• Ei tuloksia

Hyviä ja huonoja uutisia näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Hyviä ja huonoja uutisia näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Hyviä ja huonoja uutisia

Päivikki Karhula

H

arvinaista kyllä, keskellä joulunaluskiireitä eteen on tullut use- ampia, pienempiä ja suurempia hyviä uutisia - sanoisinko suoras- taan joulupaketteja. Budjettikeskustelujen perusteella vaikuttaisi siltä, että ensi vuonna yliopistojen rahoitusta tullaan nostamaan yli 80 miljoonan euron lisärahoituksella. Yliopistojen ja ammat- tikorkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen vanavedessä kul- keneille korkeakoulukirjastoillekin se lienee tyytyväisyydellä vas- taanotettava oleva joululahja.

Pidemmällä tähtäimellä suomalaisten yliopistojen tilanne on kuitenkin mylläkässä, jota ei ole nähty niiden perustamisen jäl- keen. Rakenteellisten kehittämissuunnitelmien mukaan vuonna 2010 yliopistot siirtyvät pois valtion budjettitalouden kentästä.

Julkisen vallan etääntyminen taloudelliseen tuen antajana kuu- lostaa epämääräiseltä, jos ei suorastaan uhkaavalta. Mistä rahoi- tuslähteet tulevaisuudessa löytyvät ja miten ne vaikuttavat tutki- muksen suuntiin, on toinen kysymys? Autonomian lisääntymi- seltä odotetaan toisaalta etuja, joita ennakoidaan löytyvän hallin- nosta, mutta myös tuloksellisen opetuksen ja tutkimuksen pal- kitsemisesta.

Nopeasti eteenpäin vedetty yliopistojen uudistushanke herät- tää kuitenkin kysymyksiä. Yliopistokentän vahvistaminen pää- kaupunkiseudulle syntyvällä innovaatioyliopistolla pyrkii erään- laisena kärkihankkeena nostamassa suomalaisen korkeakoulutuk- sen tasoa. Mutta miten tulee käymään muiden yliopistojen kir- jastot mukaan luettuna? Pääkaupunkiseudun ulkopuolelle on ra- kentumassa alueellisia korkeakoulukonsortioita, mutta miten ne tulevat parantamaan paikallisten yliopistoyksikköjen hallintoa, tuloksellisuutta tai taloudellista tasapainoa? Kokonaisuus näyt- tää vielä vähintäänkin epävakaalta. En ole varma, pidänkö täs- tä joulupaketista.

Toinen joulua edeltävä ja kauan kääritty paketti syntyi vanhan vapaakappalelain uudistumisena kulttuuriaineistojen tallettami- sen ja säilytyksen laiksi. Uudistetun lain piiriin kuuluvat myös digitaaliset aineistot. Näiden osalta Kansalliskirjaston velvoitteet laajentuvat verkkoaineistojen keräämiseen, mutta myös teknisen

(2)

ympäristön tarjoamisen niiden käyttöä varten. Verkkoaineistojen saattaminen uuden lain piiriin on vuoden kulttuuriteko.

Loppusuoran käsittelyvaiheen eteneminen aiempia vaiheita vauhdikkaammin tuli ilmeisenä yllätyksenä. Digitaaliset vapaa- kappaleet eivät kaiketi ole kirjastoissa vielä haettavissa aivan ensi vuoden alusta, jolloin laki on tulossa voimaan. Siinä ei ole moit- teelle sijaa. Niin käyttäjillä kuin kirjastoille lienee aikaa odottaa muutama kuukausi laitteita ja käyttöliittymiä, kun lain uudista- minen kokonaisuudessaan vei lähes 10 vuotta.

Lisämausteita hyville uutisille löytyy vielä Helsingin yliopistos- ta, jossa Käyttäytymistieteellisen kirjaston kirjastonjohtaja ja Suo- men tieteellisen kirjastoseuran entinen puheenjohtaja Tuula Ru- hanen valittiin juuri vuoden esimieheksi. Onnea Tuulalle onnistu- neesta johtamistyöstä! Kiitettävää on sekin, kun kirjastot pääsevät esille mallikelpoisina esimerkkeinä suuressa organisaatiossa.

Kiireisestä elämänmenosta ja monista mutkista huolimatta ku- luneesta vuodesta jää ennen kaikkea kiitollinen mieli, vaikka omat joulupaketit ovat vielä avaamatta. Signumin tekeminen on alka- nut olla yhä enemmän ryhmätyötä, jossa tehdään kaiken lisäksi hyvää työtä. Kiitokset siitä kirjoittajille, uudelle ja vanhalle toimi- tuskunnalle, kansainväliselle työryhmälle ja seuran hallitukselle!

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Kotimaisissa kirjasto- ja informaa- tioalan tieteellisissä seuroissa (Informaatiotutkimuksen seura ITY ry, Suomen tieteellinen kirjastoseura STKS) pitkään

ryhmä, kirjoitettu yhteisartikkeli tai toimitettu teos ovat kansainvälistä toimintaa, mutta suomalaisen kansainvälisesti arvostetun professorin kanssa teh­.. ty vastaava yhteistyö

Helsinki GSE tulee tekemään yhteistyötä ulkopuolisten sidosryhmien, kuten pääkaupunkiseudun ul- kopuolella toimivien yliopistojen sekä muiden yhteiskuntatieteiden

Ennusteita kuitenkin tarvitaan edes jonkinlaiseen epävarmuuden pienentämi- seen, ja inhimillisinäkin tUQtteina ne ovat parempia kuin ei mitään. Ilman inhimillistä

Närhisen projektien olennainen yhteinen piirre on ollut siinä, että sekä luonnonilmiöt että taiteilija itse ovat olleet kuvia tuottavissa prosesseissa toimijoita,

Tietysti ”arvovapaus” tar - koittaa tässä myös sitä, että tutkija ei arvota miten ”hyviä” tai ”huonoja” toteu- tettavissa olevat vaihtoehdot ovat, vaan pyrkii

Tiedottaminen metsäluonnon monimuotoisuuden suojelusta, ilmastonmuutoksesta ja METSO-ohjel- masta sekä metsänomistajille että suurelle yleisölle kuuluu useimpien

Jo edellä olen todennut, että ruotsista ja englannista tulevat lainaverbit omaksutaan suomeen aa-loppui- sina kahdesta syystä: yhtäältä ruotsin kielen vaikutuksesta ja toisaalta