veden syvyys, cm veden lämpötila,

(1)

17 9. Liitteet Liite 1. Sein äjoen ja Pajuluoman sähkökalastusalueiden ko ordinaat it, pinta-alat, veden syvyys, veden lämpötila, joen leve ys ja rannan varjostus. KKJ yhtenäisko o rdinaatit koe a lan pv kk vv joki koe a la E / lon N / lat pinta-al a, m

2

veden syvyys, cm veden lämpötila,

o

C joen leveys, m rann an varj ostus, % 4 10 2009 Seinäjo k i Ssk 1 3 287 04 9 6 962 14 0 112 20 5,1 7 3 4 10 2009 Seinäjo k i Ssk 2 3 288 31 9 6 959 01 7 480 20 5,1 16 5 3 10 2009 Seinäjo k i Ssk 3 3 286 94 7 6 963 85 3 350 20 5,4 10 5 3 10 2009 Seinäjo k i Ssk 4 3 287 14 9 6 966 30 5 50 25 5,1 5 0 4 10 2009 Pajuluom a Psk 1 3 289 25 7 6 968 02 4 45 20 4,3 3 20 4 10 2009 Pajuluom a Psk 2 3 290 70 0 6 965 34 5 100 10 4,1 2 5 4 10 2009 Pajuluom a Psk 3 3 291 40 1 6 963 69 1 80 15 4,1 1,5 10 4 10 2009 Pajuluom a Psk 4 3 292 83 1 6 961 80 5 100 15 4,1 1 40 Liite 2. Sein äjoen ja Pajuluoman koeravustusalueiden koor dinaatit KKJ yhtenäiskoo rdin aatit pv kk v v joki koe ala E / lon N / lat 3 10 2009 Seinäjo k i Sr 1 3287 149 6966 305 3 10 2009 Seinäjo k i Sr 2 3287 049 6962 140 3 10 2009 Seinäjo k i Sr 3 3288 319 6959 017 3 10 2009 Pajuluom a Pr 1 3289 257 6968 024 3 10 2009 Pajuluom a Pr 2 3291 401 6963 691 3 10 2009 Pajuluom a Pr 3 3292 831 6961 805

(2)

LIITE 11

Perhosharrastaja Matti Anttilan havaintoja

Karvasuolta ja Venesnevalta

(3)

LIITE 11

(4)

(5)

(6)

(7)

(8)

LIITE 12

Koonti uhanalaisista lajeista, lajien elinympäristöistä ja

esiintymisestä hankealueella

(9)

Laji Levinneisyys Elinympäristö Liite Al.(3a) Esiintyminen

2000 2010 uhanal. hankealueella

Ilves Lynx lynx NT VU Ilvestä tavataan nykyään lähdes

koko maassa.

Ilves elää pääsääntöisesti metsissä, mutta Suomessa vaikeakulkuiset louhikko‐ ja mäkimaastot tuntuvat olevan erityisen mieluisia.

II, IV ei Ilvekset ovat käyttäneet suon keskiosissa olevia metsäsarakkeita laajan elinpiirinsä

"tukikohtina". Ilveksiä elää Karvasuolla vahvan metsäkauris kannan myötä.

Liito‐orava Pteromys volans VU VU Esiintyy Suomessa laikuttaisesti Kemijoen eteläpuolella.

Vanhat kuusivaltaiset järeitä haapoja, leppää ja koivua kasvavat ikärakenteeltaan monipuoliset sekametsät.

Reviirit usein kallioiden juurilla, rinteissä ja pienvesistöjen varsilla. Myös rauhalliset suuripuiset puistot ja puutarhat kelpaavat, mikäli kolopuita on tarjolla. Pesäpaikkojen puuttuessa saattavat tulla sisälle rakennuksiin.

II, IV ei Mahdollinen, koska aiemmin tehty liito‐

oravasta havainto läheisellä Sahannevan alueella, joka sijaitsee noin 4 km eteläluoteessa.

Saukko Lutra lutra NT NT Suomessa saukkoa tavataan

harvalukuisena koko maassa.

Runsain saukkokanta on Järvi‐

Suomessa ja Etelä‐Lapissa. Sitä nähdään myös Lounais‐

Suomessa.

Elinympäristönä saukko suosii vedenlaadultaan hyviä vesistöjä, joissa on sille riittävästi ravintoa.

Talvella laji tarvitsee lisäksi sulapaikkoja, joissa se pystyy kovilla pakkasillakin saalistamaan avovedessä.

Saukot liikkuvat laajoilla alueilla, pääosin vesistöjä seuraillen.

II, IV ei Epätodennäköinen, alueella ei ole saukolle soveltuvia elinympäristöjä ja alueella tehtyjen luontoselvitysten yhteydessä ei havaintoja lajista.

Viitasammakko Rana arvalis LC Suomessa viitasammakkoa

tavataan lähes koko maamme alueella. Pohjoisin havainto on Ivalosta. Pohjoisessa viitasammakko on kuitenkin eteläosia harvalukuisempi, kun taas Keski‐Suomessa se luultavasti on paikoin jopa sammakkoa runsaslukuisempi.

Viitasammakoita tapaa kosteilla niityillä, viidoilla, kedoilla, metsissä, soilla ja puutarhoissa.

Laji suosii kosteampaa ympäristöä kuin tavallinen sammakko.

IV ei Mahdollinen.

Luontoselvitysten eikä muidenkaan selvitysten yhteydessä ole tehty havaintoa lajista.

Isoapollo Parnassius apollo NT EN Melko harvinainen laji, joka

harvinaistumisen jälkeen on jälleen runsastumassa. Laji esiintyy vakinaisena Ahvenanmaalla, Lounais‐

Suomen rannikolla sekä sisämaassa Uudellamaalla.

Löytynyt myös Etelä‐Savosta.

Lämpimät, aurinkoiset kalliomaastot, joissa maksaruohoa kasvavia avokalliolaikkuja.

IV ei Epätodennäköinen, sillä aikaisemmat havainnot Etelä‐

Suomesta.

Hankealueella ei todennäköisesti sopivia elinympäristöjä.

Isojuuriyökkönen Apamea monoglypha ‐ ‐ Melko yleinen laji Suomessa. Suot kyllä Mahdollinen. Ei tehty

havaintoa hyönteisselvityksen yhteydessä.

Isokultasiipi Lucaena dispar EN NT Melko harvinainen laji, joka elää levinneisyysalueen pohjoisreunalla Suomessa.

Lajista on tehty havaintoja Joutsenossa, Parikkalassa, Viro‐, Ruoko‐ ja Kesälahdella sekä pitkin etelärannikkoa.

Elää kosteilla tulva‐ ja rantaniityillä, kosteikkojen reunamilla ja joutomailla, missä kasvaa toukan ravintokasveja.

II, IV ei Epätodennäköinen, sillä Etelä‐Suomi lajin pohjoisinta esiintymisaluetta. Ei havaintoja.

Kanervapussikoi Coleophora pyrrhulipennella VU NT Tavataan lähes koko Suomessa. Rämeet, kalliot, kuivahkot ja sitä karummat kankaat.

ei Todennäköinen.

Paikallinen

perhostutkijan mielestä laji voisi hyvinkin esiintyä hankealueella.

Perhosselvityksessä lajia ei kuitenkaan tavattu.

Lähin havainto Teerimäestä.

Kirjomaayökkönen Opigena polygona NT VU Taantunut laji Suomessa. Tuoreet ja kuivat lehdot, harjumetsät, myös puoliavoimet, perinneympäristöt ja muut ihmisen muuttamat ympäristöt.

kyllä Epätodennäköinen.

Perhosselvityksen yhteydessä ei havaintoja lajista.

Perhoset Nisäkkäät

IUCN ‐luokka

Sammakkoeläimet

LIITE 12

(10)

2000 2010 uhanal. hankealueella Kirjojuuriyökkönen Pabulatrix pabulatricula NT NT Esiintyy ainakin eteläisessä ja

itäisessä Suomessa.

Tuoreet ja kuivat lehdot sekä tien vieret ja ratapenkereet.

