Kielemme kaytanto
»Mokkikylissa on palvelut lahella» - vai ovat lahella?
Pulmallinen olla-verbi
Ylioppilaskirjoitusten aidinkielen kokeita lukiessani olen muutaman viime vuoden aikana tehnyt muistiinpanoja olla-verbin ka ytosta, koska on tapausryhmia,joissa va
linta yksikon ja monikon 3. persoonan va
lilla tuottaa ilmeisia vaikeuksia. Ylioppilas
aineet ovat siina suhteessa kiitollista tarkas
teltavaa, etta oppilaiden tekemat korjauk
set nakyvat tekstista, koska raaputtamalla korjaaminen ei ole luvallista. Ellei syyna muutokseen ole ollut varsinainen oikein
kirjoitusvirhe, esim. jonkin kirjaimen pois jaaminen, on useimmiten kyseessa valinta kahden vaihtoehdon valilla. Otan esimer
kin alkuperaisesta lauseesta seka oppilaan omasta korjauksesta,joka tassa on sijoitettu sulkeisiin: »Kromosomeissa on geenit (-+
ovat geenit), jotka puolestaan oval perin
nollisyyden tarkeimmat tekijat.» Koska yleissaanto kuuluu, etta »predikaatti nou
dattaa nominatiivisubjektin lukua ja per
soonaa», niin kirjoittaja lienee paatellyt, etta oval geenit on kieliopin mukainen muo
to, varsinkin kun seuraava la use alkaa yleis
saannon mukaisesti jotka oval.
Aidinkielen kokeista (lyhenne ak.) saatu
jen esimerkkien ohella mainitsen kirjalli
suudesta, etupaassa sanoma- ja aikakaus
lehdista, poimintoihini kertyneita rinnak
kaistapauksia (lyhenne pt.
=
painotuote).Subjektin ollessa monikon nominatii
vissa kaytetaan olla-verbista yksikon 3. per
soonan muotoa paaasiallisesti kolmessa syntaktisessa ryhmassa, nimittain habitiivi-, lokaali- ja temporaalilauseissa. Tarkaste
len naita tassa jarjestyksessa.
s
s
s
s
s
s
Kielemme kaytanto Habitiivilauseet
Habitiivilauseiksi nimitetaan sellaisia lau- seita,jotka vastaavat kysymykseen, kenella on tai mi Ila on. E. N. Seta.Ian lauseopissa ei esiinny termia habitiivilauseet, mutta niita han tarkoittaa siina »lisa yksessa», joka liit- tyy paikallissijojen merkitystehta via kasit- televaanjaksoon (Suomen kielen lauseoppi, 13. p., s. 68). Han lausuu: »Tarkea rakenne on sanaliitto, jonka muodostaa ad es s i i- v i y h d e s s a olla v e r b i n k a n s s a ( mi- nulla on jne. ). Tama rakenne ilmaisee samaa, mita muissa kielissa osoitetaan erityisella omistamista merkitsevalla transitiiviverbilla (lat. habere, ransk. avoir, saks. haben, ruots.
hava). Rakenne on sikalijaykistynyt, etta olla verbi aina on y ks i k 611 is en a monikol- lisenkin subjektin ohella.» Toisessa kohdas- sa ( s. 14) Seta la Ila on esimerkki Pojalla on vaaleat hiukset.
Saanto tunnetaan hyvin, mutta poik- keuksiakin on, kuten seuraavista esimerkeis- ta ilmenee: » Erityisharrastuksena hanella olivat vieraat kielet» (pt.); »Naishiihtajis- tamme Hillcka Riihivuorella, Helena Taka- lollaja Marja Auromalla ovat parhaimmat mahdollisuudet menestya kisoissa» (ak. );
»Panitteko merkille, millaiset saaret olivat
(kauneuskilpailuissa) numero viidella?»
(ak. ). Viimeinen esimerkeista on siina suh- teessa kiintoisa, etta kokelas on ensin kir- joittanut oli mutta korjannut tekstia tarkis- taessaan muodon monikolliseksi. Muutok- sen lienee aiheuttanut predikaattia edelta- va mon. nominatiivi. Habitiivilauseissa yksikk6 kuitenkin sailyy, vaikka subjekti olisi predikaatin edessa. Niinpa seuraavas- sakin virkkeessa (pt.) pitaisi olla monikon asemesta yksikk6: »Oikeudet hanella ovat jaljella, mutta mahdollisuudet on viety.»
