisesta on ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Puhdistusta tulee jatkaa siihen saakka, kunnes Lapin ELY-keskus hyväksyy puhdistuksen toiminnanharjoittajan esityk- sestä loppuun saatetuksi.

2. Puhdistustavoitteen saavuttamiseksi voidaan käyttää in situ -menetelmänä biologista käsittelyä (biostimulaatio) tai massanvaihtoa taikka yhdistelmää molem- mista menetelmistä. Muun puhdistusmenetelmän käyttäminen vaatii Lapin ELY- keskuksen hyväksymisen.

Puhdistuksessa käytettävät laitteet on asennettava ja käytettävä niin, ettei niiden sijainnista ja käytöstä aiheudu kohtuutonta melu- tai viihtyvyyshaittaa, terveyshaittaa tai vaaraa puhdistettavalle kiinteistölle tai lähialueen kiinteistöille.

3. Pilaantuneen maa-alueen kaivannot on aidattava. Lisäksi puhdistusalue on va- rustettava pilaantuneen maaperän puhdistuksesta kertovin kyltein.

4. Pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava käsiteltäväksi paikkaan tai laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätökses- sä on hyväksytty kyseisten jätteiden käsittely ja vastaanotto. Kaikkien puhdistus- työmaalta pois kuljetettavien maamassojen ja muiden jätteiden sijoituspaikat on ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomai- selle ennen töiden aloittamista. Pilaantuneiden maamassojen kuljetus ja kuor- maus on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Kuljetettaessa kosteita ja valuvia maamassoja tulee kuljetuskaluston olla riittävän tiiviitä, jottei kuljetuksissa pääse valumaan haitallisia aineita ympäristöön. Maa- massojen pölyäminen on estettävä kuljetuksen aikana. Pilaantuneen maan haltijan velvollisuus on laatia jätelain (646/2011) 121 §:n mukainen siirtoasiakirja ja huolehtia, että pilaantuneita maita siirrettäessä se on kuljetusten mukana.

Jätteeksi luokiteltua pilaantunutta maata saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jäte- lain 94 §:n mukaisesti rekisteröityneille toimijoille.

5. Pilaantuneita maamassoja, joiden pitoisuustasot ylittävät määräyksessä 1 asetetut tavoitepitoisuudet saadaan pakottavasta syystä välivarastoida kiinteistöllä tii- viillä alustalla enintään 30 vuorokauden ajan. Maamassat on peitettävä huuhtou- tumisen ja pölyämisen estämiseksi.

6. Mikäli puhdistuksen yhteydessä kaivantoihin kertyy pilaantunutta vettä, se on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoi- tukseen soveltuvalla laitteistolla, josta on sovittava erikseen Lapin ELY-keskuksen kanssa. Mikäli kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, veden viemäröin- tiin on pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Vedestä talteen otettu pilaantuneita

(15)

aineksia sisältävä jäte on toimitettava laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely ja vastaanotto.

7. Kaivannoista poistettavan ja paikoilleen jätettävän maa-aineksen rajapinnasta on otettava riittävä määrä kontrollinäytteitä määräyksessä 12 täsmennetyllä tavalla.

Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy määräyksessä 1 asetettuihin puhtaustasoi- hin, maahan jääneen pilaantuneen alueen sijainti on esitettävä kartalla sekä esi- tettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä sekä maaperän puhdistustarpeesta.

Laboratorioon toimitettavien maanäytteiden ja tarvittaessa vesinäytteiden analy- sointi tulee tapahtua akkreditoidussa laboratoriossa.

Määräys melun torjunnasta

8. Puhdistustyön aiheuttama melutaso ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa kello 07:00–22:00 A-painotetun ekvivalenttimelutason (Laeq) arvoa 55 dB (A) eikä kello 22:00–07:00 A-painotetun ekvivalenttimelutason (Laeq) arvoa 50 dB (A). Mikäli valvontaviranomaisella on aihetta epäillä toiminnasta syntyvän meluhaittoja, on toiminnanharjoittaja velvollinen ryhtymään haitan johdosta tarvit- taviin mittauksiin ja selvityksiin sekä melun vähentämistoimiin.

