Alanyan tarjonta ympärivuotisena hyvinvointimatkakohteena

(1)

Alanyan tarjonta ympärivuotisena hyvinvointimatkakoh- teena

Martina Linna

Opinnäytetyö

Matkailun Liikkeenjohdon koulutusohjelma

(2)

Tiivistelmä

Tekijä

Martina Linna Koulutusohjelma

Matkailun Liikkeenjohdon koulutusohjelma Opinnäytetyön nimi

Alanyan tarjonta ympärivuotisena hyvinvointimatkakohteena

Sivu- ja liitesi- vumäärä 66 + 10

Tämän opinnäytetyön aiheen taustana on tekijän mielenkiinto kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, hyvinvointimatkailuun ja Alanyaan hyvinvointimatkakohteena.

Opinnäytetyön tarkoitus on perehtyä Alanyaan ympärivuotisena hyvinvointimatkakohteena.

Opinnäytetyön tietoperustassa perehdytään ensin aiheeseen mitä hyvinvointi on, jonka jäl- keen pääsemme hyvinvointimatkailuun ja hyvinvointimatkailun COVID-19-pandemian jälkei- seen kysyntään. Tästä matkaamme Turkkiin ja Alanyaan. Perehdymme Alanyaan hyvinvointimatkakohteena ja sen potentiaalisuuteen ympärivuotisena hyvinvointimatkakohteena sekä mitä vaikutuksia tällä on Alanyalle. Lisäksi katsastamme kuinka hyvinvointimatkat rakentuvat ympärivuotiseksi tuotteeksi.

Opinnäytetyön tietoperusta koostuu hyvinvoinnista, matkailusta ja näiden kahden aiheen yhdistämisestä Alanyaan ympärivuotiseksi tuotteeksi. Lisäksi käsitellään millä tavoin hyvinvointimatkailu vaikuttaa kohteeseen positiivisesti, kohteen SWOT-analyysi ja mitä kaikkea Alanya tarjoaa tällä hetkellä hyvinvoinnista kiinnostuneille matkailijoille.

Opinnäytetyö on tehty toimeksiantona Lauri Lehtoviralle. Hän on monien vuosien matkailualan ammattilainen ja toiminut matkailualalla koko ikänsä sekä toimii tällä hetkellä erityis- asiantuntijana Risteilykeskukselle ja Lomalinjoille. Tällä opinnäytetyöllä on myös tarkoitus avustaa tekijän liiketoimintasuunnitelmaa mahdollisien hyvinvointimatkojen suunnitteluun ja toteutuksiin tulevaisuudessa, hyödyntäen monien vuosien tekijän taustaa matkailualalla ja hyvinvointialalla.

Tässä opinnäytetyössä kvantitatiivisen tutkimuksen eli määrällisen tutkimuksen kautta kartoitettiin Alanyan soveltavuutta ympärivuotisena hyvinvointimatkakohteena. Kyselytutki- muksen perusteella voidaan sanoa, että hyvinvointimatkat Alanyassa kiinnostavat ja suo- malaisilla on kysyntää näille matkoille. Tulevaisuudessa näitä matkoja voidaan lähteä ke- hittämään.

Alanya tunnetaan tällä hetkellä rantalomakohteena, mutta hyvinvointimatkojen tarjonnalla, kohteesta saadaan uudenlaista imagoa. Kehityksenä Alanyan täytyisi keskittyä luomaan yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa ja aloittaa rakentamaan hyvinvointimatkoille tarkoi- tettuja lisäpalveluita ja tiloja.

Asiasanat

Hyvinvointi, hyvinvointimatkailu, Alanya, ympärivuotinen kohde

(3)

Sisällys

1 Johdanto ... 1

2 Hyvinvointi ... 3

2.1 Kokonaisvaltainen hyvinvointi ... 3

2.2 Liikunta ... 6

3 Hyvinvointimatkailu ... 7

3.1 Hyvinvointimatkailijan määritelmä ... 11

3.2 Hyvinvointimatkailu COVID-19-pandemian jälkeen ... 12

4 Turkki hyvinvointimatkailussa ... 15

4.1 Alanya – Turkin Riviera, Välimeren helmi ... 15

4.2 Ilmasto ja luonto ... 18

4.3 Lentoyhteydet Alanyaan ... 19

5 Alanya hyvinvointimatkakohteena ... 21

5.1 Hotellit ... 22

5.2 Turkkilainen gastronomia hyvinvointimatkoille ... 23

5.3 SPA-kulttuuri ... 24

5.4 Aktiviteetit hyvinvointimatkailijalle ... 25

6 Alanyan potentiaalisuus ympärivuotisena hyvinvointimatkakohteena ... 26

6.1 Vaikutukset Alanyalle ympärivuotisena hyvinvointimatkakohteena ... 27

6.2 Alanyan SWOT-analyysi ... 27

7 Hyvinvointimatkat ympärivuotiseksi tuotteeksi ... 30

7.1 Yhteistyö ... 33

7.2 Markkinointi ... 34

8 Tutkimuksen suunnittelu ... 36

8.1 Tutkimusmenetelmä ... 36

8.2 Tutkimuksen toteutus ... 37

9 Tutkimustulokset ... 39

9.1 Taustatiedot ... 39

9.2 Hyvinvointi ... 42

9.3 Matkailu ... 45

9.4 Johtopäätökset... 52

10 Pohdinta ... 54

10.1 Kehitysehdotuksia Alanyalle... 55

10.2 Omakohtainen oppimisprosessi ... 58

Lähteet ... 59

Liitteet ... 67

Liite 1. Alanyan Hyvinvointi- ja aktiviteettiloman pilottiviikko ... 67

(4)

1 Johdanto

Opinnäytetyön tarkoitus on perehtyä Alanyaan ympärivuotisena hyvinvointimatkakohteena. Tämän opinnäytetyön kvantitatiivisen eli määrällisen tutkimuksen kautta kartoitettiin Alanyan soveltavuutta ympärivuotisena hyvinvointimatkakohteena. Opinnäytetyön tavoitteena on saada pääotsikon alaongelmiin vastauksia. Jotta saatiin mahdollisimman laaja vastaus, aihe jaettiin viiteen alaongelmaan.

− Mitä on hyvinvointi?

− Mitä tarkoittaa hyvinvointimatkailu?

− Mitä Alanya tarjoaa hyvinvointimatkakohteena?

− Onko Alanyan potentiaalisuutta ympärivuotisena hyvinvointimatkakohteena?

− Kuinka Alanyan hyvinvointimatkat kehittyvät tuotteeksi?

Opinnäytetyön aiheen taustana on tekijän monien vuosien mielenkiinto kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, kohteeseen ja maahan, sen kulttuuriin, historiaan ja mahdollisuuksiin.

Tekijän ensimmäinen koulutus liikuntaneuvojana, mikä on yhteydessä myös liikunnanoh- jaamiseen sekä lisäkoulutus hyvinvointivalmentajana, on tuonut tekijälle mahdollisuuden työskennellä hyvinvointialalla. Tätä kautta tekijä on saanut seurata niin nuorten, lasten kuin aikuisten tasapainoilua hyvinvoinnin kanssa. Tekijä on nähnyt kuinka ihminen voi olla todella väsynyt ja stressaantunut monien erilaisten kuormittavien tekijöiden vuoksi.

Vuonna 2008 tekijä lähti aktiviteettioppaaksi silloiselle Finnmatkoille, joka nykyään on TUI.

Tuolloin tekijällä ei ollut minkäänlaista kuvaa henkilökohtaisesti koko Turkin maasta, vain se mitä media antoi ymmärtää. Tekijä yllättyi suuresti ja positiivisesti. Maa on mennyt eteenpäin ja Alanya kohteena on muuttunut paljon sitten vuoden 2008.

Alanyassa, tekijä on asunut ympäri vuoden melkein kolme vuotta sekä opasaikoinaan aina kokonaisen kauden ajan. Yksi kausi kesti kuudesta seitsemään kuukautta. Tekijä on työskennellyt seuraavanlaisesti matkailun parissa (jo yli 10 vuotta) matkatoimistoille enti- selle Finnmatkoille eli nykyiselle TUI:lle, Nazarille ja Deturille mm. aktiviteettioppaana, matkaoppaana, supervisor, kohdepäällikkönä, uimaopettajana, liikunnanohjaajana, hyvinvointimatkojen vetäjänä ja lentokentällä matkustajapalveluvirkailijana. Hotellialalla tekijä on toiminut myyntineuvottelijana, guest relations officer ja matkamessuilla mm. Turkin val- tion matkailutoimistolle vuonna 2012 sekä on ollut Matkaoppaat tv -sarjassa 4. tuotanto- kaudella mukana. Lisäksi tekijä on paikallisille yrityksille työskennellyt liikunnan ja hyvinvoinnin parissa eli liikunnanohjaajana, uimakoulun opettajana, zumbaohjaajana, hyvinvointivalmentajana ja kuntosalilla. Tekijä on suunnitellut ja järjestänyt 2015 joulukuussa sekä 2016 keväällä hyvinvointimatkoja. Tarkoituksena oli luoda uutta kehitystä Alanyalle.

(5)

Alanyasta kohteena tekijällä on laajasti tietoa ja kontakteja matkailualan henkilöihin, jotka työskentelevät Alanyan turismin ja matkailun kehittämisessä. Tässä opinnäytetyössä on Sükrü Cimrinin haastattelu liitteenä (liite 2). Tekijä on tehnyt etähaastattelun Cimrinille, joka työskentelee Alanyan matkailun edistämissäätiössä (ALTAV), on neuvoston jäsen Alanyan kauppakamarissa ja Turkin kaupan ja talousklubin puheenjohtaja Antalyassa (TEDKER) sekä Cimrin kuuluu myös Alanyan hotellien yhdistykseen. Cimrin on myös sol- minut ystävyyskaupunkisopimuksen Rovaniemen kanssa vuonna 2008.

Tekijän henkilökohtaisen kokemuksen vuoksi, tekijä näkee, että Alanyassa on tarjontaa enemmänkin kuin vain rantalomakohteena. Alanya soveltuu hyvinvointimatkoihin sekä paikallinen gastronomia on omaa luokkaansa, mikä myös soveltuu loistavasti hyvinvointimatkoille.

(6)

2 Hyvinvointi

Hektinen elämänvaihe, jossa perhe tai perheet, työ tai työt, kodin hoitaminen, monet har- rastukset ja muut yksityiselämän tilanteet voivat viedä yllättävän paljon aikaa. Tämän pai- nolastin kanssa unohdetaan oma kokonaisvaltainen hyvinvointi. Unohtaessaan tämän, ei jakseta auttaa muita ja olla läsnä muille ihmisille. Uusi tekijä on COVID-19 eli koronavirus, mikä valtasi koko maailman. Koronavirus on koetellut monia ihmisiä koko maapallolla niin henkisesti kuin fyysisestikin.

Yleiskielessä hyvinvoinnilla viitataan hyvään terveydentilaan ja taloudelliseen vaurauteen.

Hyvinvoinnista on tullut monen ihmisen elämässä herättävä tekijä, varsinkin omaan terveyteen liittyen. Hyvinvointi sanana tuo monelle erilaisen mielikuvan mitä hyvinvointi on.

