KymiRing Oy

KymiRing Oy

KymiRing kuljettajakoulutus- ja moottoriurheilukeskuksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma

28.10.2013

YHTEYSTIEDOT

Hankevastaava KymiRing Oy Yhteyshenkilö:

Projektipäällikkö Timo Pohjola KymiRing

Kymentie 748 47400 Kausala

Puhelin +358 400 754 882 etunimi.sukunimi@kinno.fi

Yhteysviranomainen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes- kus

Yhteyshenkilö:

Ylitarkastaja Jukka Timperi PL 1041

45101 Kouvola

Puhelin +358 295 029 293 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

YVA-konsultti Sito Oy Yhteyshenkilö:

Projektipäällikkö, ins. (AMK)/FM Juha Korhonen Tuulikuja 2

02130 Espoo

Puhelin +358 20 747 6182 etunimi.sukunimi@sito.fi

Hanke Ympäristöhallinnon yhteisessä verkkopalvelussa:

http://www.ymparisto.fi/fi-

FI/Asiointi_ja_luvat/Ymparistovaikutusten_arviointi/YVAhankkeet?n5=2.

TIIVISTELMÄ

Hankkeen tarkoitus

KymiRing Oy suunnittelee hankekokonaisuutta, joka rakentuu Pohjois-Euroopan joh- tavan ajokoulutuskeskuksen ja moottoriradan ympärille. KymiRing -hanketta toteute- taan useassa vaiheessa ja tavoitteena on ajoharjoittelu- ja moottoriurheilutoiminnan aloittaminen vuonna 2016.

Hankkeen kuvaus

KymiRing Oy koostuu kuljettajakoulutuskeskuksesta ja moottoriurheiluradasta. Kes- kuksen nimi on KymiRing. KymiRing sijaitsee Iitin kunnan Tillolassa, Niinimäen kyläs- sä, valtatie 12 pohjoispuolella, noin 180 hehtaarin alueella. KymiRing on tarkoitus to- teuttaa useassa vaiheessa ja tavoitteena on toiminnan aloittaminen vuonna 2016.

KymiRingin kuljettajakoulutuskeskus käsittää monipuolisen ajoharjoitteluradan, jossa voidaan toteuttaa raskaan liikenteen, pelastus- ja puolustusvoimien ajoneuvojen ajo- koulutusta sekä siviililiikenneajoneuvojen ajoharjoittelua. Moottoriurheilutoiminnalle suunniteltava kokonaisuus koostuu noin 4,9 kilometriä pitkästä asfaltoidusta moottori- radasta, jonka yhteyteen kuuluu rallicrossrata. Lisäksi alueelle suunnitellaan karting- rata sekä motocross-, speedway- ja endurorata. Tavoite on, että alueella voidaan harjoitella kokonaisvaltaisesti eri moottoriurheilulajeja sekä järjestää kilpailuja.

KymiRingin alueelle on tarkoitus toteuttaa rakennushankkeita, jotka käsittävät mm.

hotellin, yrityspuiston, erillisiä tukitoimintatiloja sekä varikkoalueen ja palvelukeskuk- sen. Moottoriradan yhteyteen rakennetaan 300 metriä pitkä varikkorakennus, joka si- sältää toimisto-, kahvila- ja ravintolatilat. Myös muita ratoja varten rakennetaan tarvit- tavat tukitoimintotilat, jotka käsittävät huolto- ja varikkorakennukset. Moottoriurheilu- keskuksen lisäksi hankealueelle toteutetaan tapahtumakenttä, joka sijoittuu moottori- radan sisäalueelle.

KymiRingin alueelle toteutetaan energia- ja lämmöntuotantoa varten erillisinvestointi- na mahdollisesti tuulivoimaloita sekä alueellinen noin 2 - 3 MW lämpökeskus. Tuuli- voimaloita on tarkoitus rakentaa alueelle kaksi kappaletta. Suunniteltujen tuulivoima- loiden teho on 3 MW/turbiini, roottorin halkaisija noin 90 - 110 m ja napakorkeus maksimissaan 150 m.

Vaihtoehdot

Vaihtoehto 1 (VE 1): Hankealueelle toteutetaan moottoriurheilu- ja kuljettajakoulu- tuskeskus sekä varikkorakennus.

Vaihtoehto 2 (VE 2): Hankealueelle toteutetaan moottoriurheilu- ja kuljettajakoulu- tuskeskus, varikkorakennus, laajat rakennushankkeet, 2 - 3 MW lämpökeskus sekä kaksi maksimissaan 3 MW tuulivoimalaa.

Nollavaihtoehto (VE 0): Hanketta ei toteuteta.

Kuva 1. KymiRingin hankealue.

Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA)

Arviointimenettely perustuu lakiin ympäristövaikutusten arviointimenettelystä. Ympä- ristövaikutusten arviointimenettely alkaa tällä arviointiohjelmalla, jossa esitellään han- ke toteuttamisvaihtoehtoineen ja esitetään suunnitelma siitä, miten ympäristövaiku- tukset arvioidaan. YVA-ohjelma sisältää myös hankealueen ympäristön nykytilan ku- vauksen.

Yhteysviranomaisena toimii Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes- kus (ELY-keskus), joka asettaa arviointiohjelman julkisesti nähtäville. Nähtävilläolon aikana yhteysviranomainen pyytää siitä lausuntoja, ja kansalaisilla, järjestöillä sekä muilla sidosryhmillä on mahdollisuus esittää YVA-ohjelmasta mielipiteensä. Yhteysvi- ranomainen kokoaa lausunnot ja mielipiteet ja antaa sen jälkeen oman lausuntonsa.

Ympäristövaikutusten arviointiselostus laaditaan YVA-ohjelman ja yhteysviranomai- sen siitä antaman lausunnon perusteella. YVA-selostuksessa esitetään ympäristövai- kutusten arvioinnin tulokset ja arviointiohjelmassa esitetyt tiedot tarkennettuina tarvit- tavilta osin. Tehtyjen selvitysten ja olemassa olevan aineiston perusteella kuvataan ja arvioidaan hankkeen ympäristövaikutuksia muun muassa ihmisten elinoloihin, viihty- vyyteen ja terveyteen, luonnonvarojen käyttöön, sekä elolliseen ja elottomaan ympä- ristöön.

Oleellisena osana selostusta esitetään tarkasteltujen vaihtoehtojen vaikutusten ver- tailu, mahdolliset haittojen lieventämistoimenpiteet ja esitys ympäristövaikutusten seurannasta.

Tässä hankkeessa keskeisinä vaikutusmekanismeina on tunnistettu moottoriurheilu- keskuksen toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset kuten melu, päästöt ilmaan ja vaikutukset maaperään ja vesistöihin. Muita vaikutusmekanismeja ovat rakentami- sesta aiheutuvat tekijät sekä uudet liikennejärjestelyt. Lisäksi omana vaikutusmeka- nismina toimivat alueelle toteutettavat tuulivoimalat. Edellä mainittujen toimintojen vaikutuksia ja niiden merkittävyyttä arvioidaan suhteessa hankealueiden nykytilaan.

YVA-selostuksessa tarkastellaan lisäksi vaikutuksia muun muassa maankäyttöön, luonnonympäristöön, maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Vaikutuksia ihmisten elin- oloihin arvioidaan edellä mainituista arvioinneista saatujen tulosten perusteella. Vai- kutuksia arvioidaan myös turvallisuus-, onnettomuus- ja ympäristöriskien tunnistami- sen ja ennaltaehkäisemisen näkökulmasta.

Yhteysviranomainen asettaa aikanaan arviointiselostuksen julkisesti nähtäville. Me- nettely on siis sama mitä arviointiohjelman kohdalla. Nähtävilläolon aikana yhteysvi- ranomainen pyytää siitä lausuntoja ja halukkaat voivat esittää siitä mielipiteensä. Yh- teysviranomainen kokoaa lausunnot ja mielipiteet ja antaa sen jälkeen oman lausun- tonsa, mihin YVA-menettely päättyy.

YVA:n aikataulu ja osallistuminen

Alla olevassa kaaviossa (Kuva 2) on esitetty YVA-menettelyn alustava aikataulu. Ai- kataulukaaviossa on esitetty myös käynnissä olevan asemakaavoituksen aikataulu.

YVA:n aikataulu on synkronoitu käynnissä olevan asemakaavoitustyön kanssa. Arvi- ointiohjelman yleisötilaisuus pidetään Iitin kunnanvirastossa marraskuussa 2013. Ar- viointiohjelma on nähtävillä marras - joulukuun 2013, jolloin kaikki asianomaiset voi- vat jättää mielipiteensä yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomainen antaa lausuntonsa tästä arviointiohjelmasta tammikuussa 2014.

YVA-selostus valmistuu alustavan aikataulun mukaan keväällä 2014, jolloin se asete- taan nähtäville. Selostusvaiheessa järjestetään vastaavasti nähtävilläolo ja yleisötilai- suus Iitissä. Selostuksen nähtävilläolo on aikataulutettu huhti - kesäkuulle 2014. YVA- menettely päättyy yhteysviranomaisen lausuntoon arviointiselostuksesta elokuussa 2014.

YVA-ohjelma on myös katsottavissa KymiRingin sekä Kaakkois-Suomen ELY- keskuksen internetsivuilta. Vastaavasti selostus on sen valmistuttua saatavissa inter- net-sivujen kautta.

