• Ei tuloksia

Kansainvälistymistä edistämässä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kansainvälistymistä edistämässä"

Copied!
3
0
0

Kokoteksti

(1)

This is an electronic reprint of the original article.

This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.

Author(s):

Title:

Year:

Version:

Please cite the original version:

All material supplied via JYX is protected by copyright and other intellectual property rights, and duplication or sale of all or part of any of the repository collections is not permitted, except that material may be duplicated by you for your research use or educational purposes in electronic or print form. You must obtain permission for any other use. Electronic or print copies may not be offered, whether for sale or otherwise to anyone who is not an authorised user.

Kansainvälistymistä edistämässä Leppänen, Paavo H.T.

Leppänen, P. H. (2017, 24.5.2017). Kansainvälistymistä edistämässä. Tiedeblogi.

https://www.jyu.fi/blogit/tiedeblogi/leppanen 2017

(2)

Paavo Leppänen: Kansainvälistymistä edistämässä

Paavo Leppänen, kuvaaja Petteri Kivimäki

Yliopiston strategiassa vilisee monessa kohtaa sana kansainvälinen tai kansainvälisyys, esimerkiksi seuraavasti: ”Yliopisto edistää suomalaisen henkilökunnan kansainvälistymistä ja ulkomaisen henkilökunnan kiinnittymistä suomalaiseen yhteisöön.”

Kuitenkin tämäkin tiedeblogi ilmestyy vain suomen kielellä. Monet laitos- ja tiedekuntien kokoukset ja jopa tutkimukseen liittyvät tapahtumat sekä valtaosa web-materiaalista ovat pelkästään suomen kielellä. Opetuksestakin vain pieni osa on englanninkielistä.

On selvää, että tällainen tilanne ei tee yhtään helpommaksi houkutella tänne ulkomaalaisia tutkijoita tai sitouttaa kansainvälistä henkilökuntaa ja opiskelijoita Jyväskylän yliopistoon. Ja niiden, jotka täällä jo ovat, on suomenkielisiä hankalampi osallistua opetukseen, opetuksen suunnitteluun, työyhteisön kehittämiseen ja jopa tutkimusaktiviteetteihin.

Monet yliopistomme vahvuudet, kuten vahva tutkimus, tieteellinen laaja-alaisuus, hyvä infrastruktuuri ja yksi Suomen kauneimmista kampusalueista voisivat kuitenkin toimia vetovoimatekijöinä nykyistä paljon laajemmalle kansainväliselle opiskelijoiden ja tutkijoiden joukolle.

Heitän kaksi ideaa kansainvälistymisestä ja toivon saavani muutaman vaihdossa takaisin.

Tutkimusryhmämme panosti EU:n tarjoamaan ja liikkuvuuteen tähtäävään European Training Network -hakuun, josta saimme yhteistyössä useiden eurooppalaisten tutkijoiden ja yritysten kanssa rahoitusta kahteen tohtoriopiskelijoiden tutkimus- ja ohjausverkostoon. Nämä verkostot toivat

Jyväskylän yliopistoon kuusi tohtoriopiskelijaa neljäksi vuodeksi. Heiltä saamme uusia kansainvälisiä tuulia myös sitä kautta, että heidän tohtoriopintoihinsa kuuluu käydä tutkimusvierailuilla

yhteistyökumppanina toimivissa yliopistossa.

Samalla olemme joutuneet miettimään huolella kansainvälisen henkilökunnan perehdyttämiseen, sitouttamiseen, opetukseen ja työyhteisön kehittämiseen liittyviä asioita. Yliopistossamme alkaa olla

(3)

jo hyvät tukipalvelut kansainväliselle henkilökunnalle, mikä on helpottanut merkittävästi sopeutumista ja integroitumista työyhteisöömme. Vielä on kuitenkin työsarkaa jäljellä, esimerkiksi intra-

webbisivujemme kehittämisessä.

Toinen toimiva tapa lisätä kansainvälistymistä on ollut järjestää säännöllisesti kesä- ja talvikouluja fokusoituihin teemoihin liittyen. Psykologian laitoksen aivotutkijat aloittivat talvi/kesäkoulutradition järjestämällä talvikoulun 2013 Tartossa yhteistyössä Tarton yliopiston tutkijoiden kanssa. Sen jälkeen on kokoonnuttu Jyväskylään kesä- ja talvikouluihin.

Joka kerta ajatuksena on ollut, että vaikka ”koulusta” puhutaankin, tapahtuma on suunnattu kaikille tutkijoille väitöskirjan tekijöistä professoreihin. Tapahtumien kesto on ollut noin viikon, minkä ajan professoritkin yleensä kykenevät löytämään muilta tehtäviltään. Talvi- ja kesäkoulujen satona olemme saaneet lukuisia vierailevia tutkijoita itse tapahtumien jälkeen.

Nämä talvi- ja kesäkoulut mahdollistavat jonkin teeman tarkastelun myös eri tieteenalojen

näkökulmasta. Tänä vuonna kesäkoulu järjestetään Mattilanniemen kampuksella 12.–16.6. ja tällä kerralla poikkitieteellisinä teemoina ovat oppiminen ja oppimisen prosessit aivoissa. Niitä tarkastellaan kasvatustieteen, erityispedagogiikan, psykologian ja aivotutkimuksen näkökulmista.

Toivotan tervetulleeksi kaikki oppimisesta, oppimisen vaikeuksista tai aivotutkimuksesta kiinnostuneet luomaan kansainvälisiä ja kansallisia verkostoja!

Paavo Leppänen, professori, psykologian laitos, 24.5.2017

URN:NBN:fi:jyu-201705222440

Lisätietoja kesäkoulusta:http://cibr.jyu.fi/en/training/brain-summerschool2017

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

vuuden  ja  potilasturvallisuuden  tutkimuskeskittymä  on  Itä‐Suomen  yliopiston  terveystieteiden  tiedekunnan  sekä  yhteiskuntatieteiden 

[r]

The  University  of  Western  Sydney  will host  its 3rd  Health  Informatics “Summer  School”  in 

mission  of  FULL  PAPERS  is  June  10,  2012.  The  Call  for  Papers  (document  in  English)  is  available  at  http://wp.me/pvCUS‐16Z.  . The  theme  of 

Sessioiden jaottelu mahdollisti sen, että ainakin omassa sessiossani jopa kaukaiseen Suomeen liittyvä teema ei synnyttänyt pelkästään Suomen oloja valaisemaan pyrkiviä

tyksen kansainvälistymisen tutkimukseen ja - toisin päin - missä määrin ja miten yrityksen kansainvälistymistä koskeva tutkimus voi antaa uutta sisältöä

Väitöskirjani tutkimustulokset korostavat, että yritysten liiketoimintaympäristössä verotus on vain pieni osa ja liiketoimintaympäristöön vaikuttavat lopulta monet muut

korostettiin myös taloudellisten syiden mer- kittävyyttä osa-aikatyötä tarjottaessa. Työnte- kijäpuolella nostettiin esiin myös palkkatason nousu, joka pelottaisi