Kemiönsaaren Olofsgårdin tuulivoimahanke
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA
Sisältö
ESIPUHE 3 YHTEYSTIEDOT 3
1. Hankkeen lähtökohdat ja tarkoitus 6 2. Hankkeesta vastaava 6 3. Ympäristövaikutusten
arviointimenettelyja osallistuminen 7
3.1 Arvioinnin tarkoitus ja tavoitteet 7
3.2 Arvioinnin tarpeellisuus 7
3.3 YVA-menettelyn osapuolet 7
3.3.1 Hankkeesta vastaava 3.3.2 Yhteysviranomainen 3.3.3 Muut viranomaiset ja kansalaiset
3.4 Arviointimenettelyn vaiheet 8 3.5 Kansalaisten osallistuminen 8
3.6 Yleisötilaisuudet 8
3.7 Ohjausryhmä 9
3.8 Erilliset yhteydenotot 9
3.9 Y VA-menettelyn aikataulu 9
3.10 YVA:n huomioon ottaminen suunnittelussa ja
päätöksenteossa 9
4. Hankkeen kuvaus 11
4.1 Hankkeen sijainti 11
4.2 Tuulivoimalan rakenne 11
4.3 Perustamistekniikat 11
4.4 Rakennus- ja huoltotiet sekä kenttäalueet 12
4.5 Kuljetukset ja liikenne 13
4.6 Sähkönsiirto 13
4.7 Tuulivoimapuiston rakentaminen 13 4.8 Tuulivoimaloiden käyttöaika, huolto ja ylläpito 13
4.9 Käytöstä poistaminen 13
5. Arvioitavat vaihtoehdot 14
5.1 Hankevaihtoehdon muodostaminen 14 5.1.1 Vaihtoehto 0
5.1.2 Vaihtoehto 1
6. Hanketta koskeva suunnittelu ja
päätöksenteko 15
6.1 Hankkeen suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu 15 6.2 Hankkeen liittyminen lähiseudun muihin hankkeisiin 15 6.2.1 Muut lähiseudulla sijaitsevat tuulivoimahankkeet
6.2.2 Muut energiantuotantoon tai -siirtoon liittyvät hankkeet 6.2.3 Kaavoitus- ja muut hankkeet
6.2.4 Hankkeen suhde luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin 6.2.5 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
6.2.6 Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaava 6.2.7 Kemiönsaaren tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutusselvitys 6.3 Olofsgårdin tuulivoimahankkeen edellyttämät
suunnitelmat, luvat ja päätökset 22 6.3.1 Yleistä
6.3.2 YVA-menettely 6.3.3 Hankkeen yleissuunnittelu
6.3.4 Kaavoitus ja tuulivoimarakentaminen Kemiönsaaren kunnassa
6.3.5 Rakennusluvat 6.3.6 Lentoestelupa
6.3.7. Puolustusvoimien lausunto 6.3.8 Ympäristölupa
6.3.9 Liittyminen sähkönsiirtolinjaan
1510001016 9.4.2013
7. Ympäristön nykytila 24
7.1 Sijainti ja maankäyttö 24
7.2 Asutus 24
7.2.1 Asuminen ja elinolot 7.2.2. Elinkeinot
7.3 Maa-alueiden omistus
7.4 Kaavoitustilanne 26
7.4.1 Maakuntakaava 7.4.2 Yleiskaava 7.4.3 Asemakaava
7.5 Liikenne 28
7.5.1 Maaliikenne 7.5.2 Vesiliikenne 7.5.3 Lentoliikenne
7.6 Luonnonympäristö 28
7.6.1 Tuulisuus 7.6.2 Maa- ja kallioperä 7.6.3 Pinta- ja pohjavedet 7.6.4 Kasvillisuus ja eläimistö 7.6.5 Linnusto
7.6.6 Luonnonsuojelu
7.7 Maisema ja kulttuuriympäristö 36 7.7.1 Maiseman yleiskuvaus
7.7.2 Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristökohteet
7.8 Muut ympäristöön kohdistuvat toiminnat 42 7.8.1 Melu
7.8.2 Ilmanlaatu
8. Ympäristövaikutusten arvioinnin
rajaus 43
8.1 Arvioitavat ympäristövaikutukset 43
8.2 Vaikutusalueen rajaus 43
8.3 Vaikutusten ajoittuminen 44
8.3.1 Rakentamisen aikaiset vaikutukset 8.3.2 Toiminnan aikaiset vaikutukset
8.3.3 Toiminnan päättämisen aikaiset vaikutukset
9. Vaikutusten arviointi ja menetelmät 45
9.1.1 Vaikutukset ilmastoon ja ilmaan
9.1.2 Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen 9.1.3 Vaikutukset maa- ja kallioperään
9.1.4 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin 9.1.5 Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön 9.1.6 Vaikutukset luonnonsuojelualueisiin 9.1.7 Vaikutukset luonnonvarojen käyttöön
9.1.8 Vaikutukset maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön 9.1.9 Melu- ja varjostusvaikutukset, riskit
9.1.10 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen 9.1.11 Yhteisvaikutukset muiden tuulivoimahankkeiden kanssa Lähteet 51
ESIPUHE
Tämä ympäristövaikutusten arviointiohjelma on suunni- telma Kemiönsaaren kuntaan Olofsgårdin alueelle suun- nitellun tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten ar- vioinnin toteuttamisesta. Arviointiohjelman on laatinut Ramboll Finland Oy hankkeesta vastaavan Föreningen Konstsamfundet r.f.:n toimeksiannosta. Ohjelman laati- miseen ovat osallistuneet projektipäällikkö FM (maan- tiede) Kirsi Lehtinen, FM (suunnittelumaantiede) Dennis Söderholm, maisema-arkkitehti Sonja Semeri, FM biologi Heli Lehvola, FM biologi Matti Häkkilä ja suunnitteluavus- taja Kaisa Långström.
YHTEYSTIEDOT
Hankkeesta vastaava:
Föreningen Konstsamfundet r.f.
Postisoite:Mannerheimintie 20 A, 00100 Helsinki
Yhteyshenkilöt:
Ronny Viljanen, p. 040 500 7483 ronny.viljanen@konstsamfundet.fi
Taaleritehdas Oy
Taamir Fareed, p. 040 735 9812 taamir.fareed@taaleritehdas.fi
Yhteysviranomainen:
Varsinais-Suomen ELY-keskus Postisoite:PL 236, 20101 Turku
Yhteyshenkilö:Anu Lillunen, p. 0295 023 005 anu.lillunen@ely-keskus.fi
Viralliset lausunnot ja mielipiteet
ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta:
Varsinais-Suomen ELY-keskus Kirjaamo, PL 236, 20101 Turku kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi
YVA-konsultti:
Ramboll Finland Oy
Postiosoite:Niemenkatu 73, 15140 Lahti Yhteyshenkilöt:Kirsi Lehtinen, p. 040 722 4104 Dennis Söderholm, p. 040 486 5330
etunimi.sukunimi@ramboll.fi
YHTEENVETO
Föreningen Konstsamfundet r.f. suunnittelee tuulivoi- mapuiston rakentamista Kemiönsaaren kunnan eteläi- seen osaan Olofsgårdin alueelle. Hankealue sijaitsee 2,5 km Taalintehtaan taajamasta koilliseen ja 14 km Kemiön kirkonkylästä. Hankkeen suunnittelun yhteydessä teh- dään ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain (”YVA- laki”) mukainen ympäristövaikutusten arviointi (YVA), jon- ka laatimisesta vastaa YVA-konsulttina Ramboll Finland Oy.
Hankkeen teknisestä suunnittelusta vastaa Taaleritehdas Oy yhdessä hankkeesta vastaavan kanssa.
Hankealueen olosuhteista on tehty Suomen Tuuliatlas –tietojen ja alueella tehtyjen tuulisuusmittauksien perus- teella maaston muodot huomioon ottava tuulisuusmallin- nus, jota on käytetty apuna voimaloiden alustavan sijoitus- suunnitelman laadinnassa. Lisäksi alustavassa sijoitussuun- nittelussa on otettu huomioon alueen asutus, rekisteröidyt kiinteät muinaisjäännökset ja voimajohtojen sijainti.
Hankevaihtoehdon 1 mukainen alustava sijoitussuun- nitelma toimii selvitys- ja arviointityön pohjana ja lähtö- kohtana. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aika- na selvitetään tuulivoimaloiden lukumäärä, sekä niiden tarkemmat sijainnit tuulisuuden ja ympäristöolosuhteiden suhteen. Ympäristövaikutusten arvioinnin aikana muodos- tetaan ja arvioidaan tarvittaessa hankevaihtoehtoa 1 pie- nempiä hankekokonaisuuksia.
Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan kahta han- kevaihtoehtoa:
Vaihtoehto 0
Vaihtoehdossa 0 (VE 0) Olofsgårdin maatuulivoimapuistoa ei toteuteta. Vaihtoehto toimii arvioinnissa vertailuvaihto- ehtona, jossa vastaava sähkömäärä tuotetaan jossain muu- alla joillain muilla sähköntuotantomenetelmillä.
Vaihtoehto 1
Kemiönsaaren kunnan eteläisessä osassa sijaitsevalle Olofsgårdin alueelle rakennetaan enintään 18 tuulivoima- lan laajuinen maatuulivoimapuisto. Kunkin tuulivoimalan teho on noin 3 MW. Arvioitavien tuulivoimaloiden napa- korkeus on enintään 141 metriä ja roottorin läpimitta enin- tään 130 metriä.
