• Ei tuloksia

Keräilijän kieli näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Keräilijän kieli näkymä"

Copied!
11
0
0

Kokoteksti

(1)

N u m E r o N Ta i T E i l i j a

Keräilijän kieli:

Mikko Kuorinki

M I K KO K U O R I N K I & TA N JA T I E KS O

Työskentelyäni määrittää dokumentaristinen asenne. Olen taiteili- jana tarkkailija ja keräilijä. Haluan katsoa tarkasti, yhä uudelleen, sitä mikä on usein ylenkatsottua ja mitä pidetään merkityksettö- mänä, tutkia esineiden kömpelyyttä ja heikkoutta, niiden olemas- saolon manifestoitumista. Kuluneet, käyttämättömät, löydetyt ja uneksitut esineet. Teollisesti valmistetut lemmikkieläinten lelut, rekkojen sisustuselementit, new age -kauppojen parantavat kristal- lit, käsityöläisten valmistamien esineiden virtuoosisuus.

Teoksia tehdessäni en ajattele niinkään luovani jotain vaan teke- väni näkyväksi, saattavani materiaaleja ja fragmentteja yhteen. Te- okseni tulevat usein valmiiksi vasta näyttelytilassa dialogissa tilan arkkitehtuurin ja sen yksityiskohtien kanssa. Lattian kallistuma, va- lon suunta, oudosti asennettu ilmastointiputki ja seinässä oleva tah- ra asettuvat keskustelukumppaneiksi teosteni esineistölle. Instal- lointi on prosessi, joka tapahtuu katsojan tavoittamattomissa, ja valmiin näyttelyn voi halutessaan nähdä tuon tapahtuman doku- mentaationa.

Näyttelyissäni operoi jonkinlainen runon logiikkaa muistuttava sisäinen ajattelu. Esineet, sanat ja yritykset kurottautua kohti jäävät vajavaisiksi. Pohdin, miten teksti tai kieli kääntyy fyysiseksi kappa- leeksi. Millaiseksi kuvittelen esineen, miten se kommunikoi ja muo- vautuu jonkun toisen mielessä? Mihin hän keskittyy, mitä hän jät- tää huomioimatta? Kuinka esine puristuu esiin kielestä?

Viime aikoina työskentelyni tapahtumallinen ulottuvuus on al- kanut korostua samalla kun teokset itsessään ovat saaneet aineetto- mampia muotoja. Teoksen lähtökohtana voi materiaalin sijaan olla ele, tila tai kesto. Olen keskittynyt ääneen ja tekstiin, esimerkiksi soittanut elektronista musiikkia. Huomaan työskentelyni avautu- van näyttelyiden tekemisestä kohti jotain vapaampaa ja ennalta määrittelemättömämpää. Raja teoksen ja maailman, oman ja mui- den äänten välillä, on alkanut sulaa. Haluan altistaa työskentely- ni toisten olentojen läsnäololle, ajattelulle ja havainnoille.

M I K KO K U O R I N K I (s. 1977 Rovaniemellä) aloitti taiteellisen toimintansa 15-vuotiaana julkaisemalla pienlehtiä ja musiik- kia. Nykyään Helsingissä asuva Kuorinki toimii pääasiallises- ti kuvataiteen kontekstissa valmistamalla esineistä ja teksteis- tä koostuvia installaatioita, näyttelykokonaisuuksia ja julkaisuja.

Mikko Kuorinki: Nose, 2016 (kim? Contemporary Art Centre, Riika). Majoneesi, lasinen teekannu, jalusta.

Kuva: Ansis Starks.

(2)

N u m E r o N Ta i T E i l i j a

(3)

N u m E r o N Ta i T E i l i j a

Mikko Kuorinki: The Artists Keys left somewhere in Montpellier, 2014.

Kehystetty valokuva. Yhteistyö Martijn in’ t Veldin kanssa.

(4)

N u m E r o N Ta i T E i l i j a

Mikko Kuorinki: The critic never rests, 2016 (Hordaland Kunstsenterin kirjakauppa, Bergen). Akvarelliväri leipätikuille, muovirasia.

(5)

N u m E r o N Ta i T E i l i j a

Mikko Kuorinki: Spaghetti & Blankets, 2013 (1646, Den Haag). Valokyltti.

(6)

N u m E r o N Ta i T E i l i j a

Mikko Kuorinki: Vision #8, 2016 (Foothold, Poligano A Mare). Tekstiteippaus seinään .

(7)

N u m E r o N Ta i T E i l i j a

Mikko Kuorinki: Hand peeled step for a naked feet, 2017 (Peach, Rotterdam). Kuorittu porras.

(8)

N u m E r o N Ta i T E i l i j a

Yksityiskohta näyttelystä Objects described to Giorgos, Bernhard, Ekaterini & Marietta, Dzintars, Normunds, Viktors, Mattias, Sara, Bert, Shahar, Saara, Joonas and Timo, 2017 (HAM galleria, Helsinki). Kuva: Maija Toivanen.

(9)

N u m E r o N Ta i T E i l i j a

Mikko Kuorinki: (Ylhäällä) Hand, 2016 (Vermilion Sands, Kööpenhamina).

Kehystetty lyijykynäpiirros. Piirros: Olli Keränen.

(Oikealla) A hat cut in half, 2017 (SIC, Helsinki). Hattu.

(10)

N u m E r o N Ta i T E i l i j a

(11)

N u m E r o N Ta i T E i l i j a

Mikko Kuorinki: Parrot stand, 2017 (SIC, Helsinki). Puu, keraaminen savi.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Näistä puheviestinnän opetuskokeiluista olisi kiinnostavaa lukea myös tieteellisiä jul- kaisuja, sillä opetusviestinnän tutkijat eivät ole juurikaan tutkineet

Keskustelijat päätyivät argumentoimaan, että kyse on paitsi yliopistopolitiikasta myös siitä, miten eri historian oppiaineet aivan tekstin tasolla

Myös vieraiden kielten opetuksessa voisi olla aika kyseenalaistaa ajatus siitä, että kieliä voi puhua ”oikein” tai ”väärin”.. Onko esimerkiksi tarpeen (tai mahdollista)

Toisena periaatteena on oltava jatkuva pyrkimys todellisuuden avaamiseen, niin että prosessi tuottaa odottamattomia, ennakoi­.

Inarinsaamen elpymisen on mahdollistanut sen johdon mukainen käyttäminen ainoana kielenä kaikissa oman kieliyhteisön kielen- käyttötilanteissa, yhdistyksissä,

Kielenhuolto ei pysty eikä myöskään pyri sekaantumaan joka tilanteeseen, jossa kieltä käytetään. Voidaan ehkä luonnostel- la seuraavanlainen nelikenttä, jossa

saan pohjoisvenalaisten murteiden kaut- ta karjalaan ja suomeen sarmanka on muuttunut aanneasultaan sirmakaksi (suomen murteissa myos sermakka ja sirmantka;

Kaikki tiedot viittasivat kuitenkin siihen, että Suomi on metsiensuojelussa kärkimaiden joukossa maailmassa, millä perusteella toimikunta saattoi todeta, että ”metsien suojelu