K a n s a n t a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a – 1 1 7 . v s k . – 4 / 2 0 2 1
591
Esseitä veropolitiikan vaikutuksista yrityksiin
Annika Nivala
Miten yritykset reagoivat veropolitiikkaan? Tämä on tärkeä kysymys veropolitiikan taloudellisten vaikutusten ymmärtämisessä – ovathan yritykset tärkeitä taloudellisia toimijoita esimerkiksi työllisyyden kannalta. Tietoa veropolitiikan vaikutuksista tarvitaan sen tehokkuuden arvioimiseksi. Yritysten käyttäytymisen ymmärtäminen voi myös auttaa suunnittelemaan tulevaa politiikkaa.
kasvulle. Tähän ratkaisuna usein ehdotetaan julkista tukea ensimmäisen työntekijän palk- kaamiseen.
On ilmeistä, että työnantajaksi ryhtyminen on yritykselle suuri askel. Teoriassa on mahdol- lista, että ensimmäisen työntekijän palkkaa- misen kynnys aiheuttaisi yhteiskunnan kan- nalta liian vähäistä työnantajaksi ryhtymistä.
Kuitenkaan näyttöä tällaisen kynnyksen mer- kittävyydestä saatikka työnantajaksi ryhtymi- sen tuen vaikutuksista ei löydy.
Väitöskirjani ensimmäisessä esseessä tutkin Suomessa vuosina 2007—2011 voimassa olleen alueellisen ensimmäisen työntekijän palkkaus- tuen vaikutuksia työnantajaksi ryhtymiseen ja tuen käyttöä yrityksissä. Palkkaustuki oli 30 % palkkakuluista ensimmäiseltä vuodelta ja 15 % toiselta vuodelta. Tukea pystyi saamaan
VTT Annika Nivala (annika.nivala@labore.fi) on vanhempi tutkija Työn ja talouden tutkimus LABOREssa (ent. Palkan- saajien tutkimuslaitos). Kirjoitus perustuu hänen Turun yliopistossa 8.10.2021 tarkastettuun väitöskirjaansa Essays on Firm Responses to Tax Policy. Vastaväittäjänä toimi professori Sebastian Siegloch Mannheimin yliopistosta ja kustoksena profes- sori Janne Tukiainen Turun yliopistosta.
V
äitöskirjassani tutkin veropolitiikan vaiku- tuksia yrityksiin ja pyrin luomaan käsitystä vai- kutusten mekanismeista. Kahdessa ensimmäi- sessä esseessä tarkastelen ensimmäisen työntekijän palkkaamisen tukemista ja kolman- nessa yritysten veronkiertoa. Hyödynnän tutki- muksissa rekisteriaineistoja yrityksistä: pääasial- lisena lähteenäni ovat yritysten vuosittaiset veroilmoitukset sekä osatöissä niihin yhdistetyt tiedot tukipäätöksistä ja yritysten verotarkas- tuksista.Suomi on tuhansien yksinyrittäjien maa.
Yksinyrittäjiä on reilusti yli puolet kaikista Suomen yrityksistä. Heidän lukumääränsä ja osuutensa ovat myös kasvaneet 2000-luvulla.
Julkisessa keskustelussa nousee usein esiin aja- tus, että ensimmäisen työntekijän palkkaami- nen yritykseen on niin vaikeaa, että se on este
592
K A K 4 / 2 0 2 1
tukialueen yritys, joka palkkasi työntekijän tois- taiseksi voimassa olevaan kokoaikaiseen (vähin- tään 25 tuntia/viikko) työsuhteeseen.
Tutkimusmenetelmä on erotusten erotus (difference-in-differences): vertailen työnantajak- si ryhtymisen todennäköisyyden muutosta tuki- alueella alueeseen, jossa tukea ei ollut saatavilla.
Rajoitan tutkimuksen tukialueen rajalle, jolloin alueet ovat vertailukelpoisia keskenään.
Tulosten perusteella ensimmäisen työnte- kijän palkkaustuella ei ollut vaikutusta työn- antajaksi ryhtymiseen eikä esimerkiksi yritys- ten työllisyyteen, liikevaihtoon tai määrään.
Havaintoni mukaan tuen käyttöaste jäi hyvin matalaksi: vain 2 % ensimmäisen työntekijän palkanneista yrityksistä käytti tukea. Käyttöaste on maksimissaan n. 12 % uusilla työnantajilla, joiden palkkakulujen perusteella arvioitu tuki olisi ollut noin 10 000 euroa. Matalaa käyttö- astetta näyttää selittävän osittain tuen rajoitta- minen kokoaikaisiin työsuhteisiin ja toisaalta yritysten heikko tietoisuus tuesta, joskin näyttö käyttöasteen syistä on lähinnä kuvailevaa.