Hankealueen kokonaispinta-ala on noin 900 hehtaaria.
Tuulivoimalat liitetään maakaapelein hankealueelle raken- nettavaan sähköasemaan. Sähköasema liitetään hankealu- een halki kulkevaan nykyiseen Fortum Sähkönsiirto Oy:n Taalintehdas–Kemiö ja Påvalsby-Taalintehdas 110 kV:n voi- majohtoon.
Tuulivoimala koostuu perustusten päälle asennetta- vasta tornista, roottorista lapoineen ja konehuonees- ta. Perustamisalueen ympärille tarvitaan noin puo- len hehtaarin laajuinen kokoamis- ja työskentelyalue.
Rakentamistoimien jälkeen kenttäalue maisemoidaan lu- kuun ottamatta toiminnan aikaisiin huoltotoimenpiteisiin varattavaa aluetta.
Hankkeen toteuttaminen edellyttää lainvoimaisen osayleiskaavan laatimisen sekä tuulivoimaloiden ja sähkö- aseman rakennusluvat Kemiönsaaren kunnan rakennusval- vontaviranomaisilta. Konstsamfundet on tehnyt hankkees- ta kaavoitusaloitteen Kemiönsaaren kunnalle. Muiden lupi- en tarve selviää suunnittelun ja arvioinnin tarkentumisen myötä. Hankkeen toteuttamiseen ei liity muita hankkeita.
Suunnittelualueella on voimassa Varsinais-Suomen maakuntakaava, joka on vahvistettu 20.3.2013.
Varsinais-Suomen liitolla on tekeillä koko maakunnan kattava tuulivoimavaihemaakuntakaava. Kaavan tarkoituk- sena on osoittaa ne alueet, jotka soveltuvat parhaiten tuuli- voiman tuotannolle. Kaavassa osoitetaan tuulivoimaloiden alueiksi (vähintään 10 voimalaa) parhaiten soveltuvat alu- eet sekä kaavatyössä jatkoselvitettyjä pienempiä alueita, jotka esitetään tuulivoimakohteina. Kaavaehdotus oli jul- kisesti nähtävillä 10.1.–15.2.2013. Vaihemaakuntakaavaan merkityt tuulivoima-alueet perustuvat kaavatyössä tehtyyn tuulivoimaselvitykseen (Varsinais-Suomen tuulivoimaselvi- tys 2010–2011). Kaavaehdotuksessa Olofsgårdin alueelle ei ole osoitettu tuulivoima-merkintää. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia osayleis- tai asemakaavoja. Hankealue rajautuu pohjoisosastaan Västanfjärdin rantayleiskaavaan.
Hankealue sijaitsee merenrannan tuntumassa taajama- rakenteen ulkopuolella ja on metsätalouskäytössä. Asutus on keskittynyt Hertsböleen, Bofalliin ja Tynglaxiin. Loma- asuntoja on Galtarbyvikenin, Bruksfjärdenin ja Dragsvikenin rannoilla noin 1–2 km hankealueesta. Hieman kauempa- na, noin 3 km hankealueesta, sijaitsee runsaasti asutusta Nivelaxissa, Björkbodassa, Dragsfjärdissa ja Taalintehtaalla.
Hankealueen läpi kulkee Taalintehdas–Kemiö ja Påvalsby- Taalintehdas 110 kV:n voimajohdot. Lisäksi hankealueella on useita metsäautoteitä ja Galtarbyntien eteläpuolella sul- jettu kaatopaikka.
Hankealueen kasvillisuutta luonnehtivat mäntyvaltai- set kasvatusmetsät ja niiden välissä notkelmissa sijaitsevat kuusivaltaiset pienehköt suoalueet. Kasvillisuus on karuin- ta hankealueen eteläosissa merenrannan tuntumassa ja vaihettuu hieman rehevämmäksi alueen pohjoisosia kohti mentäessä. Stormossenin Natura-alue (FI0200003, SCI) si- jaitsee välittömästi hankealueen luoteispuolella.
Kemiönsaaren merkitys lintujen muuttoreittinä on hyvin tunnettu. Päämuuttoreitit kulkevat enimmäk- seen Kemiönsaaren molemmin puolin Halikonlahden ja Paimionlahden ollessa alueen tärkeimpiä muuttoväyliä.
Paikallisesti hankealueen itäpuolella sijaitseva Galtarbyviken ohjailee osaltaan muuttolintuja kohti Halikonlahden peruk- kaa ja hankealueen pohjoispuolella sijaitsevat Björkbodan peltoalueet toimivat tärkeänä levähdysalueena. Muuttava lajisto on keväin syksyin monipuolista ja Kemiönsaaren alue tunnetaan mm. päiväpetolintujen ja isojen vesilintu- jen tärkeänä muuttoreittinä. Suunnittelualueen pesimä- lintulajistoa luonnehtivat pääasiassa karuihin kalliomänni- köihin sopeutuneet lajit ja muut metsäympäristöjen ylei- set lajit.
Olofsgårdin alueen maisemarakenne on tyypilli- sen varsinaissuomalaista, vaihtelevaa ja pienipiirteistä.
Kumpuilevassa maastossa on runsaasti kalliopaljastumia.
Hankealueen ympäristössä sijaitsee useita valtakunnallises- ti arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön alueita, kuten Taalintehtaan alue, Dragsfjärdin kirkko ympäristöineen, Björkbodan historiallinen ruukinalue ja Västanfjärdin vanha ja uusi kirkko. Hankealueella sijaitsee lisäksi useita kiinteitä muinaisjäännöksiä.
YVA-menettelyssä arvioidaan hankkeen vaikutukset ih- misten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen; vaikutukset maaperään, veteen, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eli- öihin ja luonnon monimuotoisuuteen; vaikutukset yhdys- kuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan ja kulttuuri- perintöön sekä vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämi- seen. Tarkasteltavien vaikutusten alueen laajuus riippuu vaikutuksen luonteesta. Vaikutuksina otetaan huomioon rakentamisesta rakennuspaikalla maaperään, kasvillisuu- teen, eliöstöön ja muinaisjäännöksiin kohdistuvat vaiku- tukset sekä vaikutus luonnonvarojen käyttöön. Toiminnan aikaisia vaikutuksia ovat tuulivoimaloiden rakenteista ai- heutuvat muutokset maisemassa, tuulivoimaloiden melu ja roottoreista aiheutuva varjostus sekä tuulivoimatuotan- non vaikutus ilmastoon.
YVA-menettely on käynnistynyt Varsinais-Suomen ELY- keskuksen kuulutuksella, jossa on ilmoitettu YVA-ohjelmaa koskevasta tiedotustilaisuudesta sekä mielipiteiden ja lau- suntojen jättämisajankohdista. YVA-menettely jatkuu YVA- selostuksen laatimisella. Myös YVA-selostus tulee julkisesti nähtäville. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely, joten arvioinnin aikana ei tehdä päätöstä hankkeen toteuttamisesta.
1. HANKKEEN
LÄHTÖKOHDAT JA TARKOITUS
Valtioneuvoston 6.11.2008 hyväksymän Suomen ilmas- to- ja energiastrategian mukaan Suomeen tulisi rakentaa seuraavan noin kymmenen vuoden aikana noin 2 000 MW tuulivoimakapasiteettia. Rakentamistavoite on mahdollis- ta saavuttaa rakentamalla sekä merituulivoimapuistoja että maalle sijoitettavia tuulivoimahankkeita.
Föreningen Konstsamfundet r.f.:n tavoitteena on edis- tää tuulivoimantuotantoa suunnittelemalla ja toteutta- malla enintään 18 tuulivoimalaa käsittävä maatuulivoi- mahanke Kemiönsaaren Olofsgårdin alueelle. Alue sijait- see Kemiönsaaren kunnan eteläosassa noin 2,5 kilometriä Taalintehtaasta koilliseen. Suunnitteilla olevat tuulivoimalat ovat teholtaan noin 3 MW ja koko tuulivoimahanke tehol- taan siten enintään noin 54 MW.
2. HANKKEESTA VASTAAVA
Föreningen Konstsamfundet r.f.
Amos Anderson perusti Föreningen Konstsamfundetin vuonna 1940 ja määräsi testamentissaan yhdistyksen ai- noaksi perillisekseen. Konstsamfundetin pääasialliseen toimintaan kuuluu suomenruotsalaisen kulttuurin eri alo- jen, kuten musiikin, kirjallisuuden, kuvaamataiteen ja teat- terin tukeminen ja edistäminen. Konstsamfundet tukee myös ammattikoulutusta sekä ruotsinkielisiä sanoma- ja aikakauslehtiä. Amos Andersonin toiveen mukaisesti Konstsamfundet ylläpitää Amos Andersonin taidemuseota Helsingissä sekä Söderlångvikin kartanoa Kemiönsaarella.
Konstsamfundetin yli 7.000 hehtaarin maaomaisuu- desta Varsinais-Suomessa suurin osa on talousmetsää Kemiönsaaren kunnassa. Konstsamfundetin metsätalous- mailla harrastetaan ammattimaista metsäntaloutta.
Taaleritehdas Oy
Taaleritehdas on sijoitusyhtiö, jolla on oma tuulivoimaan sijoittava tuulivoimarahasto. Rahasto investoi ensimmäi- sessä vaiheessa n. 200 miljoonaa euroa Suomeen rakennet- tavaan tuulivoimakapasiteettiin. Taaleritehtaalla on käyn- nissä tuulivoimahanke mm. Kemiönsaaren Misskärrissä, Sauvossa ja Paraisilla. Kemiönsaaren Olofsgårdin hank- keessa Taaleritehdas toimii hankkeesta vastaavan teknise- nä neuvonantajana.
3. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY JA OSALLISTUMINEN
3.1 Arvioinnin tarkoitus ja tavoitteet
Ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain (”YVA- laki”468/1994) tavoitteena on edistää ympäristövaikutus- ten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnitte- lussa ja päätöksenteossa. Samalla tavoitteena on lisätä kan- salaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Laki edellyttää, että hankkeen ympäristövaikutukset on selvitet- tävä lain mukaisessa arviointimenettelyssä ennen kuin ryh- dytään ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin.
Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttami- seen tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen arvioinnin päättymistä. Ympäristövaikutusten arviointime- nettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely, joten arvi- oinnin aikana ei tehdä päätöstä hankkeen toteuttamisesta.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä saa- dut tulokset ja yhteysviranomaisen lausunto otetaan huo- mioon hankkeen jatkosuunnittelussa ja hankkeen toteu- tukseen tarvittavan tuulivoimayleiskaavan (MRL 71 §) laa- timisessa.
3.2 Arvioinnin tarpeellisuus
Tuulivoimapuiston toteuttaminen on 1.6.2011 lähti- en edellyttänyt YVA-lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista aina kun hanke käsit- tää vähintään 10 tuulivoimalaa tai tuulivoimaloiden koko- naisteho on vähintään 30 MW. Alustavien selvitysten mu- kaan Olofsgårdin tuulivoimahankkeen koko ylittää YVA- asetuksen (713/2006, muutos 359/2011) hankeluettelossa esitetyt kynnysarvot.
3.3 YVA-menettelyn osapuolet
3.3.1 Hankkeesta vastaava
Hankkeesta vastaava on toiminnanharjoittaja, joka on vastuussa hankkeen valmistelusta ja toteutuksesta.
Hankkeesta vastaavan on oltava selvillä hankkeensa ympä- ristövaikutuksista. Arviointimenettelyssä hankkeesta vas- taava laatii arviointiohjelman ja selvittää hankkeen ympä- ristövaikutukset. Olofsgårdin tuulivoimapuiston hankkees- ta vastaavana on Föreningen Konstsamfundet r.f. (myö- hemmin Konstsamfundet). Teknisestä suunnittelusta vas- taa Taaleritehdas Oy. YVA:n laadinnassa hankevastaava käyttää konsulttia, Ramboll Finland Oy:tä.
3.3.2 Yhteysviranomainen
Yhteysviranomainen huolehtii, että hankkeen ym- päristövaikutusten arviointimenettely järjestetään.
Yhteysviranomaisen tehtävistä on säädetty YVA -laissa ja -asetuksessa. Yhteysviranomaisen tehtäviin kuuluu muun muassa YVA-ohjelman ja -selostuksen nähtäville laittami- nen, julkiset kuulemiset, lausuntojen ja mielipiteiden vas- taanottaminen sekä lausunnon antaminen arviointiohjel- masta ja -selostuksesta. Tässä hankkeessa yhteysviranomai- sena toimii Varsinais-Suomen ELY-keskus.
3.3.3 Muut viranomaiset ja kansalaiset
Suunnittelualue sijaitsee Varsinais-Suomen alueella.
Paikallis- ja aluetason julkisyksiköistä Kemiönsaaren kun- ta ja Varsinais-Suomen liitto vastaavat alueiden suunnit- telusta. Kemiönsaaren kunta vastaa alueensa kaavoituk- sesta ja voi toimia lupaviranomaisena. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) hoi- taa vastuualueidensa täytäntöönpano- ja kehittämistehtä- viä. Turun museokeskus toimii Varsinais-Suomen maakun- tamuseona ja ottaa kantaa toiminta-alueensa maankäyt- töön ja sen suunnitteluun lausuntojen, neuvotteluiden ja asiantuntijatyön kautta Museoviraston kanssa sovitulla ta- valla. Metsähallitus hoitaa ja ennallistaa Natura-verkostoon kuuluvia luonnonsuojelualueita osana luonnonsuojelu- alueverkostoa ja ottaa kantaa niitä koskevaan maankäytön suunnitteluun.
Edellä mainitut viranomaistahot on kutsuttu hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin ohjausryhmään (luku 3.7).
Muita viranomaisia, joiden alaan suunnittelulla ja hank- keella voi olla vaikutusta, ovat Liikenteen turvallisuusviras- to ja Finavia, jotka vastaavat ilmaliikenteen turvallisuudesta ja sujuvuudesta, sekä Puolustusvoimien Pääesikunta, joka vastaa maanpuolustuksen tarpeiden huomioon ottami- sesta. Näiltä viranomaisilta pyydetään lausunnot sekä YVA- menettelyn yhteydessä ja näiden viranomaistahojen edus- tajat voidaan tarpeen mukaan kutsua ohjausryhmän työs- kentelyyn.
Tuulivoimapuistohanke voi vaikuttaa myös yksittäisiin ihmisiin, järjestöihin, yrityksiin sekä yhteisöihin ja säätiöi- hin. Nämä tahot voivat osallistua ympäristövaikutusten ar- viointiin luvun 3.5 mukaisella tavalla.
3.4 Arviointimenettelyn vaiheet
Hankkeen YVA-menettelyn valmistelu on käynnis- tynyt arviointiohjelman laatimisella alkuvuonna 2013.
Vaiheen aikana laadittiin suunnitelma arvioinnin tekemi- seksi. YVA-menettely käynnistyi kun hankkeesta vastaava toimitti arviointiohjelman Varsinais-Suomen elinkeino-, lii- kenne- ja ympäristökeskukselle YVA-lain mukaista kuu- lutusta ja lausuntojen ja mielipiteiden pyytämistä varten.
Arviointiohjelmasta annettavien lausuntojen ja mielipitei- den määräaika on esitetty yhteysviranomaisen kuulutuk- sessa. Yhteysviranomainen antaa oman lausuntonsa kuu- kauden kuluessa muille lausunnoille ja mielipiteille anne- tun määräajan umpeutumisen jälkeen.
Hankkeen ja sen vaihtoehtojen vaikutukset arvioidaan arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lau- sunnon pohjalta. Vaiheen aikana tarkennetaan ympäristöä koskevia tietoja ja hankkeen suunnitelmia ja laaditaan ym- päristövaikutuksia koskevat arvioinnit, jotka kootaan arvi- ointiselostukseksi.
Arviointiselostus toimitetaan yhteysviranomaiselle, joka kuuluttaa siitä ja pyytää lausunnot. Yhteysviranomainen antaa oman lausunnon arviointiselostuksesta ja sen riittä- vyydestä kahden kuukauden kuluessa lausuntojen anta- miseen ja mielipiteiden esittämiseen annetun määräajan päättymisestä. Arviointimenettely päättyy, kun yhteysvi- ranomainen toimittaa lausuntonsa sekä muut lausunnot ja mielipiteet hankkeesta vastaavalle.
3.5 Kansalaisten osallistuminen
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn voivat osal- listua kaikki ne kansalaiset, joiden oloihin ja etuihin kuten asumiseen, työntekoon, liikkumiseen, vapaa-ajanviettoon tai muihin elinoloihin toteutettava hanke saattaa vaikuttaa.
YVA-menettelyn tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedon- saantia hankkeesta ja parantaa osallistumismahdollisuuk- sia hankkeen suunnitteluvaiheen aikana.
3.6 Yleisötilaisuudet
YVA-menettelyn aikana järjestetään kaksi yleisölle suunnat- tua tilaisuutta:
• Arviointiohjelman esittely
• Arviointiselostuksen esittely
3.7 Ohjausryhmä
YVA-menettelyn laatimisen tueksi muodostettiin oh- jausryhmä, jonka tehtävänä on ohjata ympäristövaiku- tusten arviointiprosessia ja osaltaan varmistaa arvioinnin asianmukaisuus ja laadukkuus.
Ohjausryhmään on kutsuttu hankevastaavan ja YVA- konsultin lisäksi seuraavat eri tahojen edustajat:
• Kemiönsaaren kunta
• Varsinais-Suomen liitto
• Varsinais-Suomen ELY-keskus
• Varsinais-Suomen maakuntamuseo
• Metsähallitus
3.8 Erilliset yhteydenotot
Hankkeesta vastaava ja konsultti vastaavat yksittäisiin yhteydenottoihin sekä järjestävät tarpeen mukaan tapaa- misia maanomistajien, asukkaiden, järjestöjen ja muiden vastaavien tahojen kanssa.
3.10 YVA:n huomioon ottaminen suunnittelussa ja päätöksenteossa
Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetyt asiat anta- vat tietoa hankkeen yksityiskohtaisempaan suunnitteluun sekä hanketta koskevan osayleiskaavan laatimiseen ja pää- töksentekoon. Kaikissa hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisissa lupa- tai muissa päätöksissä on ympäristövai- kutusten arvioinnista annetun lain 13 §:n mukaan esitettä- vä, miten ympäristövaikutusten arviointiselostus ja siitä an- nettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon.
Hankkeen edellyttämät luvat ja suunnitelmat on esitetty luvussa 6.3.
3.9 YVA-menettelyn aikataulu
Ympäristövaikutusten arvioinnin valmistelu on käyn- nistynyt alkuvuonna 2013. Arviointiohjelma asetetaan nähtäville huhtikuussa 2013. Aikataulun mukaan arviointi- selostus valmistuu nähtäville loppuvuodesta 2013 ja yhte- ysviranomainen antaa siitä lausunnon alkuvuodesta 2014, jolloin YVA-menettely päättyy.
