• Ei tuloksia

Retkellä olympialaisissa · DIGI

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Retkellä olympialaisissa · DIGI"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Retkella olympialaisiss a ja muualla

Oli

vuosi 1951.. Laadin toi-

mintas uunnit elmaa vuo delle 1,952, Retket, leirip åtvåt ja kaikki mrtä 4H-kerhotyöhön vuosittain kuuluu. Kerhoneu- voj at olivat neuvottelupäivil- lä Porissa, jossa annettiin pii- rtn

ja

liiton ohjeet tulevaksi toimintakaudeksi.

Retkistä keskusteltaessa,

varoitettiin ja\eståmästä ret- keä Helsinkiin olympialais-

ten

atkana, pelättiin, ehkä, että maalais nulikat s o tkeutu- vat väkijoukon f alkoihin.

Vaatimattomuude s s ani olin toista mieltä, päänn jårjeståå kerholaisilleni retken olym- pialaisten ukana Helsinkiin.

Tilasin auton, kuorma-auton

sellaise n ja ilmoittelin asiasta retkell ä lähni öitä s aadaks eni.

Lähtiiöitä oli runsaasti, mut- ta sen rajoituksen pidin, että vain yhdellä autolla matkaan lähdetään.

Olin siihen arkaan innokas motoristi ja kdvin Helsingissä ostamassa etukäteen retkeldi- silleni liput stadionille. Pelko- na oli, että lippuja ei retkipäi- vänä enää s^ . Lippuia ostin 40 ia retkeläisiä oli 54, joten osa retkeläisistä ei lippu a sta-

dionille saanut, poikkeukse- na kaksi isäntämiestä, iotka olivat retkellä mukatt , osti- vat etupenkkiin makso mitä makso.

Alusta alkaen retki onnistui, kun tukka tuulessa hulmuten

matkasimm e pääkaup unkiin.

N äimm e päättäjaisp aiv ån jan- ntttavåt viestikilpailut ja "Sa- tu-Pek afl" saapuva n marato- nilta voittaj

an

r":'aal:jn. Ne joilla ei

ollut

lippua stadio- nille, seurasiva

t

maratonj uok- sua stadionin ulkopuolella.

Lauantupåiv anä ei s tadionilla oltu, oltiinhan vasta puolen- päivdn maissa perillä ja kaikki olivat meno s sa Linnanmäelle, jossa vietimme koko iltapuo- Ien ja illan.

Yöksi majoituimme telttoi- hin. Olin matka^ varten lai- nannut kerhopiiriltä kaksi 20

hengen telttaa, toisen tytöille ja toisen pojille. Minulla oli Helsingissä tuttu poliisi Eino Salonoja. Tuttavuus lohtui siitä, että hän

oli

kotikyläni poikia ja jonka kanssa soitte- lin vdlirauhan arkana kemu- ja. Hånellä oli rivitaloasunto Hermannin kaupungino s as s a,

tonttia talolla sen verran, että telttamme

voitiin

pystyt tåä.

Vaikeuksia tietenkin oli kun viisikymmenlukuinen nuori- sojoukko majoittuu nuhal- liseen ympäristöön. Silmien pesumahdollisuutta ei ollut viisikymmen lukuinen nuo- risoj oukko m^joittuu nuhal- liseen ympäristöön. Silmien pesumahdollisuutta ei ollut

48

Huittisten Joulu

(2)

la trvftalon ulkovessassa oli

aamulJa tungo s ta. Sunnuntai-

n ^

mupäivällä seikkailimme kaupungilla, ei kyllä väsyneinä paljoak^ njaksettu kdvella ja oltiinhan tultu vain olympia- kisoja katso ma n. I(atsomis- ta riitti stadionin ulkopuolel-

la. Monenlaista rakenn elmaa ju ^Wntikojua

oli

stadionin

edustall a. Pallon värikästä vä- keä. Näitä kaikkia katselemal- Ia atka ei tullut pitkäksi. Nälän tunne alkoi retkeläisiä kiusa- ta retkemme toisena päivänä.

I(otieväät oh syöry tai vähissä.

Rahatkin olivat monelta lo-

pus sa. Iltainen Linn anmäellä käynti oli vienyt niukat raha-

varat. Toisilta rahaa latnaten ja kaveria ruuanostossa autta- en, päästiin pahemmasta nä- lästä.

