01.06.2021 Julkinen
UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000
http://www.ely-keskus.fi/uusimaa
PL 36
00521 HELSINKI
Hangon kaupunki PL 27
10901 HANKO kirjaamo(a)hanko.fi
Viite: lausuntopyyntö 18.3.2021
Lausunto Hangon Koverharin ja Lappohjan alueen yleiskaavaehdotuksesta
Hangon kaupunki on pyytänyt Uudenmaan ELY-keskuksen lausuntoa Koverharin ja Lappohjan alueen yleiskaavaehdotuksesta 20.5.2021 mennessä. ELY-keskus on saanut lausunnolleen lisäaikaa 3.6.2021 saakka.
Yleiskaavalla osoitetaan Koverharin sataman alue sekä siihen liittyviä uusia teollisuus- ja varastoalueita sataman ja valtatien 25 väliselle alueelle. Yleiskaavassa osoitetaan myös uusi ohjeellinen tieyhteys sataman alueelta valtatielle 25. Asumisen laajenemisalueet on osoitettu Lappohjan taajamaan yhteyteen.
ELY-keskus on lausunut kaavan valmisteluaineistosta 16.4.2018.
Kaavatilanne ja yhdyskuntarakenne
Yleiskaavoitusta ohjaa Uudenmaan maakuntakaava. Voimassa olevassa maakuntakaavassa yleiskaava-alueelle on osoitettu mm.
teollisuusaluetta, taajamatoimintojen aluetta, luonnonsuojelu- ja
virkistysalueita, pohjavesialue sekä liikenneyhteyksiä ja johtolinjoja sekä nk. valkoista aluetta. Valkoisen alueen kehittämissuosituksen mukaan alue, jolle maakuntakaavakartalla ei ole osoitettu erityistä
käyttötarkoitusta, on tarkoitettu ensisijaisesti maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien sivuelinkeinojen käyttöön. Alueelle suuntautuvaa asuin- ja työpaikkarakentamista on ohjattava taajamatoimintojen alueille ja kyliin.
Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa muutakin vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä.
Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaava on hyväksytty 25.8.2020, ja maakuntahallitus päätti kaavan voimaantulosta 7.12.2020. Helsingin hallinto-oikeus kielsi välipäätöksellään 22.1.2021 kaavan
täytäntöönpanon vaihemaakuntakaavoista jätettyjen valitusten
perusteella. Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaava on näin ollen vain selvitysaineiston asemassa.
Yleiskaavaehdotuksessa osoitetaan yli 250 hehtaaria uusia
teollisuusalueita. ELY-keskus pitää puutteena, että kaava-aineistossa ei ole tuotu esille edes ohjeellista aluetehokkuutta tai arvioitu kaavan mahdollistamaa kerrosalaa. Käyttämällä teollisuusalueilla yleistä tehokkuutta 0,5 saadaan arvioksi noin 1 250 000 k-m2.
Yleiskaavaehdotuksessa esitetyt teollisuusalueet poikkeavat
merkittävästi (karttatarkastelun perusteella n. 1/3) maakuntakaavasta siinäkin tapauksessa, että otetaan huomioon sen esitystarkkuus. ELY- keskus yhtyy kaavaselostuksen toteamukseen, että valkoiselle alueelle ei lähtökohtaisesti tule osoittaa maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävää alueiden käyttöä. ELY-keskus katsoo, että suunniteltu toiminta on maakunnallisesti, jopa valtakunnallisesti, merkittävää liittyen vahvasti Hangon Sataman toimintaan ja kehittymisedellytyksiin.
Maakuntakaavan tarkoitus on ollut, että seudullisesti merkittävät toiminnot sijoittuvat maakuntakaavan teollisuusalueelle.
ELY-keskus toi esille valmisteluvaiheen lausunnossaan, että kaava- alueen länsipäässä olisi pohjavesien suojelun näkökulmasta syytä siirtää kaava-alueen rajaa etelämmäksi. Vastineen mukaan kaavassa tarkastellaan, voidaanko teollisuusaluetta jakaa vyöhykkeisiin sen perusteella, aiheuttaako alueen toiminta pohjaveden laaturiskiä Isolähteen ja Viskon vedenottamoille. Tällaista tarkastelua kaava- aineistossa ei kuitenkaan ole esitetty.