Arviointiohjelman laadinta
Hankkeen jatkosuunnittelu yhteisviranomaisen lausunnon perusteella.
Kaavoitus, lupahakemukset, luvat.
Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen laatiminen
Yleisötilaisuus
Ohjausryhmä
Yleissuunnittelu, selvitysten laadinta, vaikutusten arviointi- ohjelman ja yhteisviranomaisen lausunnon mukaisesti
YVA päättyy
Arviointiohjelman kuulutus ja tiedottaminen
Arviointiohjelma nähtävillä Kansalaisten ja viranomaisten mielipiteet ja lausunnot arviointiohjelmasta Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta
Arviointiselostuksen
kuuluttaminen ja tiedottaminen Arviontiselostus nähtävillä
Yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta Kansalaisten ja viranomaisten mielipiteet ja lausunnot arviointiselostuksesta Hankkeesta vastaavan tehtävät Yhteysviranomaisen tehtävät
YVA-menettelyn kulku
tammikuu 2013
elokuu maaliskuu
maaliskuu joulukuu
2012
heinäkuu huhtikuu
toukokuu helmikuu
helmikuu
huhtikuu tammikuu 2014 kesäkuu
marraskuu syyskuu lokakuu
joulukuu
Yleisötilaisuus Ohjausryhmä
Kuva 3‑1. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn alustava aikataulu.
4. HANKKEEN KUVAUS
4.1 Hankkeen sijainti
Hankealue sijaitsee Varsinais-Suomessa Kemiönsaaren kunnan eteläisessä osassa 2,5 kilometriä Taalintehtaan taa- jamasta koilliseen. Hankealueen pinta-ala on noin 900 heh- taaria. Matkaa Kemiön kirkonkylälle on noin 14 kilometriä ja Dragsfjärdin, Björkbodan ja Västanfjärdin pienempiin taaja- miin on noin 3 kilometriä. Hankealueen pohjoispuolella si- jaitsee Björkboda träsk -niminen järvi ja eteläpuolella meri saarineen ja lahtineen.
4.2 Tuulivoimalan rakenne
Tuulivoimala koostuu perustusten päälle asennetta- vasta tornista, roottorista lapoineen ja konehuoneesta.
Hankkeessa tarkasteltavat lieriötornirakenteiset tuulivoi- malat voidaan toteuttaa mm. kokonaan teräsrakenteisi- na, betonirakenteisina ja betonin ja teräksen yhdistelmi- nä. Tuulivoimala-alueiksi, johon sisältyvät tuulivoimala sekä rakentamista ja huoltotoimia varten tarvittava kenttäalue, edellyttävät nykyisellä tekniikalla noin puolen hehtaarin laajuisen alueen. Perustamistekniikka riippuu valitusta ra- kennustekniikasta.
4.3 Perustamistekniikat
Tuulivoimaloiden perustamistavan valinta riippuu kun- kin voimalan paikan pohjaolosuhteista. Myöhemmin teh- tävien pohjatutkimustulosten perusteella jokaiselle tuuli- voimalalle tullaan valitsemaan erikseen sopivin ja kustan- nustehokkain perustamistapavaihtoehto.
Kuva 4‑2. Periaatekuva lieriötornirakenteisesta tuulivoimalasta.
Kuva 4‑3. Kuva lieriötornirakenteisesta tuulivoimalasta.
Maavarainen teräsbetoniperustus
Tuulivoimala voidaan perustaa maanvaraisesti silloin, kun tuulivoimalan alueen alkuperäinen maaperä on riit- tävän kantavaa. Kantavuuden on oltava riittävä tuulivoi- malan turbiinille sekä tornirakenteelle tuuli- ym. kuormi- neen ilman että aiheutuu lyhyt- tai pitkäaikaisia painumia.
Tällaisia kantavia maarakenteita ovat yleensä mm. erilaiset moreenit, luonnonsora ja eri rakeiset hiekkalajit. Tulevan perustuksen alta poistetaan eloperäiset maat sekä pinta- maakerrokset noin 1–1,5 m syvyyteen saakka ja käytetään myöhemmässä rakennusvaiheessa mahdollisuuksien mu- kaan alueen maisemointiin. Teräsbetoniperustus tehdään valuna ohuen rakenteellisen täytön (yleensä murske) pääl- le. Teräsbetoniperustuksen vaadittava koko vaihtelee tuu- liturbiinitoimittajasta riippuen, mutta kokoluokka on noin 20 x 20 m tai 25 m x 25 m perustuksen korkeuden vaihdel- lessa noin 1–2 metrin välillä.
Teräsbetoniperustus ja massanvaihto
Teräsbetoniperustus massanvaihdolla valitaan niissä ta- pauksissa, joissa tuulivoimalan alueen alkuperäinen maa- perä ei ole riittävän kantavaa. Teräsbetoniperustuksessa massanvaihdolla
perustusten alta kaivetaan ensin löyhät pintamaakerrok- set pois. Orgaaniset maa-ainekset käytetään myöhemmäs- sä rakennusvaiheessa mahdollisuuksien mukaan alueen maisemointiin. Syvyys, jossa saavutetaan tiiviit ja kantavat maakerrokset, on yleensä luokkaa 1,5–5 m. Kaivanto täyte- tään rakenteellisella painumattomalla materiaalilla (yleen- sä murskeella) kaivun jälkeen, ohuissa kerroksissa tehdään tiivistys täry- tai iskutiivistyksellä. Täytön päälle tehdään te- räsbetoniperustukset paikalla valaen.
Teräsbetoniperustus paalujen varassa
Teräsbetoniperustusta paalujen varassa käytetään ta- pauksissa, joissa kantamattomat kerrokset ulottuvat niin syvälle, ettei massanvaihto ole enää kustannustehokas vaihtoehto. Paalutetussa perustuksessa orgaaniset pinta- maat kaivetaan pois ja perustusalueelle ajetaan ohut ra- kenteellinen mursketäyttö, jonka päältä tehdään paalutus.
Paalutuksen jälkeen paalujen päät valmistellaan ja teräsbe- toniperustus valetaan paalujen varaan. Orgaaniset maa-ai- nekset käytetään myöhemmässä rakennusvaiheessa mah- dollisuuksien mukaan alueen maisemointiin.
Kallioankkuroitu teräsbetoniperustus
Kallioankkuroitua teräsbetoniperustusta voidaan käyt- tää tapauksissa, joissa kalliopinta on näkyvissä ja lähellä maanpinnan tasoa. Kallioankkuroidussa teräsbetoniperus- tuksessa louhitaan kallioon varaus perustusta varten ja po- rataan kallioon reiät teräsankkureita varten. Teräsankkurin ankkuroinnin jälkeen valetaan teräsbetoniperustukset kal- lioon tehdyn varauksen sisään. Kallioankkurointia käytettä- essä teräsbetoniperustuksen koko on yleensä muita teräs- betoniperustamistapoja pienempi.
4.4 Rakennus- ja huoltotiet sekä kenttäalueet
Tuulivoimaloiden rakentamis-, ylläpito- ja huoltoteh- täviä varten tarvitaan uusia teitä ja parannetaan vanhoja.
Tiestön suunnittelussa pyritään hyödyntämään pitkälti alu- een olemassa olevia teitä, joita suoristetaan ja vahvistetaan.
Rakennettavat huoltotiet ovat sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin kuusi metriä. Tarpeen mukaan metsäi- sessä maastossa tielinjauksista kaadetaan puustoa noin 12- 15 metrin leveydeltä reunaluiskien ja työkoneiden tarvitse- man tilan vuoksi. Kaarteissa raivattavan tielinjauksen leve- ys saattaa olla jopa kaksinkertainen erikoispitkän kuljetuk- sen (siivet, tornin osa) vaatiman tilan johdosta. Puuston ja muun kasvillisuuden poiston jälkeen pintamaat poistetaan ja pohja tasoitetaan. Kallioisilla alueilla pohjaa tasataan lou- himalla ja louhetäytöillä riittävän tasauksen saavuttamisek- si. Pehmeiköillä maa-aines korvataan kantavalla materiaalil- la. Irrotettu maa-aines käytetään mahdollisuuksien mukaan rakentamiseen ja maisemointiin toisaalla tuulivoimapuis- ton alueella. Hankkeen toteuttamisessa pyritään maanra- kennustöiden osalta massatasapainoon, jolloin alueelle ei tarvitse tuoda maa-aineksia, eikä ylimääräisille maa-ainek- sille tarvita erillistä sijoituspaikkaa hanke-alueen ulkopuo- lelta.
Tarvittavien kulkuyhteyksien lisäksi jokaisen tuulivoima- lan yhteyteen rakennetaan noin puolen hehtaarin laajui- nen kokoamis- ja työskentelyalue, joka raivataan kasvilli- suudesta ja tasoitetaan. Rakentamistoimien jälkeen kenttä- alue maisemoidaan lukuun ottamatta toiminnan aikaisiin huoltotoimenpiteisiin varattavaa aluetta.
