Faktaa 1A/2015: Koulussa, yliopistossa, ulkomailla

(1)

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus

TIETOA JA TILASTOJA

Faktaa.

1A 2015

Koulussa,

yliopistossa, ulkomailla.

Tilastoja yleissivistävän, ammatillisen

ja korkeakoulutuksen kansainvälisestä

oppilas- ja opiskelijaliikkuvuudesta 2014.

(2)

Tilastoja yleissivistävän, ammatillisen ja korkeakoulutuksen kansainvälisestä oppilas- ja opiskelijaliikkuvuudesta 2014

IRMA GARAM JA SIRU KORKALA:

Lukijalle

Tuhannet suomalaiset nuoret lähtevät vuosittain ulkomaille kokeilemaan siipiensä kanta- vuutta – esimerkiksi erilaisille vierailuille, oppilas- tai opiskelijavaihtoon ja tutkinto-opiske- lijoiksi oppilaitoksiin sekä harjoittelijoiksi ja työssäoppimisjaksolle työpaikoille. Vastaavasti tuhannet ulkomaalaiset hankkivat samanlaisia kansainvälisiä kokemuksia Suomesta. Näiden liikkujien kantamuksiin tarttuu arvokasta kansainvälistä osaamista, jota työelämässä ja yhteiskunnassa juuri nyt tarvitaan.

Liikkujat näkyvät myös numeroina erilaisissa tilastoissa, joiden avulla mm. seurataan oppilaitosten kansainvälisen liikkuvuuden vuosittaista volyymia. Tilastojen seuraaminen antaa paljon muutakin tärkeää tietoa. Esimerkiksi tasa-arvon kannalta on kiinnostavaa tarkastella sitä, miten kansainvälis- tymismahdollisuuksia hyödynnetään oppilaitoksissa eri puolilla Suomea tai miten naiset ja miehet niihin tarttuvat. Mahdollisia näkökulmia riittää.

Tässä Faktaa-julkaisussa hahmotellaan kokonaiskuvaa siitä, mitä tilastot kertovat oppilaiden ja opiskelijoiden kansainvälisestä liikkuvuudesta eri koulutusasteilla Suomessa. Ulkomaanjaksoja koskevat tiedot perustuvat CIMOn keräämiin tilastoihin. Tutkinto-opiskelua koskevat tiedot on suomalaisten osalta saatu Kelan ja Suomessa opiskelevien osalta Tilastokeskuksen tilastoista.

Koulussa, yliopistossa, ulkomailla.

(3)

Lisää tilastotietoa ja infografiikka kansainvälisestä liikkuvuudesta on koottu CIMOn verkkopalve- luun osoitteessa www.cimo.fi | Palvelut | Tilastoja kansainvälistymisestä. Oppilas- ja opiskelijaliikkuvuuden lukujen lisäksi tietoa saa myös oppilaitosten henkilökunnan liikkuvuudesta.

Samasta verkko-osoitteesta löytyvät Tietoa ja tilastoja -sarjan raportit, joihin on koottu ammatillista ja korkea-asteen koulutusta koskevat tilastoinnit kokonaisuudessaan. Raporteissa on mm. tarkem- pia oppilaitos- ja maakohtaisia tilastoja.

Julkaisussa paneudutaan koulutusasteittain siihen, miten oppilas- ja opiskelijaliikkuvuusluvut ovat kehittyneet, millaisia eroja näkyy Suomen eri alueiden välillä sekä mihin maanosiin ja maihin oppilaitosten liikkuvuusyhteistyö keskittyy. Suomi toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston puheen- johtajana 2016; tätä taustoitetaan katsomalla erityisen tarkasti Suomen ja muiden Pohjoismaiden välistä liikkuvuutta.

Taulukko 1: Oppilaiden ja opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus vuonna 2014

Ulkomaanjaksot Suomesta ja Suomeen Tutkinto-opiskelu ulkomailla Peruskoulujen ja

lukioiden oppilaat¹ – erimittaiset vierailut ja vaihto- oppilastoiminta

CIMO tilastoi

Ammattiin opiskelevat – opiskelu ja työssä- oppimisjaksot – kestolla ei ala- rajaa; keskimäärin 7 viikon jaksoja lähtijöillä ja 4 viikon jaksoja tulijoilla

Korkeakoulu- opiskelijat – opiskelu- ja harjoittelujaksot – vähintään 3 kuukautta

Suomalaiset tutkinto- opiskelijat ulkomaisissa korkea- kouluissa¹

Kela tilastoi

Ulkomaalaiset tutkinto- opiskelijat suomalaisissa korkea- kouluissa

Tilastokeskus tilastoi

1 Lukuvuosi 2014–2015

(4)

*Tilastokeskus

Oppilasmäärät vuonna 2014:

Lukioista ulkomaille lähtee joka 8. oppilas, peruskoululaiset liikkuvat

harvemmin.

– peruskouluissa 542 932 – lukioissa

103 406*

(5)

Tiedot peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisestä toiminnasta kerättiin nyt toista kertaa. Edellinen tiedonkeruu koski lukuvuotta 2012–2013; nyt ke- rättiin lukuvuoden 2014–2015 tiedot. Vastauspro- sentti jäi tällä kertaa huomattavasti alhaisemmaksi kuin edellisessä tiedonkeruussa: nyt se oli 29 %, silloin 46 %.

Tästä syystä liikkuvuuslukuja käsitellään otoksen tapaan: liikkuvuus suhteutetaan oppilasmäärään, joka vastaa kyselyn vastausprosenttia eli 29 % kaikista yleissivistävän koulutuksen oppilaista.

Tämän luvun oletetaan heijastavan tilastointiin osallistuneiden koulujen oppilasmäärää. Laskutapa on perusteltu, koska voidaan olettaa, että kansain- välistä toimintaa on myös niissä oppilaitoksissa, jotka eivät kyselyyn vastanneet. Lukuvuosien välisessä vertailussa on käytetty edellisen kyselyker- ran lukuja, jotka on laskettu samalla tavoin silloinen vastausprosentti huomioiden.

Lukuvuonna 2014–2015 tehtiin kyselyyn vastan- neissa kouluissa 958 ulkomaille suuntautunutta matkaa, joihin osallistui yhteensä 5968 suomalaista oppilasta. Tämä vastaa 3,1 % tilastointiin osallistuneiden koulujen oppilasmäärästä. Liikkuvuus- aktiivisuus on kyselyn perusteella laskenut, sillä edellisellä kyselykerralla vastaava luku oli 3,7 %.

YLEISTRENDI

Yleissivistävä

koulutus 1

Enemmistö eli 74 % Suomesta ulkomaille lähteneis- tä oppilaista oli mukana muuksi oppilasliikkuvuu- deksi tilastoidussa toiminnassa. Käytännössä tämä tarkoittaa kestoltaan vaihtelevia ulkomaanjaksoja, joiden aikana käydään koulua toisessa maassa ja opitaan sen kieltä ja kulttuuria. Tällaisen liikkuvuuden taustalla on tyypillisesti koulun kehittämishan- ke.

26 % ulkomaille lähteneistä oli vaihto-oppilaita.

Jakson kesto on tässä tilastoinnissa vähintään 6 kuukautta ja matkaan pääsee esimerkiksi erilaisten vaihto-oppilasjärjestöjen kautta. Useimmiten oppilasvaihtoon lähdetään lukiosta.