Monikollista muotoa kaytetaan kuiten- kin siina tapauksessa, etta lauseessa on pre- dikatiivi. Havainnollisesti tama ka y selville seuraavasta katkelmasta (ak. ): » Useimmilla nykyajan ihmisista on hyvat mahdollisuu- det elamisen perustarpeiden tyydyttami- seksi;joillakin ne ovat tosin heikotja vahai- set, mutta ovat kuitenkin olemassa.» Jakso on oikein rakennettu, vaikka Seta.Ian lause- opissa ei tallaista erikoistapausta mainita-
kaan. Edellisen perusteella pidan aiheetto- mana oppilaan omaa korjausta seuraavassa lauseessa: »Nuorilla ovat (-+ on) harrastus- mahdollisuudet ja vapaa-ajan viettomah- dollisuudet hyvat.» Opettaja on reunamer- kinnasta paattaen pitanyt sanajarjestysta epatyydyttavana mutta ei ole ottanut kan- taa predikaatin lukuun. Lauseesta saatai- siinkin ehka sujuvampi,jos predikatiivi siir- rettaisiin attribuutiksi: Nuorilla on hyvat harrastusmahdollisuudet - -.
Lokaalilauseet
Lokaalilauseet ilmaisevat paikallisuutta ja vastaavat kysymykseen missa. Esim. Poydi.il- li.i on sakset on tyypillinen lokaalilause. Ha- bitiivi- ja lokaalilauseet eivat eroa kovin jyrkasti toisistaan; verrattakoon edelliseen esimerkkiin vaikkapa ilmausta Hevosella on harja. Ruotsissa voi suomen lokaalilausetta eraissa tapauksissa vastata habitiivilause:
»Ovessa on turvalaitteet»
~
»Darren harsakerhetsanordningar». Syntaktisestikin naiden ryhmien lauseet kayttaytyvat sikali yhdenmukaisesti, etta mon: nominatiivissa olevaa subjektia edeltaa yks. 3. persoonassa oleva predikaatti. Yleis_in sija lokaalilau- seissa on inessiivi, joka adessiivin tavoin on enimmakseen lauseen alussa.
Osmo Ikola tarkastelee subjektin ja pre- dikaatin kongruenssia yksityiskohtaisesti teoksessaan Lauseopin kysymyksia (s.
40-63). Siina han sanoo (s. 42): »Mutta on eras tapaus, jossa muutenkin on aivan normaalissa ja korrektissa yleiskielessa pre- dikaatti yksikossa, vaikka subjekti on moni- kon nominatiivissa: tyyppi sakissi.i on saap- paat.» Viitaten kysymyksen aikaisempaan kieliopilliseen kasittelyyn hanjatkaa: »Lauri Hakulinen on maininnut tapauksia, joissa predikaatti on yksikon 3. persoonassa, vaik- ka subjekti on monikon nominatiivissa.
Subjekti on hanen mukaansa talloin joko plurale tan tum tai parillisia esineita tai tie- tyn kokonaisuuden muodostavaa ryhmaa tarkoittava, predikaatti taas on olemassa olemista, olemaan tulemista, olemasta lak- kaamista merkitseva intransitiiviverbi, jo- hon tavallisesti liittyy lokaaliadverbiaali.
Esim. Tytollii. on kauniit silmii.t. Taloon tulee kesii.llii. hii.ii.t. Kylii.ssii. nii.kyy olevan hyvii.t pellot jne.» Ikolalla on seuraavanlaisia esimerk-
keja eri ryhmista: pl. tan tum Kaupungissa on markkinat; parilliset esineet Taskussani on kintaat; muunlainen sarja tai tietyn koko- naisuuden muodostava ryhma Kartanossa on aina ollut hyvii.t palvelijat (ts. hyva palvelija- kunta); Suomessa on kylmii.t talvet (ts. kylma
»talvisto», saannollisesti jatkuva talvien sarja).