Lisäksi ELY-keskus toi esille valmisteluvaiheessa, että erityisesti Koverharintien varteen jäävän irrallisen T/TY -alueen (ehdotuksessa TY-1) sijoittamiseen ei ollut esitetty perusteita. Alue sijaitsee
maakuntakaavan valkoisella alueella ja rajautuu maakuntakaavan Natura-alueeseen ja virkistysalueeseen. Tältä osin perusteita ei ole esitetty myöskään kaavaehdotuksessa. Yleiskaavaratkaisussa alue sijaitsee keskellä kahta maa- ja metsätalousaluetta, joilla on
ympäristöarvoja (MY). Alue rajautuu Natura-alueeseen ja virkistysalueeseen (SL, VL), ja liittyy länsilaidaltaan yleiskaavan kulttuuriperintökohteeseen. Osa alueesta on vedenottamon
suojavyöhykkeellä. Aineistosta ei käy ilmi, etteikö alueella olisi samoja ominaispiirteitä kuin rajautuvilla MY-alueilla. Alueen sijaitessa irrallisena teollisuusalueena keskellä Natura-alueen suojelu- ja virkistysalueen, ympäristöarvoja sisältävän maa- ja metsätalousalueen sekä
kulttuuriperintökohteen muodostamaa kokonaisuutta se ei täytä MRL 39
§:n sisältövaatimusta yhdyskuntarakenteen toimivuudesta, ekologisesta kestävyydestä, ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaalimisesta sekä virkistykseen soveltuvan alueen riittävyydestä.
Pohjavesi
Pohjaveden suojelun kannalta on hyvä, että ympäristölupien varaisia toimintoja ei sallita Isolähteen vedenottamon lähialueella, vaan nämä
toiminnot (TY-2) on osoitettu yleiskaavalla kauemmas Isolähteen vedenottamosta.
TY-1 -alueiden laajuus Isolähteen ja Sandö-Grönvikin pohjavesialueilla on mittava, kaavaselostuksen mukaan yhteensä 252 ha. Kaava-alueella toimii Isolähteen tekopohjavesilaitos, jolla on määräaikainen lupa
tekopohjaveden muodostamiseen ja pohjaveden ottamiseen Isolähteen alueella. Myös Viskon, Tikan, Lappohjan ja Koverharin vedenottamot sijaitsevat kaava-alueen vaikutusalueella.
Erittäin laaja, pääosin päällystetty teollisuusalue vähentää voimakkaasti alueella muodostuvan pohjaveden määrää ja heikentää siten luontaisen pohjaveden hyödyntämismahdollisuuksia. Mikäli Isolähteen
tekopohjavesilaitos ei jostain syystä jäisi pysyväksi, korvaavan vesimäärän hankkiminen alueelta vaikeutuu yleiskaavaehdotuksen vuoksi huomattavasti. Luontaisen pohjaveden muodostumiseen perustuva vedenoton tehostaminen laajentaisi vedenoton
vaikutusaluetta, mistä johtuen vedenottamolle kertyisi pohjavettä nykyistä laajemmalta alueelta, myös TY-alueelta. Seurauksena voisi olla pohjaveden pinnan aleneminen teollisuusalueella sekä
mahdollisesti muutoksia veden laadussa. Myös pohjaveden pilaantumisriski kasvaisi.
Yli 250 hehtaarin uudet teollisuusalueet vähentävät ELY-keskuksen arvion mukaan alueella muodostuvan pohjaveden määrää
laskennallisesti noin 1700–1800 m3/d. Muutos on merkittävä, noin 45 % Isolähteen pohjavesialueen kokonaisantoisuudesta. Antoisuuden heikkeneminen kohdistuu Isolähteen ohella myös alueen muihin vedenottamoihin. Vedenoton heikkenemistä ei ole kaavaselvityksissä tarkasteltu. Isolähteen ohella TY-alueiden vaikutukset Koverharin vedenottamoon tulevat todennäköisesti olemaan huomattavat.
Geologian tutkimuskeskus on laatinut Hankoniemen pohjavesialueille haavoittuvuusanalyysin, jossa on arvioitu pohjaveden
pilaantumisherkkyyttä geologisin ja hydrogeologisin perustein. Malli huomioi ainoastaan luonnonolosuhteet, ei alueella sijaitsevia
riskitoimintoja, pohjaveden virtaussuuntia tai vedenottamoiden suoja- alueita. Kaavaselostuksessa todetaan, että uusien T/TY-alueiden (kaavaehdotuksessa TY-1) kaavoittamisen myötä korkean
haavoittuvuusriskin alueet tulisivat todennäköisesti laajentumaan. ELY- keskus yhtyy näkemykseen. Haavoittuvuutta lisäävät mm. pohjaveden luontaisen muodostumisen väheneminen, pintamaiden poisto ja maan pinnan päällystäminen, vedenottamoille suuntautuva pohjaveden virtauskuva sekä erityisesti riskitoimintojen lisääntyminen pohjaveden muodostumisalueella.
Kaavaselostuksen tausta-aineistona on useita pohjavesiä ja hulevesiä koskevia selvityksiä, mutta niiden johtopäätöksiä ei ole huomioitu
kaavaselostuksessa ja vaikutusten arvioinnissa. ELY-keskus pitää myös
puutteena, että kaikkia oleellisia selvityksiä ei ollut liitetty lausuntopyyntöaineistoon (esim. Koverharin hydrogeologinen
tarkastelu, Sito 2017 ja Koverharin hydrogeologiset tutkimukset, Sito 2018).