Lukuvuonna 2014–2015 kouluihin tuli 2 486 ulkomaista oppilasta, mikä vastaa 1,4 % tilastointiin

Kuvio 1: Oppilasliikkuvuus peruskouluissa ja lukioissa suhteutettuna tilastointiin osallistuneiden koulujen oppilasmääriin

Suomesta Suomeen

1,5 %

3,1 % 1,4 %

3,7 %

2012–2013

2014–2015

(6)

Kouluissa on oppilas- ja opettajaliikkuvuuden lisäksi muutakin kansainvälistä toimintaa. Erityisen merkittävässä roolissa näyt- täisi olevan oman koulun tiloissa ja lähiympäristössä toteutuva kotikansainvälisyys. Tästä raportoi yli puolet eli 54 % kyselyyn vastanneista kouluista.

Yleisimpiä kotikansainvälisyyden muotoja olivat koulussa ja paikkakunnalla järjestetyt kansainväliset tapahtumat (37 %) sekä koulukohtaiset oppitunnit tai kurssit (32 %). Monet hyödynsivät lisäksi mahdollisuuksia omien maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kieleen ja kulttuuriin tutustumiseen (24 %).

Myös kansainväliset vieraat kuuluvat kotikansainvälisyyteen ja ovat merkittävä osa sitä: yli 62 % ilmoitti kansainvälistymiseensä sisältyvän muiden maiden ja kulttuurien edustajien vierailuja.

Sen sijaan tieto- ja viestintäteknologiaan perustuva yhteistyö näyttää yllättävän vähäiseltä, sillä sen osuus kotikansainvälisyy- destä oli vain 19 %.

Kotimaassakin voi kansainvälistyä

Oppilaitostyypeittäin tarkasteltuna innokkaimmin liikkuvat lukiolaiset. Kyselyyn vastanneiden lukioiden oppilaista ulkomaille lähti 13,1 %, kun edelli- sellä kyselykerralla luku oli 14,8 %. Peruskouluissa lähtijöiden osuus oli nyt 1,4 % ja edellisellä kerralla 1,5 %. Tulosten mukaan liikkuvuus Suomesta ul- osallistuneiden koulujen oppilasmäärästä. Tulijoi- den määrä on pysynyt tasaisena, sillä edellisellä kyselykerralla vastaava luku oli 1,5 %. Tulijoista 35 % oli vaihto-oppilaita.

Taulukko 2: Tilastointiin osallistuneiden koulujen liikkuvuus oppilaitostyypeittäin lukuvuonna 2014–2015

Perus- koulut Lukiot Yhteensä

1 943 4 025 5 968

1,4 13,1

0,6 5,3 901

1 585 2 486 Oppilaita

Suomesta

Suhteessa oppilas- määrään,

%

Oppilaita Suomeen

Suhteessa oppilas- määrään,

%

(7)

Kerätyn tilastoaineiston mukaan suomalaiskoululaisten into lähteä ulkomaille näyttäisi hieman laskeneen. Sen sijaan Suomeen tulijoiden määrä on pysynyt ennallaan.

KANSAINVÄLISEN OPPILASLIIKKUVUUDEN MAAT JA MAANOSAT

Kyselyyn vastanneiden peruskoulujen ja lukioiden oppilasliikkuvuus keskittyy Euroopan maihin.

Suosituin kohdemaa – ja myös yleisin Suomeen tulleiden kotimaista – oli Saksa. Saksa oli suosituin kohde sekä vaihto-oppilailla että muuhun oppilas- liikkuvuuteen osallistuneilla.

Yleisimpien yhteistyömaiden joukkoon sijoittuvat Euroopan ulkopuolelta Kiina ja Japani. Japanista ja Kiinasta tuli Suomeen kutakuinkin sama määrä oppilaita. Japanilaista 45 % ja kiinalaisista 14 % tuli Suomeen vaihto-oppilaiksi. Suomesta lähteneille oppilaille Yhdysvallat on tärkeä kohde, mutta sieltä tulevien vähäinen määrä pudottaa maan top 10 -luettelosta, kun tarkastellaan liikkuvuuden koko- naisvolyymia Suomesta ja Suomeen. Lukuvuonna 2014–2015 maahan lähti 120 suomalaista.

Kuvio 2: Yleisimmät yhteistyömaat peruskoulujen ja lukioiden oppilasliikkuvuudessa 2014–2015

Yhteensä

Saksa Ranska Venäjä Espanja Italia Ruotsi Britannia Viro Kiina Japani

1 420 702 669 656 546 515 317 273626654

961

551

444 442 505 535

460 400

96 51

459

151 225 214 149 91 86 115

221 222 Suomesta Suomeen Oppilaiden määrä

CIMO tilastoi oppilasliikkuvuuden lisäksi myös koulujen henki- lökunnan liikkuvuutta. Kyselyyn vastanneista peruskouluista ja lukioista lähti lukuvuonna 2014–2015 ulkomaille yhteensä 1832 opettajaa ja muun henkilökunnan edustajaa; lähtijöistä 12 % kuului oppilaitoksen johtoon.

Vastaavasti kouluissa vieraili 2019 ulkomaisten koulujen henkilökunnan edustajaa, joista lähes kolmasosa kuului koulun johtoportaaseen. Suomi siis kiinnostaa vierailukohteena hieman enemmän kuin täältä käydään muualla. Tilanne oli samanlainen myös lukuvuotta 2013–2014 koskeneessa tilastoinnissa.

Suomalaisen kouluhenkilöstön suosituimmat vierailukohteet olivat Saksa ja Ruotsi, kun taas Suomeen oli eniten tulijoita Ve- näjältä ja Italiasta. Myös Japani ja Kiina olivat kärjen tuntumassa tulijoiden kotimaiden luettelossa.

Suomi on kiinnostava

vierailukohde ulkomaalaisten koulujen henkilöstölle

komaille on siten lukioissa hieman laskenut, mutta peruskouluissa pysynyt suhteellisen tasaisena.

Kyselyn tulosten mukaan tytöt lähtevät ulkomaille useammin kuin pojat. Sekä oppilasvaihtoon että muuhun opiskelijaliikkuvuuteen osallistuneista suomalaisista koululaisista yli 60 % oli tyttöjä. Sama pätee Suomeen tulleisiin oppilaisiin, sillä 69 % vaih- to-oppilaista ja 58 % muista liikkujista oli tyttöjä.

Merkittävimmät oppilasliikkuvuuden rahoittajat ovat kyselyn mukaan vanhemmat ja oppilaan oma koulu. Lisäksi liikkuvuuteen käytetään ulkopuolista rahoitusta, joista tärkein ovat EU-ohjelmat.

Saksa on suomalaiskoulujen tärkein yhteistyömaa oppilasliikkuvuudessa:

sinne menee ja sieltä tulee eniten

oppilaita.

(8)

Kuvio 3: Oppilasliikkuvuus suhteessa koulun oppilasmäärään maakunnittaisen vastausprosentin mukaan lukuvuonna 2014–2015, %

Keski-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Kainuu Uusimaa Lappi Satakunta Etelä-Karjala Pohjois-Savo Yhteensä Pirkanmaa Etelä-Savo Keski-Suomi Päijät-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjanmaa

Kymenlaakso Suomesta

Suomeen 1,5 8,1

1,2 4,4 1,7 4,2

2,8 4,1 1,6 3,8

2,7 3,7 0,6 3,2 0,7 3,2 0,6 3,1

1,4 3,1 2,33,1 0,0 2,9

1,3 2,6 1,1 2,3

1,32,2 0,3 2,0

1,9 0,91,2 0,6

0,60,8

Kyselyn tulosten mukaan Keski-Pohjanmaa on Suomen maakunnista se, josta lähtee eniten oppilaita ulkomaille silloin, kun lähtijöiden määrä suhteutetaan maakunnan koko oppilasmäärään.