I(uorma-automme oli par-

kis s a Helsingin lin 1a-autoase- man luona ja kävelimme sta- dionilta autolle. Väsyneet ret- keläiset nousiv^t

^uton lavalle ja kotim atka alkoi. Tuules sa ja tomussa, sorateitä aiaen, Pa- lasimme kaikki terveenä ko- tiin. Retkeläiset eivät voineet uneksi akaan pikiteis ta ja linja- autolla matkustamis esta, ar- nakaan re tkim a tkoilla.

Olympiamatka oli muistori-

kas ja lalestäiälle uskalias jär- jestää. I(uorm

^-autolIa mat- kustaminen

näin

50-vuotta taaksep ain ajatellen oli uhka- rohkeata.

Oli

nuoret todella huimapäisiä, että lähes kol- me tuntia tuulessa istumassa autonl avalla, mennen tullen Helsinkiin. Matkaa Huittisis- ta Helsinkiin lähes 200 kilo- metriä sen aikaisi a teitä aja- en. Retken lohtala oh retke- läistensä kanssa auto n lavalJa 1^ ^uton hytissä käytiin kukin vuoroll a n. Mitään vakuutuk- sia ei ollut siihen arkaan, oe tulivat vasta, kun kuorm a-aLr-

tolla väkeä kuljettamiseen ei saanut nimismieheltä lupaa.

Alkoi hnia-autokausi. I(uor-

m

-^utolla

retkille la

leiri-

päiville kullettiin vielä olym- pLa;m tkan jälkeen muutam^

vuosi. Olympiamatka oli kui-

tenkin matka, jota eivät osan- ottaiat unohda koskaan, eikä kuorm a-autolla kulkien mui- takaan retkiä, koska ne eivät SO-luvun jälkeen olleet mah- dollisia.

I(uorma-autoretkiä tehtiin muutamia io ennen Olympia- matkaa. Helsingis käytiin.

Peräti kaksi kuorma-auton la-

v^

täynnä nuorisoa. Vuosi oli 1950. Autot tilasin lapsuu- dentut tavaltani I(auko Mäki- seltä Tywaan Illos ta. I{aikki sujui hyrrin, mutta ylläryskin sattui. Tarkoituksena oli olla retkellä vain pärvä, lähteä yöta myöden

^jama n kotimatkal- le. Autonkuljettajren kanssa

neuvoteltuani päätettiin yö- pyå Helsingissä, kysymys oli,

että

missä m^joitetaan yli B0 nuorta ihmistä. Jossakin matkailutoimistos sa kävrn ja

virkailijat

ihmettelivät, että eikö retkeläisten majoitukses- ta ole ilmoitettu, varausta teh- ry. Kielteisesti vastatessani al-

koi virkailijoiden pitkä neu- vottelu, että mihin joukko si-

lottetaan.

Mui oituspaikka löytyt. Jot- sakin koulun lataalla vietim- me yömme. Retkeläisten il- moittautumi s ia v astaano ttae s -

sani olin sanonut, että ottakaa huopa mukaan, sillä kuorma- auton lavalla istuessa, jota- kin täyryy olla paan peittona.

Meillä oli ionkinlaiset pape- rrp^tiat yöpymi spaikas s am- me. Retkeläiset olivat päivän 1a tllan seikkailusta niin uu- vuksissa etter mrtaän häiriöi- tä sattunut. I(aikki nukkuivat sikeästi. Huopa oli tarpeen.

Näiden retkien pääkohteet olivat Linnanmäki ja l(orkea- s^ rL. I(orke

^s^ ren käynnis-

tä tuli

joskus vilunväristyk- siä, sillä kaikki eivät mahtu- neet larvaan, joka kuljetti vä-

keä saareen. Siltaa sinne ei siihen arkaan vielä ollut. Jät- ntttävän odotuksen j älkeen,

s euraavilla laivoilla loputkin pääsivät saareen

ja

saaresta pois. I(auniina kes apatvånå väkeä

oli

tungokseen asti,

f oka sekoitti suunnitelmia.

Paluum atkalla a j oimm e Tu- rengin kautta, jossa oli soke-

ri j uurikkaan harvennu s kilp ai-

lut, ns. Hopeakuokka-kilpai- lut. Osallis tuira Satakunnas- takin, myös Huittisista.