Kirjopapurikko Lopinga achine NT VU Harvinainen, sillä

elinvoimaisia esiintymiä on nykyään vain muutama. Esiintyy Uudellamaalla, Hämeessä, Etelä‐

Karjalassa ja ‐Savossa.

Tuore‐ ja kosteapohjaisissa kuusivaltaisissa korvissa, joissa metsä rajoittuu usein rämesuohon. Esiintymisalue seuraa metsän ja suon rajaa, mutta tavattu myös teiden, hakkuualueiden ja kuusimetsien reunoilla.

IV ei Esiintyminen epätodennäköistä, vaikka lajia tavataankin metsän ja suon rajapinnasta.

Esiintyminen painottuu Kaakkois‐Suomeen.

Kirjoverkkoperhonen Euphydryas maturna (Hypodryas m.)

‐ ‐ Varsin yleinen

levinneisyysalueensa sisällä.

Esiintyy Uudeltamaalta Keski‐

Suomeen ja Pohjois‐Karjalaan ulottuvan linjan

kaakkoispuolella. Suuret kannanvaihtelut vaikuttavat esiintymiseen.

Tuorepohjaiset reheväkasvuiset metsäniityt ja avokallioiden reunamat, joilla kasvaa kangasmaitikkaa. Tavattu myös villiintyneissä puutarhoissa sekä teiden rehevillä pientareilla.

II, IV ei Esiintyminen epätodennäköinen.

Hankealue kuuluu esiintymisalueen raja‐

alueelle länteen. Ei havaintoja lajista.

Luhtakultasiipi Lycaena helle VU EN Tavataan enää lähes

yksinomaan Pohjois‐Suomessa, sillä miltei kokonaan hävinnyt Etelä‐Suomesta.

Kosteat metsäniityt, vaarojen rinneniityt, purojen varret ja jokien tulvarannat. Viihtyy niittyleinikin kukilla.

II, IV ei Epätodennäköisesti esiintyy alueella.

Pohjoinen laji, mutta toisaalta voi esiintyä purojen varsilla tai tulvaniityillä. Ei tehty havaintoja.

Luumittari Aspitates gilvaria NT VU Ahvenanmaa, Varsinais‐Suomi, Uusimaa, Etelä‐Karjala, Satakunta, Etelä‐Häme, Etelä‐

Savo, Laatokan Karjala, Etelä‐

Pohjanmaa, Pohjois‐Häme, Pohjois‐Savo, Pohjois‐Karjala ja Keski‐Pohjanmaa.

Nevat kyllä Esiintyy alueella.

Perhosselvityksen yhteydessä lajista tehty havainto.

Muurahaissinisiipi Glaucopsyche arion (Maculinea a.)

CR CR Harvinainen laji, jonka elinympäristö supistunut.

Tavataan varmuudella enää Etelä‐ ja Pohjois‐Karjalassa.

Kuivat kedot ja erityisesti hiekkaharjanteiden ja ‐kenttien laji. Viihtyy harjujen etelärinteillä sopivan avoimissa, aurinkoisissa ja paahteisissa elinympäristöissä.

IV ei Ei esiinny alueella.

Pikkuapollo Parnassius mnemosyne VU VU Vakinainen laji Ahvenanmaalla, Lounais‐

Suomen rannikolla ja saaristossa, Rauman seudulla ja Somerossa.

Siirretty myös Uudellemaalle Porvooseen.

Laidunmaat ja rehevät lehtoniityt. Paikkauskollinen laji.

IV ei Epätodennäköinen.

Rämekulmumittari Idaea muricata NT VU Ahvenanmaa, Varsinais‐Suomi, Uusimaa, Etelä‐Karjala, Satakunta, Etelä‐Häme, Etelä‐

Suot, Itämeren niitty‐ ja luhtarannat

Rämevihersiipi Rhagades pruni NT NT Ahvenanmaa, Varsinais‐Suomi, Uusimaa, Etelä‐Karjala, Satakunta, Etelä‐Häme, Etelä‐

Rämeet ei Mahdollinen. Lajista ei

kuitenkaan tehty havaintoa perhoskartoituksen yhteydessä.

Sademittari Hypoxystis pluviaria VU VU Tavataan koko maassa. Suot, järvien ja jokien niitty‐ ja luhtarannat

Esiintyy.

Perhosselvityksen yhteydessä lajista tehty havainto.

Suovenhokas Nola karelica NT EN Tavataan koko maassa. Rämeet, Itämeren niityt ja

luhtaranta.

ei Mahdollinen. Alue sijaitsee lajin levinneisyysalueella.

Synkkänopsayökkönen Sympistis funebris ‐ ‐ Pohjoinen laji, joka esiintyy Suomenselän sekä hyvien suoympäristöjen ansiosta myös Etelä‐Pohjanmaalla.

Harvinaisempi laji kuitenkin etelässä.

Suoympäristöjen laji. kyllä Esiintyy.

Paikallinen perhostutkija tehnyt lajista havainnon Karvasuolla.

(11)

IUCN ‐luokka

Vahakeltasiipi Eilema cereolum LC VU Kohtalaisen harvinainen laji. Ei esiinny koko maassa. Vasta noin 10 vuotta sitten tehty havaintoja vasta Etelä‐Pohjanmaalla.

Rämeet ei Mahdollinen.

Hankealue sijaitsee levinneisyysalueella.

Aapakiiltokorento Somatochlora alpestris ‐ ‐ Lapissa suhteellisen harvinainen ja pääosin hyvin vähälukuinen.

Harvinaistuu etelään päin tultaessa. Lajista on viime vuosina tehty muutamia havaintoja Etelä‐Hämeessä ja Uudellamaalla (Somero, Humppila, Tammela, Hyvinkää ja Loppi). Tämän hetkinen esiintyminen Lapin eteläpuolella on kokonaisuudessaan melko puutteellisesti tunnettu.

Biotooppivaatimuksilta vaikea arvioida. Avoimet pikkusuot ja niiden korpimaiset reunat, tunturilammet, rämeet ja matalat suolampareet, joenrannat. Lajia tapaa ainakin Lapissa myös loitompana soista metsäteillä ja ‐aukioilla sekä myös avosoilla. Ilmeisesti Etelä‐

Suomessa laji ei ole mikään suurten avosoiden laji:

havaintoja on mm. ojitettujen rämeiden umpeenkasvavista kuivatusojista.

ei Epätodennäköinen.

Hyönteiskartoituksen yhteydessä lajista ei tehty havaintoa.

Elokorento Sympetrum flaveolum ‐ ‐ Hyvin vaihteleva esiintyminen, laji voi olla joinain vuosina lähes kateissa ollen seuravana hyvinkin runsas. Laji on tunnettu vaeltaja, ja usein hyviä vaelluksia seuraa pari vuotta runsaampaa esiintymistä. Tavataan Pohjois‐

Pohjanmaalle asti, yleisimmillään etelässä.

Monenlaiset seisovat vedet. ei Mahdollinen, lajista tehty havaintoja Seinäjoella mm.

Kyrkösjärvellä ja Hautalankylässä. (lähde:

Hatikka)

Hoikkakiiltokorento Somatochlora arctica ‐ ‐ Tavataan koko maassa, etelärannikoilta päälaen Lappiin asti. Etelä‐Suomessa pääosin suhteellisen harvinainen ja hyvin vähälukuinen laji: lajia tavataan laajalti soilla, mutta se ei ole missään yleinen. Runsastuu Lappiin päin mentäessä, missä paikoin melko runsaslukuinen.

Levinneisyydeltään boreo‐

alpiininen: lajia tavataan pohjoisella tundralla ja taigavyöhykkeellä, vuoristoseuduilla ja pohjoisilla nummilla.

Suolammet, metsäiset pikkujärvet, avosuot ja rämeet.

Tavataan usein soilla joilla ei ole käytännöllisesti katsoen ollenkaan avointa vettä.

Ojitetuilla soilla laji lisääntyy usein suon reuna‐alueen umpeenkasvavissa ojissa.

ei Mahdollinen. Lajista ei tehty havaintoa perhos‐

tai hyönteiskartoituksen yhteydessä.