Vastaavasti Kainuu on maakunnista aktiivisin silloin, kun tarkastellaan samalla suhteutustavalla suomalaisiin kouluihin ulkomailta tulleita oppilaita.

OPPILASLIIKKUVUUS MAAKUNNITTAIN

Ruotsi oli suomalaisille koululaisille kolmanneksi suosituin kohdemaa, mutta Suomi ei kiinnosta ruotsalaisia koululaisia läheskään samassa suhteessa. Sama koskee myös Tanskaa ja Islantia. Ainoas- taan Norjan kanssa lähtijöiden ja tulijoiden määrä on lähes tasapainossa.

LIIKKUVUUS POHJOISMAIHIN

Keski-Pohjanmaa on maakunnista

aktiivisin: sen oppilasta joka kahdestoista lähtee vaihtoon.

Luvut on laskettu siten, että maakunnittainen vastausprosentti otetaan huomioon. Aktiivisimmin kyselyyn vastasivat Päijät-Hämeen (35 %) ja hei- koiten Ahvenanmaan (4 %) koulut. Ahvenenmaalta ei raportoitu lainkaan kansainvälistä liikkuvuutta, joten se puuttuu kuviosta 3.

Eri maakunnat tekevät oppilasliikkuvuudessa yhteistyötä eri maiden kanssa. Itä-Suomen maakuntien, kuten Etelä-Karjalan, Kainuun ja Pohjois- Karjalan koulut tekevät yhteistyötä useimmiten Venäjän kanssa. Pohjanmaan maakunnissa nousee kärkimaaksi Espanja, Keski- ja Etelä-Suomessa taas Saksa ja Britannia. Lapista oppilaat suuntasivat useimmiten Britanniaan ja Italiaan.

(9)

Kuvio 4: Oppilasliikkuvuus Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä lukuvuonna 2014–2015

Suomesta Suomeen

535

38

91 71

91 0

17 68

ISLANTI

NORJA

RUOTSI TANSKA

Oppilaiden määrä

(10)

*Tilastokeskus

Joka 20. opiskelija lähtee ulkomaanjaksolle.

Opiskelijoiden määrä vuonna 2013:

132 209*

(11)

YLEISTRENDI

Ammatillinen

koulutus 2

Suomesta lähti vuonna 2014 ulkomaanjaksolle – useimmiten keskimäärin 7 viikon mittaiselle työssäoppimisjaksolle – yhteensä 6388 ammattiin opiskelevaa opiskelijaa. Suomalaisten lähtijöiden määrä on viimeisen neljän vuoden aikana vaihdellut 6000–6500 opiskelijan välillä. Vuosittainen heilah- telu on ollut tyypillistä ammatilliselle koulutuksel- le: oppilaitoskohtainen liikkuvuus on vaihdellut vuosittain. Tämä näyttää kuitenkin olevan tasaantu- maan päin. Liikkuvuus on hyvin naisvaltaista: 65 % ulkomaanjaksolle lähteneistä on naisia.

Kun liikkujien määrä suhteutetaan vuonna 2013 opetussuunnitelman mukaisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelleiden määrään, lähti ulkomaille vajaat 5 % opiskelijoista.

Vuonna 2014 Suomeen tuli 2539 ulkomaista am- mattiopiskelijaa. Suomeen tulleiden opiskelijoiden määrä on pysynyt tasaisena vuosia ja vastaa vajaata 2 % ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien määrästä.

Kuvio 5: Ammattiin opiskelevien kansainvälinen liikkuvuus 2005–2014

0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 opiskelijaa

4 492

6 388

1 838

2 539

Suomesta Suomeen

Ulkomaanjaksolle lähtevien ammattiopiskelijoiden määrä on kasvanut 42 % viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Kuvio 6: Ammattiin opiskelevien kansainvälinen liikkuvuus suhteessa opiskelijamäärään

Suomesta Suomeen

3,6 % 1,5 %

4,8 % 1,9 %

2005

2014

(12)

Ammatillisen koulutuksen liikkuvuus on ollut erittäin Eurooppa-painotteista koko sen ajan, jolloin liikkuvuutta on tilastoitu. Sekä Suomesta vuonna 2014 lähteneiden että Suomeen tulleiden opiskelijoiden 10 suosituinta kohde- ja lähtömaata sijaitsivat kaikki Euroopassa.

Suomesta ulkomaanjaksolle lähtevät ammattiopis- kelijat suosivat lähialueita eli Viroa ja Ruotsia.

Tyypillisesti nämä lähialueille tehtävät jaksot ovat enimmäkseen lyhyitä, kun taas kauemmaksi Keski- tai Etelä-Euroopan maihin mennään useimmiten pidemmille jaksoille. Suomeen tulee ammattiopiskelijoita erityisesti Keski-Euroopan maista.

KANSAINVÄLISEN OPISKELIJALIIKKUVUUDEN MAAT JA MAANOSAT

Kuvio 7: Yleisimmät yhteistyömaat ammattiin opiskelevien ulkomaanjaksoissa 2014

Yhteensä

Saksa Espanja Viro Ruotsi Ranska Britannia Alanko-

maat Venäjä Italia Tanska

1 250 1 112 1 103 757 453 293 262 239557576

741

947 986

697

265 437

280

164 175 213

536

165 117 60 311

120 173 129 87 26

Suomesta Suomeen Opiskelijamäärät

Ammatillisen koulutuksen opiskelijaliikkuvuus ei ole Pohjoismaiden välillä tasapainossa. Ruotsiin lähti vuonna 2014 yli kymmenkertainen määrä suomalaisia opiskelijoita verrattuna siihen, miten paljon Suomeen tuli ruotsalaisia opiskelijoita. Myös muihin Pohjoismaihin meni reilusti enemmän suomalaisia opiskelijoita kuin niistä tuli tänne.

Tilanne on ollut samanlainen Ruotsin suhteen jo monen vuoden ajan. Liikkuvuus on ollut aiemmin paremmassa tasapainossa Suomen ja Norjan sekä Suomen ja Islannin välillä. Esimerkiksi vuonna 2010 norjalaisten ja islantilaisten tulijoiden määrä oli korkeampi kuin suomalaisten lähtijöiden.

LIIKKUVUUS POHJOISMAISSA

Pohjoismaat kiinnostavat suoma-

laisia ammattiopiskelijoita. Ruotsi,

Tanska ja Norja ovat 10 suosituim-

man kohdemaan joukossa.

(13)

Kuvio 8: Ammattiin opiskelevien kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus maanosittain 2014

OSEANIA LATINALAINEN

AMERIKKA JA KARIBIA POHJOIS-

AMERIKKA

AFRIKKA

AASIA

93,4

EUROOPPA

94,1

4,7 5,4

Osuus

ulkomaanjaksoista, % Suomesta

Suomeen

0,4

0,7 0,2

0,9

0,2 0,1

Opiskelijamäärät Suomesta Suomeen

Kuvio 9: Ammattiin opiskelevien ulkomaanjaksot Suomesta muihin Pohjoismaihin ja muista Pohjoismaista Suomeen 2014

697

ISLANTI

NORJA

RUOTSI

TANSKA 36

10

175

213

26 55

60

(14)

Keski-Pohjanmaan kansainvälinen aktiivisuus on noussut esille useammassakin CIMOn selvityksessä.