Joillekin hyvinvointi merkkaa taloudellista puolta tai terveellistä ruokavaliota ja joillekin tämä on aivan jotain muuta. Kuitenkin sana hyvinvointi on pelkkänä sanana hyvin laaja käsite. Tätä on hyvä hieman rajata. Näin ollen on parempi puhua peruskokonaisvaltai- sesta hyvinvoinnista, jolloin kaikki liittyy kaikkeen, kuten uni, ravitsemus, sosiaaliset suhteet, työ, liikunta ja moni muu asia. Puhuessamme kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista mennään moneen eri tekijään mihin meidän kaikkien tulisi kiinnittää huomiota. Maailman terveysjärjestöllä (WHO) on hyvä viesti koskien terveyttä, heidän tavoitteensa on tuoda esille, että korkeamman terveystason saavuttaminen on jokaisen ihmisen perusoikeuksia uskonnosta, sosiaalisesta tilanteesta, taloudellisesta tilanteesta, rodusta tai poliittisesta vakaumuksesta huolimatta. (WHO 2020).

Kokonaisvaltainen hyvinvointi on meille kaikille tärkeää. Hektinen elämäntyyli ja monet är- sykkeet tuovat erilaisia stressi tekijöitä ja taas stressi voi laukaista erilaisia sairauksia, al- lergioita, huonontaa unen laatua, ruokahaluttomuutta ja paljon muuta. Mitä sitten tämä kokonaisvaltainen hyvinvointi pitää sisällään?

2.1 Kokonaisvaltainen hyvinvointi

Kokonaisvaltainen hyvinvointi on oman elämän ylläpitämistä mielekkäänä omalla toimin- nallaan, eli itse voit vaikuttaa kokonaisuudessaan omaan hyvinvointiin. Oman itsensä tun- teminen on hyväksi ja omaa kehoa on hyvä kuunnella sekä omien voimavarojen kuuntelu ja näiden havainnointi on tärkeää. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lähtökohdat löytyvät eri osa-alueilta, joihin lukeutuu vähintään kuusi aluetta (Global Wellness Institute 2020), mielen hyvinvointi, henkinen hyvinvointi, fyysinen hyvinvointi, ravitsemus sekä lepo ja palautuminen. Ihmisen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille kestävä perusta löytyy erinomaisesti

(7)

näistä kuudesta osa-alueesta. Yhden osa-alueen hallitseminen ei riitä, kun puhutaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Nämä osa-alueet liittyvät kaikki toisiinsa. Elämän hekti- syyden, työn ja muiden tekijöiden lisääntyessä ei päästä siihen tilaan missä meidän olisi hyvä olla, voidaksemme kokonaisvaltaisesti hyvin. Jos nukut huonosti monta yötä peräk- käin, saatat tällä menetelmällä pilata oman ravitsemuksen, eli syöt mitä sattuu ja näin ruo- kailusta tulee heikompilaatuinen. (Mäkelä 2016, 183). Ravitsemuksen ollessa epätasapai- nossa, kehon oma normaali energiataso, vireystila, vastustuskyky ja keskittymiskyky heik- kenee. Tässä nähdään, kuinka uni ja ravitsemus ovat yhteydessä toisiinsa. Kokonaisval- tainen hyvinvointi ei tule taikaiskusta, vaan ihmisen itse on panostettava omaan elä- määnsä ja haluun tavoitella hyvää oloa ilman stressiä. Joskus tämä vaatii elämäntapa- muutoksen ravitsemuksesta lähtien. Maailman terveysjärjestön eli World Health Organiza- tion (WHO) mukaan ihmisen terveys on henkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila.

(WHO 2020).

Vaikuttajamedian sivustolla oleva blogi nimeltä ”Tyttö sinä olet vahva” ja blogin kirjoittaja Minna Ahmonsaari kuvasi hyvin mitä kokonaisvaltainen hyvinvointi on. Hän kiteyttää erinomaisesti vahvasti sanomalla ”kokonaisvaltainen hyvinvointi on jokaisen oma henkilökoh- tainen kokemus”. (Ahmonsaari 21.07.2020). Tämä lause vahvistaa erinomaisesti, että kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa on eri tekijöitä, ja yhdellä osalla näistä tekijöistä ei päästä pitkälle. Jokainen ihminen on erilainen rakenteeltaan, mieleltään, terveydeltään ja fyysiseltä kunnoltaan. Siksi on tärkeää osata kuunnella itseään, ja ymmärtää oma elämän- tilanne, jotta kokonaisuus toteutuisi.

Mainitut kuusi kokonaisvaltaista osa-aluetta määritellään seuraavanlaisesti: Ensimmäi- senä ja toisena osa-alueina on henkisen ja mielen hyvinvointi, näillä kahdella on merkit- tävä tekijä omassa hyvinvoinnissa. Mielen hyvinvoinnilla johdat itseäsi ja omaa hyvinvoin- tiasi. Tällä osa-alueella pitäisi pystyä määrittelemään oma elämä mielekkääksi, elämän tavoite. Jotta tavoitteen pystyy määrittelemään, pitäisi olla hyvää itsetuntemusta eli täytyisi olla tutustunut itseensä. Mielen hyvinvointi luo itselle aitoja merkityksellisiä tunteita, kuten oman toiminnan tiedostaminen, omien tunteiden ymmärtäminen ja kuunteleminen sekä omat valinnat ja päätökset liittyvät tunteisiin. Nämä puolestaan tukevat ja täydentävät tavoitteen saavuttamista. Mielen hyvinvointiin ja henkiseen hyvinvointiin kuuluu mm. sosiaaliset suhteet. Sosiaaliset suhteet ovat yksi ihmisen voimavara. Ilman sosiaalisia suhteita ihminen tuntee itsensä yksinäiseksi ja ulkopuoliseksi. Yksinäisyys voi johtaa monesti ma- sentumiseen, josta voi kasvaa suurempi sairaus. Sosiaaliset suhteet tuovat päivään uutta energiaa ja elämänlaatu paranee. Tässä korostuu henkinen hyvinvointi. Jos sosiaalisia suhteita ei ole ja erilaisia tunteita ei pystytä käsittelemään, ihminen voi henkisesti huonosti. (THL 10.09.2019).

(8)

Kolmantena osa-alueena on fyysinen hyvinvointi ja tällä tarkoitetaan toimintakyvyn kannalta tärkeää liikkumista ja liikunnallista toimintaa. Fyysinen aktiivisuus tuo monia hyötyjä, mainittakoon terveysvaikutukset, psyykkiset vaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset. Liikun- nalla lisätään ihmisen omaa hyvinvointia sisäisesti ja lisäksi tulee ulkoinen hyvinvointi -it- setunto. Kun ihminen voi sisältä hyvin, se näkyy myös ulospäin. Kokonaisuudessaan liik- kuminen tuo arkeen ja sen ulkopuolelle monia positiivisia tekijöitä mikä parantaa jaksa- mista, virkistää mieltä ja lisää keskittymiskykyä. Liikunnalla hallitaan monia haittatekijöitä, esimerkiksi stressiä, negatiivia ajatuksia ja ehkäistään monia sairauksia. (UKK-instituutti 2019).

Neljäntenä osa-alueena on ravitsemus, tämä on tärkeä tekijä kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa. Ravitsemus vaikuttaa moniin tekijöihin kuten unen laatuun, vireystilaan, painon- hallintaan, keskittymiskykyyn, vastustuskykyyn, jaksamiseen eli vireystilaan, mieleen ja vatsan toimintaan. Ravitsemuksessa suositellaan syömään laadukkaasti, monipuolisesti ja muistamaan ruokailun rytmitys ja ruokailun kohtuus, riittävyys ja myös rentous syömiseen.

Suomalaisille on tehty monien vuosien ajan ravitsemussuositus ruokalautasmallista. Lau- tasen pitäisi täyttyä puolet kasviksista, perunasta, pastasta tai riisistä ja liha, kala, kana tai muusta proteiininlähteestä. Hyvä ajatusmalli on, että ruoasta hiilihydraattien määrä on 45–

60 %, proteiinit 10–20 % ja hyvänlaatuinen rasva 25–40 %. (Ravitsemussuositukset 2014, 47).

Viidentenä ja kuudentena osa-alueina on lepo ja palautuminen. Nämä ovat tärkeimmistä osa-alueista terveyden sekä kehityksen kannalta. Lainatakseni lääkäri Timo Partosen sanoja hänen tutkimuksestaan unesta, ”ihmisen on nukuttava, koska uni on ihmisen perus- tarve” (Partonen 2017), vahvistaa monien lääkäreiden, hyvinvointi- ja terveysalan vaikutta- jien tietoisuuden unen tärkeydestä. Päivittäiset haasteet ja arjen askareet tuovat keholle rasituksia, jolloin keho vaatii palautumisen. Ilman palautumista, ihminen ei jaksa loputtomiin. Unella on tärkeitä tehtäviä meidän terveydessämme, mm. fyysinen lepo ja voimien palautuminen, muistin toimiminen, vastustuskyvyn ylläpitäminen, painonhallinta ja vireysti- lan vaikutukset positiivisesti. Kun ihminen ei ole saanut riittävästi unta, hänellä esiintyy hermostuneisuutta, stressiä, heikentynyttä keskittymiskykyä ja vastustuskyky laskee, altis- tuu helpommin sydän -ja verisuonitaudeille, diabetesriski voi kasvaa ja monia muita negatiivisia tekijöitä. Ennen nukkumaan menoa olisi tärkeää rauhoittua ja pyrkiä menemään aina samaan aikaan nukkumaan, viimeistään jo silloin, kun keho viestittää unen tarvetta.

(Terve 2020).

(9)

Eli kokonaisvaltainen hyvinvointi on henkilökohtaisesti itsensä kehittämistä, meillä on vas- tuu omasta itsestämme ja valinnoista, käyttäytymisistämme sekä elämäntyylistä. Kokonai- suudessaan tähän vaikuttavat fyysiset, sosiaaliset ja kulttuuriset ympäristömme, jossa elämme. (Global Wellness Institute 2020).

2.2 Liikunta

Liikunnalla on tutkitusti paljon vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ja sairauksien ennalta eh- käisyyn. Kuten aikaisemmin jo mainittiin yksi osa-alueista – fyysinen hyvinvointi, tarkoittaa tämä pitkälti liikunnallista muotoa. Ihmisen elimistö ja keho tarvitsevat rasittavia eli hen- gästyttäviä tekijöitä, jotta elimistö kuten sydänlihas pumppaa verta ja harjoittaa lihaksia.

(UKK-instituutti 2019). Tämä pienikin hengästyttävä rasitus saadaan liikunnalla aikaan. Lii- kunnalla voidaan tarkoittaa reipasta kävelyä ja koulussa opittu neljän P-sääntö (PPPP), eli pitää pystyä puhumaan puuskuttamatta. Tämä on tehty myös säännöksi lenkkeilyn aloitta- miselle. (Yle 2011). Ihmisen peruskunto ei saisi olla niin huonossa kunnossa, että portaiden nousu aiheuttaa voimakasta hengästymistä. Siksi suositellaan aina hyötyliikuntaa, jo- hon kuuluu portaiden käveleminen hissin sijaan. Jo pienikin parannus omassa liikkumi- sessa auttaa voimaan kokonaisvaltaisesti hyvin. (Hintsala 16.03.2018).