Kirjoittajan on suhteellisen helppo tehda ratkaisu silloin, kun on kysymys monikolli- sista sanoista (pl. tantum) tai parillisista esineista, mutta kolmas ryhma tuottaa vai- keuksia. Tama kay havainnollisesti ilmi yli- oppilaskokelaiden aineista. Mainitsen nais- ta muutamia esimerkkeja. »Koulussa on uudet toveritja muodostuu ystavyyssuhtei- ta, jotka ovat voimassa paaasiassa vain kouluaikoina. Katona ovat vanhat piha- kaverit, joiden seurassa vietetaan aikaa koulun jalkeen.» Kokelaan epavarmuutta osoittaa, etta han on ensin kirjoittanut »Ka- tona on vanhat pihakaverit» mutta korjan- nut sitten itse on -+ oval. Kummassakin tapauksessa on kuitenkin kysymyksessa tie- tyn kokonaisuuden muodostava ryhma, ja kummankin lauseen alussa on lokaaliadver- biaali. Siteerattuunjaksoon ei liity mitaan opettajan merkintaa. Syyna korjaukseen lienee ollut, etta essiivi on paljon harvinai- sempi lokaaliadverbiaalin sijana kuin ines- siivi. »Kaytettavissamme on ajankohtaista tietoa la.hes jokaisesta maankolkasta, missa on (-+ ovat) edellytykset tiedon lahettami- selle»; »Ehka siellajossain on(-+ ovat) viela kalpea kuu ja pari tahtea». Kiintoisa on myos seuraava muutos: »Saaksmaessa, Visa- vuoressa, on Emil Wikstromin ateljee tahti- torneineen seka kuvanveistajan asuintalo»
-+ »Saaksmaessa, Visavuoressa, ovat E.
W:n ateljee tahtitorneineen seka kuvanveis- tajan asuintalo nahtavana yleisolle.» am muutettuna lause ei enaa ole eksistentiaa- linen, pelkastaan olemassa olemista tar- koi tta va, joten predikaatti noudattaa yleis- saannon mukaisesti subjektin lukua. Opet- tajalla on lauseen kohdalla huomautus sanajarjestyksesta.
Esitan ta.man jalkeen muutamia nayt-
Kielemme kaytanto
teita,joihin ei liity oppilaiden tekemia kor- jauksia eika opettajien merkintoja.
I) Predikaattia edeltava adverbiaali on inessiivissa. » ykyisin monissa tehtaissa on jo suodattimet savupiipuissa»; »Eri maissa on eri rangaistukset samoista rikoksista»;
»Sanomalehdissa on yleensa my6s kaikki paikalliset asiatja tapahtumat»; »Suurissa aluksissa on dieselmoottorit ainoastaan generaattoreita pyorittamaan ja valtavat sahkomoottorit pyorittavat potkureita»;
»Kaikissa tavarataloissa on monipuoliset elektronikassakoneet, jotka helpottavat myyjien ty6ta»; »Ahtarin luonnonpuistossa on melkein kaikki Suomen elainlajit»;
»Edessa oli suuret sotakorvaukset seka ra- hana etta tavarana»; »Nykyaan lahesjoka kodissa on stereot, ja melkein yhta yleisia ovat autostereot autoissa».
Samanlainen kaytt6 on yleista kirjakie- lessa. »Oppaassa on korvauksenhaku- ohjeet»; »Kirjastossa on hyvat tilatja uuden- aikainen varustus»; (Poliisi etsii) »vaaleaa Volkswagen-merkkista henkiloautoa, jossa on punaiset lokasuojat ja sininen katto»;
»Lansisuomalaisessa tyoreessa on vaarasta koivunjuurakosta veistetyt jalakset»;
»Lansi-Saksassa on moottoriteiden paa- vaylilla tuhansien autojen jonot»; »Pohja- kerroksessa on autotallit, saunaosastot ja urheiluvalinesuojat»; » J umalassa on kaikki tiedonja viisauden salaisuudet»; »Kuva on erikoinen, siina on neljat sisarukset». Yksik- ko on tavallinen myos seuraavanlaisten verbinmuotojen ja verbikantaisten johdos- ten yhteydessa: »Asukkaiden kaytettavissa on monipuoliset asiakaspalvelut»; »mieli- pide- ja ohjelmakirjoitusten laadinnassa on omat saantonsa ja vaatimuksensa».