Koska vaikutusten puutetta näyttää selittä- vän matala käyttöaste työnantajaksi ryhtyneiden joukossa, tutkimuksen perusteella arvio vaiku- tuksesta tukea käyttäviin yrityksiin jää hyvin epätarkaksi. Erilaisilla mahdollisilla oletuksilla tuen tietoisuusasteesta vaikutuksen 95 % luot- tamusvälin yläraja on jopa 54 % tai 320 % tues- ta tietoisten yritysten työnantajaksi ryhtymisen todennäköisyyteen. Siksi tuen tehokkuudesta ei voi vetää johtopäätöksiä, vaikka kokonais- vaikuttavuus työllisyyteen ei eroa merkitsevästi nollasta.
Tutkimus on ensimmäinen työnantajaksi ryh- tymisen tuen vaikutuksista, mutta asettuu osaksi laajempaa kirjallisuutta työllisyyskannustimien vaikutuksista. Tulokset antavat yhden selityksen sille, miksi työllisyyskannustimien vaikutukset
eroavat kirjallisuudessa: tukisäännöstely ja sen vaikutus käyttöasteeseen. Esimerkiksi Saezin, Schoeferin ja Seimin (2019) tutkimuksen mu- kaan nuorille työntekijöille suunnattu työn- antajamaksujen vähennys lisäsi yritysten sekä nuorten työllisyyttä pysyvästi. Verovähennys tuli yrityksille automaattisesti ilman erillistä hakemista. Toisaalta Suomesta (Korkeamäki ja Uusitalo 2009) ja Ruotsista (Bennmarker, Mellander ja Ockert 2009) on näyttöä, että alu- eellinen työnantajamaksujen vähennys ei nosta- nut yritysten työllisyyttä. Näitä verovähennyksiä yritysten piti erikseen hakea.
Toisessa esseessä esitellään suunnitelma sa- tunnaistetusta yksinyrittäjien rekrytointitukiko- keilusta. Kokeilulla voidaan luotettavasti arvi- oida rekrytointituen vaikutuksia työnanta jaksi ryhtymiseen. Siinä satunnaisesti verorekiste- reistä valitut yksinyrittäjät saavat mahdollisuu- den rekrytointitukeen. Työ- ja elinkeinominis- teriön on tarkoitus toteuttaa kokeilu vuonna 2022. Suunnitelmassa hyödynnetään verorekis- teritietoja kohdepopulaation määrittämiseksi ja kokeilun tarkkuuden arvioimiseksi. Kokeilun tulokset voivat täydentää ensimmäisen esseen tuottamaa tietoa.
Rekrytointituen suunnittelussa on huomi- oitu ensimmäisessä esseessä havaitut ongelmat palkkaustuessa: tuen saamista ei ole rajoitettu työsuhteen tyypin perusteella ja yrityksiä tie- dotetaan oikeudesta tukeen. Rekrytointituki on 50 % yrityksen palkkakuluista 10 000 euroon saakka. Se maksetaan kuukausittain tulorekis- teriin ilmoitettujen palkkakulujen perusteella.
Siten tuki ei myöskään rajoitu yhteen työnteki- jään, eli yritys voi tuella joustavammin palka- ta yhden tai useamman työntekijän, eikä tukea menetä, jos ensimmäinen työntekijä lähtee yri- tyksestä.
593 A n n i k a N i v a l a
Esseessä esitellään kokeilun toteuttamiseen vaiheistusmenetelmä, jolla kokeilun budjettia voidaan hallinnoida, vaikka tuen käyttöastee- seen liittyy epävarmuutta. Kokeilussa makset- tava tukimäärä on ennalta epävarma, koska tu- kea maksetaan vain työnantajaksi ryhtyneille yrityksille ja työnantajaksi ryhtymisen toden- näköisyys (erityisesti tuen vaikutus siihen) ei ole tiedossa etukäteen. Ensimmäisessä vaihees- sa koeryhmään valitaan vain osa suunnitellusta kokonaiskoeryhmästä. Toisessa vaiheessa koe- ryhmän kokoa päivitetään ensimmäisessä vai- heessa toteutuneen käyttöasteen perusteella.
Vaiheistusta voi käyttää hallinnoimaan koeryh- mien kokoa muissakin kokeiluissa, joissa liittyy suurta epävarmuutta käyttöasteeseen.
Kolmannen esseen aiheena on yritysten ve- ronkierto. Yrityksillä on tärkeä rooli kehitty- neessä verojärjestelmässä verojen toimeenpa- nossa, koska ne maksavat ja ilmoittavat suuren osan kaikista veroista. Siksi esimerkiksi palkan- saajilla on hyvin vähän mahdollisuuksia kiertää veroja. (Kleven, Knudsen, Kreiner, Pedersen ja Saez 2011; Kleven, Kreiner ja Saez 2016.) Yritysten verovalvonta on puolestaan haasta- vampaa, koska verottajalla on vähemmän kol- mannen osapuolen tietoa yritysten tuloista ja kuluista.
Yksi keskeinen yritysten verovalvonnan väline on verotarkastukset. Niillä voidaan tarkastaa ilmoitettujen tietojen oikeellisuus.