4.5 Kuljetukset ja liikenne
Tuulivoimaloiden rakentamisesta aiheutuu kuljetuksia ja työmatkaliikennettä. Teiden ja nostoalueiden rakentami- sen aikana tapahtuu kiviainesten kuljetuksia, joiden määrä riippuu rakentamisoloista, kiviaineshankinnan optimoin- nista ja ainesten hankintapaikoista. Perustusten rakenta- misvaiheessa suurimmat liikennemäärät aiheutuvat beto- nin kuljetuksesta. Perustamistavasta ja voimalan rakentees- ta riippuen kukin voimala edellyttää enintään noin 80-100 betoniauton käynnin rakentamispaikalla. Kunkin tuulivoi- malan osien kuljetus edellyttää noin 10–12 erikoiskuljetus- ta (erikoispitkä tai raskas). Lisäksi erikoisnostureiden kulje- tus voi tapahtua erikoiskuljetuksina. Voimaloiden kompo- nentit kuljetetaan rakennuspaikalle useita kymmeniä met- rejä pitkinä lavettikuljetuksina. Torni kuljetetaan tyypillises- ti neljässä tai viidessä osassa ja konehuone yhtenä kappa- leena. Roottorin napa ja lavat tuodaan erillisinä kappalei- na ja yhdistetään rakentamispaikalla nostureiden avulla.
Työmatkaliikenne tapahtuu pääasiassa henkilö- ja paket- tiautoilla. Tuulivoimaloiden toimiessa alueella käydään sa- tunnaisesti huolto- ja tarkistustöiden yhteydessä.
4.6 Sähkönsiirto
Tuulivoimalat kytketään toisiinsa 20 kV maakaapelil- la, jotka sijoitetaan ensisijaisesti huoltoteiden yhteyteen.
Kaapelit johdetaan ja kytketään tuulivoimapuistoalueen sisälle rakennettavaan muuntoasemaan (sähköasemaan), jossa tuulivoimaloiden tuottama teho muunnetaan tarvit- tavaan 110 kV siirtojännitteeseen.
Hanke ei edellytä uuden liityntävoimajohdon rakenta- mista. Hankealueen halki kulkee Fortum Sähkönsiirto Oy:n Taalintehdas–Kemiö ja Påvalsby-Taalintehdas 110 kV:n voi- majohdot, joiden yhteyteen uusi 110/20 kV sähköasema rakennetaan.
4.7 Tuulivoimapuiston rakentaminen
Tuulivoimapuiston rakentaminen aloitetaan teiden sekä huolto- että kenttäalueiden maanrakennustöillä.
Tuulivoima-alueen maasto vaikuttaa kunkin tuulivoima- lan maanrakennustöiden määrään, minkä johdosta töiden kestoaika vaihtelee yhdestä useaan viikkoon. Kunkin tuuli- voimalan perustuksen teko kestää noin viikon, minkä jäl- keen lopulliseen kuivumiseen ja kovettumiseen tarvitaan 2-3 kuukautta. Kunkin tuulivoimalan pystytys kestää noin viikon. Olofsgårdin hankkeessa koko tuulivoimapuiston ra- kentaminen kestää noin 12-18 kuukautta.
4.8 Tuulivoimaloiden käyttöaika, huolto ja ylläpito
Tuulivoimapuiston toiminnallinen jakso on nykyaikai- sissa tuulivoimaloissa suhteellisen pitkä. Tuulivoimaloiden perustusten ja tornin laskennalliseksi käyttöiäksi on arvi- oitu keskimäärin 50 vuotta ja turbiinin (konehuone ja sii- vet) vastaavasti noin 20 vuotta. Tuulivoimaloiden käyttö- ikää pystytään merkittävästi pidentämään riittävän huol- lon sekä osien vaihdon avulla. Kunkin tuulivoimalatyypin huolto-ohjelman mukaisia huoltokäyntejä kullakin voima- lalla tehdään yleensä noin 1-2 kertaa vuodessa, minkä lisäk- si voidaan laskea 1-2 ennakoimatonta vuosittaista huolto- käyntiä. Huoltokäynnit tehdään yleensä pakettiautolla, jo- ten huoltotiet pidetään aurattuina myös talviaikaan.
4.9 Käytöstä poistaminen
Tuulivoimapuiston elinkaaren viimeinen vaihe on sen käytöstä poisto sekä tuulivoimapuistosta syntyvien laittei- den kierrättäminen ja jätteiden käsittely. Tuulivoimapuiston käytöstä poiston työvaiheet ja käytettävä asennuskalus- to ovat periaatteessa vastaavat kuin rakennusvaiheessa.
Maassa olevien perustusten ja kaapeleiden osalta ratkais- taan jätetäänkö rakenteet paikoilleen, vai poistetaanko ne.
Rakentamisalueiden maanpäälliset osat maisemoidaan.
5. ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT
5.1 Hankevaihtoehdon muodostaminen
Suomen Tuuliatlas –tietojen ja alueella toteutettujen tuulisuusmittauksien perusteella on hankealueen olosuh- teista laadittu maaston muodot huomioon ottava tuuli- suusmallinnus, jota on käytetty apuna voimaloiden alusta- van sijoitussuunnitelman laadinnassa. Alustavassa sijoitus- suunnittelussa on otettu huomioon alueen asutus, rekiste- röidyt kiinteät muinaisjäännökset ja voimajohtojen sijainti.
Tuulivoimahankkeen muiden rakenteiden (huoltotiet, säh- köasema) sijainnit suunnitellaan, selvitetään ja arvioidaan arviointimenettelyn aikana.
Hankevaihtoehdon 1 mukainen alustava sijoitussuunni- telma toimii selvitys- ja arviointityön pohjana ja lähtökoh- tana. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana sel- vitetään tuulivoimaloiden lukumäärä ja niiden tarkemmat sijainnit tuulisuuden ja ympäristöolosuhteiden perusteel- la. Ympäristövaikutusten arvioinnin aikana muodostetaan ja arvioidaan tarvittaessa hankevaihtoehtoa 1 pienempiä hankekokonaisuuksia.
5.1.1 Vaihtoehto 0
Vaihtoehdossa 0 (VE 0) Olofsgårdin maatuulivoima- puistoa ei toteuteta. Vaihtoehto toimii arvioinnissa vertai- luvaihtoehtona, jossa vastaava sähkömäärä tuotetaan jos- sain muualla joillain muilla sähköntuotantomenetelmillä.
5.1.2 Vaihtoehto 1
Kemiönsaaren kunnan eteläisessä osassa sijaitsevalle Olofsgårdin alueelle rakennetaan enintään 18 tuulivoima- lan laajuinen maatuulivoimapuisto. Kunkin tuulivoimalan teho on noin 3 MW. Arvioitavien tuulivoimaloiden napa- korkeus on enintään 141 metriä ja roottorin läpimitta enin- tään 130 metriä.
Kuva 5‑1. Vaihtoehdon 1 mukainen tuulivoimaloiden alustava sijoitussuunnitelma.
6. HANKETTA KOSKEVA SUUNNITTELU JA
PÄÄTÖKSENTEKO
6.1 Hankkeen suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu
Hankkeen suunnittelu- ja selvitystyö on aloitettu kesällä 2012. Tuulisuusolosuhteisiin, maanomistukseen, sekä asu- tukseen ja tiedossa olevien arvokkaiden ympäristökohtei- den reunaehtoihin perustuva sijoitussuunnitelma laadittiin loppuvuodesta 2012. Alustava sijoitussuunnitelma toimii arviointityön ja hankkeen teknis-taloudellisen kehitystyön pohjana.
Suunnitellut tuulivoimaloiden sijoituspaikat sijoit- tuvat hankkeesta vastaavan omistamille maa-alueille.
Hankkeesta vastaava on tehnyt kaavoitusaloitteen tuulivoi- mahankkeen mahdollistavan osayleiskaavan laadinnasta Kemiönsaaren kunnalle joulukuussa 2012. Osayleiskaavan vireille tulon jälkeen alueen osayleiskaavoitusta laadi- taan samanaikaisesti hankkeen YVA-menettelyn kanssa.
Ympäristövaikutusten arviointi päättyy tavoiteaikataulun mukaisesti keväällä 2014. YVA-menettelyn aikana laadi- tut selvitykset, arviointityö ja palaute otetaan huomioon osayleiskaavaehdotuksen laadinnassa. Kaavaehdotus val- mistuu tavoiteaikataulun mukaan YVA-menettelyn päätty- misen jälkeen keväällä 2014.
Rakentamistoimien edellyttämien rakennuslupien ha- keminen tapahtuu osayleiskaavan hyväksymisen jäl- keen. Yleiskaava laaditaan siten, että se mahdollistaa ra- kennuslupien hakemisen suoraan yleiskaavan perusteel- la. Hankkeesta vastaavan tavoitteena on hakea tuulivoi- mahankkeen rakennusluvat ja käynnistää laitoshankinnat sekä aloittaa rakentamisen valmistelutyöt keväällä 2014.
Tuulivoimahankkeen rakentaminen on tarkoitus käynnis- tää 2014.
6.2 Hankkeen liittyminen lähiseudun muihin hankkeisiin
6.2.1 Muut lähiseudulla sijaitsevat tuulivoimahankkeet
Kemiönsaaren kunnassa on kolme käytössä olevaa tuu- livoimalaa Högsåran saarella. Olofsgårdin tuulivoimapuis- ton lisäksi Kemiönsaaren kunnassa on vireillä kuusi muuta tuulivoimahanketta:
Gräsböle
Lounaisvoima Oy suunnittelee 5 tuulivoimalan rakenta- mista alueelle. Aluetta yleiskaavoitetaan ja viimeisin suun- nitteluvaihe, osayleiskaavaehdotus, oli nähtävillä maalis–
huhtikuussa 2013.