Määräykset vastuuhenkilöistä ja töiden aloittamisesta

9. Puhdistustyölle on nimettävä valvoja, jolla on tarvittava kokemus ja pätevyys pilaantuneen maaperän puhdistukseen ja puhdistustöiden valvontaan. Valvojan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava ennen töiden aloittamista Lapin ELY-keskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valvojan tulee laatia työn alussa pöytäkirja, johon kirjataan mm. urakoitsijan yhteystiedot, työturvalli- suusasiat ja kalustotiedot. Asiakirjaa tulee täydentää ja ylläpitää puhdistustyön aikana.

Määräykset poikkeuksellisista tilanteista

10. Työn aikana ilmenevistä poikkeuksellisista tapahtumista on viipymättä ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mi- käli häiriötilanteesta voi aiheutua onnettomuusriski tai terveyshaittaa, tapauksesta on ilmoitettava myös Lapin pelastuslaitokselle. Toiminnanharjoittajan on välittö- mästi ryhdyttävä toimenpiteisiin vahinkojen ja haittojen torjumiseksi.

Määräykset kirjanpidosta, puhdistuksen laadunvalvonnasta, tarkkailusta ja raportoinnista 11. Puhdistustyön aikana tulee pitää työmaapäiväkirjaa, johon kirjataan tehdyt toi-

menpiteet ja puhdistuksen kannalta merkitykselliset tapahtumat. Päiväkirjat on säilytettävä vähintään kolmen (3) vuoden ajan ja ne on pyynnöstä esitettävä Lapin ELY-keskukselle tai Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

12. Puhdistustavoitteiden toteutumista on töiden aikana tarkkailtava asianmukaisilla kenttämittauksilla ja näytteenotolla. Tarkkailussa on määritettävä määräyksessä 1 esitetyt haitta-aineet. Puhdistusalueen katsotaan rajautuneen, kun laboratorio- analyyseillä varmistetut tarkkailutulokset alittavat määräyksessä 1 esitetyt tavoitepitoisuudet. Kaivantoja ei saa peittää ennen kuin kontrollinäytteiden laboratorio-

(16)

tulokset ovat valmistuneet ja Lapin ELY-keskukselle ja Inarin kunnan ympäristön- suojeluviranomaiselle on varattu mahdollisuus puhdistustöiden tarkastamiseen.

13. Pilaantuneisuusselvityksen sekä puhdistuksen yhteydessä otettujen näytteiden analyysitulosten ja muiden työnaikaisten havaintojen perusteella on toiminnanharjoittajan esitettävä selvitys puhdistettavan alueen jatkotarkkailu- ja puhdistustarpeesta.

14. Puhdistustyön loppuraportti on toimitettava Lapin ELY-keskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kolmen (3) kuukauden kuluessa töiden suorittamisesta. Loppuraportissa on esitettävä:

 yhteenveto kiinteistöllä tehdyistä puhdistustoimista, kenttä- ja laboratorio- tutkimuksista sekä tutkimustulokset,

 toteutuneiden kaivantojen laajuus ja syvyys sekä sijainti koordinaatistoon (ETRS-TM35FIN) sidotulla kartalla,

 näytepisteiden sijainti (ETRS-TM35FIN -koordinaatisto),

 selvitys kaivannoista poistettujen maa-ainesten laadusta, määrästä, käsitte- lystä ja sijoituspaikasta,

 tarvittaessa määräyksessä 7 mainittu riskiarvio ja määräyksessä 13 mainittu selvitys jatkotarkkailu- ja puhdistustarpeesta ja

 työmaakokousten pöytäkirjat/muistiot.

Päätöksen perustelut

Voimassa olevan asemakaavan mukainen tonttijako ei ole yhteneväinen nykyisen kiinteistörajauksen kanssa. Pilaantunut alue sijaitsee voimassa olevassa asemakaavassa erillispientalojen korttelialueella (AO) ja maantien alueella (LT). Lapin ELY- keskus on ottanut puhdistustasoja määrittäessään huomioon nykyisen asemakaavan ja alueen käyttötarkoituksen.

Määräysten perustelut

Päätöksessä mainitut ehdot ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemi- seksi. Puhdistustavoitteiksi on määrätty valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antaman asetuksen (214/2007) alemmat ja ylemmät ohjearvot haitta-ainepitoisuuksille. Lapin ELY-keskus katsoo, että puhdistamalla alue edellä mainittujen tavoitteiden mukaisesti, voidaan kiinteistöä käyttää ilman, että päättyneestä polttonesteiden jakelutoiminnasta aiheutuu ympäristö- tai terveyshaittaa.