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan liikunnalla luodaan edellytyksiä koko väestön lii- kunnalliselle elämäntavalle. Tämän tavoitteena on, että koko Suomi liikkuu terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittävästi. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2020). Liikunnan edistä- miseen on tehty tavoitteet ja nämä on asetettu liikuntalaissa. Tarkoituksena on edistää eri -ikäisten hyvinvointia, terveyttä, mahdollisuuksia liikkua, parantaa lasten ja nuorten kas- vua ja kehitystä sekä mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa. Näillä asioilla edistetään fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2020).

Uuden lajin ja liikkumisen oppiminen vie kuitenkin sen pienen osan ajasta, että keho tot- tuu. Tarkoitetaan, että heti ei pidä lähteä pitkän tauon jälkeen rehkimään sata lasissa.

(Mäkelä 2016, 173). Laji kuin laji, kehittyminen ja kehon oma toiminta mitataan viikoissa ja kuukausissa. Tästä syystä on tärkeää, että antaa itselleen aikaa totutella uuteen tekemi- seen, jotta liikkumisesta tulee osa elämäntapaa. (Mäkelä 2016, 176).

(10)

3 Hyvinvointimatkailu

Hyvinvointimatkailussa yhdistyy matkailuala ja hyvinvointiala. Näiden kahden alan yhdistä- misestä syntyy hyvinvointimatkailu. Hyvinvointimatkailu ei ole pelkästään itse pelkkä matka, vaan tie oman kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin elämäntavoille, joita matkalla voi oppia sekä sen ylläpitämistä. (GWI, 2018). Vuonna 2018 Global Wellness Instituutti katsoi, että monet matkat sisältävät ei niin laadukasta matkustamista ja mahdollistaa stressaantu- miseen. Hyvinvointimatkailu tuo mahdollisuuden muuttaa ominaisuudet positiivisemmaksi ja näin ylläpitää sekä parantaa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Määritelmä on, että hyvinvointimatkat ovat matkoja, jotka parantavat ja ylläpitävät kokonaisvaltaista hyvinvointia.

(Global Wellness Tourism Economy Reprot 2018, 9). Määritelmä sopii hyvin yhteen Maail- man terveysjärjestön kanssa koskien fyysisen, sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin tilaa.

(WHO 2020). Myös Wellness Tourism Association vahvistaa lisäten, että hyvinvointimatkailu auttaa aloittamaan terveellisemmän elämäntavan ja lisäämään ihmisen kiinnostusta omaan hyvinvointiin. (WTA 2020).

Business Finlandin mukaan hyvinvointimatkailu on kansainvälisesti noussut ala matkailun saralla. Ihmiset ovat yhä enemmän kiinnostuneet omasta hyvinvoinnistaan ja näin ollen hakeutuvat lomakohteisiin missä myös saa liikkua, eikä pelkästään maata ja olla paikal- laan auringossa. Hyvinvointimatkat jo nimeltään pyrkivät tuomaan lomalle kokonaisvaltaista hyvinvointia. (Business Finland 2020).

Vuosina 2015–2017 hyvinvointimatkailu kasvoi 6,5 prosenttia, nopeammin kuin koko matkailuala. Hyvinvointimatkoja tehtiin 830 miljoonaa niin kansainvälisesti kuin kotimaisesti vuonna 2017. Globaalin hyvinvointimatkailu instituutin mukaan tämä vastaa 17 prosenttia kaikista matkailumenoista. Vuonna 2017 hyvinvointimatkailulla taottiin 639 miljardin dolla- rin markkinat, ja vielä tuolloin ennustettiin arvon nousevan 919 miljardiin dollariin vuoteen 2022 mennessä. (GWI 2018).

Wellness Tourism Association on kehittänyt hyvinvointimatkailulle sanaston, josta kokonaisuudessaan saa tiivistetyn paketin (kuva 1). Alan kehittyessä eteenpäin, sanastoa tul- laan mahdollisesti lisäämään. (Wellness Tourism Association s.a.).

(11)

Kuva 1. Hyvinvointimatkailun sanasto. (WTA s.a.).

Sanastojen merkitys kuvataan seuraavanlaisesti WTA:n mukaan. (WTA s.a.).

- ”Wellness Tourism” on Hyvinvointimatkailu. Maailmanlaajuinen tavoite mitä mark- kinoidaan asiakassegmenteille, jotka haluavat hyvinvointimatkoja.

- ”Wellness Travel” on Hyvinvointimatka. Asiakas pystyy ylläpitämään sekä tukemaan matkallaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja asiakkaat, jotka haluavat aloittaa uuden elämäntavan.

- ”Wellness Traveler” on Hyvinvointimatkailija. Hyvinvointimatka on ensisijainen tarkoitus.

- ”Wellness Vacation” on Hyvinvointiloma. Asiakas voi itse aikatauluttaa ja päättää minkälaista hyvinvointia lomaltaan haluaa.

- ”Wellness Retreat” on Hyvinvointiretriitti. Kuuluu kahteen eri määritelmään WTA:n mukaan, ensimmäinen on monen päivän ohjattu ja aikataulutettu retriitti. Matkan sisältöön kuuluu mm. luentoja, työpajoja, ohjaajat, tietyt aktiviteetit ja suunniteltu ruokailu. Toisena on majoitukseltaan pienempi paikka ja hyvinvointimatkailijalle suunnattuja palveluita mutta vähemmän, sisältää kokemuksia ja jonkun verran aktiviteetteja.

- ”Wellness Resort” on Hyvinvointilomakeskus. Palveluun kuuluu mm. terveellisem- piä ruokia, enemmän hyvinvointiin liittyviä palveluja, majoitus ja monipuolisemmat aktiviteetit.

- ”Wellness Destination” on Hyvinvointimatkakohde. Maantieteellinen kohde, mikä parantaa alueen elämää osana hyvinvointia.

(12)

Aikaisemmin on puhuttu paljon terveysmatkailusta, mutta nyt viime aikoina on selkeästi tullut enemmän puheeksi hyvinvointimatkailu. Verhelä ja Lackmanin mukaan terveysmatkailu ja hyvinvointimatkailu ovat sisällöltään hieman päällekkäisiä käsitteitä. (Verhelä &

Lackman 2003, 139). Tekijälle nämä kaksi käsitettä ovat erilaisia. Terveysmatkailu käsit- teenä on tekijän mielestä enemmänkin esimerkiksi hampaiden hoitoa, ja matkoja mitkä vaativat lääkärissä käynnin. Hyvinvointimatkat ovat enemmänkin itseensä keskittymistä ja omasta kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista mielen, levon, liikunnan ja ter- veellisemmän ravitsemuksen kera. Käsitteenä hyvinvointimatkailu nousee esille juuri näin, kuten tekijä muotoili, eli ihminen ja hänen hyvinvointinsa käsitetään kokonaisvaltaisemmin. (Verhelä & Lackman 2003, 140). Myös Global Wellness Instituutti (GWI) toteaa, että terveysmatkailu ja hyvinvointimatkailu ovat kaksi eri asiaa. Terveysmatkalla tarkoitetaan enemmän lääketieteen matkailua ja hyvinvointimatkailulla ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia (kuva 2). (GWI 2020).

Kuva 2. Terveysmatkailun ja hyvinvointimatkailun erot. (GWI s.a.).

- Terveysmatkailu on reaktiivista ja tarkoituksena on hoidollisempia menetelmiä, kuten hoitaa sairauksia, joita kotona ei voida hoitaa ja tehdä lääketieteellisiä leik- kauksia, esimerkiksi hammashoitoja.

- Hyvinvointimatkailu on proaktiivista, jossa halutaan ylläpitää omaa kokonaisvaltaista hyvinvointia ja pyritään elämäntapamuutokseen.

(13)

Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kuuluu liikunta, kuten aikaisemmassa kappaleessa tuli todettua. Liikuntamatkailu on yhtä kuin hyvinvointimatkailu. Liikuntamatkailussa hyödynne- tään eri kohteiden liikunnallisia mahdollisuuksia, kuten esimerkiksi kuntosalit, tapahtumat ja muut liikunnalliset aktiviteetit. (Verhelä & Lackman 2003, 125). Hyvinvointimatkailu alkoi siis tehdä jo nousuaan yli 10 vuotta taaksepäin kuitenkin hieman eri termeillä, esimerkiksi juuri liikuntamatkailu ja terveysmatkailu. Tänä päivänä käytetään paljon sanaa ”wellness”

englannin kielestä. Suomeksi käännettynä tämä tarkoittaa hyvinvointia. Kansainvälisesti on selkeästi helpompaa käyttää termiä ”wellness-matkailu”, kuten Verhelä ja Lackman to- teavat. (Verhelä & Lackman 2003, 193).

Hyvinvointimatkailun merkitys nähdään hyvin matkanjärjestäjien sivuilla. Monet matkanjär- jestäjät, mainittakoon muutamat, TUI, Tjäreborg, Aurinkomatkat ja Apollomatkat tarjoavat paljon erilaisia aktiviteettejä ja koulutettuja ohjaajia heidän kohteissaan sekä tarjoavat omien työntekijöidensä lisäksi ulkopuolisien ohjaajien matkoja. Tekijä työskenteli vuonna 2008 Finnmatkoilla (TUI) aktiviteettioppaana. Työ sisälsi asiakkaiden liikuttamista. Päivän ohjelmaan kuului mm. vesijumppaa, koripalloa, jalkapalloa, rantalentopalloa, tikan heittoa, aamujumppaa rannalla ja aerobic-tunteja. Viikon ohjelmat oli tehty valmiiksi aina ennen uuden viikon alkua ja uusien asiakkaiden saapumista. Koko viikon lomailijat saivat pitää itsestään huolta ja keskittyä omaan hyvinvointiin. TUI on lisännyt valikoimiinsa myös uima- koulu mahdollisuuden perheen pienimmille ja myös aikuisille. Vuonna 2016 tekijä työsken- teli uimaopettajana Turkissa Alanyassa TUI:lla, ja silloin tekijä huomasi positiivisen kysyn- nän tämän palvelun suhteen. Uimataito on tärkeää, olet uimataitoinen uidessasi 200 met- riä yhteen menoon, joista 50 metriä selällään. (Uimataito 2020). Muutkin matkanjärjestä- jät tarjoavat tänä päivänä uimakouluja ja paljon puhutut Les Mills -tunnit ovat tehneet mat- kanjärjestäjien omista aktiviteettioppaista haluttuja liikuttajia. Kuitenkin matkanjärjestäjillä on valikoimissaan vain tietyt hotellit, mitkä tarjoavat näitä palveluja, mutta eivät kuitenkaan pois sulje hyvinvointialan ammattilaisten tarjoamia ohjausmatkoja. (TUI 2020; Tjäreborg 2020; Aurinkomatkat 2020; Apollomatkat 2020).

Hyvinvointimatkailun voi ajatella ”summa summarum” -tyylillä. Ihminen haluaa tietoisasti saada itselleen kokonaisvaltaista hyvinvointia matkallaan, oli matkan kohde kotimaassa tai ulkomailla. Hyvinvointimatka voi sisältää erilaisia aktiviteetteja, kuten kävelyretkiä luonnossa, vaellusta, erilaisia liikunnallisia tuokioita ja kunnon kohottamista, tapahtumia mikä liittyy hyvinvointiin, kylpylässä käyntiä hoitaen oman kehon palautumista, mielen hoitoa, vesiliikuntaa, mm. SUP-lautailua ja matkan halutaan sisältävän terveellisempää ravitse- musta. Kuitenkin hyvinvointimatkoja suunniteltaessa tai myydessä tulee ottaa huomioon kaikenlaiset asiakkaat ja suunnitella hyvinvointimatka erilaisille asiakassegmenteille. Yksi

(14)

henkilö voi haluta toisenlaista aktiviteettia entä taas toinen. Joten kokonaisuus on tärkeää.