Nordanå-Lövböle
Varsinais-Suomen Energia Oy suunnittelee 30 tuulivoi- malan rakentamista alueelle. Aluetta yleiskaavoitetaan ja viimeisin suunnitteluvaihe, osayleiskaavaluonnos, oli näh- tävillä syksyllä 2012.
Misskärr
Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky suunnittelee yhdeksän tuulivoimalan rakentamista alueelle. Aluetta yleiskaavoite- taan ja viimeisin suunnitteluvaihe, osayleiskaavaluonnos, oli nähtävillä syksyllä 2012.
Stusnäs
SABA Wind Oy Ab suunnittelee enintään viiden tuuli- voimalan rakentamista alueelle. Aluetta yleiskaavoitetaan, mutta osayleiskaavaluonnosta ei ole vielä julkaistu.
Kasnäs
SABA Wind Oy Ab suunnittelee kolmen tuulivoimalan rakentamista alueelle. Hankkeesta on tehty kaavoituspää- tös.
Påvalsby
Alueelle suunnitellaan osuuskuntamuotoista tuulivoi- maprojektia, jossa olisi noin 15 tuulivoimalaa. Hankkeesta ei ole vielä tehty kaavoituspäätöstä.
Naapurikunnissa on tiedossa seuraavat tuulivoimahank- keet alle 30 km päässä Olofsgårdin tuulivoimapuistosta:
Stortervolandet, Parainen
Taaleritehdas Oy suunnittelee kahdeksan tuulivoimalan rakentamista alueelle. Hankkeesta ei ole tehty kaavoitus- päätöstä.
Sorpo, Parainen
Yksityishenkilöt suunnittelevat yhden tuulivoimalan ra- kentamista alueelle. Seuraava vaihe on rakennusluvan ha- keminen.
Timari, Sauvo
Taaleritehdas Oy suunnittelee kolmen tuulivoimalan ra- kentamista alueelle.
Kuva 6‑1. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat muut tuulivoimahankkeet.
6.2.2 Muut energiantuotantoon tai -siirtoon liittyvät hankkeet
Hankealueen lähialueella ei ole tiedossa muita energian- tuotantoon liittyviä hankkeita.
Kemiönsaaren kuntaan suunnitellut muut tuulivoima- hankkeet vaativat toteutuessaan energiansiirtoverkon laa- jentamista. Tiedossa on noin 4,5 km pitkä uusi suurjännite- johto tai -kaapeli Nordanå-Lövbölen hankkeesta Kemiön sähköasemalle ja Misskärrin tuulivoimahankkeen noin 4 km pitkä maakaapeli nykyiselle suurjännitelinjalla raken- nettavalle uudelle sähköasemalle Nivelaxin läheisyydessä.
Gräsbölen hanke on tarkoitus kytkeä hankealueella sijait- sevalla uudella sähköasemalla nykyisen suurjännitelinjan viereen.
6.2.3 Kaavoitus- ja muut hankkeet
Tuulivoimahankkeen lähialueella ei ole tiedossa kaa- voitushankkeita. Lähimmät vireillä olevat kaavat ovat Taalintehtaan osayleiskaava ja Taalintehtaan asemakaa- va ja asemakaavan muutos. Hankkeesta vastaava on teh- nyt kaavoitusaloitteen Olofsgårdin tuulivoimahankkeesta Kemiönsaaren kunnalle joulukuussa 2012.
6.2.4 Hankkeen suhde luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin
Tuulivoimahankkeen toteuttamiseen liittyy mm. seuraa- via ympäristönsuojelua koskevia säädöksiä, suunnitelmia ja ohjelmia:
• YK:n ilmastosopimus
• EU:n ilmasto- ja energiapaketti
• EU:n energiastrategia
• Pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategia
• Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelma 2030
• Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2011–2014
• Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategia
• Ilmansuojeluohjelma 2010
• Kaukokulkeutumissopimusta koskeva pöytäkirja 1999 ja asetus nro 40/2005
• Natura 2000 -verkosto
• Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia 2012–2020
• Melun ohjearvot
• Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoiteet YK:n ilmastosopimus
YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus hy- väksyttiin vuonna 1992. Sopimus tuli voimaan vuonna 1994, samana vuonna myös Suomi ratifioi sopimuksen.
Ilmastosopimuksen kolmannessa konferenssissa vuonna 1997 allekirjoitettiin ns. Kioton pöytäkirja, joka sisältää si- tovat päästövähennysvelvoitteet teollisuusmaille aikatau- luineen Kioton ilmastokokouksessa EU:n tavoitteeksi hy- väksyttiin vähentää kasvihuonepäästöjen kokonaismäärää 8 % vuoden 1990 tasosta. Velvoite tulee saavuttaa vuosi- na 2008–2012, joka on nk. ensimmäinen velvoitekausi.
Suomen osalta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämista- voitteeksi sovittiin 0 % vuoden 1990 tasosta eli päästöjen tulee olla 2008–2012 aikana vuoden 1990 tasolla.
EU:n ilmasto- ja energiapaketti
Eurooppa-neuvosto on sopinut yhteisestä, kaikkia jäsen- maita koskevasta tavoitteesta vähentää kasvihuonekaasu- jen päästöjä vuoteen 2020 mennessä 20 prosentilla vuo- teen 1990 verrattuna. Tavoitteena on myös lisätä uusiutuvi- en energialähteiden osuus keskimäärin 20 prosenttiin EU:n energian loppukulutuksesta. Tuulivoiman rakentamisella voidaan edesauttaa EU:n ilmasto- ja energiapaketin tavoit- teiden toteutumista.
EU:n energiastrategia
EU:n energiastrategia (An Energy Policy for Europe) jul- kaistiin 10.1.2007. EU:n energiastrategian tavoitteena on turvata kilpailukykyinen ja puhdas energian saanti vasta- ten ilmastonmuutoksen hillintään, kasvavaan globaaliin energiankysyntään ja tulevaisuuden energian toimituksen epävarmuuksiin.
Tavoitteiden saavuttamiseksi on laadittu kymmenen kohdan toimintaohjelma. Ohjelmaan sisältyvät mm. EU:n sisäisen energiamarkkinan kehittäminen, energian huolto- varmuuden takaaminen ja sitoutuminen kasvihuonekaa- sujen vähentämiseen.
Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia
Valtioneuvosto hyväksyi 6.11.2008 Suomelle uuden il- masto- ja energiastrategian, joka käsittelee ilmasto- ja ener- giapoliittisia toimenpiteitä vuoteen 2020 ja viitteenomai- sesti aina vuoteen 2050 asti. Energia- ja ilmastostrategian päivitystyö aloitettiin hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2011. Päivityksellä varmistetaan vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekä valmistetaan tietä kohti pitkän aikavälin tavoitteita.
Hallituksen maaliskuussa 2013 hyväksymässä strategiapäi- vityksessä tuulivoiman tuotantotavoitteeksi asetetaan noin 9 TWh vuodelle 2025 aikaisemman vuodelle 2020 asete- tun 6 TWh sijaan.
Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelma 2030 Maakunnan keskeisin suunnitteluasiakirja on pitkän ai- kavälin maakuntasuunnitelma, joka osoittaa maakunnan tavoitetilan ja sen saavuttamiseksi tarvittavan strategian.
Suunnitelman strategiassa vuodelle 2030 mainitaan mm.
että ”Varsinais-Suomi on hiilineutraali maakunta ja tuottaa merkittävän osan energiantarpeestaan uusiutuvalla energi- alla”.
Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2011–2014 Varsinais-Suomen maakuntaohjelman tavoitteena mai- nitaan mm. että uusiutuvan energian osuus käytetystä energiasta on kasvanut merkittävästi sekä energiatehok- kuutta ja energiasäästöä on lisätty. Toimenpiteenä ediste- tään maakunnallisen energiastrategian toteuttamista ja sii- nä erityisesti uusiutuvan energian tuottamisen lisäämistä.
Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategia
Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa on selkeästi nostettu esille uusiutuvien energiamuotojen tar- peellisuus sekä niiden lisäämisen tarve maakunnan alu- eella. Strategioiden visio vuoteen 2020 on, että Varsinais- Suomi on saavuttanut kansainväliset ja kansalliset ilmasto- ja energiatavoitteet ja on matkalla kohti hiilineutraaliutta.
Tuulivoimatuotannon osalta tavoite on nostaa tuulivoima- tuotantoa nykyisestä noin 9 MW:sta noin 200–250 MW:iin vuoteen 2020 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa 1–2 tuulivoimapuiston rakentamista jokaiseen seutukuntaan.
Ilmansuojeluohjelma 2010
Ilmansuojeluohjelman 2010 tavoitteena on, että Suomi toteuttaa tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisista päästörajoista annetun direktiivin (2001/81/EY) velvoitteet vuoteen 2010 mennessä. Suomen on vähennettävä rikkidi- oksidin, typen oksidien, ammoniakin ja haihtuvien orgaa- nisten aineiden päästöjä asteittain. Ilmansuojeluohjelma käsittää suunnitelman päästöjen vähentämiseksi energian- tuotannossa, liikenteessä, maataloudessa ja teollisuudessa sekä toimenpiteet työkoneiden, huviveneiden ja pienpol- ton päästöjen vähentämiseksi.