Isokeijukorento Lestes dryas ‐ ‐ Tavataan erityisesti Luonais‐

Suomessa ja etelärannikon alueella, mutta havaintoja on sisämaasta linjan Oulu‐Joensuu eteläpuolelta.

Monenlaiset pienvedet, kuten sorakuopat, suot, ihmistoiminnan seurauksena syntyneet allikot ja matalat järvet. Suosii hyvin rehevää kasvillisuutta, tiheitä osmankäämiköitä yms. Erityisesti pienvesissä, jotka kuivuvat kesäisin.

ei Esiintyy alueella. Lajista tehty hankealueella havainto vuonna 2009.

(lähde: Hatikka)

Isolampikorento Leucorrhinia rubicunda ‐ ‐ Hyvin yleinen ja melko runsaslukuinen koko maassa.

Suolammet, seisovat pienvedet, järvenlahdet ja jopa jokien suvannot.

ei Mahdollinen esiintyminen.

Hankealueella ei kuitenkaan suolampia

Isoukonkorento Aesna crenta LC ‐ Levinneisyys painottuu maan

etelä‐ ja itäosiin. Itäinen laji, jonka läntisin havaintopiste Suomessa ja koko Euroopassa on Vaasan lähistöllä.

Suolammet. Erityisesti naaraita tavataan usein kauempana lammista metsäteillä ja ‐aukiolla.

ei Esiintyy alueella.

Hyönteiskartoituksen yhteydessä tehtiin havainto kahdesta yksilöstä.

Keihästytönkorento Coenagrion hastulatum ‐ ‐ Tavataan koko Suomessa. Lähes kaikenlaiset seisovat ja hitaasti virtaavat vedet, erityisesti suolammet mutta myös järvenlahdet, jokisuvannot, ojat ja muut vedet. Puuttuu voimakkaasti virtaavista vesistä.

ei Mahdollinen. Lajia tavattu Seinäjoella mm.

Kyrkösjärvellä ja Pirjatannevalla. (lähde:

Hatikka) Korennot

(12)

2000 2010 uhanal. hankealueella Kirjojokikorento Ophiogomphus cecilia LC ‐ Lajin esiintyminen Suomessa on

paikoittaista ja laikuttaista lähinnä sopivien biotooppien puutteen takia. Yleisimmillään Järvi‐Suomessa, runsaimmillaan kaakossa. Laji tavataan etelärannikolta aina Oulun pohjoispuolelle, mutta esiintymisalueessa on suuria aukkoja. Lajia ei ole tavattu mm.

Kainuussa tai Etelä‐

Pohjanmaalla.

Virtaavat vesistöt, erityisesti pienet ja vähän isommat hiekka‐

ja sorapohjaiset joet ja virrat.

Toisinaan esiintyy myös savipohjaisten jokien äärellä.

II, IV ei Epätodennäköinen.

Hyönteiskartoituksen yhteydessä lajista ei tehty havaintoa. Lajia tavattu noin sadan kilometrin päässä Keski‐

Suomen virtavesistä.

Kuutytönkorento Coenagrion lunulatum ‐ ‐ Suhteellisen harvinainen ja melko runsaslukuinen laji, jota tavataan laikuttaisilla esiintymispaikoillaan usein kymmenittäin. Laji esiintyy luultavasti koko maassa.

Pääosasta Suomea on vain hajanaisia havaintoja, ja laji puuttuu kokonaan monen luonnontieteellisen maakunnan alueelta, mm. Keski‐Suomen pohjoisosista, Pohjois‐

Pohjanmaalta ja Kainuusta ei lajista ole tehty havaintoja lainkaan. Ilmeisimmin yleisimmillään Inarijärven ympäristössä, missä runsas.

Etelämpänä suolammet ja muut seisovat vedet, joissa melko kirkas ja puhdas vesi ja usein järviruokokasvustoa sekä muuta kasvillisuutta. Pohjoisempana ilmeisesti tyypillisten suolampien laji, ja Inarin ympräsitössä lajia tavataan jopa erittäin vähäravinteisista sorapohjasista lammikoista joissa kasvillisuutta ei juurikaan ole.

ei Mahdollinen. Lajista on tehty Seinäjoella havaintoja Kyrkösjärvellä. (lähde:

Hatikka)

Kääpiötytönkorento Nehalennia speciosa EN EN Suomessa etelärannikolla olevilla merenrantaniityillä. Suomessa vain kourallinen havaintoja Porin ja Helsingin välillä.

Itämeri, lampareet ja allikot sekä rimmet

ei Epätodennäköinen.

Lummelampikorento Leucorrhinia caudalis LC ‐ Eteläisen Suomen suolampien ja rehevien lahtien vähälukuinen laji. Yleisin Etelä‐Suomessa ja järvialueella.

Päälevinneisyysalueen pohjoisraja Keski‐Suomen eteläosissa.

Seisovat vedet, joissa kelluslehtikasvillisuutta, kuten suolammet ja järvenlahdet. Lajia ei juurikaan tapaa vesialueiden ulkopuolelta.

IV ei Mahdollinen, hankealue sijaitsee

levinneisyysalueella, mutta kartoituksessa ei tehty lajista havaintoa.

Alueella ei lie sopivia vesistöjä elinympäristöksi.

Okatytönkorento Enallagma cyathigerum ‐ ‐ Erittäin yleinen ja hyvin runsaslukuinen laji, jota tavataan laajalti hyvin monenlaisissa biotoopeissa, usein suuria määriä. Suomessa

okatytönkorento puuttuu usein reheviltä merenlahdilta.

Hyvin monenlaiset seisovat vedet, erityisen yleinen suomailla.

Mahdollinen. Lajista tehty havainto Seinäjoella Hautalankylällä. (lähde:

Hatikka)

Pikkulampikorento Leucorrhinia dubia ‐ ‐ Hyvin yleinen ja melko runsaslukuinen koko maassa aina Utsjoelle asti, mutta harvinaisempi alueilla, joilta puuttuvat suorantaiset vesistöt.

Elää monenlaisten seisovien vesien äärellä. Yleinen erityisesti suolammilla ja suorantaisilla järvenlahdilla.

Hyönteiskartoituksen yhteydessä tehtiin havainto kolmesta yksilöstä.

Pohjanukonkorento Aeshna caerulea ‐ ‐ Etelä‐Suomessa hyvin

harvinainen ja paikallinen.

Pohjois‐Suomessa suhteellisen yleinen, Pohjois‐Lapissa ehkä yleisin tai ainakin näkyvin korentolaji.

Luonnontilaisten suoalueiden harvinainen asukki. Laji yleistyy suoalueilla (erityisesti rimpiset nevat) pohjoiseen päin mentäessä ja Pohjois‐Lapissa on lähes kaikissa biotoopeissa esiintyvä jokapaikanlaji.

ei Mahdollinen. Laji suosii Karvasuon kaltaisia luonnontilaisia soita.

Ruskohukankorento Libellulla quadrimaculata ‐ ‐ Hyvin yleinen ja hyvin runsaslukuinen laji; yksi laajimmalle levinneistä korennoistamme jota tavataan helposti jopa satoja yksilöitä päivässä sopivalla paikalla.

Viihtyy lähes kaikissa Suomen vesistöissä, merenlahdista järvien rannoille. Lajia tavataan myös virtavesien ääreltä, mutta tyypillisesti laji esiintyy runsaimmillaan runsaskasvuisten lampien ja lahtien äärellä.

Mahdollinen, lajia tavattu Seinäjoella mm.

Kyrkösjärvellä, Varpulan altaalla sekä Hautalankylällä. (Lähde:

Hatikka)

Ruskoukonkorento Aeshna grandis ‐ ‐ Erittäin yleinen, joskin melko vähälukuinen laji. Jokapaikanlaji koko Suomessa, puuttuu vain aivan pohjoisimmasta päälaen Lapista.

Elää kaikenlaisissa seisovissa vesissä. Suosii etenkin reheviä järviä ja lampia, mutta elää myös karummissa suolammissa.