(Travel to Wellness 2020).

3.1 Hyvinvointimatkailijan määritelmä

Hyvinvointimatkailijasta on saatu kuva, että he ovat varakas pieni ryhmä, jotka hemmotte- levat itseään erilaisten hoitojen ja retriittien kautta. Hyvinvointimatkailijat ovat paljon suurempi ja monipuolinen asiakasryhmä monien erilaisten motiivien ja tavoitteiden vuoksi.

Heillä on myös omia arvoja minkä vuoksi haluavat matkaltaan hyvinvointia. (GWI 2020).

Hyvinvointimatkailijat jaetaan kahteen ryhmään Global Wellness Instituutin mukaan:

- Ensisijainen (miksi) hyvinvointimatkailija menee ympäristöön missä on rentouttavia tekijöitä, kuten joogaretriittejä, meditaatiohetkiä, luontoa sekä terveellistä ja puh- dasta ruokaa.

- Toissijainen (miten ja mihin) hyvinvointimatkailija menee kohteisiin missä pystyy kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kohtaamaan ja jatkamaan jo olemassa olevaa hyvinvointia sisältävää elämäänsä, esimerkiksi turkkilainen hamam (kylpylä), liikunnallisia mahdollisuuksia, kehonhuoltoa ja pitämään yllä terveellistä ruokavaliota saatavilla olevilla ravitsemus vaihtoehdoilla.

On myös mahdollista, että nämä kaksi täydentävät toisiaan, eli ensisijainen hyvinvointimatkailija voi liikematkallaan hyödyntää toissijaisen hyvinvointimatkailijan segmenttiä.

Mutta, toissijaiset hyvinvointimatkailijat ovat kiinnostuneempia erilaisista asioista liittyen omaan hyvinvointiin, kiinnostus ja kokemus kasvaa. (Global Wellness Tourism Economy 2018, 13). Ensisijaisiin matkailijoihin yksinkertaisemmin kuuluvat mikä ilmaisee, miksi matkalle ylipäätänsä lähdetään ja tosisijaisiin määrittävät, miten ja mihin matkustetaan, sisäl- täen näitä yllä mainittuja elementtejä. Matkailijat haluavat päästä irti normaalista arjesta ja hoitaa hyvinvointiaan rentoutuen, saada kokemuksia ja elämyksiä. Näiden asioiden yhteen saaminen vaatii kuitenkin sen, että kohde mihin matkustetaan, tarjoavat hyvän koko- naisuuden, jotta ensisijaiset ja toissijaiset hyvinvointimatkailijat ovat tyytyväisiä. (Verhelä ja Lackman 2003, 25–30). Suontaustan ja Tynin mukaan hyvinvointimatkailijat mielellään investoivat palveluihin, mitkä edistävät heidän hyvinvointiaan ja haluavat samalla tuntea nauttivansa omasta elämästä. Hyvinvointimatkailijat voidaan määritellä myös neljään eri segmenttiin, kuten nuoret iältään 20–24-vuotiaat, perheet pienten lasten kanssa, aikuiset iältään 40–50-vuotiaat ja vanhempi ikäryhmä 50–60-vuotiaat. (Suontausta ja Tyni 2005, 116).

Periaatteessa sukupuoleen ja ikään katsomatta, kuka vain voi olla erinomainen hyvinvointimatkailija, mutta Rubinstein artikkelin ”How the Wellness industry is taking over travel”

mukaan, Anne Dimon (Travel to Wellness, CEO) säväyttää, että suurin osa matkailijoista ovat naisia iältään 30–60-vuotiaat. (Rubinstein 04.02.2020).

(15)

Visit Finlandin tutkimuksen (2014) mukaan suomalainen hyvinvointilomailija hakee hyvää oloa liikunnan kautta. Motiivina kuitenkaan ei ole pelkästään aktiivinen lomailu, vaan myös itsensä henkinen ja fyysinen hoitaminen. (Hyvinvointimatkailustrategia 2014–2018, 4).

3.2 Hyvinvointimatkailu COVID-19-pandemian jälkeen

Tässä kappaleessa tarkistellaan millä tavoin koronaviruksen jälkeinen elämä vaikuttaa hyvinvointimatkoihin. Aiheesta COVID-19 (koronavirus) löytyy nyt jo jonkin verran tietoa, liittyen matkailuun ja hyvinvointimatkailuun. Vielä suurinta niin sanotusti huippua tämän aiheen tiimoilta ei ole tullut, ja tämä aihe varmasti muhii monien alan ammattilaisten mie- lessä.

Valitettavasti koko maailmaa ravistellut koronavirus pysäytti koko maailman matkailun maaliskuussa 2020. Vasta kesäkuussa 2020 nähtiin jo pienesti valoa tunnelin päässä, ja heinäkuussa Suomen puolesta rajoituksia alettiin purkamaan maihin missä katsottiin, että koronavirus on jonkin verran jo hallittavissa. (Ulkoministeriö 10.07.2020).

Koronavirus (COVID-19) on koetellut Suomen kansaa eri tavoin ja monille, joille työttö- myys teki tuloaan tietyillä aloilla, kuten matkailussa, toi monien kuukausien eristäytymisen sosiaalisesta ympyrästä. Yhtäkkinen elämänmuutos voi aiheuttaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin mielen ja henkisen hyvinvoinnin epätasapainoa, esimerkiksi taloudellisen vaih- doksen vuoksi stressiä ja unettomuutta. (Davis 2020). Davis, E. kertoo sivustolla ”Travel to Wellness” olevassa artikkelissaan, että vuonna 2014 tehdyt tutkimukset minkä tutkijat Amit Kuma, Thomas Gilovich ja Matthew Killingsworth teettivät, osoittavat kuinka jonkin asian suunnitteleminen vaikuttaa omaan mieleen positiivisesti. Matkan suunnitteleminen luo ihmisille miellyttävän tunteen ja sen ennakoiminen sekä tunne, mikä matkan odottami- sesta tulee, luo mielenterveydelle onnellisuuden tunteen. (Davis 2020). Toisen tutkimuksen mukaan minkä Wellness Tourism Worldwide teettätti vuonna 2011 koskien vuoden 2020 hyvinvointimatkailua kertoo, että matkailu tekee ihmiset kolmella tavalla onnellisem- maksi, matkojen suunnittelu ja niiden ennakointi, loman tuoma nautinto ja muistot, joita saadaan, kun ollaan lomalla. Samalla todetaan säännöllisten matkojen olevan hyväksi elämänlaadulle, eli työssäkäynti ja tuloksien aikaansaaminen paranee sekä oma terveys voi hyvin, kun uniongelmat ja sairaudet vähenevät. Hyvinvointimatkat vain tuovat positiivista vaikutusta omaan terveyteen ja matkailija parantaa omaa kuntoa henkisellä ja fyysi- sellä alueella. (WTW 2011, 10).

(16)

Hyvinvointimatka asiantuntijoiden keskuudessa aihe ”hyvinvointimatkat” on koettu aikaisemmin akateemisena aiheena keskusteluiden joukossa. Tänä päivänä kuitenkin matkus- tajien hyvinvointi on tullut tärkeämmäksi, kuin aikaisemmin ennen koronavirusta. Maail- manlaajuisen koronavirus pandemian laannuttua odotetaan, että tietoisuus ja kiinnosta- vuus terveellisimmistä vaihtoehdoista muuttuisi ja tulisi osaksi ihmisten elämää. Hyvin- vointimatkoista on tullut yksi painopistealue matkailijoille, matkailualalle ja hallituksille ym- päri maapalloa. Matkustaminen nähdään toimintana, mikä auttaa ja parantaa hyvinvointia.

(Puczkó 17.06.2020).

COVID-19-pandemian jälkeen olisi odotettavissa, että terveys ja hyvinvointi tulee olemaan ihmisillä ensimmäisenä ajatuksena tulevaisuuden matkoilla. Suunnitelmissa halutaan ajatella omaa hyvinvointia ja tehdä päätöksiä tämän mukaan. Ihminen tarvitsee lomaa, jossa hoidetaan omaa kehoa, mieltä ja henkistä vointia. (Travel to Wellness 2020).

Matkamessuilla 2020 tehty tutkimus ”Matkailututkimus ja lomamatkaennuste 2020” osoit- taa, että matkailun myönteisiä vaikutuksia kuvataan sanoilla; rentoutuminen, arjesta irti, kokemukset, elämykset ja kulttuuri sekä monia muita kuvaannollisia sanoja. Nämä mainit- semani kuvailut nousivat esille hyvin vahvana. Tulevaisuuden suunnitelmat lomamatkalle tutkimuksen mukaan oli seuraavanlaisia, ainakin 44 % halusi rantalomalle ja 51 % kau- punkilomalle. Teema- ja aktiviteettiloma oli 9 % vastanneiden mielessä ja taas kylpylä- loma 8 % vastanneiden mielessä. Tutkimus oli toteutettu online-kyselynä Forum-panee- lissa. Yhteensä kyselyyn oli vastannut 1061 henkilöä ja kohdistettu ikäluokka oli 18–74- vuotiaat. Vastaajapaneeli mikä muodostuu suurin piirtein 40.000 jäsenestä, olivat aktiivi- ikäisiä suomalaisia. (Lahtinen & Kiviranta 15.01.2020).

Wellness Tourism Assciation (WTA) luotsasi mielenkiintoisen webinaarin 25.06.2020. We- binaarin aiheena oli ”What industry stakeholders can tell us about the future of Wellness Tourism” eli Mitä alan sidosryhmät voivat kertoa meille hyvinvointimatkailun tulevaisuu- desta? Aihe käsitteli, miltä hyvinvointimatkailu voi näyttää vuonna 2030 ja mitä matkailuvi- ranomaisten on tiedettävä hallitakseen ”uusi normaali”. Webinaarissa mielenkiintoisen kohdan tutkimuksesta (koskien hyvinvointiloman motivaatioihin, kun ala alkaa jälleen el- pyä), esitteli Danny Kessler, joka toimii professorina Etelä-Koreassa Busan alueella yli- opistossa nimeltään Youngsan University. Ennen kesäkuun päättymistä tuloksia oli analy- soitu sellaiset 50 %. (WTA 25.06.2020). Lopullinen tutkimus oli lisätty Wellness Tourism Association sivustolle. Professori on WTA:n jäsen ja tutkimus tehtiin kolmen kuukauden ajalta huhtikuusta kesäkuun loppuun 2020 yhteistyössä WTA:n kanssa ja internet-kyse- lynä. WTA:n mukaan vastauksia annettiin 48 maasta yhteensä 3931, joista 80 % oli Poh-

(17)

jois-Amerikan alueelta. Tutkimuksen yhtenä kysymyksenä kysyttiin tärkeimmästä motivaa- tiosta varata hyvinvointimatka tai loma, ja sen mukaan miten COVID-19 (koronavirus) oli vaikuttanut vastaajan elämään. Tähän annettiin mahdollisuus vapaamuotoiseen vastauk- seen. Mielenkiintoisia lukuja kaiken kaikkiaan. Kysymys toi lisäsanoja yli 17 000 ja yli 2400 vastaajaa. Tärkeimpiä motivaatioita olivat mm. paluu arkeen n. 38 %, voida parem- min ja näyttää hyvältä n. 24 %, paremmat yöunet n. 17 %, oppia yleisellä tasolla paranta- maan omaa terveyttään n. 17 %, ulkoaktiviteetit n. 25 %, hiljaisuus ja rauhallisuus n. 21 % ja päästä arjen vaatimuksista pois n. 26 %. Avoimen kysymyksen kohdalla oli annettu erilaisia vastauksia, mutta tärkeimmiksi nousi esiin seuraavia, haluaa olla samanlaisten ihmisten kanssa tekemisissä eli sosiaalisuus, oma terveys ja hyvinvointi on tärkeää, luonnossa oleminen ja mielenterveyden parantaminen sekä hyvinvointimatka tulee olemaan yli 24 % vastanneiden henkilöiden keskipiste. Kokonaisuudessaan tähän kyselyyn vastan- neista olivat naisia (54 %), iältään 26–74-vuotiaita (73 %) ja ainakin 78 % kertoi, että osal- listuvat matkoillaan aina hyvinvointiin liittyviin aktiviteetteihin. (WTA 22.07.2020). Lisäyk- senä tähän WTA:n toimitusjohtaja, Anne Dimon uskoo, että tutkimuksen tuomat tulokset antavat tärkeitä tietoja matkailulle, kun ala lähtee elpymään pandemian jälkeen. (Dimon 22.07.2020).