2) Predikaattia edeltava adverbiaali on muussa paikallissijassa. »Jos yllani on vaat- teet, joiden tiedan sopivan minulle, olen itsevarmaja rohkea» (ak.); »Ta.a.Ila Suonen- joella on onneksi nuo suuret mansikkavil- jelmat, jotka tyollistavat kesaksi monia
nuoria» (opettaja on alleviivannut on- sanan); »Paikalta oli hyvat liikenneyhtey- det Helsinkiin» (pt.);» Tiedekunnan sijoit- tamiselle Ouluun on hyvat perusteet» (ak. );
»Kisajoukkueen mukana on tarvittavat
laakarit, valmentajat ja huoltajat» (ak. );
Kielemme kaytanto
»Matkatoimistot suosittelevat Euro-vakuu- tusta. Siita on hyvat kokemukset» (pt.).
Jos lokaalilauseeseen liittyy predikatiivi, on monikko asetettava etusijalle kuten habitiivilauseissakin. Esim. »Monet ovat sita mielta, etta parasta koulussa ovat kou- lutoverit» (ak. ); » Tassa valtakunnassa ovat heikot vahvoja» (saarnasta); » Tuonnin alal- la ovat lansisaksalaiset henkiloautot ylivoi- maisesti tarkein artikkeli» (pt.); »- - tilan kasitteessa kauneinta ovat sopusuhtaiset mittasuhteet» (pt.). Seuraavissa lauseissa asettaisin edellisen perusteella monikon etu- sijalle: »Kati- ja ulkomaankaupassa on myymisen perusperiaatteet (!) lahes samat»
(ak. ); »Ehka kauneinta on syksyssa kirkkaat ja kuulakkaat paivat» (ak.). Seuraavassa lauseessa (ak.) on ensin ollut yksikollinen predikaatti, mutta kirjoittaja on itse kor- jannut sen monikolliseksi: »Mita pitem- malle itsensa kouluttaa, sita paremmat mahdollisuudet ovat tyoelamassa.» Muu- tos on puolustettavissa, koska lause alkaa monikon nominatiivissa olevalla subjek- tilla; adjektiivi paremmal on attribuutti sanalle mahdollisuudet. Virke olisi kuitenkin symmetrisempi ja avautuisi lukijalle hel- pommin,jos siina olisi adjektiiviattribuutin sijasta predikatiivi: - - sita paremmat ovat mahdollisuudet tyoelamassa.
Predikatiivin tavoin tuntuu predikaatin lukuun vaikuttavan adverbiaali. Sehan yleensa laajentaa lauseen sisaltoa, niin etta eksistentiaalisuus jaa taka-alalle. Esim.
»Vapaaehtoisina aineina kahdella ylim- malla luokalla ovat ylimaaraiset kielet seka tekniset tai tekstiilityot» (ak. ); »Suomessa ovat monet asiat paljon paremmin kuin useissa muissa maissa» (ak.); »Kaupungeis- sa ovat usein koulut lahempana lapsen kotia kuin maaseudulla» (ak.).
Enta olisiko sanottava »Mokkikylissa on palvelut lahella» vai »Mokkikylissa ovat palvelut lahella»? Tama lause on askarrut- tanut kokelasta, joka on ensin kirjoittanut on li.ihelli.i mutta korjannut oval li.ihelli.i. Jos sanottaisiin, etta mdkkikylissii. on heikol pal- velul, la use olisi selvasti eksistentiaalinen ja predikaatti sen mukaisesti yksikon 3. per- soonassa. Muutos on - oval johtuu luulta- vasti lauseeseen liittyvasta adverbiaalista
li.ihelli.i. Samassa aineessa kymmenkunta rivia alempana olevaan lauseeseen »Mokki- kylien lahella on myos usein upeat laskette- lurinteet» kirjoittaja ei ole puuttunut, eika se ole ollut tarpeenkaan, koska lause on eksistentiaalinen. Ero on vahainen, mutta kirjoittaja nayttaa sen kuitenkin havain- neen. Opettajan alleviivaukset puuttuvat.
On myos toinen ryhma lokaalilauseita, joissa monikollista nominatiivia edeltava olla-verbi on man. 3. persoonassa. Tarkoi- tan seuraavanlaisia ilmauksia: »Kuvassa ovat Antti Kohonen Sortavalastaja Tauno Kuokkanen Jaakkimasta» (pt.); »Lisaksi se oli seutu, jossa olivat koko jokivarren par- haat luonnonniityt» (pt.); »Kotkan palo- kunnan lisaksi paikalla olivat Karhulan, Tiutisen, Kymenja Kotkan VPK:t» (pt.);
»Etusijalla asuntoja myytaessa ovat yhtion elakkeella olevat entiset tyontekijat (pt.);
»'Mustalla listalla' ovat lisaksi ensi vuoden asuntomaararahat» (
=
ministeriossa harki- taan maararahojen supistamista) (pt.);»yritti avata verajaa, mutta kadessa olivat ne rahat» (ettei voinutkaan avata) (pt.).