Lentää usein kaukanakin vedestä melkeinpä minkälaisessa aukeassa biotoopissa tahansa.

ei Mahdollinen, lajista tehty havaintoja Seinäjoen Kyrkösjärvellä.

(lähde:Hatikka)

(13)

IUCN ‐luokka

Siniukonkorento Aeshna juncea ‐ ‐ Hyvin yleinen ja melko

vähälukuinen. Esiintyy koko Suomessa ollen laajalti yleisin ukonkorentomme.

Lähes kaikkialla. Elää monenlaisissa vesistöissä ja liikkuu laajalti myös kauempana vesistä.

ei Mahdollinen, lajista tehty havaintoja Seinäjoen Kyrkösjärvellä ja Hautalankylällä.

(lähde:Hatikka) Sirokeijukorento Lestes sponsa ‐ ‐ Erittäinen yleinen ja erittäin

runsaslukuinen laji. Tavataan hyvin laajalti erilaisissa biotoopeissa. Keski‐ ja Etelä‐

Suomessa sekä osassa Pohjois‐

Suomea.

Kaikenlaiset seisovat vedet.

Erityisen yleinen rehevillä järvillä ja suolammilla.

ei Mahdollinen, lajista tehty havaintoja Seinäjoen

Hautalankylässä. (lähde:

Hatikka) Sirolampikorento Leucorrhinia albifrons LC ‐ Yleinen maan etelä‐ ja

keskiosissa.

Suolammet, järvenlahdet ja muut seisovat vedet, myös hitaasti virtaavat joet.

IV ei Mahdollinen, hanke‐

alue sijaitsee lajien levinneisyysalueella, mutta

korentokartoituksessa ei tehty lajista havaintoa.

Sirotytönkorento Coaenagrion pulchellum ‐ ‐ Hyvin yleinen ja hyvin runsaslukuinen laji Etelä‐

Suomessa ja Keski‐Suomen eteläosissa.

Lähes kaikki vesistöt. ei Mahdollinen. Lajista tehty havaintoja Seinäjoella Kyrkösjärvellä. (lähde:

Hatikka)

Suoukonkorento Aeshna subarctica ‐ ^‐ Melko harvinainen ja

vähälukuinen laji. Sangen paikoittainen suolaji. Elää koko Suomessa aivan pohjoisinta Lappia lukuunottamatta.

Pohjoisin havainto yksittäisestä yksilöstä on Kilpisjärveltä.

Nimensä mukaisesti selvemmin rajoittunut suoympäristöön. Sen tyypillisimmät lisääntymispaikat ovat pieniä suolampia, joita reunustaa rahkasammal.

ei Esiintyy alueella. Lajista tehty hankealueella havainto vuonna 2009.

(lähde: Hatikka)

Taigatytönkorento Coenagrion johanssoni ‐ ‐ Tavataan koko maassa.

Etelärannikolla melko vähälukuinen, mutta sopivilla alueilla yleinen. Pohjoisempana yleinen suoalueilla ja järviylängöillä.

Pääosin suoreunaiset lammet ja muut soistuneet vesistöt.

ei Mahdollinen. Lajista ei tehty havaintoa hyönteiskartoituksen yhteydessä.

Tummasyyskorento ‐ ‐ Hyvin yleinen Etelä‐Suomessa.

Harvinaistuu pohjoiseen mentäessä ja puuttuu pohjoisimmasta Lapista.

Kaikenlaiset seisovat ja hitaasti virtaavat vedet. Lajia tavataan niin suolammilla kuin jopa kirkasvetisissä suihkulähteissä.

Usein erittäin yleinen matalilla rantaniityillä ja luhdilla.

Mahdollinen. Lajista on tehty havaintoja Seinäjoella mm.

Hautalankylässä. (lähde:

Hatikka)

Täplälampikorento Leucorrhinia pectoralis ‐ ‐ Harvalukuinen laji, jonka esiintyminen on keskittynyt eteläiseen Suomeen. Lajin vahvimpia esiintymisalueita ovat Päijät‐Häme, Kymenlaakso ja Suomenlahden rehevät merenlahdet.

Suurten vesien umpeenkasvavat rannat ja lahdet, tavataan myös rehevillä lammilla. Suosii tietyssä umpeenkasvun vaiheessa olevia elinympäristöjä.

II, IV ^ei Esiintyminen epätodennäköinen sopivien elinympäristöjen puuttumisen vuoksi. Ei havaintoja.

Vaskikorento Cordulia aenea ‐ ‐ Erittäin yleinen ja melko

runsaslukuinen lähes koko maassa Lappia lukuun ottamatta.

Lammet, erityisesti suolammet, järvet ja jokien suvannot, merenlahdet.

Hyönteiskartoituksen yhteydessä tehtiin havainto kahdesta yksilöstä.

Vihertytönkorento Coenagrion armatum ‐ ‐ Suhteellisen harvinainen ja melko runsaslukuinen laji. Laji on sangen paikoittainen. Tavataan melko harvinaisena eteläisimpään Lappiin saakka.

Rehevät merenlahdet ja järvet.

Tavataan myös saviallikoista, jokien suvantokohdista ym.

Suosii ainakin sisämaassa laajoja järvikortekasvustoja.

ei Mahdollinen. Lajia tavattu Seinäjoella mm.

Varpulan altaalla sekä Kyrkösjärvellä. (lähde:

Hatikka)

Viherukonkorento Aeshna viridis EN LC Esiintyy harvinaisena eteläisessä Suomessa, sillä sopivia elinympäristöjä tarjolla vain rajoitetusti.

Runsasravinteiset järvet, joissa kasvaa sahalehteä. Sahalehti vaatii suojaisan, happamuudeltaan neutraalin/hieman emäksisien vesialueen, joita on niukasti.

IV Ei esiinny alueella.

Mahdollinen lähin esiintyminen järvellä, jossa kasvaa sahalehteä.

Välkekorento Somatochlora metallica ‐ ‐ Hyvin yleinen ja melko runsaslukuinen laji, joka on varsinkin rehevien vesistöjen tyyppilajeja. Laji on yleisimmillään Etelä‐Suomessa.

Ilmeisesti laji puuttuu käsivarren Lapista.

Rehevät, usein saastuneet seisovat vedet, kuten jäteojat.

Myös suolammet, järvenpoukamat, joet ja merenlahdet.

ei Mahdollinen. Lajista tehty havaintoja Seinäjoella mm.

Kyrkösjärvellä ja Upassa. (lähde: Hatikka)

(14)

2000 2010 uhanal. hankealueella Erakkokuoriainen Osmoderma eremita CR VU Harvinainen laji, joka on

Suomessa levinneisyytensä äärirajoilla. Sen tiedetään esiintyvän vain Turun Ruissalossa.

Vanhat metsät, yleisimmät isäntäpuut tammi ja lehmus, valoisilla paikoilla kasvavat yksittäiset puut tai puukujat.

II,IV ei Ei esiinny alueella.

Isolampisukeltaja Graphoderus bilineatus ‐ ‐ Melko harvinainen laji, jota tavataan maan keskiosista Kainuuseen saakka, joskin paikoitellen. Keskittymät Varsinais‐Suomessa, Uudella‐

maalla, Etelä‐Hämeessä ja Pohjois‐Savossa missä on matalia, reheviä vesiä.

Rehevät järvet, toisinaan myös pienemmätkin vedet, kuten ojat, joissa runsaasti kasvillisuutta.

II,IV ei Esiintyminen epätodennäköinen, vaikka Pohjanmaa on levinneisyysalueella.

Keskittyy kuitenkin lampiin ja järviin, joita hankealueen lähellä ei ole.

Jättisukeltaja Dytiscus latissimus ‐ ‐ Melko tavallinen laji, ainakin napapiirin tienoille asti. Tavataan koko maassa etelästä Kolariin ja Sodankylään saakka. Ei tavattu Ahvenanmaalla.

Melko kirkasvetiset järvet, myös pienemmät lammet ja lammikot.