Yleiskaavan yhteydessä tehtyihin pohjavesiarviointeihin liittyy
epävarmuustekijöitä. Valitun tielinjauksen kohdalta ei ole varmennettua tietoa pohjavedenpinnan asemasta, vaan vaikutustarkastelut perustuvat mallinnuksiin. GTK:n haavoittuvuusraportin mukaan mallinnukseen liittyy epävarmuutta, koska mitattu pohjavesitieto paikoitellen puuttuu.
Isolähteen pohjavesialueella sijaitsevan hydraulisen vedenjakajan todellinen sijainti ei myöskään ole tarkkaan tiedossa. Käytössä olevan tutkimusaineiston perusteella vaikuttaa siltä, että vedenjakaja sijaitsee osittain TY-1 -alueella. Vedenjakajan pohjoispuolelta pohjaveden virtaus suuntautuu kohti Isolähteen ottamoa, itä- ja kaakkoisosista kohti merta.
Pohjavedenjakajan länsiosista pohjaveden virtauksen arvioidaan suuntautuvan Tikan ja Viskon ottamoiden suuntaan.
Kaavaselostuksen mukaan TY-alueiden todellista vaikutusta pohjavesiin ei pystytty arvioimaan, sillä TY-alueen rakentamistapa ja pintatyyppien osuudet tulevat vaikuttamaan pohjaveden muodostumiseen.
Kaava-aineistossa on esitetty tutkittujen tielinjausvaihtoehtojen
pohjavesiin kohdistuvien vaikutusten arviointi. ELY-keskus toteaa, että Koverharintielle johtava uusi tielinjaus ei ole pohjaveden suojelun ja vedenoton kannalta paras vaihtoehto. Linjaus kulkee alle 500 metrin etäisyydellä Isolähteen vedenottamosta ja pohjaveden virtaus suuntautuu tien suunnasta ottamolle. Uudelle tielle on suunniteltu pohjavesisuojaukset, mutta pohjavesisuojaukset eivät ole tae siitä, että pohjaveden laatu Isolähteen vedenottamolla säilyy hyvänä.
Onnettomuusriskit vedenottamon vaikutusalueella kasvavat
merkittävästi raskaan liikenteen määrän lisääntyessä, mikä on myös merkittävä riskitekijä pohjavedelle. Kuljetusten aiheuttamien pohjaveden pilaantumisriskien on oltava myös yhtenä lähtökohtana uuden
tieyhteyden tarvetta ja sijaintia harkittaessa.
ELY-keskus toteaa, että mikäli uusi tieyhteys toteutetaan
linjausvaihtoehdolla 1, tielinjauksen ei tule tämänhetkisen tiedon perusteella ulottua 500 metriä lähemmäs Isolähteen
tekopohjavesilaitosta. Uusi tieyhteys voidaan pohjaveden suojelun näkökulmasta toteuttaa Tikan ja Viskon vedenottamoiden
kaukosuojavyöhykkeelle, kun tielle rakennetaan toimivat
pohjavesisuojaukset. Tielinjauksen siirtäminen kauemmas Isolähteen vedenottamosta on Hangon kaupungin vedenhankinnan turvaamiseksi perusteltua. Pohjavesisuojausten toimivuutta tulee tarkkailla.
Johtuen edellä mainituista yleiskaavan yhteydessä laadittujen pohjavesiselvitysten epävarmuustekijöistä, Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että pohjaveden pinnankorkeudet valitun tielinjauksen
läheisyydessä sekä oletetun vedenjakajan alueella tulee selvittää asentamalla alueelle uusia pohjaveden havaintoputkia sekä suorittamalla niistä pohjaveden pinnankorkeuden mittauksia.
Pohjavesitiedon perusteella tulee arvioida valitun tielinjauksen toteuttamiskelpoisuutta.
Kokonaisuutena Koverharin-Lappohjan yleiskaavan vaikutukset Isolähteen ja Sandö-Grönvikin pohjavesialueilla muodostuvan
pohjaveden määrään, todennäköisesti myös pohjaveden laatuun, ovat erittäin merkittävät, vaikka kaavamääräyksillä ja hulevesiratkaisuilla onkin pyritty vähentämään pohjavesivaikutuksia. ELY-keskus katsoo, että esitetyn laajuisen teollisuusalueen kaavoittaminen
vedenhankintakäytössä olevalle pohjavesialueelle ei ole pohjaveden suojelun ja Hangon kaupungin vedenhankinnan turvaamisen kannalta perusteltua ottaen huomioon myös maakuntakaavan tarkoitus osoittaa seudullisesti merkittävä toiminta maakuntakaavan mukaiselle
teollisuusalueelle.