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Markku Tervahauta oli antanut haastattelun Ylelle 09.09.2020. Aiheena oli COVID-19 eli koronavirus. Tervahaudan mukaan liiallinen median uutisointi koronaviruksesta voi aiheuttaa ihmisille henkistä kuormi- tusta ja kasvattaa mielenterveysongelmia. (Yle 09.09.2020).

(18)

4 Turkki hyvinvointimatkailussa

Turkki on ollut ja on edelleen suosittu matkailumaa eikä suotta, koska maan lämmin ilmasto, kulttuuri, historia ja rannat ovat tunnettuja maailmalla. Turkki on kartassa selkeästi näkyvä risteyskohta, jossa länsi ja itä kohtaavat. Anatolia on erittäin vanhaa asuttua aluetta ja suurin osa turkkilaisista ovat uskonnoltaan muslimeja. Maana Turkki on todella suuri, jo maan asukasluku kokonaisuudessaan vuonna 2019 oli yli 83 miljoonaa. (Türkiye Nüfusu 2019). Maan ilmasto on vaihtelevaa alueen mukaan, joten kaikki vuoden ajat löy- tyvät Turkista (kesä, syksy, talvi ja kevät). Selkeämpi ilmasto löytyy maan mannerilmas- tossa sisämaassa, koska kesällä on kuuma ja talvisin kylmä. Turkissa on monia laskette- lukeskuksia, vaikka ei ihan heti uskoisi. Lisäksi maa kätkee sisäänsä paljon UNESCO:n maailmanperintökohteita, jonne pääsee usein ihastelemaan lukuisilla retkillä ja omatoimi- sesti. (Rantapallo 23.08.2019).

Paikalliseen kulttuuriin kuuluu, että turkkilaiset ovat erittäin vieraanvarainen kansa. Turkki- laiset kohtelevat heidän vieraitaan ”Jumalan lähettäminä vieraina”. (Go Turkey Tourism 2020a). Menit sitten ostamaan mattoa, kampaajalle, turkkialaiseen hamamiin tai mitä vain, sinulle tarjotaan heti turkkilaista mustaa teetä tai muuta juotavaa ja pientä purtavaa. Heillä on aina vieraalle jotain tarjottavaa ja tästä tarjouksesta ei voi kieltäytyä. Vieraanvaraisuus on jokapäiväistä. (Alanya 2020a). Turkki sopii kaikille, niin lapsiperheistä yksinmatkustajiin asti. Jokaiselle on jotakin nähtävää, koettavaa ja kotiin ei lähdetä ilman elämyksiä ja muis- toja.

Suomen matkailualan liiton (SMAL) mukaan, Turkki oli kolmannella sijalla suomalaisten vapaa-ajan matkoihin suuntautuneista matkoista vuonna 2019. (SMAL 15.01.2020). Kult- tuuri ja matkailuministeriön mukaan Turkki toivotti tervetulleeksi yli 51 miljoonaa turistia vuonna 2019. Maailman matkailujärjestön mukaan 2018 vuonna Turkki oli kuudennella sijalla suosituimpien maiden listalla (UNWTO) ja nykyään neljännellä sijalla Euroopassa.

(The Ministery of Culture and Tourism 03.01.2020).

4.1 Alanya – Turkin Riviera, Välimeren helmi

Tässä kappaleessa pääset tutustumaan Alanyaan hieman kokonaisvaltaisemmin. Kap- pale tukee ja edesauttaa hyvinvointimatkoja tuotteena markkinoinnissa. Tuon kohteen historiaa esille, jotta matkailija saa kokonaisemman kuvan sekä ymmärtää historian tärkey- den maalle ja kohteelle – matkakohteena ja hyvinvointimatkakohteena. Turkin historia tulee kohteessa vahvasti esille maisemana ja maan kulttuurissa. Hyvinvointimatkoilla on mahdollisuus tutustua liikkumisen muodossa kohteeseen ja yksi tunnetuimmista alueista,

(19)

minne aikaisin aamulla tehdään ”Kalewalk”, on historiallinen kohde. Alue näkyy vahvasti Keykubatin ja Kleoptara rannan molemmin puolin rantatietä pitkin kävellessä, juostessa, pyöräillessä ja rannalla ollessa aktiviteettien lomassa.

Turkin Riviera on lounaisosa Turkissa, yksi upeimmista osista Välimeren ja Egeanmeren rannikolla. Välimeren helmi omaa upeat ja puhtaat rannat, upeita lomakohteita, upeat maisemat ja luonto, kohde tarjoaa paljon erilaista historiaa, kulttuuria ja elämyksiä. (Go Tur- key Tourism 2020b).

Välimeren helmi - Alanyan sijainti on etelärannikolla (kuva 3) ja tunnettu modernina matkakohteena, jonne ensimmäiset asukkaat saapuivat jo yli 20.000 vuotta sitten. Alanyan tu- rismi alkoi turkkilaisista vuoden 1958 jälkeen. (Visit Alanya, 25.02.2015). Alanya on yksi Turkin tärkeimpiä matkailukohteita. Kohteen oma kauneus imaisee matkailijan omaan maailmaansa, ja paluuta ei ole. Kulttuurin ja maantieteellinen kohtaaminen sekä paikallinen vieraanvaraisuus ovat jotain, mitä ei joka päivä kohtaa. (Alanya 2020a). Alanya on rantalomakohteena todella suosittu ja tunnettavuutta parantaa se, että ilmasto on suurim- man osan vuodesta lämmin ja aurinkoinen. Turisteille sesonkikausi alkaa varhaisesta huhtikuusta aina lokakuun loppuun asti. Alanyan suurin pääelinkeino on matkailu. (Rantapallo 27.08.2019).

Kuva 3. Alanya 2020 (Google satelliittikuva 2020).

(20)

Alanyan alue kuuluu Antalyan maakuntaan ja on Antalyasta noin 135 km itään päin.

Alanyan asukasluku on mitattu vuonna 2019 ja asukasluku oli 327.503, joista miehiä 166.556 ja naisia 160.947. Asukasluku on noussut sitten vuoden 2007 jolloin asukasluku oli 226.236. (Nüfusu 2019). Alanya sivuston mukaan vuonna 2016 oli rekisteröity 131 suomalaista vakituista asujaa Alanyassa. (Alanya 2020b). Jo asukasluvun nouseminen kertoo Alanyan kehityksen vuosien saatossa. Vuonna 2019 Alanyassa kävi 5 miljoonaa 250.000 turistia. Alanya on ensimmäinen kohde mistä Turkin matkailu alkoi. (Visit Alanya

02.01.2020).

Historian mennessä eteenpäin, Alanyan satamassa matkailija löytää tärkeitä historiallisia kohteita (kuva 4), kun turkin kielellä ” Kızılkule”, englannin kielellä nimeltään ”Red Tower”

ja suomeksi ”Punainen torni” seisoo samalla paikalla missä aikoinaan suojasi koko Alanyaa Seldzukit aikakautena. Sulttaani Alaaddin Keykubat jäi vuonna 1221 Alanyaan talvehtimaan, ja näin tästä tuli laivaston päätukikohta. Alaaddin Keykubat rakennutti Pu- naisen tornin vuonna 1226 ja torni on kahdeksankulmainen, korkeus on 33 metriä ja hal- kaisija 29 metriä sekä tornin huipulle saa kivuta 85 kiviporrasta. (Alanya 2020c). Punaisen tornin vieressä on vieläkin tänä päivänä 2020 nähtävillä upeat holvikaaren muotoiset telakat. Telakoita on viisi ja pituus on 56,5 metriä ja syvyys 44 metriä. Telakassa on rakennettu tuon ajan vahva sotalaivasto ja tämä teki Alaaddin Keykubatista ”Kahden meren sulttaanin”. Telakoiden käyttö lopetettiin vuonna 1960-luvulla. (Alanya 2020d). Lisäksi ylöspäin katsoessa näkee edessään upean Alanyan linnakkeen ja sen muurit minkä Alaaddin Keykubat rakensi 1300-luvulla.

Kuva 4. Punainen Torni, telakat ja linnakkeen muurit Alanyassa. (Alanya s.a.).

Linnake on 250 metriä veden pinnan yläpuolella ja pitää sisällään monien vuosien jälkiä aina eri kulttuureista lähtien. Alueella on bysanttilainen kirkko, silkkitalo, vankityrmä, Sü- leymaniye moskeija, rukoushuone ja myös vanhaa ottomaanin ajan arkkitehtuuria. Linnoi- tus kuuluu UNECO:n maailmanperintökohteisiin. (Alanya 2020e). Paikalliset kutsuvat Alanyan linnaketta turkin kielellä ”Kale”.

(21)

Välimereen ulottuva niemi, missä linnan muurit sijaitsevat, on molemmin puolin nieme- kettä kaksi erinimistä pitkää upeaa rantaa (kuva 3) Kleopatran ranta ja Keykubatin ranta.

Linnakkeelta ylhäältä on upeat näkymät Alanyan molemmin puolin sijaitseville rannoille aina varhaisesta aamusta yöhön asti. Kleopatran ranta kytkee sisäänsä nimensä vuoksi tarinan, mikä tunnetaan Alanyassa erittäin hyvin. On kerrottu, että Egyptin hallitsija Kleo- patra ja Rooman konsuli Antonius uivat rannalla. (Alanya Belediyesi 2020). On olemassa toinenkin tarina mikä kertoo, että Markus Antonius antoi rannan Egyptin hallitsijalle Kleo- patralle häälahjaksi sen jälkeen, kun Julius Ceasar kuoli. (Detur 2020). Yleisesti rannoista puhuttaessa tiedetään, että Alanyan upeilla ja kauniilla rannoilla on rantaviivaa riittämättö- män kauaksi. Alanyan oman sivuston mukaan itäistä rantaa saa kävellä jopa 24 km ja län- nen puoleista rantaa riittää 36 km matkalle. Rannoilla on merkkinään sininen lippu mikä kertoo rantojen puhtaudesta sekä täyttävät kansainväliset vaatimukset. (Alanya 2020f).