Näissä tuoreissa tilastoissa maakunta on jälleen ykkösenä, kun tarkastellaan sitä aktiivisuutta, jolla maakunnat lähettävät koululaisia ja ammattiopiskelijoita ulkomaanjaksolle. Keski- Pohjanmaalla on eniten lähtijöitä suhteessa maakunnan oppilas- ja opiskelijamääriin. Trendi on näkynyt ainakin ammatillisessa koulutuksessa jo usean vuoden ajan.

Mistä tämä sitten johtuu? Keski-Pohjanmaan oppilaitosten kansainvälistyminen on ollut koordinoitua ja suunnitelmallista, ja siihen on suunnattu voimavaroja. Maakuntaliitto kannustaa alueen yrityksiä työllistämään kansainvälisiä opiskelijoita. Vastaa- vasti maakunnassa toimivat kansainväliset yritykset kasvattavat oppilaitosten kiinnostusta kansainväliseen toimintaan.

Myös perus- ja lukioasteen koulujen kansainvälisyyttä edistää se, että maakunnan pienissäkin kunnissa sivistystoimella on oma kansainvälisyysstrategiansa.

OPISKELIJALIIKKUVUUS MAAKUNNITTAIN

Kun ulkomaanjaksolle lähteneiden ammattiopiskelijoiden määrä suhteutetaan maakunnan opiskeli- jamäärään, nousee Keski-Pohjanmaa maakunnista aktiivisimmaksi opiskelijoiden lähettäjäksi. Keski- Pohjanmaa on ollut tässä asemassa pitkään, mutta menetti kärkisijansa viime vuonna hetkellisesti Pohjanmaalle.

Ulkomaalaisten tulijoiden suhteen maakuntien tilanne on vaihdellut enemmän. Vuonna 2014 ykkö- senä olivat Kymenlaakson oppilaitokset, joihin tuli eniten ammattiopiskelijoita suhteessa maakunnan opiskelijamäärään.

Kuvio 10: Ammattiin opiskelevien ulkomaanjaksot maakunnittain suhteessa opiskelijamääriin 2014, %

Suomesta Suomeen 3,1 10,4

1,9 8,3 2,7 7,1 2,3 6,1 1,7 5,8

2,0 5,6 4,0 5,4 3,0 5,1 1,9 4,8 1,8 4,3

1,8 4,2 1,7 4,1 1,6 3,7 1,5 3,6 0,6 3,5

2,1 3,4 1,0 2,6 0,6 2,0

1,62,1 Keski-Pohjanmaa

Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Savo Kymenlaakso Kainuu Yhteensä Keski-Suomi Lappi Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Etelä-Karjala Päijät-Häme Varsinais-Suomi Satakunta

Miksi Keski-Pohjanmaa pärjää niin hyvin vertailussa?

Eri maakunnissa tehdään yhteistyötä hyvin pitkälti samojen maiden kanssa: suosituimmat maat pitävät pintansa myös maakuntakohtaisessa tarkastelus- sa. Yhteistyön volyymi on laskettu summaamalla lähtijöiden ja tulijoiden määrä maittain kussakin maakunnassa.

Saksa ja Espanja kuuluvat suosituimpien yhteis- työmaiden joukkoon lähes kaikissa maakunnissa.

Itä-Suomen maakuntien oppilaitokset tekevät yhteistyötä Venäjän kanssa useammin kuin muut, Pohjanmaan maakunnat puolestaan suosivat muita enemmän Viroa. Lapin ammatillisten oppilaitosten suosikki on Norja.

ALUEILLA ON VAIKUTUSTA YHTEISTYÖMAIDEN VALINTAAN

(15)

Kuvio 11: Suosituimmat yhteistyömaat opiskelijaliikkuvuuden kokonaisvolyymin mukaan eri maakunnissa

(opiskelijat Suomesta ja Suomeen)

Pohjois- Savo

VENÄJÄ

VIRO

UNKARI BRITANNIA

TURKKI

RANSKA

ITALIA

Etelä- Pirkan- Savo

maa

Pohjois- Pohjan- maa

Etelä- Pohjan-

maa

Sata- kunta

Etelä- Karjala Päijät-

Kanta- Häme

Häme Kymen-

laakso Varsinais-

Suomi

NORJA

Lappi

ESPANJA

Kainuu

Pohjois- Karjala Keski-

Pohjan- maa

Keski- Suomi

Uusi- maa 103

52 108

118

81

39 81

72

70 143

443 53 60 43

42

40

49

40 47 44 91

34 50

25 21

91 495 34

35 47 41 74

119 66

Pohjan- maa 183

41

RUOTSI

SAKSA

(16)

*Vipunen-tietokanta

Joka 30. korkeakouluopiskelija lähtee ulkomaanjaksolle.

Yliopistojen ja ammattikorkea-

koulujen opiskelijamäärä

vuonna 2013:

310 131*

(17)

Korkeakoulut 3

Suomalaiset korkeakouluopiskelijat tekevät vuosittain noin 10 000 vähintään kolmen kuukauden mittaista ulkomaanjaksoa, joksi tässä lasketaan opiskelijavaihto ja tutkintoon kuuluva harjoittelu.

Ulkomaanjaksojen määrä on 2000-luvun alusta kasvanut: vuonna 2000 niitä tehtiin vain 6880 eli viidessätoista vuodessa jaksot ovat lisääntyneet puolella. Viimeisten viiden vuoden aikana kasvu on kuitenkin pysähtynyt ja jaksojen määrä on pysynyt melko samanlaisena. 63 % lähtijöistä on naisia.

Myös ulkomaanjaksolla olleiden opiskelijoiden osuus kaikista opiskelijoista on kasvanut 2000-lu- vulla. Vuonna 2014 runsaat 3 % kaikista kirjoilla olevista opiskelijoista lähti ulkomaanjaksolle.

Lisäksi yli 7000 suomalaista opiskelee koko tutkin- tonsa ulkomaisessa korkeakoulussa. Määrä vastaa runsasta 2 % Suomen korkeakouluissa opiskelevis- ta. Tiedot perustuvat KELA:n opintotukitilastoihin ja kattavat Suomesta opintotukea saavat opiskelijat.

Suomalaisten tutkinto-opiskelu ulkomailla on viime YLEISTRENDI

Ulkomailla korkeakoulututkintoa suorittavien suomalaisten luku- määrä vastaa jo keskikokoisen ammattikorkeakoulun opiskelija- määrää.

0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 9 000 10 000 11 000

Kuvio 12: Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Suomesta ulkomaille 2005–2014

opiskelijaa

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

10 171

8 487 4 205

7 154

Tutkinto-opiskelijat ulkomaisissa korkeakouluissa Korkeakoulujen ulkomaanjaksot

Kuvio 13: Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Suomesta ulkomaille suhteessa opiskelijamäärään

Ulkomaanjaksot Tutkinto-opiskelijat ulkomaisissa korkeakouluissa

2,7 % 1,3 %

3,3 % 2,3 %

2005

2014

vuosina kasvanut voimakkaasti. Tämän joukon koko vastaa jo yhden pienehkön yliopiston tai keskikokoisen ammattikorkeakoulun opiskelijamäärää.