Mainitsen viela seuraavat esimerkit, joihin Terho Itkonen on kiinnittanyt huomiotani:
Paikalla olival kaikki vieraal; Saapuvilla olival halliluksenji.isenel; Kuvalaulussa oval lavallisim- mal ruokasienemme. Kirjakielen kannalta lie- nee kaikkia naita esimerkkilauseita pidet- tava moitteettomina.
Toisaalta pitaisin yksikkoa parempana kuin monikkoa aikaisemmin mainitsemas- sani esimerkissa »Kuva on erikoinen, siina on neljat sisarukset». Mainitsemiinsa esi- merkkeihin viitaten Itkonen toteaa, etta spesies on talloin maarainen. Tama pita.a paikkansa, ja selitys sopii myos minun esi- merkkeihini. Mutta myos lauseessa »Op- paassa on korvauksenhakuohjeet» on maa- rainen spesies, koska tarkoituksena on sanoa, etta opas sisaltaa kaikki tarpeelliset ohjeet korvauksenhakua varten. Jos saan- toa yritetaan tasmentaa, olisi nahdakseni kiinnitettava huomiota seuraaviin moni- kollisuuden ehtoihin: 1) Spesies osoitetaan erityisella pronominilla ( ne, nuo, kaikki yms.) kuten ilmauksissa »kadessa olivat ne rahat»
(joista oli jo aikaisemmin ollut puhetta);
»Paikalla olivat kaikki vieraat». 2) Predi-
kaattia seuraa nimiluettelo kuten lauseissa
»Kuvassa ovat Antti Kohonen ja Tauno Koho- nen»; (Naytelman) »paaosissa ovat R. M.ja E. S.» 3) Subjektin ala on rajattu attribuu- tilla tai omistusliitteella kuten lauseissa
»Etusijalla asuntoja myytaessa ovat yhtion eliikkeellii olevat entiset tyontekijiit»; »Saapu- villa olivat hallituksen jiisenet» (kaikki jase- net); »Kuvataulussa ovat tavallisimmat ruo- kasienemme». Miten sitten on arvosteltava lausetta » U seim pien kansaned usta ja- valtuu tettu jen tilalla olivat varamiehet»?
Asettaisin etualalle yksikon, siis oli varamie- het. Monikko tulisi kysymykseen siina ta- pauksessa, etta subjektia edeltaisi persoona- pronominin genetiivi, siis tilalla olivat heidiin varamiehensii.
Temporaalilauseet
Temporaalilauseilla tarkoitan lauseita, jotka alkavat aikaa ilmaisevalla adverbiaa-
lillaja vastaavat kysymykseen milloin. Nais- sakin on predikaatti tavallisesti yksikossa, jos subjektina on monikollinen sana. Esim.
»Kaiken pitaisi olla valmiina tiistai-iltana, jolloin on (olympiakisojen) avajaiset.» To-
sin samanlaista kayttoa esiintyy toisinaan muunkinlaisten monikkomuotojen yhtey- dessa. Seta.Ian lauseopissa on jo vuodesta 1880 lahtien ollut adessiivien merkitysteh- tavia lueteltaessa esimerkki »Milloin laiska tyon tekee: talvella ei tarkene, kesalla ei kerkia, syksylla on suuret tuulet, kevaalla vetta paljon.» Yksikko tuntuu monikkoa paremmalta myos seuraavassa Lauri Kettu- sen mainitsemassa esimerkissa: » Tana kesa- na on ollut hyvat saat.» Enta miten olisi arvosteltava lausetta » Talia hetkella on muodissa kasvisateriat»? Abiturientti on nain kirjoittanut, mutta opettaja on alle- viivannut yksikollisen predikaatin. Lause ei ole eksistentiaalinen, mutta predikaatti on yksikossa, mahdollisesti sen vuoksi, etta lause alkaa paikallissija-adverbiaalilla.