Tämän kaiken upean historian lisäksi mitä Alanya kätkee sisäänsä, matkailija voi majoittua kahden tähden hotelleista viiden tähden hotelleihin, nähdä ja kokea lomansa aikana paljon erilaisia nähtävyyksiä, kulttuuria, nauttia rantalomasta, tehdä upeita ostoksia, nauttia erilaisista ravintoloista paikallisesta tyylistä kansainvälisempään. Nähdä paikallista elä- mää ja ennen kaikkea nauttia luonnosta kauniiden jokien varrella sekä pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan. (Go Turkey 2020c).

4.2 Ilmasto ja luonto

Alanyassa kohtaat kaksi erilaista elementtiä samaan aikaan. Matkustaessasi Alanyaan näet upeat Taurusvuoret pohjoisella puolella ja Välimeren eteläpuolella. Taurusvuoristoilla on paikallisten elämään erinomainen vaikutus. Paikallisilla on tapana mennä kuumimpina kuukausina viettämään aikaa ylös vuoristoon sen viileämmän ilmaston vuoksi. Eikä ilmasto ole ainoa syy vuoristossa vietettyyn aikaan. Monien paikallisten perheet asuvat yl- häällä vuoristossa, missä heillä on maanviljelyä ja kaunis luonto hurmaa olemuksellaan sekä kätkee sisäänsä jotain, mitä alhaalta mereltä päin ei heti nähdä. Upeat laaksot, vih- reät männyt, kaunis kasvillisuus, maanviljelyä, vuorten huiput, Dim-joki ja vesiputoukset sekä pienet vuoristokylät paikallisten asustamana. (Alanya 2020g).

Hyvinvointimatkoilla on hyvä tuoda kohteen kasvillisuutta ja ilmastoa esille. Terveellisem- pää elämäntapaa ajatellen on hyvä tietää, että itse kohde ennestään tarjoaa loistavia va- lintoja hyvinvoinnin ylläpitämiselle. Vuodenajat myös vaikuttavat mahdollisten matkojen toteutumiseen laadultaan ja kestoltaan, joten näin pääsemme kurkkaamaan mikä ajan- kohta olisi otollisin aika ja millaiset aktiviteetit sopivat hyvinvointimatkoille. Asiakkaille on

(22)

tärkeää, että ilmaston lämpötilat ovat tiedossa, jotta osataan varautua oikeanlaisiin varus- teisiin.

Alanyan ilmasto on ihanteellinen ympärivuotiseen matkailuun ja kasvillisuus on runsas. Il- maston vuoksi Alanyassa kasvaa monia erilasia kasveja ja hedelmiä. Tunnetuimpia turisteille ovat banaanit, appelsiinit, sitruunat, granaattiomenat ja avokadot, näitä kasvaa val- toimenaan ihan pihapiirissä ja saa poimia, vaikka parvekkeelta. Intiasta ja Etelä-Afrikasta ovat rantautuneet avokadon lisäksi papaija, guava ja erilaisia kahveja. Alanyssa ilmasto on talvisin kostea ja kuivan viileä vuoristolla olevan lumen vuoksi, mutta keväällä ja syk- syllä ilmasto on juuri suomalaisille sopiva. Keskikesällä ilmasto muuttaa muotoaan ja on suomalaiselle matkailijalle hieman kuuma, mutta meren äärellä viihtyy erittäin hyvin. (Mi- nistery of Culture and Tourism 2020). Lämpötila keskimäärin nousee kesällä yli +30 asteen ja laskee yöllä +19–22 asteeseen. Talvisin ilmasto on Suomen syksyn oloinen läm- pötilaltaan, n. +15 asteen molemmin puolin. Merivesi pitää uimarit iloisina ympärivuoden, johtuen vedenlämpötilan olevan +20 asteen molemmin puolin ja taasen keskikesällä merivesi on todella lämmintä (kuva 5.). (TUI 2020).

Kuva 5. Alanyan keskilämpötila ympäri vuoden (mukaillen TUI s.a.).

4.3 Lentoyhteydet Alanyaan

Ympärivuotisia hyvinvointimatkoja ajatellen on tärkeää, että kulkuyhteydet toimivat läpi vuoden. Nykyään Alanyan lähellä on kaksi lentokenttää, minne matkailija pääsee Suo- mesta lentäen suoralla lennolla tai välilaskulla Istanbulin kautta. Antalyan alueen ensim- mäinen (AYT) kansainvälinen lentokenttä sijaitsee noin 135 km päässä Alanyan keskustasta ja Gazipasa – Alanya (GZP) kansainvälinen lentokenttä sijaitsee 45 km päässä Alanyan keskustasta. Gazipasa-Alanya lentokentälle pääsi ensimmäinen Suomen lento vuonna 2012 huhtikuussa silloisen vielä toiminnassa olleen Air Finland toimesta. (Ranta- pallo 2011).

(23)

Vuoden 2012 jälkeen ei lentoja Suomesta ole tullut Gazipasaan ennen vuotta 2014, vaikka lentokenttä oli rakennettu jo vuonna 1999. Gazipasa-Alanya lentokentälle tehtiin muutoksia, jotta se pystyttiin avaamaan suuremmalle matkustajamäärälle. (Visit Alanya 2016). Alanyasta pääsee nauttimaan ympäri vuoden sillä suomalaisille tutut Finnair (AY) ja Turkish Airlines (THY) lentää molemmille lentokentille. Finnair (AY) lentää Helsingistä Gazipasan lentokentälle yhdestä kahteen kertaan viikossa ja Antalyan lentokentälle kerran viikossa. Tärkeimpänä lentoyhteytenä pidetään Finnairin suoria lentoja Helsingistä Gazipasan lentokentälle. (Finnair 2020). Turkish Airlines (THY) lentää Helsingistä Istanbu- lin kautta molemmille lentokentille joka päivä. (Turkish Airlines 2020). Näiden lentojen li- säksi kesäkaudella, kun kausi alkaa huhtikuun alussa, lentoja tulee kohteeseen eri mat- kanjärjestäjien kautta monta kertaa viikossa.

(24)

5 Alanya hyvinvointimatkakohteena

Alanya tunnetaan suuremmaksi osaksi rantalomakohteena ja tiedetään, että paljon turisteja saapuu ympäri maailmaa, vuonna 2019 yli viisi miljoonaa vieraili yhden kauden aikana, huhtikuusta lokakuun loppuun. (Visit Alanya 02.01.2020). Suuresta matkailijamää- rästä huolimatta, Alanya on säilyttänyt oman autenttisuutensa. Kaupunkina Alanya ei ole kovinkaan suuri, joten välimatkoihin ei mene aikaa ja Alanyassa yhdistyy kaunis luonto Taurusvuoriston ja Välimeren ansiosta. Turkin matkailu alkoi Alanyasta, joten paikalliset tietävät hyvin, kuinka tärkeä osa matkailijat ovat heidän jokapäiväistä elämäänsä.

Matkailija, joka ei ole koskaan aikaisemmin käynyt Alanyassa voi yllättyä todella iloisesti.

Aikaisemmin mainitut maan rannat, historia ja kulttuuri eivät ole ainoita asioita mitä Alany- assa on nähtäväksi ja koettavaksi. Alanya Turkiye -sivuston mukaan Alanyalla on oma paikkansa terveysmatkojen joukossa. Tuhannet matkailijat ovat tulleet hoitamaan omaa terveyttään Alanyaan ylellisyyden ja oikeiden laitteiden vuoksi mitä terveysmatkailijat ar- vostavat. Muistetaan heti alussa opittua asiaa, terveysmatkat eivät sekoitu hyvinvointimatkoihin. Hyvinvointimatkoihin Alanyssa on hyvä mahdollisuus. Erilaiset hoitolapalvelut, kuten hieronnat, kosmetologipalvelut ja kylpylät edustavat korkealla laadullaan ja sopivilla hinnoilla, voisi sanoa jopa erittäin monta kertaa matkan aikana menee mielellään turkkilaiseen hamamiin huoltamaan omaa kehoa kokonaisvaltaisesti. (Alanya 2020h).

Alanyassa on järjestetty erilaisia urheilutapahtumia, joita paikalliset ja turistit ovat mielen- kiinnolla seuranneet. Pyöräilyn maailmassa tunnetaan Turkin ympäriajot, joita kannattaa seurata jo upeiden erilaisten maisemien ja maastojen takia, ja triathlon maailmassa tiede- tään, että Alanyassa järjestetään joka vuosi kovan tason kansainvälinen triathlonkilpailu.

Alanya on monipuolisesti liikunnallinen kohde, jos oikeasti tietää mihin mennä ja mistä löy- tää mitäkin palvelua. Aika ei käy tylsäksi, kun lomalla pääsee seuraamaan mitä mielen- kiintoisempia lajeja, mm. katukäsipallo, rantalentopallo, rantajalkapalloa, jalkapalloa, ui- mamaraton, maastopyöräilyä ja paljon monia muita lajeja. Kiitos upean ilmaston, luonnon, nähtävyyksien ja maastojen, Alanyalla on kunnia isännöidä monia urheilutapahtumia ke- väästä aina myöhään syksylle. Alanyassa on nähty paljon tunnettuja urheiluseuroja maa- joukkueineen harjoitusleireillään ja kilpailuissa, mm. jalkapalloseurat ja rantalentopalloseu- rat. Erinomaisten lentoyhteyksien ja kuljetuksien vuoksi Alanyaan on helppo tulla. Maan ja kohteen vieraanvaraisuus ei jää kokematta. (Alanya 2020i).

(25)

5.1 Hotellit

Alanyassa on monia hyvinvointimatkoihin soveltuvia hotelleja. Matkanjärjestäjien omat ak- tiviteettioppaat ovat tietyillä hotelleilla liikuttamassa vieraitaan. Hotellit ovat yleensä all inclusive, eli ne kattavat majoituksen, ruokailut sekä paikalliset juotavat. Aktiviteetit ovat va- paaehtoisia ja ruokailu tapahtuu hotelilla. Erilaisia mahdollisuuksia kuitenkin on hotellien valintoihin, eli onko perhehotelli vai ainoastaan aikuisille suunnattu hotelli vai siltä väliltä.

Esimerkiksi TUI lupaa lapsiperheille paljon aktiviteetteja pienestä aikuisiin kaikissa TUI Blue hotelleissaan. (TUI 2020). Tjäreborg taas antaa aikuisille mahdollisuuden rauhoittua heidän Sunprime C-lounge hotellillaan ilman lapsia, sillä hotelli on k-16. Hotellilla voi huo- lehtia omasta hyvinvoinnistaan koko matkan ajan ja kesäkaudella hotellilla on aktiviteet- tiopas, joka liikuttaa vieraitaan. (Tjäreborg 2020).