(18)

Kuvio 14: Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus ulkomailta Suomeen 2005–2014

opiskelijaa

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 0

5 000 10 000 15 000 20 000 25 000

8 955

7 697

20 255

9 936

Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat korkeakouluissa

Ulkomaanjaksot korkeakouluihin

Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus on Eurooppa-painotteista. Erityisen vahvasti tämä näkyy suomalaisten tutkinto-opiskelijoiden kohdalla: heistä lähes 90 % opiskelee Euroopassa.

Suosituimpia maita ovat Britannia, Ruotsi ja Viro, joiden suosiota selittävät osaltaan läheinen sijainti ja suomalaisten hallitsema kieli. (Ks. taulukko 3, s. 20)

Euroopan suosio ulkomaanjaksolle lähtevien suomalaisten kohteena laski aina vuoteen 2010, jolloin 63 % ulkomaanjaksoista tehtiin johonkin eurooppa- laiseen maahan. Tämän jälkeen Euroopan suosio on taas kääntynyt hienoiseen kasvuun. Aasian merkitys kohdealueena on kasvanut koko ajan.

Suomeen ulkomaanjaksolle tulevilla Eurooppa-pai- notus on vielä selkeämpi, mutta heilläkin Euroo- pan osuus on ollut hienoisessa laskussa ja Aasian kasvanut. Isojen Länsi- ja Etelä-Euroopan maiden, kuten Saksan, Ranskan, Espanjan ja Italian, lisäksi Suomeen tulee paljon opiskelijoita myös itäisen Eu- roopan maista, kuten Venäjältä, Tšekistä, Puolasta ja Unkarista. Näihin maihin lähtee Suomesta selvästi tulijoiden määrää pienempi joukko opiskelijoita.

(Ks. kuvio 17, s. 20)

Poikkeavin maaprofiili on Suomeen tulevilla ulko- maalaisilla tutkinto-opiskelijoilla, joista vain runsas 40 % tulee Euroopasta. Aasialaisten osuus on sama KANSAINVÄLISEN OPISKELIJALIIKKUVUUDEN MAAT JA MAANOSAT

Selkeimmin on kasvanut Suomeen tulevien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä, joka on 2000-luvun alusta yli kolminkertaistunut. Kasvu on viime vuosina hidastunut, mikä saattaa kertoa siitä, että korkeakoulujen kapasiteetti ottaa vastaan ulkomaalaisia opiskelijoita alkaa täyttyä. Myös ulkomaalaisten osuus kaikista korkeakouluopiskelijoista on kasvanut: nyt joka 15. korkeakouluopiskelija on ulkomaalainen.

Tutkinto-opiskelijoiden lisäksi suomalaisiin korkeakouluihin tulee vuosittain noin 10 000 ulkomaalais- ta vaihto-opiskelijaa eli suunnilleen saman verran

kuin suomalaisia lähtee ulkomaanjaksolle. Ulko- maalaisten opiskelijoiden ulkomaanjaksot Suomeen ovat lisääntyneet melko tasaisesti läpi 2000-luvun.

Suomeen tulevien tutkinto- opiskelijoiden maaprofiili poikkeaa muista: Euroopan maista tulevien määrä jää alle puoleen.

Kuvio 15: Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus ulkomailta Suomeen suhteessa opiskelijamäärään

Ulkomaanjaksot korkeakouluihin

Ulkomaanjaksot korkeakouluihin Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat korkeakouluissa Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat korkeakouluissa

2,5 % 2,9 %

3,2 %

6,5 %

2005

2014

(19)

Kuvio 16: Korkeakoulujen kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus maanosittain 2014

AMERIKKA

AFRIKKA

AASIA EUROOPPA

18 67 79

Ulkomaanjaksot Suomesta Ulkomaanjaksot Suomeen Osuus ulkomaanjaksoista, %

Osuus tutkinto-opiskelijoista, %

2

3 7

3

2 1

1

14 3

AMERIKKA

AFRIKKA

AASIA EUROOPPA

2 88

Suomalaiset tutkinto-opiskelijat ulkomailla Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat Suomessa

12 2

3

1 1

6

41

kuin eurooppalaisten. Myös Afrikasta tulee Suo- meen kohtalainen määrä opiskelijoita, vaikka maan- osan rooli muissa liikkuvuuden muodoissa on pieni.

Tutkinto-opiskelijoiden yleisimmät kotimaat ovat jo vuosia olleet Kiina ja Venäjä. Sen sijaan näiden kärkimaiden jälkeen tulevissa maissa on tapahtunut

suuria muutoksia. Aasian ja Afrikan kehittyvistä maista, kuten Vietnamista, Nepalista, Nigeriasta, Intiasta ja Pakistanista, tulevien opiskelijoiden mää- rä on muutamassa vuodessa kasvanut voimakkaasti.

Samalla esimerkiksi Ruotsista tai Saksasta tulevien määrä on vähentynyt. (Ks. taulukko 3, s. 20)

(20)

Taulukko 3: Tutkinto-opiskelun yleisimmät kohde- ja lähtömaat 2014

Britannia Ruotsi Viro Yhdysvallat Alankomaat Saksa Tanska Espanja Latvia Ranska

1 914 1 417 1 121 411 386 289 191 121 110 107

3 044 1 963 1 619 1 149 858 759 705 650 639 594 Venäjä

Kiina Vietnam Nepal Viro Intia Pakistan Saksa Nigeria Iran Suomalaiset ulkomaisissa

korkeakouluissa

Opiskelijaa Ulkomaalaiset suoma- laisissa korkeakouluissa

Opiskelijaa Suomesta Suomeen Opiskelijamäärät Kuvio 17: Yleisimmät yhteistyömaat korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksoissa 2014

Yhteensä

Saksa Ranska Espanja Alanko-

maat Kiina Britannia Venäjä Italia Itävalta Tšekki

2 613 1 764 1 514 944 816 714 644 631852855

1 050

462 771

500 376 636

333 213 330 210

1 563 1 302

743

444 479 216

483 501

314 421

Suomalaisten tutkinto-opiskelijoiden suosikki Pohjoismaista on

Ruotsi, muut suosivat Tanskaa.

Opiskelijaliikkuvuus Pohjoismaiden välillä on pa- hasti epätasapainossa. Suomesta lähtee opiskelijoita kaikkiin muihin Pohjoismaihin selvästi enemmän kuin niistä tullaan Suomeen. Epätasapaino on sys- temaattista ja jatkunut usean vuoden ajan. Erityisen suuri ero on Ruotsin kohdalla, jonne menee Suo- mesta vaihto-opiskelijoita ja harjoittelijoita yli kuusi kertaa enemmän kuin sieltä on tulijoita.

Vastaava epätasapaino näkyy myös tutkinto-opiskelijoiden kohdalla. Taulukko 4 kuvaa sitä, miten eri Pohjoismaista lähdetään opiskelemaan koko tutkintoa muihin Pohjoismaihin. Tiedot perustuvat KELA:n ja muiden Pohjoismaiden vastaavien organisaatioiden opintotukitietoihin ja kuvaavat siis opintotuen turvin ulkomailla opiskelevia.