Muita kaavaratkaisua, merkintöjä ja selostusta koskevia huomioita Ampumaratatoiminnan ei tulisi sijaita vedenhankintakäytössä olevalla pohjavesialueella, alle 300 metrin etäisyydellä käytössä olevasta vedenottamosta. Toiminta on syytä ohjata kaavoituksella kauemmas Isolähteen vedenottamosta.
Kaavaselostuksessa pohjaveden pinnankorkeuden on todettu olevan suunnittelualueella lähellä maanpintaa. ELY-keskus toteaa, että tällaista yleistystä ei voida tehdä, koska pohjaveden pinnantaso vaihtelee
alueella. Pohjavesiolosuhteita kaava-alueella on tarkennettava kaavaselostukseen.
Sandö-Grönvikin ja Isolähteen pohjavesialueiden välinen raja puuttuu kaavakartalta. Rajaus kulkee Tikan ja Viskon vedenottamoiden suoja- aluerajausta mukaillen. Suoja-alue on syytä osoittaa kaavassa erilaisella viivatyypillä kuin pohjavesialuerajaus.
Pohjavesiä koskevissa kaavamääräyksissä on syytä mainita maaperän (YSL 16 §) ja pohjaveden (YSL 17 §) pilaamiskiellot oikeassa
järjestyksessä sekä käyttää termiä pilaamiskielto (ei pilaantumiskielto).
Selostuksen sivun 15 taulukossa on vanhentunutta tietoa.
Pohjavesialueiden luokituksessa käytetään nykyisin arabialaisia numeroita (1, 2), lisäksi Isolähteen pohjavesialueelta puuttuu lisämerkintä E (pohjavedestä suoraan riippuvainen pintavesi- tai maaekosysteemi). Myös pohjavesialueiden ja niiden
muodostumisalueiden pinta-aloihin on tullut muutoksia pohjavesialuerajausten tarkistusten yhteydessä.
Hulevedet
Kaavassa on määrätty, että muut kuin puhtaiksi luokiteltavat hulevedet on johdettava öljynerotinkaivon kautta pohjavesialueen ulkopuolelle.
ELY-keskus esittää määräykseen lisättäväksi, että …öljynerotuskaivon ja asianmukaisen lisäpuhdistusjärjestelmän kautta…
Poikkeuksena on kuitenkin sallittu henkilöautoille tarkoitettujen teiden ja pysäköintialueiden hulevesien imeyttäminen maahan asianmukaisen puhdistamisen jälkeen. ELY-keskus katsoo, että näiden alueiden hulevesiä ei tule imeyttää maahan edes öljynerotuskaivojen tai biosuodattimien läpi käsiteltynä, koska hulevesiä ei todennäköisesti pystytä puhdistamaan niin tehokkaasti, että pohjaveden laatu ei vaarantuisi. Ko. alueiden hulevedet tulee siten johtaa hulevesiviemärin kautta pohjavesialueen ulkopuolelle. Hulevesiä koskevaa
kaavamääräystä tulee tältä osin muuttaa. Lisäksi määräys, jossa viitataan hulevesien puhdistusmenetelmien hyväksyttämiseen valtion vesilain valvontaviranomaisella, tulee poistaa.
Liikenne
Yleiskaavaselostuksen laatimisen yhteydessä on tehty liikenneselvitys liikenne-ennusteineen ja uudesta tieyhteydestä toimenpide- ja
vaikutusselvitykset. Samanaikaisesti yleiskaavan laatimisen kanssa haetaan ympäristölupaa Koverharin sataman uuden laiturin
rakentamiselle, ja sinne johtavan väylän syventämiselle. Sataman suunniteltu toteutus noudattelee YVA-selostuksen mukaista vaihtoehtoa 4, jossa maantieliikenteen määrät ovat maltillisia raskaan liikenteen osalta.
Liikenneselvityksen mukaan liikenne-ennuste on laadittu vaihteluvälinä, koska tulevan toiminnan laatu ja työpaikkaintensiivisyys sekä
aluetehokkuus vaikuttavat suuresti liikennetuotoksen määrään.
Esimerkiksi Koverharintielle suuntautuva liikenne on
maksimiennusteessa lähes kaksinkertainen minimiennusteeseen nähden.
ELY-keskus toteaa, että liikenneselvitystä tulee tarkentaa
yleiskaavaehdotuksen mukaisen uuden tehostuvan maankäytön sekä valitun satamavaihtoehdon tuottamien liikennemäärien mukaisiksi, sekä tehdä riskiarviot kuljetuksista pohjavesialueilla ja näiden perusteella määrittää pohjavesisuojausten tarve alueen kaikissa toteutusvaiheissa.