Hyvinvointimatkoihin ympäri vuoden soveltuvia hotelleja Alanyassa on muutamia. Hotellit ovat kesäkaudella yleensä matkanjärjestäjien yhteistyökumppaneita ja talvisin itsenäisesti toimivia. Mainittakoon ainakin kolme hotellia mitkä ovat ympäri vuoden auki:

- Sunprime C-Lounge hotel - Avena Mountain Boutique hotel - En Vie Beach Boutique hotel

Alanyassa Oban alueella toimiva Sunprime C-Lounge hotellin omistaja Sükrü Cimrin (liite 2) on avannut hotellin, mikä palvelee talvisin itsenäisesti ja turistikaudella Tjäreborgin asi- akkaita. Vuonna 2015 avatun hotellin upeat puitteet on tarkoin suunniteltu palvelemaan heidän vieraitaan. Se on saanut monia kunniamainintoja, mm. paras hotelli Sunprime hotelleista, Travel life Gold -maininta, monien matkailijoiden valitsema paras hotelli ja paljon muuta. Se on kokonaisuudessaan erinomainen valinta hyvinvointimatkoille ottaen huomioon hotellin omat palvelut ja hotelilla on kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin moitteettomat puitteet. (Sunprime C-Lounge 2020). Hotelliin kuuluu myös suomalaista vahvistusta sillä Sükrü Cimrin on naimissa suomalaisen Minna Cimrin kanssa. Minna vastaa hotellin mark- kinoinnista, erilaisten tapahtumien järjestämisestä ja asiakaspalvelutiimistä. Hotellilla jär- jestetään vuosittain Alanyan suomalaisyhdistysten itsenäisyyspäiväjuhlat. (Sanomalehti Karjala 08.07.2020).

Avena Mountain Boutique - hotelli on pieni ja erittäin viihtyisä. Hotelli sijaitsee ylhäällä vuoristossa Kovallar kylässä, Alanyasta noin 30 km päässä. Se avattiin keväällä 2019.

Jylhät maisemat heti hotellin ympärillä ja kaunis pihamaa luovat oman tunnelmansa heti ensisilmäyksellä. Hotellin omistaa suomalainen Pauliina Müftüoglu. Hotellin tarjonta luo jokaiselle hyvinvointimatkailijalle eksoottisemman kokemuksen alueen luonnon helmassa ja ilmaston vuoksi. Hotellilla on tällä hetkellä monenlaista tarjontaa, kuten Yoga – päivät,

(26)

erilaisia työpajoja sekä piknik – mahdollisuus. Näiden lisäksi koululaisille tarjotaan erilaisia aktiviteettipäiviä, patikointimahdollisuus ja monia muita palveluja. Hotellin erikoisuutena on suomalainen sauna. Ruoka, mausteet ja tuoreet mehut tulevat omasta luonnosta ja maati- lalta. Upeassa vuoristomaisemissa, kauniissa luonnossa ja illalla tähtitaivaan alla mieli le- pää. (Avena Mountain Boutique 2020).

Vuonna 2014 avattu En Vie Beach - hotelli sijaitsee aivan Alanyan keskustassa Keykubat – rannalla. Hotellilta on upeat näkymät ympäri vuorokauden Välimerelle ja Alanyan kuului- salle linnakkeelle. Hotellin omistaa Feridun Katak, veljensä ja tanskalaisen vaimonsa kanssa. Hotellin sisutus on suunniteltu tyylillä, modernilla ja hieman boheemilla sisutuk- sella. Hotellin omalla spa - alueella voi hoitaa sekä kehoa että mieltä. Paikka on niin paikallisten kuin myös matkailijoiden suosima. Ympärivuotiseen hyvinvointimatkailuun sijain- nilla ja hotellilla on loistavat mahdollisuudet. (En Vie Beach 2020).

5.2 Turkkilainen gastronomia hyvinvointimatkoille

Suontausta ja Tyni kuvailevat hyvin sitä, että paikallisuus liittyy luonnollisesti ruokailuun, kun puhumme hyvinvointimatkoista ja halutaan, että matkoilla saa hyvää ja terveellistä ruokaa. Tämä on yhtä tärkeä tuote elementtinä matkailussa, ja ruokien erilaiset raaka-ai- neet sekä teemat sopivat yhtenä osana kokonaisuutta matkailutuotteiden ja sen reittien rinnalle. Paikallinen ruokaelämys tuo uutta kokemusta ja lisää matkalta saatua nautintoa.

Ruokailuelämyksen kautta matkailija pääsee lähemmäksi paikallisen kulttuurin luonnolli- suutta. (Suontausta ja Tyni 2005, 50).

Turkkilainen gastronomia sopii hyvinvointimatkoille hyvin. Hyvinvointimatkoilla pidetään omasta kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolta, mutta matkalle mahtuu aina paikallisen kulttuurin ruokaelämyksiä. Hyvinvointimatkoilla ei näännytä nälkään eikä eletä pelkästään salaatilla. Turkkilaisen ruoan sisältämät tuoreet ravintorikkaat ainekset, proteiinit, hiilihyd- raatit ja hyvät rasvat tuovat hyvinvoinnista huolta pitäville erinomaisen ruokailunautinnon mihin aikaan päivästä tahansa. Alanyssa pääsee joka päivä paikallisille markkinoille, joista löytää paikallisten viljelijöiden kasvattamia maukkaita vihanneksia, kasviksia, hedelmiä, mausteita ja listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Turkkilaiseen keittiöön astuessa näkee paljon kasviksia, viljatuotteita, vihanneksia, yrttejä, mausteita, lihaa, kalaa, pähkinöitä, hedelmiä, juustoja ja paljon muuta. Tästä syystä paikallinen keittiö vetää puoleensa monien erilaisten herkullisten ruokien syntyperien ja moni- puolisuuksien takia. Neljän meren (Marmaranmeri, Mustameri, Egeanmeri ja Välimeri) ym-

(27)

päröimä Turkki taitaa ruoan laittamisen, jo pitkältä perinteeltä elämäntavoissaan ja alueel- liset erot poikkeavat jonkin verran mausteiden käytössä. (Turkki Välimeren keittiö 2009).

Perinteinen turkkilainen ruoka pitää sisällään suurimmaksi osaksi vain vihanneksia. Pai- kalliset ihmiset käyttävät munakoisoa tai muuta vastaavaa ja lisäävät joukkoon paprikaa, oliiviöljyä, sipulia, tomaattia ja antavat hautua kattilassa oman aikansa. (Go Turkey 2020).

Turkin ruokakulttuuri on tunnettu maailmalla ja sitä pidetään yhtenä maailman parhaim- mista. Tuoreet ainekset, mitä saa ympäri vuoden paikallisilta markkinoilta ja maatiloilta vuodenaikojen mukaan, ovat ruoanlaiton ydin turkkilaisissa keittiöissä. (Go Turkey Tou- rism 2020d). Alanyassa on paljon kahviloita ja ravintoloita, missä voi nauttia terveellisem- män aamiaisen, välipalan, smoothiet sekä muita vaihtoehtoja. Kaikkien asiakkaiden tar- peet on otettu huomioon allergioiden ja erikoiruokavalioiden osalta. Monesti voi löytyä pientä joustoa ruokalistaan, jos jotain ei ole juuri sillä hetkellä tarjolla, se hankitaan tarjot- tavaksi.

5.3 SPA-kulttuuri

Mitä sana ”SPA” tarkoittaa yleisesti? SPA tarkoittaa latinaksi ”Salus Per Aquam”, englan- niksi ”health from water” ja suomeksi ”terveyttä veden kautta”. Maailmalla SPA tunnetaan kylpylänä. SPA-kulttuuri rantautui roomalaisilta Turkkiin ottomaanien vallatessa nykyisen Istanbulin takaisin roomalaisilta 1450-luvulla, näin syntyi hamam. Hamamilla oli tärkeä merkitys Ottomaanin ajalla, sillä se oli sosiaalisen kohtaamisen paikka ja, perinne jatkuu vielä tänä päivänäkin. (Hammam SPA 01.01.2020).

Turkkilaiseen kulttuuriin kuuluu käydä hamamissa usean kerran vuoden aikana. Pitkät työ- päivät ansaitsevat hemmottelua, jos toisenkin. Jokaisessa kaupungissa on monia hama- meita erilaisilla palveluilla kuten suolahuone, meille suomalaisille tuttu normaali sauna ja kokovartalohieronta hamamin loppuun, mutta periaate on sama - rentoutuminen. Turkkilai- nen hamam on ensimmäinen kokemus, mikä ehdottomasti pitää kokea heti loman alussa, jotta kuollut ihosolukko saadaan poistetuksi ja olet rentoutunut kaikesta kuormittavista te- kijöistä, kun loma alkaa. (Go Turkey Tourism 2020). Perinteisessä hamamissa on kolme eri huonetta. Ensimmäinen huone on sisääntuloaula. Sinut ohjataan vaihtamaan vaatteet ja annetaan turkkilainen pyyhe (tunnetaan myös nimellä hamam - pyyhe) mikä, kiedotaan vartalon ylle ja laitetaan tossut jalkaan. Seuraavaksi on päähuone eli sinut ohjataan mar- moriseen höyrytettyyn lämpimään saunaan, jossa on keskellä huonetta iso marmorinen pöytä. Huoneen reunoilla on vesikupolit, mihin vesi lasketaan. Höyrysaunahuonetta koris- taa kupolin muotoinen katto tai koristeellisempi katto. Lämpimän marmorisen pöydän päälle mennään makaamaan ja koko kehoa rentouttava hoito alkaa. Ensin vartaloa hie-

(28)

man hierotaan, seuraavaksi pesijä valelee sinut lämpimällä vedellä ja laittaa kuorintahan- sikkaan käteensä. Vartalosta kuoritaan kuollut ihosolukko pois päästä varpaisiin molemmin puolin, selkä -ja vatsapuolelta. Kun kuorinta on tehty, vartalo huuhdellaan vedellä. Tä- män jälkeen pesijä ottaa käsiinsä pesusienen ja oliivisaippuan. Oliivisaippuaa vaahdote- taan pesusieneen ja pesusieni heilautetaan ympäri, jotta siihen tulee ilmaa. Ilmava vaahto laskeutuu päälle ja koko vartalo pestään hellästi. Iho on kuin uudesti syntynyt ja todella pehmeä kuorinnan sekä pesun jälkeen. Kolmas huone on rentoutumishuone, jonne tarjoil- laan turkkilaista teetä, vettä ja hedelmiä. Hamamin jälkeen olet kuin uusi ihminen, kokonaisvaltaisesti rentoutunut ja olo on autuas. (Hammam Spa 01.01.2020).

Alanyassa on tarjolla monia hamam - paikkoja niin hotelleilla itsellään kuin hotellin ulko- puolella. Lisäksi monissa paikoissa voi pyytää lisähoitoja, kuten kosmetologipalveluja, pe- dikyyriä ja manikyyriä. Palvelut ovat hyvinvointimatkan ensimmäinen ohjelmanumero ja erinomainen kokemus monien muiden kokemusten joukossa.

5.4 Aktiviteetit hyvinvointimatkailijalle

Mitä tarjottavaa Alanyassa on hyvinvointimatkalaisille tällä hetkellä? Matkailijoiden, jotka haluavat pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan matkan aikana, on mahdollista käyttää joko hotellien omia palveluita tai käydä ulkopuolisten tarjoamissa paikoissa. Alanyassa on tällä hetkellä muutamia kuntosaleja ja muutamissa näistä on tarjolla ryhmäliikuntatunteja, joihin pääsee pitämään kunnostaan hyvää huolta loman aikana. Kaupungista löytyy myös uima- halli, missä on olympiakoon uima-allas ja rannoilta löytää vesiurheiluun paljon erilaisia mahdollisuuksia. Alanya ei ole unohtanut mielen ja kehon hyvinvointia arvostavia paikallisia ja matkailijoita. Yogaa on tarjolla jonkun verran ja myös pilates mahdollisuuksia löytyy.