Pohjois‐Suomessa myös rehevimmissä vesissä. Tiheä kasvillisuus avoveden reunalla, suosii erityisesti sara‐ ja korterantoja.

IV ei Esiintyminen epätodennäköinen, vaikka Pohjanmaa on levinneisyysalueella.

Keskittyy kuitenkin lampiin ja järviin, joita hankealueen lähellä ei ole.

Kaskikeiju Phryganophilus ruficollis EN VU Hyvin harvinainen laji Suomessa. Tavatta kymmeneltä eri paikalta Varsinais‐Suomesta Etelä‐Lappiin.

Suuret, vanhat, usein kulon vioittamat lahoavat koivut ja kuuset, tavattu myös tammella.

Kaatuneet, voimakkaasti sienettyneet rungot.

II,IV ei Mahdollinen. Lajista ei ole tehty havaintoa, eikä tietoa sopivista elinympäristöistä ole.

Korpikolva Pytho kolwensis EN EN Harvinainen laji, jonka

esiintymispaikkoja on tiedossa vajaa 30. Esiintymät keskittyvät itärajan lähelle, myös Keski‐

Suomessa joitain esiintymiä.

Kookasta, kuusimaapuuta sisältävät korvet ja lähiympäristössä olevat runsaslahopuustoiset, pitkään palamatta säilyneet

kangasmetsät. Tietyn lahoasteen puut.

II,IV ei Esiintyminen epätodennäköinen, sillä alueella ei

todennäköisesti riittävän vanhoja korpia elinympäristöksi. Ei havaintoja.

Punahärö Cucujus cinnaberinus CR CR Harvinainen laji, joka esiintyy pääasiassa Etelä‐Suomessa.

Ainoa elinvoimainen kanta Evon Kotisten vanhassa metsässä.

Suurten, vioittuneiden haapojen kuoren alla, missä nila kerros vielä kostea. Yleisesti pystypuissa, tavataan myös kaatuneissa puissa. Puita tammi, lehmus, haapa, kuusi.

IV ei Esiintyminen epätodennäköinen. Ei havaintoja.

Kovakuoriaiset

(15)

LIITE 13

Riistakyselyn vastaukset

(16)

LIITE 13

(17)

(18)

(19)

(20)

(21)

(22)

LIITE 14

Asukaskyselyn vastauslomake

(23)

ASUKASTIEDUSTELU

KARVASUON TURVETUOTANTO

Seuraavassa on esitetty hankkeen toteuttamisesta aiheutuviin vaikutuksiin liittyviä kysymyksiä.

Ympyröikää yksi mielipidettänne vastaava väite tai oletus.

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT

1. Vastaaja on a. Nainen b. Mies

2. Ikänne on _____ vuotta

3. Mihin seuraavista ryhmistä työtehtävienne kannalta kuulutte?

a. toimihenkilö b. ammattityöntekijä c. maanviljelijä d. yrittäjä e. eläkeläinen f. opiskelija g. kotiäiti/-isä h. työtön

4. Liitekartan alueella sijaitsee

vakituinen asuntoni loma-asuntoni

5. Asuntoni/loma-asuntoni sijaitsee

a. alle 500 m b. 500-1 000 m c. 1-2 km d. yli 2 km

etäisyydellä suunnitellusta turvetuotantoalueesta (kts. liitekartta 2).

LIITE 14

(24)

6. Olen asunut nykyisessä asunnossani/käyttänyt nykyistä loma-asuntoani

a. alle vuoden b. 1-3 vuotta c. 4-10 vuotta d. yli 10 vuotta

7. Montako henkilöä ruokakuntaanne kuuluu tai mökkiänne käyttää? _____ henkilöä

8. Oletteko saanut aikaisemmin tietoa suunnitellusta turvetuotantohankkeesta?

a. En ole kuullut hankkeesta ennen tätä tiedustelua.

b. Olen lukenut joitakin selostuksia hankkeesta, mutta tietoa olen saanut liian vähän.

c. Olen saanut melko hyvin tietoa hankkeesta.

d. Osallistuin YVA-ohjelman yleisötilaisuuteen 20.8.2008

VIRKISTYS, VIIHTYVYYS, TERVEYS JA ELINOLOT

9. Mikä tai mitkä hankealueen ja sen ympäristön käyttötavoista ovat mielestänne itsenne/perheenne kannalta merkittävimpiä?

a. metsästys

b. marjastus / sienestys c. retkeily

d. elinkeinon harjoittaminen

e. muu, mikä? ___________________________________

10. Mikä tai mitkä ovat mielestänne tärkeimmät hankesuon ja sen lähiympäristön luonnon keruutuotteet/

riistaeläimet? _________________________________________________________________________________

_____________________________________________________________________________________________

11. Miten arvelette hankkeen vaikuttavan itsenne tai perheenne virkistys- tai harrastusmahdollisuuksiin tai muuhun vapaa-aikaan?

a. myönteisesti

b. ei vaikutusta

c. kielteisesti

d. en osaa sanoa

(25)

12. Millaisen merkityksen annatte hankkeen työllisyysvaikutuksille

a. suuri b. melko suuri c. pieni

e. ei merkitystä

13. Miten arvioitte omaa asuin-/mökkialuettanne viihtyisyyden kannalta

1) tällä hetkellä?

a. erittäin viihtyisä b. viihtyisä

c. ei kovinkaan viihtyisä d. erittäin epäviihtyisä e. en osaa sanoa

2) turvetuotantohankkeen toteuttamisen jälkeen?

a. erittäin viihtyisä b. viihtyisä

c. ei kovinkaan viihtyisä d. erittäin epäviihtyisä e. en osaa sanoa

14. Mitkä hankkeen mahdollisesti aiheuttamat muutokset olisivat mielestänne oleellisimmat ympäristön viihtyvyyden muuttumisen kannalta?

____________________________________________________________________________________________

15. Miten arvioitte omaa asuin-/mökkialuettanne terveellisyyden kannalta

1) tällä hetkellä?

a. erittäin viihtyisä b. viihtyisä

c. ei kovinkaan viihtyisä

d. erittäin epäviihtyisä

e. en osaa sanoa

(26)

2) turvetuotantohankkeen toteuttamisen jälkeen?

a. erittäin viihtyisä b. viihtyisä

c. ei kovinkaan viihtyisä d. erittäin epäviihtyisä e. en osaa sanoa

16. Mitkä hankkeen mahdollisesti aiheuttamat muutokset olisivat mielestänne oleellisimmat ympäristön terveellisyyden muuttumisen kannalta?

17. Arveletteko hankkeen voivan vaikuttaa itsenne tai jonkin perheenjäsenenne työllisyystilanteeseen?

a. voi vaikuttaa, voi olla hyötyä b. ei vaikuta

18. Onko turvetuotantohanke mielestänne tarpeellinen?

a. kyllä, erityisesti koska _________________________________________________________

b. ei, erityisesti koska _________________________________________________________

KALASTO JA KALASTUS

19. Harjoitatteko kalastusta/ravustusta hankealueen alapuolisessa vesistöissä

a) Pajuluomassa

Tärkeimmät saaliskalat:

_____________________________________________________

Arvioitu saalis (kg/vuosi): _______

Kalastusvälineet: _____________________________________________________

b) Seinäjoessa

Tärkeimmät saaliskalat:

_____________________________________________________

Arvioitu saalis (kg/vuosi): _______

Kalastusvälineet: _____________________________________________________

c) En harjoita kalastusta Seinäjoessa tai Pajuluomassa

(27)

20. Millaiseksi arvioisitte Pajuluoman kalastuksellisen merkityksen

a) Erittäin suuri b) Suuri

c) Keskinkertainen d) Vähäinen e) Ei merkitystä

21. Millaiseksi arvioisitte Seinäjoen kalastuksellisen merkityksen

a) Erittäin suuri a) Suuri

b) Keskinkerrtainen c) Vähäinen

d) Ei merkitystä

YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

22. Mikä tai mitkä hankkeen mahdollisista ympäristövaikutuksista ovat mielestänne itsenne/perheenne kannalta merkittävimpiä? Numeroikaa tärkeysjärjestyksessä kolme (1, 2, 3) mielestänne merkittävintä vaikutusta. Merkitkää myös, onko vaikutus mielestänne positiivinen (+) vai negatiivinen (-).