Kil-

pailut ei väsyneitä retkeläisiä kiinnostanut, va n usean toi- vomuksesta lähdettiin koti- matkalle.

I(uor m

^-avtolla retkeiltäe s s ä

kohteina olivat Helsingin li-

säksi Turku ja Naantali sekä Tamperc l^ Pori. Porin retkel- yövyttiin Yyterin sannoilla teltois sa.

Retkillä pieniä kommelluk- sia j a harmej^ s^ttui. Yyterin matka oli muistorikas. Matka alkoi Rekikoskelta Tähtisen kuorma-autolla, loka vei mei- dät Aetsän r^ut^tJeasemalle.

Junalla Poriin ia I{aan

^n py- säkille, f osta kävelimme Yyte- rin sannoille. uimistaia eväi- den pureskelua iltapäivalla ia illalla. Yövyimme teltoissa.

Puolenyön jälkeen mereltä aI-

koi kuulua erikoista kohrna^

ja humtn

^. Yllemme oli nou- semassa ukonilma,

eikä

kaakaan kun vettä satoi kaata-^r- malla. Meillä senaikaiset hei-

kot

teltat,

jotka

eivät vettä pitäneet. Aikaisin aamulla en- simmäisellä junalla joka Re- posaaresta lähti, matkasim- me Poriin. I(oko päivän satoi, eikä tavtatreaseman matkus- tajien huoneesta kukaan läh- tenyt kaupungille.

Aetsästä ei i'.r retkipäivämme iltapuolella lähtenyt linj

^-av- to^ Lauttakylään, joten kun meillä oli teltat muk^na, pys- tytimme ne asemarakennuk- sen taakse metsikköön.

Heräsin yöIlä ihmeelliseen ääneen. Varovaisesti katsoin teltan oviaukosta ulos. Yllä- Ts, yllätys, olin puskea paal- läni karvaiseen jalkaan Olim-

me

pysryttäneet telttamme hevoslaitumell. ia hevonen oli nuolemassa teltan kattoa.

I(ommellus oli sekin, kun aamull a jainhnla-autosta Äet-

sän

asemalle. Retkijoukko,

noin

parikymmentä, olivat autossa,

kun

vielä kokosin kamppeitani auton ulkopuo- lella. Auto lähti ja minå iain kuin nalli kalliolle, sano t^^n.

Asemalla

oli

taxi, jolla s^ -

tiin ltnja-auto

kiinn

ja autos- sa pääsin onnellisesti muiden mukan a Lauttakylään.

Janno V'cilimaa

Huittisten

Joulu

49

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

- J a jos em mää ROLV \PPlUWl ny einee väistää, ni PDLWRNDQQXP me olis sälättäny päi yhtee, ja taas olis ollu uuttinc lehdis, QLlWämmäi k ahteetörmäykses

Jalm ari m uutti K euruulle vuonna 1919 Marian- päivän aamuna, jolloin hän sanoi jääneensä junasta H u ttu la n pysäkille.. M uuton syynä olivat vuoden 1917

2OL nähkääs VHPPRVHV PXOWL ODWHUDDOLVHV YDKHWXVNDXSDV saanu NXXV särkee siit hyväst, NR se VlU kelä itte" oli kuus vuat madostanu mee SLKDV +lQH PLlOHVWlV lankes sit

En tiedä, miten sana kulki, kun ei puhelimia ollut kummassakaan päässä, mutta me olimme äidin kanssa venettä ja sitä vastassa Leppäveden Vaajakosken

jotka kohotta,vat kun- nan uloste, ot niin 'lmlliiiksi, jotta on t, aasi kin tarpeeks:ii kuorma,a.. ilpaa tääJlilä yfaistä parannusta

Kotiseututyötä tekevät monet kunnalliset lautakunnat, kotiseutuyh- distykset, pitäjäseurat ja kotipaikka- seurat. Valtakunnallisena keskuseli- menä toimii Suomen

kuri Iski eläintä ja Karja- luoto havaitsi saaliinsa olevan villisian, joka oli saanut iskun päähänsä ja kuoli välittömästi.. Villieläim estä on saatu m erk

Puhetta ei tuoteta vain omien kielellisten resurssien varassa, vaan tukeutumalla myös siihen, mitä toinen on edellä sanonut.. Toistot ovat- kin nimenomaan kielellisten resurssien