Tiealueelle tehtävän puhdistustyön tavoitteeksi on määrätty ylempi ohjearvotaso, jota on sovellettu yleisesti vastaavilla liikennealueilla. Puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevia hyväksyttäviä puhdistusmenetelmiä eikä toiminnasta ennakolta arvioiden aiheudu ympäristön muuta pilaantumista tai sen vaaraa. Valvonnan kannalta on välttämätöntä, että viranomaisille toimitetaan tieto puhdistustöiden suunnitellusta aloitusajankohdasta ennen töiden aloittamista (määräys 1 ja 2).

Puhdistettava alue on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta tai muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle (määräys 3).

Pilaantuneiden massojen kuljetuksesta, kuormauksesta, varastoinnista ja edelleen toi- mittamisesta on tarpeen antaa määräykset, ettei kunnostustöistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai terveyshaittaa. Pilaantuneiden massojen pölyämistä tai haitta-

(17)

aineiden huuhtoutumista ja näistä johtuvaa pilaantuneiden massojen aiheuttamaa lisä- pilaantumista kunnostettavalla kiinteistöllä ja naapurikiinteistöillä estetään mm. oikean- laisen kuljetuskaluston valinnalla ja välivarastoitavien massojen peittämisellä (määräyk- set 4-5).

Kaivantoihin kertyvien vesien tehokkaalla puhdistamisella estetään haitta-aineiden edelleen kulkeutuminen puhdistettavien alueiden ulkopuolelle. Haitta-aineita sisältävät jätteet voivat aiheuttaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle, mikäli niitä ei käsi- tellä asianmukaisesti mainittujen jätteiden käsittelyyn erikoistuneissa ja luvan saaneis- sa laitoksissa (määräys 6).

Puhdistustoimien aikaisilla kontrollinäytteillä saadaan tietoa puhdistuksen etenemi- sestä ja riittävyydestä. Tarkkailulla varmistetaan, että alueet puhdistetaan määräyk- sessä 1 annettujen ohjearvojen mukaisesti. Toiminnanharjoittajan on pystyttävä osoittamaan, että puhdistustyöt on tehty riittävässä määrin ja tämän päätöksen mukaisesti.

Siinä tapauksessa, että tavoitetta ei saavuteta, on pystyttävä arvioimaan riskit ja mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve (määräys 7).

Määräys on annettu meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaa- miseksi (määräys 8).

Valvojan nimeämisellä varmistetaan, että puhdistus toteutetaan asianmukaisesti ja laa- dukkaasti, ja että tiedonkulku työn aikana on sujuvaa (määräys 9).

Ilmoitusvelvollisuus poikkeustilanteista on määrätty viranomaisten tiedon saannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisten viranomaisohjeiden antami- seksi. Määräys torjuntatoimenpiteisiin ryhtymisestä päästöjen torjumiseksi on annettu välittömän pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haittojen minimoimiseksi (määräys 10).

Viranomaisvalvonta ja toiminnanharjoittajan vastuu edellyttävät kirjanpitoa, laadun val- vontaa, tarkkailua ja raportointia. Puhdistustöiden onnistumisen kannalta on tärkeää, että käsiteltävien massojen ominaisuuksista, puhdistuksen etenemisestä ja puhdistuksen riittävyydestä saadaan luotettavaa tietoa. Tarkkailu on tarpeen myös haitallisten ympäristövaikutusten estämiseksi. Tarkkailulla saatavan tiedon avulla varmistetaan, että puhdistustöille asetetut tavoitteet saavutetaan pysyvästi ja tarvittaessa pystytään tehostamaan puhdistustöiden ympäristönsuojelutoimia sekä arvioimaan mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve. Kaivutyötä ohjataan pääasiassa paikan päällä tehtävin kenttämittauksin ja havainnoin. Tiedonkulun ja viranomaisvalvonnan varmistamiseksi kaivantojen tarkistusvelvoite näytteenotoin on tarpeen. Laboratoriotulosten odottami- nen varmistaa päätöksessä asetetun puhdistustason saavuttamisen.

Puhdistustyön aikana ja sen jälkeen on pystyttävä varmistamaan ja osoittamaan, että puhdistettava alue on puhdistettu riittävissä määrin ja tämän päätöksen mukaisesti sekä arvioimaan mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve (määräykset 11-14).

PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO

Tämä päätös on voimassa 31.10.2024 asti. Maaperän puhdistamista koskeva asia on saatettava uudelleen vireille, mikäli ilmoituksessa mainittuja alueita ei em. päivämää- rään mennessä saada puhdistettua tämän päätöksen mukaisesti.

(18)

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Lapin ELY-keskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaisesti.

Päätös julkaistaan Lapin ELY-keskuksen ilmoitustaululla osoitteessa Hallituskatu 3 B, Rovaniemi sekä Inarin kunnan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Piiskuntie 2, Ivalo.

Päätös on lisäksi luettavissa osoitteessa: www. ymparisto.fi > Asiointi, luvat ja ympä- ristövaikutusten arviointi > Luvat, ilmoitukset ja rekisteröinti > YSL:n kertaluonteisen toiminnan ilmoitusmenettely > Ilmoituspäätökset > Pilaantuneet maa-alueet > Lapin ELY-keskus.

SOVELLETUT SÄÄDÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 16 §, 17 §, 84 §, 85 §, 133 §, 136 §, 190 §, 191 § ja 205 §,

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 26 §:t,

Jätelaki (646/2011) 12 §, 13 §, 15 §, 29 §, 31 §, 94 § ja 121 §, Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 7-9 § ja 11 §,

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007),

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) 2 §, Valtion maksuperustelaki (150/1992) 8 § ja

Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018).

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 990 €

Päätöksestä peritään valtioneuvoston asetuksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes- kusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) mukainen suoritemaksu. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään 55 €/h. Tämän päätöksen käsittelyyn käytettiin 18 tuntia eli maksu on yhteensä 990 €. Laskutus hoide- taan muistiotositteella.

(Koodaus: toiminta 3802301352, suorite 3800114202 ja tyks 3800251402)

VALVONNAN MAKSULLISUUS

Ympäristönsuojelulain 205 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan ELY-keskus voi periä maksun valvontatoimista, jotka ovat tarpeen 136 §:n 2 momentissa tarkoitetun pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta tehdyn päätöksen noudattamisen varmistamiseksi. Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Valvontatoimenpiteitä koskeva lasku lähetetään vuosittain.

Valvontatoimenpiteet:

alle 6 tuntia 150 €, 6-13 tuntia 385 €, 14-27 tuntia 1 155 € ja 28-41 tuntia 1 925 €.

(19)

PÄÄTÖKSEN JAKELU Päätös hakijalle

Jäljennös maksutta (sähköisenä):

Kiinteistön omistaja Inarin kunta

Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus

TIETOJÄRJESTELMÄÄN MERKITSEMINEN

Kiinteistön maaperää koskevat tiedot lisätään valtakunnalliseen maaperän tilan tieto- järjestelmään (kohde ID 20006900).

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen ja päätöksen käsittelystä perittyyn maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

HYVÄKSYNTÄ

Tämän päätöksen on esitellyt insinööri Anna-Kaisa Puhakka ja ratkaissut ylitarkastaja Vesa-Matti Määttä. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti ja merkintä hyväksynnästä on asiakirjan lopussa.

LIITTEET Liite 1. Sijaintikartta

Liite 2. Kunnostus- ja tutkimuspiirustus Liite 3. Valitusosoitus (LAP YSi 02V)

(20)

Liite 1.

(21)

Liite 2.

(22)

Liite 3.

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Lapin ELY-keskuksen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto- oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 29.11.2019.

Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövai- kutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä toiminnan sijaintikunnan ja vai- kutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja asiassa yleistä etua valvova vi- ranomainen. Valitusoikeus on myös saamelaiskäräjillä ja kolttien kyläkokouksella ym- päristönsuojelulaissa ja vesilaissa säädetyn mukaisesti.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta

- valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi)

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan

- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimi- teta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta

Valituksen toimittaminen Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjel- män on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös faksina tai sähköpostilla, jolloin valitus- kirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tie- tojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituk- sen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot

käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs

postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa

puhelin: 029 564 2780

faksi: 029 564 2760

sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi

aukioloaika: klo 8–16:15

Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryh- missä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Mak- suvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

LAP Ysi 02V

(23)

godkänts elektroniskt

Esittelijä Puhakka Anna-Kaisa 30.10.2019 12:34 Ratkaisija Määttä Vesa-Matti 30.10.2019 13:03