Suomalaiset lähtevät selvästi hanakammin suorittamaan tutkintoaan muihin Pohjoismaihin kuin sikäläiset opiskelijat tulevat Suomeen. Esimerkiksi lukuvuonna 2013–2014 opiskeli Ruotsin korkeakouluissa yhteensä 1266 suomalaista, kun ruotsalaisia oli Suomessa vain 173 eli yli 7 kertaa vähem- män. Sama epäsuhta pätee myös Norjan, Tanskan ja Islannin kohdalla.

Muut pohjoismaalaiset suosivat Tanskaa, mutta suomalaisopiskelijoiden ykköskohde on Ruotsi.

Tanska poimiikin selvästi suurimman osuuden pohjoismaalaisten tutkinto-opiskelijoiden virrasta:

Tanskaan tulee kaikista muista Pohjoismaista enem- män opiskelijoita kuin sieltä lähtee niihin.

Ruotsalaisopiskelijoille Pohjoismaat ovat vähem- män merkityksellinen kohdealue kuin muille pohjoismaalaisille: vain reilut 10 % ulkomailla tut- LIIKKUVUUS POHJOISMAISSA

(21)

kintoa suorittavista ruotsalaisista opiskelee toisessa Pohjoismaassa. Suomi on samoissa lukemissa kuin Tanska ja Norja, joissa noin viidennes tutkinto- opiskelijoista suuntaa toiseen Pohjoismaahan.

Suomesta Suomeen Opiskelijamäärät

Kuvio 18: Korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksot Suomesta muihin Pohjoismaihin ja muista Pohjoismaista Suomeen 2014

531

ISLANTI

NORJA

RUOTSI

TANSKA 77

5

159

207

54 42

85

KETKÄ HAKEVAT, PÄÄSEVÄT JA JÄÄVÄT SUOMEEN?

Kuviossa 19 (s. 22) on tarkasteltu rinnakkain suomalaisten korkeakouluihin hakeneita, uusina opiskelijoina aloittaneita, opiskelevia, tutkinnon suorittaneita ja vuosi valmistumisen jälkeen Suo- meen työllistyneitä ulkomaalaisia maanosittain.

Afrikkalaisten osuus on opiskelupaikkaa hakenei- den ja Suomeen työllistyneiden joukossa selvästi suurempi kuin uusien opiskelijoiden tai opiskelijoiden joukossa. Afrikkalaishakijat siis pääsevät opiskelemaan harvemmin kuin muualta tulleet,

Taulukko 4: Muissa Pohjoismaissa opintotuen turvin koko tutkintoa opiskelevien lukumäärä 2013–2014

Mistä?

Mihin?

Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi

11 58 234 568

552 2 76 239

2 820 19 27 674

1 502 173 33 686 158

10 62 1 266 Muihin Pohjois-

maihin yhteensä Pohjoismaiden osuus maan koko liikkuvuudesta, %

871 1 496 869 3 540 2 394

23 22 42 21 11

Lähde: KELA / Antal studenter med studiestöd från Nordiska länder i utlandet

www.kela.fi/documents/10180/1151585/nordenutom.pdf/aafdf774-15a3-4b96-9572-5c12c23ed85b

(22)

Kuvio 20: Korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksojen ja ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden jakaantuminen ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin

100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0

%

Ulkomaanjaksot

Suomesta Ulkomaanjaksot

Suomeen Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat

Suomessa

Ammatti- korkeakoulut Yliopistot

4 959 3 916

9 673

10 582 6 020

5 212

Opiskelija- määrät

Korkeakoulujen kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus jakaantuu kohtalaisen tasan yliopistojen ja am- mattikorkeakoulujen kesken. Ainoastaan Suomeen ulkomaanjaksolle tulevien kohdalla painottuu yliopistosektori, sillä noin 60 % vaihto-opiskelijoista ja harjoittelijoista tulee yliopistoon.

Ulkomaanjaksoja Suomesta ja Suomeen teh- dään useimmiten Bachelor-tasolla eli joko osana ammattikorkeakoulututkintoa tai alempaa korkeakoulututkintoa yliopistossa. Tämä koskee erityisesti suomalaisopiskelijoita, sillä 80 % heidän ulkomaan- jaksoistaan tehdään Bachelor-tasolla. Yliopisto- jen maisterivaiheen opiskelijat tekevät vain noin viidenneksen kaikista ulkomaanjaksoista. Tässä tilastointitapa voi luoda harhaa, sillä opiskelija lasketaan alemman korkeakoulututkinnon suorittajaksi kunnes hän on suorittanut kandidaatin tutkinnon.

Käytännössä moni on siirtynyt maisteriopintoihin jo aikaisemmin.

Yliopistojen jatko-opiskelijat tekevät hyvin vä- hän ulkomaanjaksoja, ainakaan tähän tilastointiin sisältyviä vähintään kolmen kuukauden mittaisia KANSAINVÄLINEN OPISKELIJALIIKKUVUUS ERI OPINTOASTEILLA

Kuvio 19: Ulkomaalaiset hakijat, uudet opiskelijat, opiskelijat, valmistuneet ja Suomeen työllistyneet kansalaisuuden mukaan maanosittain, %

Lähteet: ulkomaalaiset hakijat/OMK:n Vipunen-tietokanta, muut CIMOn Tilastokeskukselta tilaama aineisto

*Hakijatiedoissa Pohjois-Amerikka sekä Latinalainen Amerikka ja Karibia on yhdistetty.

** Syksyn 2015 yhteishaussa hakeneet. Kaikki ulkomaalaiset hakijat eivät hae yhteishaussa; esimerkiksi yliopistojen maisteriohjelmiin haetaan usein sen ulkopuolella.

Hakijat**

(N=11 471)2015

Opiskelijat 2013 (N=5 193)

Opiskelijat (N=20 255)2014

Valmistuneet (N=3 147)2013

Suomeen työllistyneet

vuosi valmistumisen

jälkeen 2013 (N=1276)

29 43 41 40 35

13 33

41 39 34

12 14 26

32 39

13 32 4

28 36 3

Eurooppa Afrikka Aasia Tuntematon

Pohjois- Amerikka*

Latinalainen Amerikka ja Karibia*

Afrikkalaiset hakijat saavat opiske- lupaikan Suomesta harvemmin kuin muista maanosista tulevat, mutta työllistyvät valmistuttuaan muita paremmin.

mutta toisaalta valmistuttuaan jäävät ja työllistyvät Suomeen muita useammin. Eurooppalaisten osuus hakijoista on puolestaan pienempi kuin heidän osuutensa uusista opiskelijoista tai opiskelijoista yleensä. Eurooppalaisista hakijoista muita useampi pääsee suomalaiseen korkeakoulutukseen.

(23)

jaksoja. Voi olla, että näin pitkät jaksot eivät palvele jatko-opiskelijoiden tarpeita, sillä heidän osuutensa lyhemmistä ulkomaanjaksoista on jo yli viidennes.

Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat jakaantuvat opintoasteille toisin kuin ulkomaanjaksolla olevat.

Käytännössä tutkinto-opiskelijoita on kolmella tasolla eli suorittamassa ammattikorkeakoulututkintoa, maisteriopintoja yliopistossa tai tohtoritut- kintoa. Vain vähän tutkinto-opiskelijoita opiskelee yliopiston alempaa korkeakoulututkintoa, joka taas on ulkomaalaisten vaihto-opiskelijoiden suosiossa.

Tämä heijastaa sitä, millä opintoasteilla yliopistot tarjoavat englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia.

Suomeen tulevista tutkinto- opiskelijoista suuri osa tekee maisteri- tai tohtoriopintoja.

