• Ei tuloksia

Itsensä johtamisen eetos digitaalisissa toimintaympäristöissä_litteraatti (2)

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Itsensä johtamisen eetos digitaalisissa toimintaympäristöissä_litteraatti (2)"

Copied!
4
0
0

Kokoteksti

(1)

ITSENSÄ JOHTAMISEN EETOS DIGITAALISISSA TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ – Litteraatti videoon Arja Koski, Diakonia-ammattikorkeakoulu & Tiina Parviainen, Karelia-ammattikorkeakoulu

DIA 1

Arja: Itsensä johtamisen eetos digitaalisissa toimintaympäristöissä.

Tämä video on syntynyt Arja Kosken ja Tiina Parviaisen yhteisissä keskusteluissa siitä, miten muuttuvat digitaaliset toimintaympäristöt haastavat sekä kansalaisten että ammattilaisten vastavuoroista vuorovaikutusta, toimintaa ja kehittymistä eri elämän alueilla ja monialaisessa työssä.

Videossa tarkastelemme itsensä johtamista ja sen eetosta voimavaralähtöisyyden, eettisen herkkyyden, reflektion ja resilienssin näkökulmista. Digitaalisilla toimintaympäristöillä tarkoitamme teknologiavälitteisiä palvelu- ja vuorovaikutustilanteita. Videon teoreettiset näkökulmat sekä pohdintakysymykset antavat videon yleisölle välineitä jäsentää ja kehittää itsensä johtamisen eetosta.

DIA 2

Arja: Jatkuvasti digitalisoituvat toimintaympäristöt luovat toisaalta haasteita, toisaalta mahdollisuuksia itsensä johtamiselle. Itsensä johtamista voidaan tarkastella voimavaralähtöisesti, jolloin jokaisen henkilökohtaiset ja ammatilliset vahvuudet tulevat näkyviksi. Se, miten itse kukin eri tilanteissa ja vuorovaikutussuhteissa toimii, perustuu eettiseen herkkyyteen.

Jatkuva oman toiminnan ja osaamisen reflektointi on mahdollistaa kehittymisen ihmisenä ja ammattilaisena. Reflektiokyky on keskeistä itsensä johtamisessa, sitä voi oppia koko elämän ajan.

Resilienssikyky on osa itsensä johtamista, jonka myötä eläminen ja työn tekeminen erityisesti muutostilanteissa on mahdollista.

Voimavarat, eettinen herkkyys, reflektio ja resilienssi ovat suhteessa toisiinsa ja rakentavat osaltaan itsensä johtamisen eetosta erityisesti digitalisoituneissa toimintaympäristöissä.

DIA 3

Arja: Voimavarat ja vahvuudet rakentavat tarinaa itsestä.

Se, miten kuuntelemme itseämme ja olemme sinut oman elämäntarinamme kanssa, antaa meille mahdollisuuden suunnata eteenpäin elämässä. Omat kokemuksemme ovat meissä aina läsnä, vaikka emme niitä aina tiedostakaan. Oma arvomaailma perustuu aikaisempaan elämään. Juuri arvojen myötä voimme pohtia, mikä on itselle merkityksellistä juuri nyt.

Oman tarinan ja erityisesti oman toimijuuden tunnistaminen on tärkeää, jotta voimme kehittyä jatkuvasti oman itsemme johtajana. Eettinen herkkyys kasvaa oman tietoisen tarinan tutkimisen myötä.

(2)

Kuka olen? Mistä tulen? Mitä itsestäni ajattelen? Keitä ovat ihmiset ympärilläni ja millaista vuoropuhelua heidän kanssaan käyn? Miltä itsenäni oleminen tuntuu? Tästä kaikesta rakentuu juuri oma tarinani.

DIA 4

Arja: Onnistumiset tekevät vahvuudet näkyviksi.

Omien vahvuuksien tarkastelu aikaperspektiivissä on arvokas kokemus. Samalla kun pohtii omaa tarinaa, on luontevaa tarkastella elämässä niitä kohtia, joissa on onnistunut ja jotka ovat tulleet merkityksellisiksi. Usein myös epäonnistumisista voidaan löytää näkökulmia, jotka kääntävätkin epäonnistumiset onnistumisiksi.