Lisäksi Alanyassa on tarjolla Zumba-tunteja, patikointiretkimahdollisuuksia koulutetun op- paan johdolla, SUP-lautailua ja surffausta ammattilaisen luotsaamana, rantalentopalloa, tenniskentät, jalkapallokentät, ratsastusta ja kuntoilu rantatiellä on erinomainen mahdollisuus oman hyvinvoinnin ylläpitoon. (Alanya cup 2020; Alanya Stand Up Paddle Boarding 2020; Alanya Surf Team Sup 2020; FamTour Alanya 2020).

Aikaisin aamulla voi lähteä kohottamaan kuntoa kävellen kohti Alanyan linnoitusta (Kale).

Linnoitukselle noustessa pääsee ihastelemaan vanhoja taloja, paikallista elämää, meri- ja vuoristomaisemia, Alanyaa kokonaisuudessaan kunnon kohotessa. Toinen vaihtoehto on lähteä ylös Taurusvuoristoon päin, jolloin perspektiivi on aivan toinen, meri jää taaksepäin, raikas vuoristo ilma tulee vastaan ja ympärillä on luontoa, paikallista elämää sekä näkee Alanyan linnakkeen toisella perspektiivillä.

(29)

6 Alanyan potentiaalisuus ympärivuotisena hyvinvointimatkakoh- teena

Alanyan on mahdollista olla erinomainen ympärivuotinen hyvinvointimatkakohde. Kun te- kijä ensimmäisen kerran matkusti töihin Alanyaan vuonna 2018 kesäkuussa aktiviteettioppaaksi TUI:lle, jo tuona aikana havainnoitui muutamia asioita, kuten tekijä oli tiiminsä ainoa, joka kävi aamuisin juoksemassa. Tekijä muistaa vielä kirkkaasti, kuinka saatettiin katsoa hieman ”kieroon”, kun kertoi olleensa ennen töitä juoksemassa ja uimassa. Juok- semisen lomassa tekijä seuraili paikallista elämää, ja pitkälti elämä oli työssäkäyntiä ja maatilan hoitoa, turisteja ja rantaa. Jo silloin tekijä mietti, miksi tarjolla ei ole enempää koska kohteella on siihen potentiaalia. Vasta noin kuusi vuotta sitten, Alanyassa alkoi nä- kyä paikallisia ihmisiä liikkumassa oman hyvinvoinnin eteen entistä enemmän ja tänä päi- vänä 2020 se on osa katukuvaa.

Tekijä asui vakituisesti ympäri vuoden Alanyassa vuodesta 2014 vuoteen 2016 joulukuu- hun asti. Vuonna 2015 tekijä sai loistavan mahdollisuuden ja järjesti Alanyassa hyvinvointi- ja aktiviteettiloman viikon pilottihankkeena. Ajatuksena oli, että Alanyasta on tarkoitus saada muuta perspektiiviä kuin mitä se juuri tällä hetkellä vielä monelle on – rantalo- maa ja yöelämää. Pilottiviikko järjestettiin joulukuussa 2015 ja tarkoitti käytännössä, että Alanyassa vakituisesti ja suuremman osan vuodesta asuvat suomalaiset osallistuivat pilot- tihankkeeseen koko viikon ajan. Viikon kuluttua heillä oli mahdollisuus kertoa palautetta sekä kehitysehdotuksia kuluneesta viikosta. Pilottiviikko alkoi 12.12.2015 ja loppui 17.12.2015 (liite 1).

Pilottiviikko oli menestys ja tästä tykättiin todella paljon. Tällöin jo nähtiin, että hyvinvointi- ja aktiviteettilomille olisi kysyntää, eikä vain suomalaisille vaan myös muille skandinaa- veille. Tekijä esitti hyvinvointi- ja aktiviteettiloman pilottiviikko - ohjelman Alanyassa toimi- valle ulkomaalaisten komitean organisaatiolle, joka piti hanketta varteenotettavana. Li- säksi tämän projektin tarkoituksena oli rakentaa Alanyan imagoa eteenpäin kehittämällä matkailijoille hyvinvointi- ja aktiviteettilomia. Halusimme kehittää myös liikuntamahdolli- suus tarjontaa paikallisille kouluille. Keväällä 2016 oli mediaviikko, yhteistyökumppanina oli Turkish Airlines ja tarkoitus oli, että syksyllä 2016 olisi matkoja alettu tekemään mat- kanjärjestäjän kautta. Valitettavasti Turkkia koeteltiin terrorismissa ja vallankaappausyri- tyksessä syksyllä vuonna 2016, mikä vaikutti kokonaisuudessa Turkin ja Alanyan matkailuun sillä hetkellä.

(30)

6.1 Vaikutukset Alanyalle ympärivuotisena hyvinvointimatkakohteena

Hyvinvointimatkailulla on samanlaisia vaikutuksia, kuten kaikilla matkailutyypeillä. Hyvin- vointimatkat voi tuoda paljon positiivisia vaikutuksia sekä näillä matkoilla pystytään vähen- tämään negatiivisia vaikutuksia. Matkailun vaikutukset on jaettu kolmeen (3) ryhmään: sosiokulttuuriseen, taloudelliseen ja ympäristöön. (Smith & Puczkó 2009, 157). Hyvinvointi- matkat voivat tehdä merkittävän vaikutuksen sosiokulttuuriseen ympäristöön. Työllisyyden ja paikallisen yhteisön kannalta hyvinvointimatkat tuovat positiivisia vaikutuksia luomalla uusia työpaikkoja ja näin ollen tuo uusia tulonlähteitä. Näillä matkoilla on tarkoitus tarjota ammattitaitoista henkilökuntaa, jotka voivat olla osana koko tätä kokonaisuutta ja näin tarjotaan palveluita eri tavoin, kuin taas massaturismia ajatellen eritysvaatimuksia ei kauhe- asti ole, esimerkiksi matkanjärjestäjien rivioppaat. Hyvinvointimatkailu luo erilaisia vaikut- teita ympäristöön ja matkoja voidaan kohdistaa joko luontoon tai kaupunkiin tai molempiin yhtenä matkana. Jälleen ajatellen massaturismia, on muut matkat kohdistettu yleensä yhteen valittuun kiintopisteeseen. Taloudelliseen puoleen positiivista voi olla se, että hyvinvointimatkailijat käyttävät enemmän rahaa, kuin monet muut matkailijatyypit. Heidän oles- keluaikansa matkakohteessa on normaalia yhden viikon matkaa pidempi tai he haluavat majoittua ylellisimpiin hotelleihin, vähintään kolmen tähden hotelleihin ja enintään viiden tähden hotelleihin all inclusive tarjonnalla. Turkkilaisille positiivinen taloudellinen vaikutus antaa helpotusta heidän elinoloihinsa ja kohteen infrastruktuuri kehittyy ympäri vuoden.

Hyvinvointimatkailun kehittyminen matkakohteessa ja tässä tapauksessa Alanyassa, voi luoda positiivisella tavalla uusia rakenteita tukemaan ympärivuotista hyvinvointimatkailua.

(Smith & Puczkó 2009, 157–162).

Kokonaisuudessaan toimintaympäristöä katsoen, hyvinvointimatkat tuovat lisää tunnettavuutta ja vetovoimaa matkakohteelle ja samalla luo erilaisen imagon koko kohteelle. Kun kohde kehittyy ja tarjoaa hyvinvointimatkailijoille uutta ja erilaisia elämyksiä, matkailijat saavat heidän arvojaan vastaavia elämyksiä, ja näin myös kehitettävän kohteen markkinointi erilaisena kohteena eli muuna, kuin pelkkänä rantalomakohteena voi kasvaa jo it- sestään. (Suontausta & Tyni 2005, 185).

6.2 Alanyan SWOT-analyysi

Matkakohteen kehittyminen uudelle tasolle, kuten ympärivuotiseksi hyvinvointimatkakohteeksi, on hyvä katsoa asioita uudella tavalla. On aika lähteä rakentamaan uudenlaista järjestelyä heijastaen siihen, mitä on ollut ja mitä pitäisi päivittää tai uudistaa uusiksi. Li- säksi käydä läpi aikaisempia hankintoja kohteessa ja siten miettiä uudestaan, kuinka muo- dostetaan uudenlainen matkakohde säilyttäen kulttuuri, historia ja autenttisuus. Uudet in-

(31)

novatiiviset tavat luovat matkakohteelle mahdollisuuden kasvaa ja luoda erilaista ympäris- töä saaden matkailijoilta luottamusta. Kohteen täytyisi olla luotettava, ihailtu, kunnioitettu, turvallinen, hallittu, rakastettu, himottu ja perustua hyvään rakennettuun yhteistyöhön.

(Stevens 25.06.2020)

Jotta ympärivuotinen työllisyys ja matkailijoiden tuleminen Alanyaan toimii, täytyy kohdetta kehittää ympärivuotiseksi hyvinvointimatkakohteeksi. Tähän on hyvä soveltaa SWOT-ana- lyysia (kuva 6). Alanya tarvitsee enemmän erikoistumista hyvinvointimatkailuun ja valmis- tella luettelo siitä, mitä nyt on tarjolla ja mitä puuttuvia elementtejä tarvitaan. Alanyaan vahvuudet ovat ilmasto, lentokenttä, erityyppiset hotellit, urheilu- ja ulkoilutilat sekä matkakohde tunnetaan pohjoismaissa erinomaisesti hyvänä turistikohteena. Heikkouksia ovat hyvinvointialojen ammattimainen osaaminen ja erikoistuneiden kouluttajien puute. Ulkoti- loihin ja hotelleihin tarvitaan uusia investointeja. Mahdollisuuksia ovat erinomainen sijoi- tuskohde ja useat matkailijat valitsevat Alanyan toiseksi kodikseen. Uhkana on nyt oleva COVID-19-pandemia eli koronavirus. Alanyalla ei ole vielä yleissuunnitelmaa pandemian jälkeiselle ajalle, mutta tällä hetkellä panostus on kohteen turvallisuudessa. Turkin matkailu- ja kulttuuriministeriö ovat kehittäneet maailman parhaan turvallisen matkailun sertifi- kaattijärjestelmän ja he käyttävät tätä lentokentillä, kaikissa hotelleissa ja kuljetuksissa.

Sertifikaatti on erittäin tiukka ja sääntöjen mukaan sertifikaatti on uusittava joka kuukausi tarkastuksen jälkeen. Turkin matkailu- ja kulttuuriministeriö lupaa vierailijoilleen maailman turvallisinta lomaa Alanyassa. Covid-19-pandemia (koronavirus) on laittanut matkailualan rattaat pyörimään uudella perspektiivillä, jolla taataan matkailualan turvallisuus. (Cimrin 05.08.2020, liite 2).

Kuva 6. Alanyan SWOT-analyysi. (mukaillen Cimrin 2020).

(32)

Terry Stevens toi Wellness Tourism Associaton luotsaamassa webinaarissa ”What industry stakeholders can tell us about the future of Wellness Tourism” esille, että UN- WTO:n (The World Tourism Organization) pääsihteerin mukaan luottamus on uusi va- luutta ”uuden normaalin” myötä. Matkailu on hänen mukaansa ihanteellisessa asemassa luottamuksen kanavoimiseksi. (Pololikashvill 19.05.2020, UNWTO). Tähän Stevens on to- dennut, ”jos matkakohde haluaa, että matkailija luottaa kohteeseen, haluaa matkailija olla myös luotettu”. (Stevens 25.06.2020).