1,2,3 +/-

vaikutukset vesistöön ja veden laatuun vaikutukset luonnonympäristöön lähialueen maankäytön muuttuminen vaikutukset alueella liikkumiseen vaikutukset elinkeinon harjoittamiseen turvetuotantoalueen melu

turvetuotantoalueen pöly

turvekuljetukset (rekkaliikenne) maanteillä maisemavaikutukset

päästöt ilmaan

terveysvaikutukset, millaiset? ______________________________

muu, mikä? ______________________________________________

(28)

23. Jos pidätte hanketta erittäin haitallisena/haitallisena kannaltanne tai muun syyn tähden,

millä ehdoilla mielestänne hanke voitaisiin kuitenkin toteuttaa? _________________________________

_________________________________________________________________________________________

24. Mitä seikkoja toivoisitte otettavan huomioon turvetuotantoalueen suunnittelussa ja ympäristövaikutusten arvioinnissa?

________________________________________________________________________________________

KIITOS VASTAUKSESTANNE!

(29)

LIITE 15

Asukaskyselyn vastausten yhteenveto

(30)

Karva

YVA ‐m

Pä

asuon t

menettely

WS ivi Vainionp

turvetuo

yyn liitty

SP Finland O pää – Johan

15.6.2011

otantoh

vä asuka

Oy,

na Korkiako

hanke

askysely

oski

1

1 LIITE 15

(31)

2 Sisällys

1 Johdanto ... 3

2 Menetelmä ja aineisto ... 3

2.1 Kyselylomake ... 3

2.2 Otos ja jakelu ... 3

3 Kyselyn tulokset ... 3

3.1 Vastaajien taustatiedot ... 3

3.2 Virkistys, viihtyvyys, terveys ja elinolot ... 5

3.3 Kalasto ja kalastus ... 9

3.4 Ympäristövaikutukset ... 10

4 Yhteenveto ... 13

(32)

3 1 Johdanto

Osana Karvasuon turvetuotantoalueen YVA ‐menettelyä toteutettiin asukaskysely. Asukaskyselyn tavoitteena oli tuottaa tietoa paikallisten näkemyksistä koskien turvetuotantoa ja sen ympäristö‐ ja sosiaalisia vaikutuksia. Tulokset palvelevat sekä sosiaalisten vaikutusten arviointia että vuoropuhelun ja päätöksenteon tarpeita. Kysely toteutettiin vuoden 2009 aikana.

Asukaskysely suunnattiin 55 taloudelle. Vastauksia saatiin yhteensä 26 kappaletta, jolloin vastausprosentti oli 47 %. Vastausprosenttia voidaan pitää hyvänä. Tässä erillisraportissa esitetään kyselyn tulokset, joita hyödynnetään ja sovelletaan myös ympäristövaikutusten arvioinnissa ja selostuksen laadinnassa.

2 Menetelmä ja aineisto 2.1 Kyselylomake

Kysely koostui saatekirjeestä sekä varsinaisesta kyselylomakkeesta liitekarttoineen. Liitekartoissa esitettiin hankkeen sijainti, vesienjohtamisen reittivaihtoehdot sekä turpeen kuljettamisen reittivaihtoehdot.

Joihinkin kyselyihin liitettiin mukaan täytettäväksi kaivokortti, mikäli kiinteistöllä sijaitsi karttatarkastelun perusteella asuin‐ tai lomarakennus. Varsinainen kyselylomake oli kuusisivuinen ja siinä oli yhteensä 24 kysymystä. Kysely oli pääosin valmiiksi strukturoitu ”ympyröi/rastita oikea vaihtoehto” ‐kysely. Mukana oli myös avoimia kysymyksiä, joihin vastaaja saattoi vapaasti kirjoittaa omia mielipiteitään ja kommenttejaan.

Vastaamisen helpottamiseksi kyselyn mukana toimitettiin postimerkillä varustettu palautuskuori.

2.2 Otos ja jakelu

Kysely osoitettiin karttatarkastelun perusteella kiinteistöille, jotka sijoittuvat noin kilometrin etäisyydelle suunnitellusta hankealueesta. Kiinteistöjen omistaja‐ ja osoitetiedot selvitettiin Maanmittauslaitoksen rekisteristä. Kysely postitettiin yhteensä 55 talouteen.

3 Kyselyn tulokset

3.1 Vastaajien taustatiedot

Palautettuja lomakkeita tuli vastausaikaan mennessä kaikkiaan 26. Vastausprosentiksi tuli 47 %, jota voidaan pitää hyvänä vastaaviin postikyselyihin verrattuna.

Kyselyyn vastanneista valtaosa (77 %) oli miehiä. Vastaajista noin kolmasosa (31 %) oli iältään 56−65 vuotiaita. Vastaajista yksikään ei ollut alle 25 ‐vuotias (Kuva 1). Nuorin vastaaja oli 27 ‐vuotias ja vanhin 83.

Yksi vastaaja ei ilmoittanut ikäänsä.

(33)

Kuva 1. Vastaa

Vastaajista eläkeläisiä j Kyselyyn va vastaaja ilm alueella ma Kysymykses turvetuotan hankealuee sijaitsevan 3

Kuva 2. Vakit asunnot ovat

Suurin osa kaksi ilmoitt

ajien sukupuol

13 % oli toi a 2 % työttö astanneista 8 moitti, että hä a‐metsätilan ssä 5 vastaaj ntoalueeseen esta. Alle 5

31 % vastaaj

tuisen asunno olleet käytössä

(70 %) vast ti asuneensa

i ja ikäjakauma

mihenkilöitä ömiä. Vastaaj 85 %:lla sijai änellä on alu n ”tukikohta”

ia pyydettiin n. Kaikki a 500 metrin ista ja 500–1

on/loma‐asunn ä (Kysymykset

taajista on a a tai omistan

a (Kysymykset

ä, 30 % amm jista yksiään tsee alueella ueella sekä va

”. (Kysymys 4 n arvioimaan

sunnot/loma etäisyydellä 1000 m etäis

on etäisyys ha 5 ja 6).

asunut tai kä eensa loma‐

1 ja 2).

mattityönteki ei ollut opis a vakituinen akituinen ett 4)

n vakituisen a a‐asunnot s ä hankealue syydellä 61 %

ankealueeseen

äyttänyt lom

‐asunnon alu

ijöitä, 10 % m kelija, kotiäit n asunto ja 1 tä loma‐asun

asunnon/lom sijaitsivat 0 eesta ilmoit

% vastaajista

n ja kuinka ka

ma‐asuntoaan ueella alle vu

maanviljelijö ti/isä tai työt 15 %:lla loma

nto. Lisäksi y

ma‐asunnon e

‐2 km etäi

tti asuntons (Kuva 2).

auan hankealu

n yli kymme uoden. (Kysym

öitä, 10 % yr tön. (Kysymy a‐asunto tai yhdellä vasta

etäisyyttä su isyydellä su sa tai lom

ueen läheiset a

enen vuotta mys 6)

4 rittäjiä, 37 % ys 3)

mökki. Yksi aajalla sijaitsi

uunniteltuun uunnitellusta a‐asuntonsa

asunnot/loma‐

. Vastaajista

4 %

i i

n a a

‐

a

(34)