Kaukokulkeutumissopimusta koskeva pöytäkirja 1999 ja asetus nro 40/2005
Ensimmäinen alueellinen ilmansuojelusopimus oli Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (ECE) piirissä 1979 tehty valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskeva yleissopimus (SopS 15/1983). Kaukokulkeutumissopimusta koskeva pöy- täkirja allekirjoitettiin Göteborgissa 1999 ja pantiin voimaan Suomessa asetuksella nro 40/2005. Sopimusosapuolet hy- väksyivät moniaine-monivaikutuspöytäkirjan eli pöytä- kirjan happamoitumisen rehevöitymisen ja alailmake- hän otsonin vähentämisestä. Sopimusosapuolet ovat vel- vollisia vähentämään päästöjään niin, että vuonna 2010 päästöt alittavat kullekin osapuolelle määritellyn päästö- rajan. Göteborgin pöytäkirjaa uudistettiin, ja jäsenmaille asetettiin uudet vähennystavoitteet 4.5.2012. Moniaine- monivaikutuspöytäkirjassa on kansalliset päästövähennys- velvoitteet vuodelle 2020.
Pöytäkirjan tavoitteena on valvoa ja vähentää rikin, ty- pen oksidien, ammoniakin ja haihtuvien orgaanisten yhdis- teiden päästöjä, jotka aiheutuvat ihmisten toiminnasta ja joilla todennäköisesti on haitallisia vaikutuksia ihmisten ter- veyteen, luonnon ekosysteemeihin, materiaaleihin ja kas- veihin kaukokulkeutumisesta johtuvan happamoitumisen, rehevöitymisen tai alailmakehän otsonin vuoksi.
Natura 2000 -verkosto
Valtioneuvosto päätti Suomen ehdotuksesta Natura 2000 -verkostoksi 20.8.1998. Natura 2000 on Euroopan Unionin hanke, jonka tavoitteena on turvata luontodirektii- vissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjä.
Natura 2000 -verkoston avulla pyritään vaalimaan luonnon monimuotoisuutta Euroopan Unionin alueella ja toteutta- maan luonto- ja lintudirektiivin mukaiset suojelutavoitteet.
Luontodirektiivin yleistavoite on saavuttaa ja säilyttää tiettyjen lajien ja luontotyyppien suojelun taso suotuisana.
Lintudirektiivin yleistavoite on ylläpitää lintukannat sellai- sella tasolla, joka vastaa ekologisia, tieteellisiä ja sivistyksel- lisiä vaatimuksia.
Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia 2012–2020
Valtioneuvosto hyväksyi strategian joulukuussa 2012.
Strategian päätavoite on pysäyttää luonnon monimuotoi- suuden köyhtyminen. Strategian viisi päämäärää:
1. Valtavirtaistetaan luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö hallinnossa ja yhteiskunnassa.
2. Vähennetään luonnon monimuotoisuuteen kohdis- tuvia välittömiä paineita ja edistetään sen kestävää käyttöä.
3. Luonnon monimuotoisuuden tilaa parannetaan turvaamalla ekosysteemit, lajit ja perinnöllinen moni- muotoisuus.
4. Luonnon monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalve- luista saatavat hyödyt turvataan kaikille.
5. Parannetaan luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimeenpanoa osallistavalla suunnitte- lulla, tietojen hallinnalla ja toimintamahdollisuuksien ja -kykyjen kehittämisellä.
Melun ohjearvot
Valtioneuvosto on antanut päätöksen melutason oh- jearvoista (993/1992) meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ym- päristön viihtyvyyden turvaamiseksi. Ohjearvoja sovelle- taan maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa, eri lii- kennemuotoja koskevassa liikenteen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä.
Melutason ohjearvoja koskeva päätös annettiin me- luntorjuntalain (382/1987) nojalla. Ohjearvopäätös jäi voimaan, vaikka meluntorjuntalaki kumoutui ympäris- tönsuojelulain (86/2000) tullessa voimaan vuonna 2000.
Ohjearvopäätöksen soveltamiskäytäntö on sittemmin laa- jentunut ympäristönsuojelulain ja myös maa-aineslain (555/1981) mukaisiin lupa- ja valvonta-asioihin. Melutason yleiset ohjearvot eivät koske ampuma- ja moottoriurheilu- ratojen aiheuttamaa melua.
6.2.5 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtioneuvosto teki vuonna 2000 maankäyttö- ja raken- nuslain 24 §:n perusteella päätöksen valtakunnallisista alu- eidenkäyttötavoitteista (VAT). Valtioneuvoston päätöksellä tavoitteita tarkistettiin vuonna 2008.Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain mu- kaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteutta- mista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa.
Tavoitteet on ryhmitelty sisällön perusteella kokonaisuuk- siin:
1. Toimiva aluerakenne
2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnon-
varat
4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset
6. Luonto- ja kulttuuriympäristöaluekokonaisuudet Tuulivoimapuistohanketta voivat koskea seuraavat alu- eidenkäyttötavoitteiden eri aihekokonaisuuksiin sisältyvät yleis- ja erityistavoitteet:
Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
• Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia.
Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet.
Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.
• Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja. Alueidenkäytössä turvataan energiahuol- lon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia.
• Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamis- mahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyö- dynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä.
• Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet.
Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.
Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
• Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poik- keukselliset luonnonolot tunnistetaan ja vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.
Kulttuuri ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
• Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään.
• Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnalli- sesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonpe- rinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakun- nalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina.
• Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjatta- va siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota.
6.2.6 Varsinais-Suomen
tuulivoimavaihemaakuntakaava
Varsinais-Suomen liitolla on tekeillä koko maakunnan kattava tuulivoimavaihemaakuntakaava. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 10.1.–15.2.2013. Vaihemaakuntakaavaan merkityt tuulivoima-alueet perustuvat kaavatyössä teh- tyyn Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitykseen 2010–2011.
Maakuntaliiton teettämä tuulivoimaselvitys tehtiin yleis- piirteisenä selvityksenä, jossa etsittiin yli 10 tuulivoimalan rakentamiseen parhaiten soveltuvia alueita. Olofsgårdin hankealue rajattiin yleispiirteisessä selvityksessä pois sovel- tuvien alueiden joukosta, rajauksen syynä olivat alueen ym- päristöarvot.
Tämän YVA:n tehtävänä on tutkia tarkasti paikallisia sel- vityksiä tehden alueen soveltuvuus tuulivoimatuotannolle.
6.2.7 Kemiönsaaren tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutusselvitys
Kemiönsaaren kunnassa on tehty vireillä olevien tuu- livoimahankkeiden ja niiden osayleiskaavojen muodos- tamien yhteisvaikutuksien selvitys (TL 23.10.2012 § 224).
Yhteisvaikutusselvitykseen on otettu mukaan kuusi osa- aluetta: vaikutukset linnustoon ja erityisesti muuttolinnus- toon, vaikutukset lepakoihin, vaikutukset maisemaan, me- luvaikutukset, välkevaikutukset ja vaikutukset sähkönsiirto- kapasiteettiin. Näihin osa-alueisiin voi kohdistua vaikutuk- sia useamman tuulivoimapuiston rakentamisesta. Selvitys, johon myös Olofsgårdin tuulivoimahanke osallistuu, jul- kaistiin maaliskuussa 2013.
6.3 Olofsgårdin tuulivoimahankkeen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja päätökset
6.3.1 Yleistä
Tuulivoimalan edellyttämät luparatkaisut on kytketty maankäyttö- ja rakennuslain alueiden käytön suunnitte- lujärjestelmään. Kaavojen laatimisen yhteydessä riittävin selvityksin varmistetaan tuulivoimaloiden soveltuvuus alu- eelle ja sovittaminen yhteen muiden maankäyttömuoto- jen kanssa.
6.3.2 YVA-menettely
YVA-menettelyn tarpeellisuus on käsitelty kohdassa 3.2.
6.3.3 Hankkeen yleissuunnittelu
Hankkeen yleissuunnittelu (voimaloiden sijoittelu) sisäl- tyy hankkeesta vastaavan hankekehitystyöhön, eikä siihen liity viranomaisten päätös- tai lupamenettelyjä.
Yleissuunnittelua tehdään rinnakkain ympäristövaiku- tusten arviointimenettelyn laatimisen kanssa. Suunnittelu jatkuu ja tarkentuu ympäristövaikutusten arviointimenet- telyn yhteydessä ja sen jälkeen. Osana ympäristövaikutus- ten arviointimenettelyä hankealueelta saadaan lisätietoa alueen ympäristöarvoista ja tuulivoimaloiden mahdollisis- ta vaikutuksista niihin, mikä vaikuttaa hankesuunnitelman kehittämiseen. Hankekehityksen yhteydessä turbiinit sijoi- tellaan siten, että haitalliset vaikutukset pyritään minimoi- maan.
6.3.4 Kaavoitus ja tuulivoimarakentaminen Kemiönsaaren kunnassa
Tuulivoimarakentamista koskeva maankäyttö- ja raken- nuslain muutos tuli voimaan 1.4.2011. Muutoksen tavoit- teena on, että yleiskaavaa olisi mahdollista käyttää aikai- sempaa useammin suunnitteluvälineenä tuulivoimaraken- tamisessa. Lakimuutos mahdollistaa rakennusluvan myön- tämisen tuulivoimaloille suoraan yleiskaavan perusteella.
Edellytyksenä yleiskaavan käyttämiselle tällä tavoin on, että lakimuutoksen mukaisella yleiskaavalla voidaan riittävästi ohjata alueen rakentamista. Yleiskaava voidaan hyväksyä kun YVA-menettely on päättynyt.
Kemiönsaaren kunnassa on laadittu suuntaviivat tuulivoi- marakentamiselle. Kunnanvaltuusto hyväksyi suuntaviivat kokouksessaan 21.3.2012 (§ 15). Tuulivoimarakentamisen edellytyksenä mm. on, että hankkeesta vastaavalla on vuokrasopimus vähintään 75 % alueen maanomistajien kanssa. Lisäksi hankkeen liittymisestä sähköverkkoon on tehty selvitys.