Kaavaehdotuksessa on osoitettu katkoviivalla uusi ohjeellinen yhdystie/kokoojakatu TY-1 -alueiden läpi valtatielle 25. Viskontie on katkaistu, ja Krogarsin tasoristeyksen kautta on osoitettu yhteys
Viskontien varren TY-2 -alueelle. Kaavaselostuksen mukaan Krogarsin tasoristeys on arvioitu vuonna 2014 Liikenneviraston selvityksessä keskimääräistä vaarallisemmaksi, mutta sille ei ole selvityksessä esitetty parantamistoimenpiteitä. Kaavaselostuksen liikenteellisten vaikutusten arvioinnin mukaan uuden tielinjauksen myötä
liikenneturvallisuus kuitenkin lisääntyy mm. Viskontien tasoristeyksen poistuessa, joten aineistossa on tältä osin ristiriitaisuuksia.
ELY-keskus katsoo, että liikenteellistä ratkaisua ei ole esitetty
selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin perustuen. Yleiskaavan uuden tieyhteyden ja liikennejärjestelyjen parantamistarve sekä niiden
ajoitusmääräykset tulee määrittää ja osoittaa yleiskaavamerkinnöissä ja määräyksissä sekä kaavakartalla myös nykyisen Viskontien maantien 11013 osalta. Tämän tulee perustua osaltaan Krogarsin tasoristeyksen turvallisuusselvitykseen ja pelastuslaitoksen toimintavalmiusohjeeseen.
Luonnonsuojelu
Maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n mukaan kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on noudatettava mitä luonnonsuojelulain 10 luvussa säädetään. Kaavan hyväksyminen edellyttää varmuutta Natura- alueeseen kohdistuvien merkittävästi heikentävien vaikutusten poissulkemisesta.
Uudenmaan ELY-keskus totesi 13.1.2021 pidetyssä työneuvottelussa, että Natura-alueeseen kohdistuvat vaikutukset tulee arvioida (Natura- tarveharkinta) ja tarvittaessa toteuttaa myös luonnonsuojelulain tarkoittama Natura-arviointi. A-insinöörien 20.1.2021 laatimassa yhteenvedossa Natura-arvioinnin tarpeesta on tunnistettu Natura- alueeseen sisältyvän maa-alueen luontoarvoja, mutta ei ole käsitelty esimerkiksi sitä, miten kaavan V-merkintä turvaa arvokkaan lajiston ja niiden elinympäristöjen säilymisen Natura-alueella, eikä myöskään luotettavasti osoitettu, ettei TY-1 -alueen läheisyys voisi aiheuttaa luonnonarvojen heikentymistä. Kyseissä yhteenvedossa on käytetty vanhoja tietoja Natura-alueen suojelutilanteesta ja toteuttamiskeinoista.
Natura-alueiden tietoja täydennettiin ja muutettiin valtioneuvoston päätöksellä vuonna 2018. Tietolomakkeella ei mm. enää mainita sopimusta Lappohjanrannan osa-alueen toteutuskeinona. Tämän alueen luonnonarvot turvataan samoin kuin muillakin alueilla, luonnonsuojelulain keinoin.
Luonnonsuojelulain 66 §:n mukaan viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, ennen kuin on varmuus siitä, että toteuttamisella ei ole heikentäviä vaikutuksia Natura-alueen luonnonarvoihin. Hanke tai suunnitelma voidaan hyväksyä vasta silloin, kun ei ole olemassa tieteelliseltä kannalta järkevää epäilyä hankkeen tai suunnitelman vahingollisista vaikutuksista Natura 2000 -alueen valinnan perusteisiin. Lisäksi menettelyn soveltamisessa on huomioitava myös kansallinen oikeuskäytäntö, josta esimerkkinä KHO:n vuosikirjapäätös KHO 2018:151 Helsingin yleiskaavasta. Koska esimerkin tapauksessa kaavaratkaisun mahdollisia heikentäviä vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteisiin ei ollut riittävästi poissuljettu, oli esitetyn selvityksen
perusteella vaara, että uudet rakentamisalueet merkittävästi heikentävät suojelun perusteena olevia luonnonarvoja Natura-alueella.
ELY-keskus katsoo, että Koverharin ja Lappohjan alueen yleiskaavan Natura-arviointia on täydennettävä, ja mikäli heikentävien vaikutusten mahdollisuutta ei voida sulkea pois, on vaikutusten merkittävyys arvioitava luonnonsuojelulain 10 luvun mukaisessa arviointi- ja lausuntomenettelyssä.
Kaavaehdotuksessa teollisuusalueet on osoitettu kiinni rannan SL- ja VL-alueisiin. Lähtökohtana on, että Natura-alueet erotetaan
suojavyöhykkeellä rakentamiseen osoitetuista alueista, ellei perustellusti muuta osoiteta.
Mantereen Natura-alueen osalta ELY-keskus viittaa valmisteluvaiheen lausuntoonsa, ja katsoo edelleen, että alue on syytä merkitä kokonaan SL-alueeksi, koska selvityksenkin mukaan luontoarvoja on koko alueella.
Natura-arvioinnin tulosten on välityttävä kaavaratkaisuun.