Kysymykses perusteella valtaosa on

Kysymykses

%) vastaajis lukenut/kuu viidesosa (1 yksi ilmoitti

3.2 Virki

Kysymyksiss vastaajan ka Alueen luon ja sienestys (7 %) harjoi Muina käytt

• asu

• luo

• virk

• tee

• mai

• mar Merkittävim sienet. Riis metsäkanal 10)

ssä 7 tiedu tiedustelua 1‐2 henkilön

ssä 8 kartoit sta ilmoitti, e ullut hankke 19 %) vastaaj osallistunee

istys, viiht

sä 9 ja 10 tie annalta mer nnontilaisuut s (47 %) sekä ttaa elinkein tömuotoina

minen nnonsuojelu kistyskäyttö ( maretkeily: l isema‐alue rjojen ja mui mpiä keräilyt staeläimistä innut (pyy, t

usteltiin ru lueen ruoka n tai 3‐4 hen

Kuva 3. Ru

tettiin vastaa ettei ollut ku eesta, mutta

jista oli sitä m ensa YVA ‐oh

tyvyys, te

edusteltiin m kittävimpiä j tta kuvaa hy ä metsästys noa hankealu

mainittiin

u

(mm. maase linturetket, k iden tuotteid uotteita ova

mainittiin teeri, metso

okakunnan kuntiin kuul nkilön ruokak

uokakuntien ko

ajien tietoa uullut hankk heidän mie mieltä, että h hjelmasta jär

erveys ja e

mikä tai mitk a mikä/mitk yvin se, että (13 %) ja ret ueella tai sen

udun rauha j koululaisten den viljely at alueella ta

hirvi, peu ja riekko) se

kokoa/mök luu tai loma kuntia. Yli 6 h

oko alueella (Ky

suunnitellus keesta ennen lestään he o he olivat saa rjestettyyn yl

elinolot

kä hankealue kä ovat aluee

merkittävim tkeily (22 %) n läheisyydes

ja raikas ilm opetusretke

avattavat ma ra, metsäka ekä muista lin

kin käyttäjie a‐asuntoja kä henkilön ruo

ysymys 7).

sta turvetuot n tätä kysely olivat saanee aneet hankke leisötilaisuut

een (Karvasu en tärkeimpiä mpiä käyttöm

(Kuva 4). Al ssä.

anlaatu) et (biologia)

rjalajit (mus auris, mets nnuista main

en määrää.

äyttää yhtee kakuntia oli

tantohankke ä. Noin puo et tietoa kuit eesta melko teen.

uon) ympäris ä keruutuott muotoja tällä lle kymmene

tikka, puoluk äjänis, rusa nittiin kurki ja

. Tulleiden ensä 83 hen vain yksi. (K

eesta. Yli kol let (42 %) va tenkin liian

hyvin tietoa

stön käyttöt teita/riistaelä

hetkellä ova en prosenttia

kka, lakka, k akko, kettu a laulujoutse

5 vastausten kilöä, näistä ysymys 7)

lmannes (35 astaajista oli vähän. Noin a. Vastaajista

avoista ovat äimiä.

at marjastus a vastaajista

arpalo) sekä , supikoira, en. (Kysymys

5 n ä

5 i n a

t

s a

ä

,

s

(35)

Kysymykses /harrastusm hankkeella että hankke heidän virk hankkeella

Kuva 4. Hanke muuhun vapa

Kysymykses Vastaajista vaikutusta o Työllisyysva hanke (tu työllisyystila tai heidän vaikutusta h

Kuva 5. Vasta heidän tai hei

ssä 11 vasta mahdollisuuk olisi kieltein eella olisi my kistys‐, harra on jonkin ve

ealueen ja läh aa‐aikaan (Kysy

ssä 12 tied valtaosa (8 ollenkaan. Va aikutukseen

urvetuotanto anteeseen. V läheistensä heidän tai he

aajien arvio ha dän läheistens

ajia pyydett ksiin tai mu en vaikutus.

yönteinen va astus‐ tai v erran vaikutu

iympäristön ny ymykset 10 ja 1

usteltiin mi 1 %) oli sitä ain yksi vasta liittyen kysy otoiminta) Vain kaksi va

työllistymise eidän läheist

ankkeen työllis sä työllistymise

tiin arvioima uhun vapaa Noin 4 % ol aikutus. 15 % apaa‐ajanto

sta.

ykykäyttö sekä 11).

illaisen mer ä mieltä, et aaja oli sitä m ymyksessä 1

mahdollise astaajaa (8 % een. Valtaos ensä työllisty

syysvaikutukse een (Kysymykse

aan miten ha a‐aikaan. Va

li sitä mieltä

% vastaajista imintaansa

ä hankkeen arv

rkityksen va ttä hankkeel mieltä, että h 17 vastaajilt esti vaikut

%) oli sitä mie sa vastaajist

ymiseen (Ku

en merkittävyy et 12 ja 17).

anke toteutu altaosa vasta , että hankk a ei osannut

(Kuva 4). Y

vioitu vaikutus

astaaja anta lla on pieni hankkeella o a tiedustelti tamaan h eltä, että tur ta (92 %) ar

va 5).

ydestä sekä ar

uessaan vaik aajista, 73 %

eella ei olisi t sanoa, onk Yksi vastaajis

virkistys‐ tai h

a hankkeen työllistävä n suuri työlli iin heidän k eidän tai vetoiminta s rvioi kuitenk

vio turvetuota

kuttaisi heid

%, oli sitä vaikutusta j ko hankkeell sta (4 %) il

harrastusmahd

n työllisyysv vaikutus tai istävä vaikut käsitystään s

heidän saattaa vaiku kin, ettei ha

antotoiminnan

6 än virkistys‐

mieltä, että a 4 % arveli, a vaikutusta lmoitti, että

ollisuuksiin tai

vaikutuksille.

i sillä ei ole tus (Kuva 5).

siitä tuleeko läheistensä uttaa heidän nkkeella ole

vaikutuksesta

6 ‐ ä , a ä

i

. e

o ä n e

a

(36)

Kysymykses viihtyvyys o osa (n. 85

”erittäin ep esittämään/

oleellisimm muuttavina rehevöitym maiseman palovaaralli tuhoutumis Kaksi vasta hankealue p hoidetaan o Kysymykses hetkellä sek /loma‐asuin on sitä mie viihtyisä” ta Merkittävim eläinten ilmastovaik 16).

Ku 13

ssä 13 tied on tällä hetk

%) vastaajis päviihtyisiä”

/listaamaan at vaikutuks tekijöinä p istä, tuotan täydellistä isuutta, alle sta sekä vaiku ajista esitti padottaisiin t oikein, viihty ssä 15 vast kä hankkeen nalueensa te

ltä, että heid ai ”erittäin ep mpinä tervey

häviämisen, utukset, virk

uva 7. Vastaaji 3).

dusteltiin va ellä, ja milla sta arvioi as hankkeen t ne hankkee set viihtyisyy

idettiin melu ntoalueen sij

muuttumist ergian pahe utuksia eläim toivomuksia turvetuotan vyys vain pa taajia pyyde toteuttamis erveellisyys o dän alueens päviihtyisä”

yteen vaikutt liikennem kistysalueen

en arvio asuin

astaajien ar isen he arvio suin/loma‐as

toteutumisen en mahdollis yden muuttu u‐ ja pölyha jaintia liian a, metsien enemista p miin (elohope a tuotannon non jälkeen j ranee.

ettiin arvioim sen jälkeen.

on joko ”erit a terveellisy (Kuva 8).

tavina tekijö määrien ka poistumisen

n‐ tai loma‐alue

rviota siitä, oitavat sen o suinalueen v

n jälkeen (K sesti aiheutt umisen kanna aittoja, luonn lähellä asu ja puiden pölyn vuoks

ean ym. likaa jälkeisen vi järveksi. Toi

maan oman Valtaosa vas ttäin viihtyis yys olisi hank

öinä vastaaja asvun, ves n, joen kunno

eensa viihtyvy

millainen olevan hank viihtyvyyden Kuva 7). Ede tamat muuto

alta (Kysymy non monimu inympäristö

häviämistä, si, luonnon antuminen v iihtyvyyden nen vastaaja

n asuin‐/lom staajista (92

ä” tai ”viihty kkeen toteut

t ilmoittivat sistöjen re on heikkenem

yydestä ennen

heidän asu keen toteutt olevan ”ei elliseen liitty

okset, joilla ys 14). Merk uotoisuuden ä, lisääntyvä luonnossa suojelullisia vesistöihin).

osalta. Toin a taas mainit

ma‐asuinalue

%) oli sitä m yisä” tällä he ttamisen jälk

mm. melu‐

ehevöitymise misen ja alue

ja jälkeen tuo

uin‐/loma‐as tamisen jälk kovinkaan v yen vastaaji

heidän mie kittävimpinä pienenemis ää raskasta liikkumisen vaikutuksi

nen vastaaja tsi, että mikä

een terveell mieltä, että h etkellä. 81 % keen, joko ”e

ja pölyhaita en, pakoka

een rumuud

otannon (Kysym

7 suinalueensa een. Suurin viihtyisä” tai a pyydettiin lestään olisi viihtyisyyttä stä, vesistön liikennettä, n estymistä, a, luonnon

toivoi, että äli jälkikäyttö

isyyttä tällä eidän asuin‐

% vastaajista ei kovinkaan

t, kasvien ja aasupäästöt, en (Kysymys

mys

7 a n i n i ä n , , n

ä ö

ä

‐ a n

a

,

s

(37)

Ku (Ky

Kysymykses tarpeellisuu perusteltiin vaikutuksel jälkikäyttö.

hän peruste

Suurin osa koska se sij (Taulukko 1

uva 8. Vastaajie ysymys 15).

ssä 18 vas udesta. 19 %

mm. polt

la energian h Yksi vastaaj eli sillä, että j

(73 %) vasta oittuu mm.