Pääasiallinen tuulivoimahankkeiden suunnitteluväline Kemiönsaaren kunnassa on osayleiskaava.
6.3.5 Rakennusluvat
Tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää maankäyt- tö- ja rakennuslain (132/1999) mukaista rakennuslupaa Kemiönsaaren kunnan rakennusvalvontaviranomaisilta.
Rakennusluvan myöntämisen edellytys on, että alueel- le on laadittu yleiskaava ja se on lainvoimainen. Myös alu- eelle rakennettava sähköasema tarvitsee rakennusluvan.
Rakennusluvat hakee alueen haltija.
6.3.6 Lentoestelupa
Ilmailulain (1194/2009) 165 § mukaan yli 30 metriä kor- keiden rakennelmien, rakennusten ja merkkien rakenta- miseen tulee olla Liikenteen turvallisuusviraston (TraFi) myöntämä lentoestelupa. Lupaa hakee alueen haltija.
Hakemukseen tulee liittää ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto asiasta.
6.3.7.Puolustusvoimien lausunto
Suunnittelun aikana selvitetään puolustusvoimilta tuuli- voimarakentamisen vaikutukset sotilasilmailuun sekä puo- lustusvoimien valvonta- ja asejärjestelmien suorituskykyyn ja muihin joukkojen ja alueiden käyttöön vaikuttaviin seik- koihin. Pääesikunta antaa lausunnon tuulivoima-alueiden lopullisesta hyväksyttävyydestä.
6.3.8 Ympäristölupa
Tuulivoimarakentaminen vaatii ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan, jos sen toiminnasta saattaa ai- heutua naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta melu- tai välkevaikutuksista johtuen. Hankkeen voimaloiden sijoituspaikkojen suunnittelussa yhtenä läh- tökohtana on asutukseen kohdistuvien vaikutusten välttä- minen.
6.3.9 Liittyminen sähkönsiirtolinjaan
Tuulivoimaloiden kytkentä alueelliseen sähköverkkoon edellyttää sähköverkon omistajan kanssa solmittavaa liit- tymissopimusta.
7. YMPÄRISTÖN NYKYTILA
7.1 Sijainti ja maankäyttö
Hankealue sijaitsee Kemiönsaaren kunnassa 2,5 km Taalintehtaan taajamasta koilliseen ja 14 km Kemiön kirkonkylästä. Alue rajautuu luoteispuolella sijaitse- vaan Stormossenin suoalueeseen ja kaakossa ylei- seen Galtarbyntiehen. Hankealueen pohjoispuolella on Björkboda träsk -niminen järvi ja eteläpuolella meri saari- neen ja lahtineen.
Hankealue sijaitsee taajamarakenteen ulkopuolella ja on metsätalouskäytössä. Alueella on myös muutama vil- jelty pelto. Hankealueen läpi kulkee Taalintehdas–Kemiö ja Påvalsby-Taalintehdas 110 kV:n voimajohdot. Lisäksi han- kealueella on useita metsäautoteitä ja Galtarbyntien etelä- puolella suljettu kaatopaikka.
7.2 Asutus
7.2.1 Asuminen ja elinolot
Hankealueella sijaitsee maastotietokannan mukaan yksi asuinrakennus Galtarbyntien varrella. Hankealueen tuntu- massa alle puoli kilometriä hankealueesta sijaitsee asuin- rakennuksia Hertsbölessä, Bofallissa ja Tynglaxissa. Loma- asuntoja on Galtarbyvikenin, Bruksfjärdenin ja Dragsvikenin rannoilla noin 1–2 km hankealueesta. Hieman kauempa- na, noin 3 km hankealueesta, sijaitsee runsaasti asutusta Nivelaxissa, Björkbodassa, Dragsfjärdissa ja Taalintehtaalla.
Lähi- ja kunnallispalvelut sijaitsevat Taalintehtaalla, sekä osittain myös Nivelaxissa ja Dragsfjärdissä. Kemiönsaaren kunnassa oli 7 093 asukasta marraskuussa 2012.
7.2.2.Elinkeinot
Hankealueella harjoitetaan maa- ja metsätaloutta.
Kemiönsaaren kunnassa oli 2 570 työpaikkaa vuonna 2009. Niistä 8 % on maa- ja metsätaloudessa, 19 % on teol- lisuudessa, 7 % rakentamisessa, 28 % julkisessa hallinnossa ja 35 % muissa palveluammateissa. 76 % kunnan työvoi- masta käy töissä Kemiönsaaren kunnassa ja työttömyysaste oli 6,3 % vuoden 2012 alussa.
7.3 Maa-alueiden omistus
Hankealue on ja rajautuu pääosin yksityisessä omistuk- sessa oleviin maihin. Lisäksi alueella ja sen ympäristössä on vähäisessä määrin Kemiönsaaren kunnan, seurakunnan ja valtion maita.
Taulukko 7‑1. Vakituisten ja vapaa‑ajan asumiseen käytettävien rakennusten lukumäärät 1 ja 2 km etäisyydellä lähimmästä alustavan sijoitussuunnitelman mukaisesta tuulivoimalan paikasta.
Etäisyys lähimmästä tuulivoimalasta Vakituiset asuinrakennukset Lomarakennukset
1 km 15 kpl 9 kpl
2 km 59 kpl 83 kpl
Kuva 7‑1. Hankealueen nykyinen maankäyttö ja asutus.
Hankealueen lähellä sijaitsevat vakituiset ja vapaa‑ajan asunnot Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta 2012.
Kuva 7‑2. Kiinteistöjako.
7.4 Kaavoitustilanne
7.4.1 Maakuntakaava
Alueella on voimassa Varsinais-Suomen maakuntakaava.
Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuusto hyväksyi ko- kouksessaan 13.12.2010 ehdotukset Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukuntien sekä Turun seudun ke- hyskuntien maakuntakaavoiksi, ja kaavat vahvistettiin Ympäristöministeriössä 20.3.2013. Maakuntakaavat kor- vasivat alueille vahvistetut seutukaavat. Hankealue sijoit- tuu pääasiassa maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M).
Merkinnällä osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalous- käyttöön tarkoitettuja alueita, joita voidaan käyttää myös jokamiehenoikeuden mukaiseen ulkoiluun ja retkeilyyn.
Merkinnän suunnittelumääräyksenä todetaan: Olemassa olevien alueiden täydennykseksi ja laajennukseksi voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa pääasiallis- ta käyttötarkoitusta kohtuuttomasti haittaamatta, sekä mai- sema- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mm. uutta pysyvää asumista ja, erityislainsäädännön ohjaamana, myös muita toimintoja.
Hankealueella on merkintä suurjännitelinjasta (z) ja lisäk- si useita muinaisjäännöskohteita (sm). Galtarbyntie on osoi- tettu yhdystieksi ja ohjeelliseksi ulkoilureitiksi. Stormossen on merkitty Natura- ja suojelualueeksi (S). Kummankin merkinnän suunnittelumääräyksenä todetaan, että suunni- telmien ja toimenpiteiden alueella tulee olla luonnonarvoja turvaavia ja edistäviä.
Hankealueen eteläpuolella sijaitseva Hertsbölen uima- ranta on osoitettu virkistyskohteeksi (V). Alueella on myös merkintä muinaisjäännösalueesta (sma).
Varsinais-Suomen liitolla on tekeillä koko maakunnan kattava tuulivoimavaihemaakuntakaava. Kaavan tarkoituk- sena on osoittaa ne alueet, jotka soveltuvat parhaiten tuuli- voiman tuotannolle. Kaavassa osoitetaan tuulivoimaloiden alueiksi (vähintään 10 voimalaa) parhaiten soveltuvat alu- eet sekä kaavatyössä jatkoselvitettyjä pienempiä alueita, jotka esitetään tuulivoimakohteina.
Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 10.1.–15.2.2013.
Vaihemaakuntakaavaan merkityt tuulivoima-alueet perustuvat kaavatyössä tehtyyn tuulivoimaselvityk- seen (Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys 2010–2011).
Kaavaehdotuksessa Olofsgårdin alueelle ei ole osoitettu tuulivoima-merkintää.
7.4.2 Yleiskaava
Hankealueen eteläpuolella sijaitseva merenranta on kaa- voitettu Dragsfjärdin läntisen saariston rantaosayleiskaaval- la, joka on tullut voimaan huhtikuussa 2003. Kaavoitettu alue on lähimmillään noin 300 metriä hankealueen reunas- ta.
Ranta-alueella on myös voimassa Västanfjärdin ran- tayleiskaava Galtarbyvikenin pohjukassa, sekä Björkboda träskin rannoilla. Rantayleiskaava on tullut voimaan maa- liskuussa 2006 ja hankealue rajoittuu kaava-alueeseen Björkboda träskilla.
7.4.3 Asemakaava
Hankealueella tai sen lähellä ei ole voimassa tai vireillä olevaa asemakaavaa. Lähin asemakaavoitettu alue sijaitsee Taalintehtaalla. Merenrannalla on muutama ranta-asema- kaavoitettu alue.
Kuva 7‑4. Ote maakuntakaavasta. Hankealueen rajaus on merkitty otteeseen sinisellä.
Kuva 7‑5. Ote
tuulivoimavaihemaakuntakaavaehdotuksesta.
Hankealueen rajaus on merkitty otteeseen sinisellä.