Voimavaralähtöinen ajattelu perustuu vahvuuksien näkyväksi tekemiseen itselle. Vahvuuksia on tärkeä sanoittaa ja jakaa myös muiden kanssa. Aina omia vahvuuksia ei tunnista, senpä vuoksi onkin merkityksellistä käydä dialogia ympärillä olevien ihmisen kanssa. On arvokasta, että lähellä on henkilöitä, joiden kanssa voi jakaa kokemuksia, ajatuksia sekä tunteita.

Vahvuuksien aikaperspektiiviä voi hyödyntää myös menetelmänä, jossa henkilö tarkastelee aikaisempaa elämäänsä, onnistumisia ja edistymisiä. Näitä onnistumisia voi kuvata piirtäen tai valiten esim. kortteja, jotka kuvaavat itselle merkityksellisiksi jääneitä tilanteita. Pohdinta voi jatkua, mitkä ovat tällä hetkellä käytössä olevat vahvuudet ja mitä niillä voidaan saavuttaa. Tulevaisuuteen katsominen tuo mukanaan optimismin; uskoa ja luottamusta itseen ja oman potentiaalin hyödyntämiseen.

Tässä hetkessä ovat aina läsnä menneisyys, jolle omaa itseämme rakennamme sekä tulevaisuus, jossa näemme mahdollisuutemme – unelmamme.

DIA 5

Tiina: Eettinen pohdinta tekemisen tukena

Digitaalisissa toimintaympäristöissä eettinen pohdinta saa lisää ulottuvuuksia. Miten perusarvot kuten tasa- arvo toteutuu? Miten itse toimin eettisesti oikein ja onko vuorovaikutustilanteissa olevilla ihmisillä riittävät välineet, tiedot ja taidot toimia uudenlaisessa toimintaympäristössä? Mitä minun on huomioitava kohdatessani ihmisiä verkossa? Paljon kysymyksiä, mutta vähän vastauksia. Onko niin, vai löytyvätkö vastaukset kuitenkin oman pohdinnan kauttaja esimerkiksi työyhteisössä asioista keskustelemalla.

Useilla aloilla on omat ammattieettiset ohjeistuksensa. Sote aloilla ne raamittavat kaikkea toimintaa.

Työntekijöinä olemme väistämättä aika ajoin sellaisten kysymysten edessä, ettemme tiedä miten meidän tulisi toimi, että tekisimme oikein. Kysymys on hyvä, sillä se tarkoittaa jo sinänsä sitä, että henkilö omaa tietynlaista eettistä herkkyyttä, koska huomaa pohtia asiaa. Avoimuus ja rehellisyys eettisten asioiden äärellä luovat tasapainoista pohjaa itsensä johtamiseen muuttuvissa toimintaympäristöissä.

DIA 6

Tiina: Eettinen kasvu itsensä johtamisen ytimessä

Onneksi me emme ole valmiita, vaan meillä todellakin on mahdollisuus kehittyä. Eettisen kasvun perusta nousee omista arvoista ja elämänkokemuksista. Omien vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen auttavat kasvussa.

(3)

Kuuntelemisen taito, sekä oman itsen, että muiden ihmisten luon mahdollisuuden asioiden reflektointiin, joka on hyvä oppimismenetelmä nimenomaan aikuiselle oppijalle. Oppiminen vaatii kuitenkin myös kyvykkyyttä muutoksen eli reslienssiä. Lähdetään seuraavaksi katsomaan, mitä reflektio ja resilienssi tarkoittavat ja miten ne sitoutuvat toisiinsa.

DIA 7

Tiina: Reflektio osaamisen kehittämisessä

Kriittinen reflektio tarkoittaa aikaisemmin opitun asian kyseenalaistamista, jopa keskeisten arvorakenteiden uudelleen pohtimista (Mezirow 1996, 28-28).

Reflektiivisyys on monissa yhteyksissä käytetty ja määritelty käsite; tässä tarkoitamme sillä oman toiminnan tarkastelua. Kriittinen reflektointi auttaa ja rohkaisee meitä oppimaan uutta. Jos emme kyseenalaista esim.

jonkin totutun tavan mukaisesti tekemistä, niin emme anna mahdollisuutta kehittymiselle. ”Aina ennenkin on näin tehty, niin tehdään vain nytkin niin”, olet saattanut kuulla kyseisen lausahduksen joskus. Silloin henkilö kuitenkin välttää reflektointia ja muutos estyy. Olisiko kuitenkin parempi kysyä, miten tämä asia on yleensä hoidettu ja lähteä sen jälkeen reflektoimaan, onko ko. tapa edelleen paras mahdollinen vai onko toimintaa tarpeen muuttaa.