1).

en arvio asuin‐

staajilta tie

% vastaajista ttolaitoksen hintaan. Peru

a oli sitä mi jätteenpoltto

Kuva 9. V (kysymys 1

aajista kuite liian lähelle

tai loma‐asuin

dusteltiin h a oli sitä mie läheisyyde usteluissa to ieltä, että ha o ei toimi Su

Vastaajien esitt 18).

enkin vastust asuinalueita

nalueen terveyd

heidän näk eltä, että ha ellä, hankke odettiin myös anke on sek uomessa ja h

tämä arvio ha

taa hanketta ja energian

dellisyydestä e

kemystään anke on tarp een työllistä s, että energ kä tarpeelline

änen mieles

nkkeen tarpee

a. Heidän m tuottamisek

nnen ja jälkeen

Karvasuon peellinen. H ävällä vaiku gian tuotanto en että ei ta tään puun kä

ellisuudesta

ielestään ha ksi on olema

n turvetuotann

turvetuotan Hankkeen tar utuksella ja o on tärkeää arpeellinen.

äyttöä tulisi

anke ei ole t assa myös m

8 non

ntohankkeen rpeellisuutta a hankkeen kuten myös Vastaustaan lisätä.

tarpeellinen, uita lähteitä

8 n a n s n

,

ä

(38)

Taulukko 1. V Turvetuota

*turvetuota asutuksesta

*ei meille ta

*pilaa kaun pilaa linnus

*suo on aja

*puutavara

*lähiseudul voi vielä hy

*melu‐ ja p

3.3 Kalas

Kysymyksiss kalastollista harrasta kal Yksi vastaaj vastaaja tot RIVER hank

Pajuluomas kuhaa, ahve käytetty vi keskimäärin Vastaajat a arvioi Sein keskinkerta

astaajien esittä antohanke ei o antoon sovelt a

arpeellinen niin suoaluee sto‐ ja hirvi‐ ym allisesti aika nu aa (haketta) ri

lla on muita ödyntää ölyhaitat, liike

sto ja kala

sä 19–21 py a ja kalastuk lastusta kyse a ilmoitti ha tesi, että se e on paikallis

sta saaliiksi s enta, särkeä rveliä, katis n 5–80 kg vu rvioivat Paju näjoen kalas iseksi/vähäis

ämät syyt, miks ole tarpeellin tuvia soita löy

en, joka on l m. eläinkantoj uori

ittää

kin turvetuot enne lisääntyy

astus

yrittiin selvitt ksellista sekä eisillä alueilla rrastavansa e on lähes h sesti arvokka

Kuva 10.

Pajuluoma

saadut kalat ä ja madetta kaa ja onke odessa. Rap uluoman kal stuksellisen seksi (Kuva 1

si turvetuotant en, koska ytyy kauempa

lähellä kaupu ja ja marjama

tantoalueita, y

tämään han ä ravustukse a (Kuva 10).

kalastusta ja äviämässä.

aaseen luont

Vastaajien assa ja Seinäjoe

ovat olleet a. Lisäksi Sei

ea sekä rav usaaliin suur lastuksellisen

merkitykse 11).

toa ei ole tarpe Turve nakin *ymp tuhou

*muit unkia, aita

*suon kasvih

*turp

met joita ei o poltto

*ei a aluee

kealueen ala ellista merkit

a ravustusta Lisäksi vasta tokohteesee

esittämät tie essa (Kysymys

haukia. Sei näjoesta on vustuksessa ruudesta ei o

n merkitykse n suureksi,

een toteuttaa K etuotantohan päristön, luo utuminen hita takin energiam n turve huonekaasup peen käytöstä sää on Suome le uusiutuva oaineella pyör ainakaan tälla elle houkutella

apuolisten v tystä. Valtao

molemmissa aaja mainitsi en liittyvä han

edot koskien 19).

näjoesta saa saatu jonki

mertaa. Sa ollut mainint en keskikert mutta va

Karvasuolla.

nke ei ole tarp onnon ja lä aasti mutta va

muotoja on ol ei sov äästöt lisäänty

tulisi luopua v essa paljon ha

luonnonvara, ritetään voima aisessa paikas aan uusia asuk

esistöjen, Pa osa vastaajis

a kohteissa.

i, että Seinä nke.

kalastusta

aliiksi on saa n verran rap adut kalasa aa.

taiseksi/vähä ltaosa (65

peellinen, kos ähimpien as armasti

lemassa vellu polt tyy

vähitellen kok akkaamatta

, keruuseen k aloita pitkään ssa, kun sam kkaita

ajuluoman j sta (65 %) il

Seinäjoen ra äjoen kaupu

atu haukien puja. Pyyntiv aaliit ovat o

äiseksi. 15 %

%) arvio

9 ka

suinalueiden

ttoturpeeksi, konaan käytettävällä n

maan aikaan

a Seinäjoen, moitti, ettei

apukannasta ngin PAJU –

lisäksi myös välineinä on olleet pieniä

% vastaajista merkityksen

9 , i

a –

s n ä

a

n

(39)

Kuva 11. Vast

3.4 Ympä

Kysymykses valitsemaan hieman yli vastaajat (1 tärkeä osa h Merkittävim luonnonym vaikutukset harjoittamis

Kuva 12. Vast tärkeysastetta

aajien arvio Pa

äristövaik

ssä 22 va n kolme (3) m

puolet (14/

12) oli valin hanketta ja Y mmiksi ym

päristöön, t vesistöön

seen ja terve

aajien esittämä a (merkittävyyt

ajuluoman ja Se

kutukset

staajia pyy mielestään m

26) oli vasta nnut useamm

YVA ‐menett mpäristövaik

turvekuljetu ja vedenlaa eyteen (Kuva

ä arvio merkitt ttä).

einäjoen kalast

ydettiin esit merkittävintä

annut kysym man tai kaik elyä, huomio kutuksiksi ukset (rekk

atuun. Vähe a 12).

tävimmistä ymp

tuksellisesta m

tetyistä ha ä ja numeroim mykseen oike

kki esitetyt oitiin tuloksi arvioitiin kaliikenne)

emmän mer

päristövaikutu

erkityksestä (K

ankkeen ma maan ne tär ein valitsem vaihtoehdot ssa kaikki es turvetuot maanteillä, rkityksellisiks

ksista (Kysymy

Kysymykset 20 j

ahdollisista keysjärjestyk

alla vain ko t. Koska ym itetyt merkin antoalueen

turvetuota si arvioitiin

ys 22). Numerot ja 21).

ympäristöv ksessä 1 ‐> 3 olme vaihtoe mpäristövaiku

nnät.

pöly, ntoalueen

vaikutukset

t 1‐3 edustavat

10 vaikutuksista 3. Vastaajista ehtoa. Loput utukset ovat

vaikutukset melu sekä t elinkeinon

t vaikutuksen

0 a a t t

t ä n

(40)