Kaava-alueen länsipään ekologinen yhteys on osoitettu EV-alueena, ja sen leveys noudattelee lainvoiman saaneen datakeskuksen
asemakaavan EV-aluetta. Vastineiden mukaan uuden teollisuusalueen läpi kulkevasta ekologisesta yhteydestä laaditaan tarkempi selvitys, mutta kaava-aineistosta ei selviä millainen selvitys ekologisesta yhteydestä on tehty.
ELY-keskus katsoo, että kaavan länsireunan EV-alueen määräykseen tulee lisätä, että alue toimii ekologisena yhteytenä. ELY-keskus pitää tärkeänä, että yhteys toteutetaan vähintään esitetyn laajuisena, mutta mielellään mahdollisuuksien mukaan laajempana.
Kaavan palautteissa ilmi tullut tummaneidonvaippa-lajin esiintyminen tulee tarkistaa esim. Hertta -tietokannasta tai tarvittaessa
maastotarkastuksin kesällä 2021. Tarvittaessa pitää arvioida, millaisia kustannuksia aiheutuu, jos laji huomioidaan.
Melu
Kaavaselostuksen mukaan rata aiheuttaa hieman melua ja tärinää radan läheisyydessä. Yleiskaavaehdotuksessa on Lappohjan asuinalueiden ja RM 1 -alueen kohdalle merkitty kuitenkin meluntorjuntatarpeen merkintä. Selostuksesta ei käy ilmi, millä perusteella meluntorjuntatarpeen merkintä on annettu.
ELY-keskus katsoo, että meluntorjuntatarvemerkinnän käytön tulee perustua riittäviin selvityksiin alueen melutilanteesta, ja osoittaa se alueille, joille se on tarpeen. Suurin osa meluntorjuntatarpeen alueista ovat alueita, joita erottaa radasta yli 100 metrin kaistale M-aluetta.
Aineiston perusteella ei selviä, mikä on todellinen meluntorjuntatarve.
Yleiskaavassa on mahdollista käyttää myös yleismääräystä melun huomioimisesta, mikäli meluntorjuntatarpeen merkintä ei ole tarkoituksenmukainen. Asianmukainen melumääräys voi olla esim.
seuraava: Asemakaavoituksessa, muissa suunnitelmissa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston päätös
melutason ohjearvoista (993/1992). Ohjearvojen lisäksi tulee huomioida melutason enimmäistason suositusarvo 45 dB LAmax
asuinrakennusten asumiseen tarkoitetuissa tiloissa.
Myös raideliikenteen tärinä on syytä huomioida kaavamääräyksissä.
Kulttuuriympäristö
Kulttuuriympäristön osalta ELY-keskuksen valmisteluaineistosta antamassa lausunnossa esittämät lisäykset on huomioitu
kulttuurihistoriallisia arvoja omaavan rautatieaseman suojelua lukuun ottamatta. Suojelematta jättämistä ei ole perusteltu tarkemmin, ja asia on syytä korjata. Kaupunki on myös vastineessaan todennut tekevänsä näin.
Pilaantuneet maat
Kaavaselostuksessa on käsitelty mahdollisia pilaantuneen maaperän kohteita lyhyesti käymättä tarkemmin läpi, millä perusteella ja mihin tietolähteisiin ja tietoihin pohjautuen kaavakartalla esitetyt kohteet on valittu. Kaikki esitetyt kohteet eivät ole maaperän tilan
tietojärjestelmässä (MATTI) eivätkä MATTI-järjestelmässä olevien kohteiden tiedot ole kaikilta osin ajan tasalla. MATTI-järjestelmä on uudistunut vuoden 2021 alkupuolella ja muutoksia on tapahtunut mm.
kohteiden lajiluokat ovat muuttuneet eikä tekstin kuvaus järjestelmässä olevien kohteiden osalta vastaa täysin nykyistä tilannetta.
Kaavaehdotuksen kartalla kaavamääräys koskien mahdollisesti pilaantuneita maa-alueita koskien on seuraava: ”Kohde, jonka
pilaantuneisuus on tutkittava asemakaavoituksen yhteydessä tai ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä. Tarvittaessa pilaantunut alue on kunnostettava ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä.”
Uudenmaan ELY-keskuksen näkemyksen mukaan määräyksessä on hyvä huomioida mahdolliset olemassa olevat tutkimukset, maankäytön muutokset sekä mahdollistaa maaperän puhdistaminen myös
rakentamistoimenpiteiden yhteydessä. Em. asiat voisi sisällyttää määräykseen esim. seuraavasti: ”Kohde, jonka pilaantuneisuus on selvitettävä maankäytön muutoksen, asemakaavoituksen tai
rakentamistoimenpiteiden suunnittelun yhteydessä. Pilaantunut alue on tarvittaessa puhdistettava viimeistään rakennustoimenpiteiden
yhteydessä.”