Jos lause alkaa muulla kuin tallaisella adverbiaalilla, lienee monikollinen predi- kaatti tavallisempi kuin yksikollinen. Esim.
,yt oval vuorossa iltauutiset.
Silloin kun monikolliseen subjektiin liit-
Kielemme kaytanto tyy predikatiivi, tulee temporaalilauseen- kin predikaatti monikkoon. Siksi ei yksikol- linen predikaatti ka y esim. seuraavissa lauseissa (ak. ): » ykyaan on mahdollisuu- det musiikin kuunteluun paremmat kuin ennen»; » Talvisin on kaikennakoiset neule- puserot suosittuja». Kummassakin lausees- sa on opettaja alleviivannut yksikollisen predikaatin.
Lauseenalkuinen olla-verbi
Jos lauseen alussa on olla-verbin muoto, se saattaa olla yksikon 3. persoonassa, vaikka subjekti on monikon nominatiivissa. Esim.
»Pelkka korkea elintaso tuottaa monille ihmisille suurta iloa. On uudenaikaiset asun- not, palvelut ovat lahella seka mahdollisuu- det harrastaa, mita haluaa» (ak. ); »Kaikki se, mista tavallisesti pidan tarkasti huolta, ha.via.a taka-alalle. On vain ymparillani olevat ihmiset, vain heidan sisimpansa merkitsee jotakin» (ak.). Kummassakaan sitaatissa ei ole opettajan alleviivausta.
»Mielenkiintoisia piirteita kevaan politii- kasta ei tule puuttumaan. Onhan kaikessa taustalla syksyn kunnallisvaalit» (pt.); »On- han Blackilla elokuvassaan varsin hyvat apuritkin» (pt.). Na.ma.kin lauseet ovat eksistentiaalisia.
Kansansaduista tuttu ilmaus on satua aloittava oli kerran tms. Sita kaytetaan paitsi yksikollisen myos monikollisen subjektin edessa. Esim. »Oli ukko ja akkaja yksi tytar heilla.» Na.in on myos karjalassaja vepsas- sakin. » Vienalaisen sadun yleisin aloitus on eksistentiaalilause, jossa lyhyesti esitellaan sadun paahenkilot», toteaa Pertti Virta- ranta kirjoituksessaan » Vienan saduista ja sadunkerronnasta» (Kultarengas korvaan s. 367). Satu voi alkaa esim. »Oli ennein
orava ta, kinnas ta niekla».
Edellisen perusteella nayttaa silta, etta kaytanto nykyisessa kirjasuomessa on seu- raavanlainen,joskaan ei ta ysin vakiintunut:
- Kun adessiivi olla-verbin yhteydessa ilmaisee omistajaa valjasti kasitettyna, kay- tetaan yksikkoa ( tyyppi Miehellii on hyviit tulot). Jos lauseeseen sisaltyy predikatiivi,
Kielemme kaytanto
voittaa monikko yksikon ( Teilla oval pellot paremmal kuin meilla). Omistajaa ilmaiseva sana on tavallisesti lauseen alussa kuten edella, mutta se voi olla kauempanakin (Millaiset kasilyksel sinulla on huippu-urheilus
ta? Olihan hanella hyvat apulaisel).
- Kun la use alkaa paikallissijassa olevalla adverbiaalilla, ka ytetaan olla-verbia yleen
sa yksikossa (Koulussa on hyval opettajat). Jos lauseeseen sisaltyy predikatiivi tai predi
kaatin jalkeinen adverbiaali, voittaa mo
nikko ( Tassa valtakunnassa oval heikot vahvoja;
Kouluopetuksessa oval ongelmana oppilaiden eri
laiset taipumuksel; Miikkikylissa oval palvelul
lahella). Maaratapauksissa subjektin moni
kollisuus johtuu maaraisesta spesieksesta (Luokassa olival kaikki oppilaat; vrt. Koulussa on hyviit opetusviilineet).
- Kun lause alkaa aikaa ilmaisevalla adverbiaalilla, ovat subjekti ja predikaatti yleensa samassa luvussa (Lahelys kestiiii kello 16: een saakka, jolloin oval vuorossa uuliset ja saa).
- Lauseen alussa on yks. 3. persoonan muoto, kun ilmoitetaan jotakin uutta, ennestaan tuntematonta ( Oli kerran ukko ja akka).
Veikko Ruoppila