Sen sijaan ulkomaanjaksolle tullaan useimmiten alemman korkeakoulututkinnon tasolle.

KOULUTUSALAT

Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden eri muodot painottuvat eri tavoin eri koulutusaloilla (ks. taulu- kot 5 ja 6 s. 25). Yliopisto-opiskelijoista ulkomaille lähtevät erityisesti kaupallisen, humanististen ja yhteiskunnallisten alojen opiskelijat. Sen sijaan ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita tulee eniten teknilliselle ja luonnontieteelliselle alalle. Alat, joilla liikkuvien opiskelijoiden määrät ovat suurimmat, eivät välttämättä ole aktiivisimpia, kun liikkujia tarkastellaan suhteessa alan opiskelijamäärään. Tällä tavalla tarkasteltuna aktiivisimmiksi nousevat pienet taidealat.

Ammattikorkeakouluissa liiketalouden ja hallinnon ala on vahva kaikissa liikkuvuuden muodoissa, niin suomalaisten ja Suomeen tulevien opiskelijoiden ul-

Kuvio 21: Korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksot ja ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat eri opintoasteilla 100

90 80 70 60 50 40 30 20 10 0

%

Ulkomaanjaksot Suomesta

2014

Ulkomaanjaksot Suomeen

2014

Ulkomaalaiset tutkinto- opiskelijat 2013 4 939

3 458

9 226 5 951 3 323

773410 203

3 200 2 658 125 162

3 215 1 869 19

128 333

Ammatti- korkeakoulu- tutkinto Ylempi korkeakoulu- tutkinto Lisensiaatin ja tohtorin- tutkinto

Alempi korkeakoulu- tutkinto Ylempi ammattikorkea- koulututkinto Tuntematon Opiskelijamäärät

(24)

komaanjaksojen kuin ulkomaalaisten tutkinto-opis- kelijoidenkin kohdalla. Tekniikan ala houkuttelee Suomeen paljon opiskelijoita sekä ulkomaanjaksolle että tutkintoa suorittamaan. Suomalaiset sosiaali- ja terveysalan opiskelijat puolestaan tekevät runsaasti ulkomaanjaksoja.

Suomalaisten tutkinto-opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa painottuu eri aloille verrattuna niihin, joita korkeakouluopiskelijat opiskelevat Suomessa.

Ulkomailla opiskellaan erityisesti humanistisia ja taidealoja sekä kaupallista alaa ja yhteiskuntatieteitä.

Myös sosiaali- ja terveysala, erityisesti lääketiede sen sisällä, ovat suosittuja. Näiden alojen osuus on ulkomailla opiskelevien joukossa suurempi kuin Suomessa opiskelevien. Sen sijaan tekniikkaa ja luonnontieteitä opiskellaan ulkomailla harvemmin kuin kotimaassa.

Ulkomailla opiskelevien suosimat koulutusalat heijastavat osaltaan sitä, mille alalle on Suomessa vaikea päästä opiskelemaan. Opiskelupaikan saamisen hankaluus kuuluu tärkeimpiin syihin, joiden takia hakeudutaan tutkinto-opiskelijaksi ulkomaille². Toisaalta kaupallisella, humanistisilla, yhteiskunnal- lisilla ja taidealoilla tehdään myös paljon ulkomaanjaksoja. Näiden alojen opiskelijat voivat myös olla muita orientoituneempia ulkomaille lähtemiseen.

Eniten edellisestä lukuvuodesta on lisääntynyt sosiaali- ja terveysalan ja sen sisällä erityisesti lääketie- teen sekä toisaalta yhteiskuntatieteellisen alan ja sen sisällä oikeustieteen opiskelu ulkomailla.

Ulkomailla opiskelevien suosimat koulutusalat heijastavat osaltaan sitä, minne Suomessa on vaikea päästä opiskelemaan.

Kuvio 22: Suomalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä ulkomaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014–2015

Maa- ja metsätalous

Terveys- ja sosiaaliala Palvelualat

Humanistinen 1 267 Taidealat

708

Kaupallinen ala 1 653 Yhteiskunta-

tieteellinen 1 543 Tekniikka

302 25

990 212

Muu

Kasvatustiede 109 44

Luonnon- tieteellinen 301

2 Kun opintie vie ulkomaille.

Suomalaiset tutkinto-opiskelijat ulkomaisissa korkeakouluissa.

CIMO Occasional Paper 2c/2003.

Oppilas- ja opiskelijaliikkuvuudessa on piirteitä, jotka yhdistävät kaikkia koulutusasteita yleissivistävästä koulutuksesta korkeakouluihin saakka. Tyypillistä on esimerkiksi se, että liikkuvuus ainakin suomalaisten osalta näyttäisi olevan ennen kaikkea tyttöjen ja naisten juttu: maailmalle lähtevistä yli 60 % on naisia.

Suomalaiset tekevät opiskelijaliikkuvuuteen liittyvää yhteistyötä pitkälti samojen maiden kanssa koulutusasteesta riippumatta.

Ylivoimaisesti suosituin yhteistyömaa on Saksa, joka on ykkösenä kaikkien asteiden top 10 -listalla, toiseksi suosituin on Espanja.

Kaikilla koulutusasteilla tehdään paljon yhteistyötä myös Venäjän, Italian ja Britannian kanssa.

Myös epätasapaino Suomen ja Pohjoismaiden välillä ilmenee jokaisella koulutusasteella: Ruotsi kuuluu kaikenikäisten suomalaisten liikkujien suosikkikohteisiin, mutta Suomi ei kiinnosta ruotsalaisopiskelijoita läheskään samalla tavalla. Yleissivistävän koulutuksen oppilaita ja korkeakouluopiskelijoita lähtee Ruotsiin noin 6 kertaa enemmän kuin sieltä tullaan Suomeen, ammattiin opiskelevien kohdalla ero on yli kymmenkertainen.

Muiden Pohjoismaiden kohdalla epätasapaino ei ole niin näkyvää, mutta suomalaisia lähtijöitä on silti aina selvästi enemmän kuin tulijoita. Ainoa poikkeus on yleissivistävän koulutuksen kohdalla Norja, jossa lähtevien ja tulevien oppilaiden määrä on lähes sama.

Naisvaltaisuus ja samat yhteistyö-

maat näkyvät kansainvälisessä

liikkuvuudessa kaikilla koulutus-

asteilla

(25)

Taulukko 5: Ulkomaanjaksot Suomesta ja Suomeen sekä ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat yliopistoissa koulutusaloittain 2014

Humanistinen ja teologia Taidealat Kasvatustiede ja psykologia Yhteiskunta- ja oikeustiede Kauppatieteellinen Lääketieteet, terveystiede Luonnontieteellinen Teknillistieteellinen Muut Kaikki alat yhteensä

804 236 329 895 1 512 157 301 817 161 5 212

3 5 2 4 7 1 1 3 4 3

–23 8 21 –9 35 1 –11 –6 7 1

666 308 449 1 025 1 275 297 455 1 304 241 6 020

3 5 2 4 5 2 2 3 5 3

–7 25 19 1 20 –1 5 23 10 11

960 630 438 923 1 396 799 1 895 3 086 455 10 582

4 13 3 4 7 5 8 10 9 6

6 72 80 40 97 95 103 81 73 71 Ulkomaanjaksot Suomesta

lkm muutos

2009–2014,

% suhteessa alan opiske-

lijoihin, % lkm muutos

2009–2014,

2008–2014,

% suhteessa alan opiske- lijoihin, %

Ulkomaanjaksot Suomeen Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat

Suurimmat lukumäärät Aktiivisimmat suhteessa opiskelijamäärään Suurin kasvu

Taulukko 6: Ulkomaanjaksot Suomesta ja Suomeen sekä ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat ammattikorkeakouluissa koulutusaloittain 2014

Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liike- talouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kaikki alat yhteensä

62 564 1 601 107 875 112 966 672 4 959

19 337 3 423 629 3 267 55 1 189 754 9 673 30

401 1 639 72 809 62 613 290 3 916 2

17 27 70 15 7 12 4 17

36 25 17 13 24 –43 21 18 18

1 800 47 60 39 42 83 53 57 51 4

5 6 2 2 3 3 8 3

2 4 6 1 2 1 2 4 3

1 3 12 11 8 1 3 10 7 Ulkomaanjaksot Suomesta

lkm muutos

2009–2014,

2008–2014,

% suhteessa alan opiske- lijoihin, %

Ulkomaanjaksot Suomeen Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat

Suurimmat lukumäärät Aktiivisimmat suhteessa opiskelijamäärään Suurin kasvu

(26)

Korkeakouluopiskelijoiden määrä alueilla on vuodelta 2013.

Länsi-Suomi Yliopistoja: 6

Ammatti- korkeakouluja: 8 Opiskelijoita: 116 861 Ulkomaanjaksot Suomesta

Ulkomaanjaksot Suomeen Ulkomaalaiset tutkinto- opiskelijat Suomessa

Suhteessa opiskelija- määrään Ulkomaan-

jaksot Suomesta

3,2 % 64 % 3 793

Minne top 3

1. Saksa 2. Espanja 3. Britannia YO:

1. Kauppatiede 2. Humanistinen 3. Yhteiskuntatiede AMK:

1. Liiketalous ja hallinto 2. Tekniikka ja liikenne 3. Sosiaali- ja terveysala

Alattop 3 Alat

top 3

jaksot Suomeen

3,2 % 57 % 3 684

Mistä top 3

1. Saksa 2. Ranska 3. Espanja YO:

1. Kauppatiede 2. Tekniikka 3. Humanistinen AMK:

1. Liiketalous ja hallinto 2. Tekniikka ja liikenne 3. Sosiaali- terveysala

Alattop 3 Suhteessa opiskelija- määrään Ulkomaisia

tutkinto- opiskelijoita

5,7 % 42 %

6 584

1. Aasia 42 % 2. EU/Eta-alue 25 % 3. Afrikka 14 %

1. Matkailu-,

ravitsemis- ja talousala 2. Tekniikka ja liikenne 3. Yhteiskuntatiede, liiketalous ja hallinto

3,7 % 63 % 4 685

Minne top 3

1. Saksa 2. Espanja 3. Britannia YO:

1. Kauppatiede 2. Tekniikka 3. Yhteiskuntatiede AMK:

1. Liiketalous ja hallinto 2. Sosiaali- ja terveysala 3. Tekniikka ja liikenne

top 3

3,3 % 55 % 4 166

1. Tekniikka 2. Kauppatiede 3. Yhteiskuntatiede AMK:

1. Liiketalous ja hallinto 2. Tekniikka ja liikenne 3. Kulttuuri

7,8 % 44 %

9 512

1. Aasia 39 % 2. EU/Eta-alue 26 % 3. Muu

Eurooppa 18 %

1. Matkailu-,

ravitsemis- ja talousala 2. Tekniikka ja liikenne 3. Yhteiskuntatiede, liiketalous ja hallinto

Kuvio 23: Korkeakoulujen

kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus Suomen eri alueilla

Lähteet: CIMO, Vipunen ja Tilastokeskus Aluejako perustuu vanhaan läänijakoon;

Lapin ja Oulun läänit on yhdistetty.

(27)

Etelä-Suomi Yliopistoja: 5

Ammatti- korkeakouluja: 10 Opiskelijoita: 126 728

Pohjois-Suomi Yliopistoja: 2

Itä-Suomi Yliopistoja: 1

2,6 % 60 % 945

Minne top 3

1. Saksa 2. Espanja 3. Tšekki YO:

1. Kauppatiede 2. Tekniikka 3. Kasvatustiede AMK:

top 3

3,1 % 56 % 1 146

1. Saksa 2. Ranska 3. Tšekki YO:

1. Tekniikka 2. Luonnontiede 3. Yhteiskuntatiede AMK:

5,0 % 43 %

1 852

Eurooppa 18 %

1. Luonnontiede 2. Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

3. Yhteiskuntatiede, liiketalous ja hallinto

2,5 % 70 % 784

Minne top 3

1. Saksa 2. Espanja 3. Venäjä YO:

1. Kauppatiede 2. Humanistinen 3. Yhteiskuntatiede AMK:

1. Liiketalous ja hallinto 2. Sosiaali- ja terveysala 3. Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

top 3

3,1 % 61 % 940

1. Yhteiskuntatiede 2. Kasvatustiede 3. Kauppatieteet AMK:

1. Liiketalous ja hallinto 2. Tekniikka ja liikenne 3. Sosiaali- ja terveysala

5,8 % 46 %

1 779

Eurooppa 14 %

1. Luonnonvara- ja ympäristöala 2. Luonnontiede 3. Tekniikka- ja liikenne

(28)

CIMO on kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluor- ganisaatio, joka toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. Edistäm- me kansainvälistymistä monin eri tavoin. Koordinoimme harjoittelu-, vaihto- ja apurahaohjelmia ja vastaamme EU-ohjelmien toimeenpanosta ja tiedottami- sesta Suomessa. Tuemme Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa ja teemme maailmalla tunnetuksi suomalaista koulutusta. Kerääm- me, tuotamme ja välitämme kansainvälistymistä koskevaa tietoa kansalaisille, eri alojen asiantuntijoille ja päätöksentekijöille. Unelmamme on aidosti avarakatseinen Suomi.

CIMOn tutkimus- ja selvitystoiminta tuottaa tietoa kansainvälisen yhteistyön suunnittelun ja kehittämisen tueksi. Se mm. tilastoi kansainvälistä opiskelija- liikkuvuutta sekä tekee erilaisia selvityksiä koulutuksen ja nuorisotoiminnan kansainvälistymisestä sekä kansainvälistymisen ajankohtaisista teemoista.

FAKTAA – Tietoa ja tilastoja on julkaisusarja, jossa esitellään CIMOn tutkimus- ja selvitystoiminnan tuloksia tiivistetyssä muodossa. FAKTAA-julkaisut ilmes- tyvät sekä painettuina että pdf-muodossa CIMOn verkkopalvelussa. Raportit (pdf) julkaistaan Tietoa ja tilastoja -sarjassa CIMOn verkkopalvelussa osoitteessa www.cimo.fi | Palvelut | Julkaisut | Selvitykset.

FAKTAA 1/2015 -julkaisun toimitti Tiina Lehmusvaara.

ISSN 1798-3649 (painettu) ISSN 1798-3657 (pdf) ISBN 978-951-805-669-3 ISBN 978-951-805-670-9 (pdf)

Suuntana aidosti avarakatseinen Suomi.

Lönnberg 10/2015, 2500. Graafinen suunnittelu ja grafiikat: Liisa Valtonen, kuvat: Satu Haavisto ja Antero Aaltonen