Ilmastovaikutukset
Hinku-kuntana ilmastonmuutoksen hillintätoimenpiteiden pitää näkyä Hangon kaupungin toiminnassa, myös sen kaavoitusratkaisuissa.
Yleiskaavaehdotuksen selostuksessa ei mainita Hangon kaupungin ilmastotavoitteita. Erillisessä kaavan ilmastovaikutusten arvioinnissa viitataan tavoitteisiin, mutta siinäkään ei peilata kaava-alueen
toteutumisen vaikutusta Hangon alueen kasvihuonekaasupäästöihin ja kaupungin ilmastositoumuksiin.
Kaavan ilmastovaikutusten arviointi on suppea. Tarkastelu on lähinnä toteavaa ja kaavaratkaisuja puolustelevaa kuin varsinaista objektiivista vaikutusten arviointia. Eri ilmastonäkökohtien vaikutusten kokoluokkia ja merkittävyyttä sekä niiden ajoittumista ei käsitellä lainkaan ja
laskennallinen tarkastelu puuttuu ilmastovaikutusten arvioinnista.
Arviointiin liittyvät epävarmuustekijät ja taustaoletukset ovat jääneet kuvaamatta. Arviointiraportissa on ehdotettu yleisellä tasolla useita alueen jatkosuunnittelussa huomioitavia ilmastovaikutuksia lieventäviä ratkaisuja ja toimenpiteitä. Jää kuitenkin epäselväksi, onko arvioinnin tuloksia pystytty lainkaan hyödyntämään yleiskaavaehdotuksen tarkentamisessa. Pääosa ilmastovaikutuksiin liittyvistä ratkaisuista siirretään alueen jatkosuunnittelun vastuulle.
Yleiskaavaehdotuksen merkittävin kielteinen ilmastovaikutus liittyy maankäytön muutokseen. Kaavaillut uudet teollisuuden TY-1-alueet sijoittuvat metsäisille alueille ja pienentävät yli 250 hehtaaria Hangon metsäalaa. Ilmastovaikutusten arvioinnin yhteydessä on viitattu metsän hakkaamisen aiheuttamaan hiilivaraston menetykseen. Se ei tarkastele, miten paljon metsien ja muiden nielujen muutos tulee vaikuttamaan alueen päästöjen ja nielujen taseelle. Arviointi käsittelee myös metsäkadon vaikutusta vain osittain. Kaadettavan puuston ja
metsämaaperän muokkaamisen aiheuttaman hiilivaraston menetyksen lisäksi metsäkadon osalta on huomioitava myös alueen rakentamisen myötä tapahtuva maankäytön muutos ja sen vuoksi tulevaisuudessa menetettävä hiilinielu.
Yleiskaava ohjaa rakentamisen sijoittumista ja määrää. Teollisuuden TY-1-alueiden laajuuden tarkentamisella voidaan todennäköisesti vähentää merkittävästi metsäkatoa ja edelleen kaavan kielteisiä ilmastovaikutuksia. Kaavan ilmastovaikutusten arvioinnissa esitetään jatkosuunnittelun keinoja metsäkadon vaikutusten lieventämiseen.
Vaikka yleiskaavatasolla ei ole mielekästä lyödä lukkoon rakentamisen valintoja, niin siinä voidaan suosittaa puurakentamisen ja muiden vähähiilisten rakentamisratkaisujen selvittämistä. Arviointiraportissa esiin nostetusta päästökompensaatiosta ei ole alueiden käytön ratkaisujen yhteydessä juurikaan kokemuksia.
On hyvä, että yleiskaava mahdollistaa kävely- ja pyöräily-yhteyksien yleisen parantamisen nykytilanteeseen verrattuna. Ilmastovaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan tuoda ymmärrettävästi ja laskelmiin
pohjautuen esiin liikenteen ja siihen liittyvien kaavaratkaisujen merkitystä alueen päästölähteenä.
Kaavan yhteydessä ei ole myöskään käsitelty rakentamisvaiheen ilmastovaikutuksia ja rakennusmateriaalien merkitystä. Vaikutusten lieventämiseksi kaavassa voitaisiin suosittaa vähähiilisten
rakentamisratkaisujen selvittämistä. Kaavamääräyksissä voitaisiin ohjeistaa rakentamisessa aurinkoenergian passiiviseen ja aktiiviseen hyödyntämiseen kaava-alueen rakennuksissa. Yleiskaavalla voitaisiin luoda laajemmatkin lähtökohdat vähähiilisille
energiantuotantoratkaisuille ja ylijäämäenergian hyödyntämiselle suosittelemalla niiden toteutumismahdollisuuksien edistämistä asemakaavoitusvaiheessa.
Muuta
Kaavassa on yleismääräyksenä annettu tuulivoimaloita koskevia määräyksiä, mutta ei ole tarkemmin osoitettu minne tuulivoimaloita on mahdollista rakentaa. Tätä on syytä täydentää, ja ottaa huomioon tuulivoimaloiden toteuttamisedellytykset myös melun näkökulmasta.