Riski verotarkastuksen kohteeksi joutumises- ta ja kiinni jäädessä rangaistus veronkierros- ta toimivat kannustimena ilmoittaa verot oi- kein. Verotarkastusten vaikutuksista yrityksiin on kuitenkin vain vähän tietoa kirjallisuudes- sa, ja tulokset ovat erisuuntaisia. DeBackerin, Heimin, Tranin, ja Yuskavagen (2016) tutki- muksen mukaan yritykset jopa lisäävät vero- aggressiivisuutta tarkastuksen jälkeen, mutta
D’Agoston, Manzon, Pisanin ja D’Arcangelon (2018) tulosten perusteella ilmoitetut tulot kas- vavat verotarkastusten jälkeen.
Väitöskirjani kolmannessa esseessä, yhteis- työssä Jarkko Harjun, Kaisa Kotakorven ja Tuomas Matikan kanssa, tarkastelemme riski- perusteisten verotarkastusten vaikutuksia yri- tysten veroilmoittamiseen. Käytössämme on ainutlaatuinen aineisto kaikista Suomen yritys- ten verotarkastuksista yhdistettynä niiden ve- roilmoituksiin.
Tutkimusmenetelmä perustuu tarkastettu- jen ja tarkastamattomien yritysten kehityksen seuraamiseen ennen ja jälkeen verotarkastuk- sen (tai verrokkiryhmälle satunnaisesti valitun vertailuvuoden). Koe- ja verrokkiryhmät on valittu kaltaistamalla siten, että ne ovat veroil- moitusten valossa samankaltaisia ja kehittyvät samalla tavalla ennen verotarkastusta. Kaltais- taminen on tarpeen, koska yritykset on vali- koitu verotarkastukseen. Kaltaistamisen avulla valittu verrokkiryhmä toimii riittävän saman- kaltaisena luonnollisena vertailukohteena tar- kastetuille yrityksille.
Tulosten perusteella yritykset ilmoittavat noin 14 % enemmän voittoja verotarkastuksen jälkeen. Koska yritykset raportoivat enemmän sekä liikevaihtoa että kuluja, näyttää siltä, että yritykset kiertävät veroja aliraportoimalla sekä tuloja että kuluja. Erityisesti palkkakulut vai- kuttavat nousevan verotarkastuksen jälkeen.
Tämä voisi tarkoittaa, että yritysten verotarkas- tuksilla on läikevaikutuksia myös niiden työnte- kijöiden verojen ilmoittamiseen palkkakulujen ilmoittamisen kautta.
Tutkimuksen tulosten perusteella yritys- ten verotarkastusten lisäämisellä voitaisiin ke- rätä enemmän veroja ja vähentää yritysten ve- ronkiertoa. Tulokset kertovat verotarkastusten vaikutuksista pieniin ja keskisuuriin yrityksiin,
594
K A K 4 / 2 0 2 1
joita tarkastetaan ajoittain, mutta samankaltai- sia tarkastamattomia yrityksiä löytyy paljon.
Tämä ryhmä on kiinnostava verovalvonnan kannalta, koska niiden tarkastamista on mah- dollista lisätä. Koska suuria yrityksiä tarkas- tetaan usein, niille ei juuri löydy verrokkiryh- mää aineistosta. Siksi tulokset eivät välttämättä kerro verotarkastusten vaikutuksista suuriin yrityksiin. □
Kirjallisuus
D’Agosto, E., Manzo, M., Pisani, S. ja D’Arcangelo, F.M. (2018), “The effect of audit activity on tax declaration: Evidence on small businesses in Ita- ly”, Public Finance Review 46: 29–57.
DeBacker, J., Heim, B.T., Tran, A. ja Yuskavage, A.
(2015), “Legal enforcement and corporate be- havior: An analysis of tax aggressiveness after an audit”, The Journal of Law and Economics 58:
291–324.
Bennmarker, H., Mellander, E. ja Ockert, B. (2009),
“Do regional payroll tax reductions boost em- ployment?”, Labour Economics 16: 480–489.
Kleven,H., Kreiner,C.T. ja Saez,E. (2016), “Why can modern governments tax so much? An agency model of firms as fiscal intermediaries”, Econom- ica 83: 219–246.
Kleven, H.J., Knudsen, M.B., Kreiner, C.T., Peders- en, S. ja Saez, E. (2011), “Unwilling or unable to cheat? Evidence from a tax audit experiment in Denmark”, Econometrica 79: 651–692.
Korkeamäki, O. ja Uusitalo, R. (2009), “Employment and wage effects of a payroll tax cut –Evidence from a regional experiment”, International Tax and Public Finance 16: 753–772.
Saez, E., Schoefer, B., ja Seim, D. (2019), “Payroll taxes, firm behavior, and rent sharing: Evidence from a young workers’ tax cut in Sweden”, Ameri- can Economic Review 109: 1717–1763.