DIA 8

Tiina: Nyt voit siirtyä hetkeksi pohdintatehtävän pariin

Casekuvaus: Esimies kertoo kollegalleen, että alaisten omatoimisuus töissä on vähäistä ja hän joutuu usein muistuttelemaan heitä tehtävistä.

Miten ohjaisit em. esimiestä hienovaraisesti reflektoimaan omaa toimintaansa?

DIA 9

Tiina: Resilienssi auttaa selviämään muutoksista

Työterveyslaitoksen määritelmän mukaisesti: ”Työ vaatii tekijältään ja työyhteisöltä joustavuutta, soveltamista ja ennakointia eli resilienssiä” (työterveyslaitos, 2020).

Resilienssi on monitasoinen käsite, joka koskee yhtä hyvin, yksilöitä, perheitä, organisaatioita kuin globaalia yhteiskuntaa. Tämän esityksen valmistuessa elämme korona -kevättä, jossa resilienssiä mitataan monella tasolla. Resilienssiä on myös paluu uuteen normaaliin.

Resilientit ihmiset pyrkivät ymmärtämään muutoksia. Esim. uudet digitaaliset toimintaympäristöt eivät edusta negaatioita, vaan niitä tarkastellaan myös mahdollisuuksien näkökulmista. Resilienssikykyä vahvistavat mm. Yhteisöllisyys, osallisuus, niiden asioiden hyväksyminen, joihin ei voi vaikuttaa sekä ratkaisujen aktiivinen etsiminen

DIA 10

Tiina: Eetoksesta toimintaan digitaalisissa toimintaympäristöissä

(4)

Pohdi seuraavia kysymyksiä:

1. Mitkä ovat arvoni, joihin oma toimintani perustuu?

2. Muuttuvatko arvoni ja eettinen toimintani digitaalisissa toimintaympäristöissä?

Keskustele opiskelijakollegasi kanssa:

3.Miten digitaalinen toimintaympäristö mahdollistaa vuorovaikutuksen ja reflektion?

4. Miten digitaalisissa toimintaympäristöissä mahdollistuu itsensä johtamisen kehittäminen - Mitä digi oikeasti helpottaa? Mitä se edellyttää? Mihin voi suostua?

5. Miten voit hyödyntää vahvuuksiasi ja kehittyä toimiessasi digitaalisissa toimintaympäristöissä?

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Tutkimus koostuu kahdeksasta pääluvusta. Ensimmäinen luku johdattelee luki- jan tutkimuksen aihepiiriin. Johdannossa on esitetty tutkimuksen tarkoitus, ra- jaus, tavoitteet

Kotihoidon ohjaajat kuvasivat näkemyksiään johtamisesta itsensä johtamisen, ihmisten joh- tamisen, toiminnan johtamisen ja tiimin johtamisen näkökulmista.. Itsensä johtamisessa

Esimerkiksi Partanen (2011) tutki aikuisopiskelijoita ja ha- vaitsi, että ne, jotka uskovat omiin kykyihinsä ja kehittymiseensä, saavuttavat tavoittei- taan itseänsä

Valtuuttava johtaja ei kuitenkaan anna muiden tehdä mitä lystäävät, vaan johtaa heidät itsensä johtamisen avulla parempaan suoritukseen (Yun ym. Valtuuttavat

Tarve työhyvinvoinnin ja työn uudelleen organisoinnin tukemiseen ei syn- nykään siitä, että varhaiskasvatuksen henkilökunta voisi erityisen huonosti, vaan siitä,

Selkäydinvaurion saaneen kuntoutumisessa asiakkaan näkökulmasta itsensä johtami- nen käsittää sen, että elämän hallinta on kunnossa ja että tavoitteiden asettaminen ja

Tutkimustuloksissa nousi esiin opetus- ja kasvatusalan osaamisen erinäisiä teki- jöitä, jotka vaikuttavat työnkuvan suorittamiseen ja joita voidaan kuvailla itsensä

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää varhaiskasvatuksen johtajien hyödyntämiä itsensä johtamisen strategioita sekä heidän edustamiaan arvoja osana itsensä