Kaavaselostuksessa esitetään, että Nicklundsberget on osoitettu MY- alueeksi, koska alue on maisemallisesti arvokas kallioalue ja
luonnonympäristön kannalta arvokas. Kaavamääräyksestä ei kuitenkaan käy ilmi, mitä alueella saa tai ei saa tehdä.
Kaavamääräyksestä on hyvä käydä ilmi, että aluetta ei saa louhia.
Tulvariski on huomioitu kaavaehdotuksessa asianmukaisesti.
Yhteenveto
Koverharin ja Lappohjan alueen yleiskaava on yksi seudun merkittävimmistä yleiskaavoista mahdollistaen laajan uuden teollisuusalueen toteuttamisen Koverharin sataman tuntumaan pohjavesialueelle.
Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että yleiskaavaehdotus ei esitetyssä muodossaan täytä MRL 39 §:n sisältövaatimuksia, koska:
- Maakuntakaavan ohjausvaikutus:
o Kaavaehdotuksessa on osoitettu maakuntakaavassa osoitetun teollisuusalueen ulkopuolelle nk. valkoiselle alueelle vaikutuksiltaan maakunnallisesti ja jopa valtakunnallisesti merkittävää teollisuusaluetta, jota
perustellaan valtakunnallisesti merkittävän Hangon Sataman toiminta- ja kehittymisedellytyksillä. Maakuntakaavan
valkoiselle alueelle voidaan kuitenkin osoittaa vaikutuksiltaan vain paikallisesti merkittävää maankäyttöä.
o Maakuntakaavan pohjavesialuetta koskevan
suunnittelumääräyksen mukaan pohjavesialuetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät ne vähennä pysyvästi pohjaveden määrää tai heikennä sen laatua. TY- alueiden pohjavesivaikutuksista ei ole riittävästi tietoa, jotta voitaisiin varmistua maakuntakaavan pohjavesimääräyksen toteutumisesta.
- Pohjavedet:
o Esitetyn laajuisen teollisuusalueen kaavoittaminen vedenhankintakäytössä olevalle pohjavesialueelle ei ole pohjaveden suojelun ja Hangon kaupungin vedenhankinnan turvaamisen kannalta perusteltua ottaen huomioon myös maakuntakaavan tarkoitus osoittaa seudullisesti merkittävä toiminta maakuntakaavan mukaiselle teollisuusalueelle.
o Kaavassa osoitetun tieyhteyden osalta suunnittelualueelle tulee asentaa uusia pohjaveden havaintoputkia pohjaveden pinnankorkeuden selvittämiseksi ja virtauskuvan
täydentämiseksi. Pohjavesitiedon perusteella tulee arvioida valitun tielinjauksen toteuttamiskelpoisuutta.
- Liikenteen tarkoituksenmukainen järjestäminen:
o Liikenteellistä ratkaisua ei ole esitetty selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin perustuen. Yleiskaavassa tulee osoittaa uuden tie-/katuyhteyden ja liikennejärjestelyjen parantamistarpeet sekä määrittää niiden ajoitusmääräykset.
Liikenneselvitystä ja liikenne-ennustetta tulee tarkistaa yleiskaavaehdotuksen mukaisen maankäytön sekä sataman tuottamien liikennemäärien mukaisiksi.
- Luonnonarvojen vaaliminen ja virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys:
o Natura-arviointia on täydennettävä. Mikäli heikentävien vaikutusten mahdollisuutta ei voida sulkea pois, on vaikutusten merkittävyys arvioitava luonnonsuojelulain 10 luvun mukaisessa arviointi- ja lausuntomenettelyssä.
Lähtökohtana myös on, että Natura-alueet erotetaan
suojavyöhykkeellä rakentamiseen osoitetuista alueista, ellei perustellusti muuta osoiteta. Lisäksi Koverharintien varren irrallinen TY-1 -alue vaikuttaa merkittävästi virkistykseen käytettävän alueen määrään ja laatuun.
Tämä asiakirja on sähköisesti hyväksytty. Asian on esitellyt ylitarkastaja Reetta Suni ja ratkaissut johtaja Satu Pääkkönen.
TIEDOKSI Uudenmaan liitto Väylävirasto
Länsi-Uudenmaan museo
UUDELY / Timo Kinnunen, Brita Dahlqvist-Solin, Heini Loikkanen, Olli Jaakonaho, Erika Heikkinen, Hannu Palmén, Kirsi Hellas, Larri
Liikonen, Henrik Wager, Elina Kerko, Marko Nurminen, Mona Sundman, Johanna Järvinen, Vuokko Väistö
Esittelijä Suni Reetta 01.06.2021 07:59 Ratkaisija Pääkkönen Satu 01.06.2021 09:15