Kuva 2. YVA:n ja asemakaavoitustyön aikataulu.

SISÄLTÖ

YHTEYSTIEDOT ... 2

TIIVISTELMÄ ... 3

1 HANKKEEN TARKOITUS JA YLEISKUVAUS ... 8

1.1 Hanke ... 8

1.2 Hankkeen perustelut ... 8

1.3 Hankkeesta vastaava ... 9

1.4 Hankkeen sijainti ... 9

2 YLEISTIETOA AJOHARJOITTELURADOISTA ... 9

3 YLEISTIETOA MOOTTORIURHEILUSTA ... 10

3.1 Moottoriurheilu Suomessa ... 10

3.2 Nykyiset moottoriurheiluradat Suomessa ... 10

3.3 Yleisimmät moottoriurheilulajit ... 11

3.3.1 Autourheilu ... 11

3.3.2 Moottoripyöräurheilu ... 11

3.3.3 Kiihdytysajo eli Drag Racing ... 12

4 HANKKEEN TEKNISET TIEDOT ... 12

4.1 KymiRingin alueen rakentaminen ... 12

4.2 Moottoriurheiluradat ... 14

4.2.1 Moottoriurheiluajo ... 14

4.3 Ajoharjoitteluradat ... 15

4.4 Varikkoalueet ja tukitoiminnot ... 17

4.5 Suuret yleisötapahtumat ... 18

4.6 Helikopterilentäminen ... 19

4.7 Tuulivoimalat ja lämpökeskus ... 19

4.8 KymiRingin liikenne ... 20

4.9 KymiRingin toiminnasta aiheutuvat päästöt ... 22

4.9.1 Moottoriurheilumelu ... 22

4.9.2 Moottoriurheilun pakokaasupäästöt ... 24

4.9.3 Tuulivoimaloiden maisema- ja välkevaikutukset... 25

4.9.4 Tuulivoimaloiden melu ... 25

4.9.5 Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen ... 26

4.10 Hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset ... 27

4.10.1 Ympäristölupa ... 27

4.10.2 Asemakaava ... 27

4.10.3 Rakennus- ja toimenpideluvat ... 27

4.10.4 Lentoestelupa ... 27

4.11 Liittyminen muihin hankkeisiin ... 27

Valtatie 12 parantaminen ... 27

5 YVASSA TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT ... 29

6 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY ... 29

6.1 Arviointimenettelyn sisältö ja sen tavoitteet ... 29

6.2 Arviointimenettelyn osapuolet ... 31

6.3 Tiedottaminen ja osallistumisen järjestäminen ... 31

6.3.1 Arviointiohjelmasta ja -selostuksesta kuuluttaminen sekä mielipiteiden ja lausuntojen antaminen ... 31

6.3.2 Yleisötilaisuudet ... 32

6.3.3 Sidosryhmätyöskentely ... 32

6.4 Alustava YVA-menettelyn aikataulu ... 32

6.5 Ympäristön nykytilan kuvaamisessa ja vaikutusarviossa käytettävät selvitykset ... 33

7 YMPÄRISTÖN NYKYTILA ... 34

7.1 Maankäyttö ja kaavoitus ... 34

7.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ... 34

7.1.2 Kaavoitus ... 34

Maakuntakaava ... 34

Energiamaakuntakaava ... 36

Yleiskaava ... 37

Asemakaavoitus ... 39

Rakennusjärjestys ... 40

7.2 Asutus ja muut lähialueen toiminnot ... 40

7.3 Liikenne ... 42

7.4 Melu ... 43

7.5 Ilmanlaatu ... 45

7.6 Maisema ja kulttuuriympäristö... 45

7.6.1 Maisemarakenne ja maisemakuva ... 45

7.6.2 Kulttuuriympäristö ... 46

7.6.3 Kiinteät muinaisjäännökset ... 47

7.7 Maa- ja kallioperä sekä pohjavesi ... 49

7.7.1 Kallioperä ... 49

7.7.2 Maaperä ... 49

7.7.3 Pohjavesi ... 50

7.8 Pintavedet ... 51

7.9 Luonnonympäristö ja suojelukohteet ... 52

7.9.1 Kasvillisuus ja eläimistö ... 52

7.9.2 Suojelukohteet ja arvokkaat harjualueet ... 53

8 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ... 55

8.1 Selvitettävät ympäristövaikutukset ... 55

8.2 Ehdotus vaikutustarkastelualueen rajaukseksi ... 56

8.3 Vaikutusten merkittävyyden arviointi ... 56

8.4 Hankkeen vaikutukset ja arviointimenetelmät ... 56

8.4.1 Vaikutukset maankäyttöön... 56

8.4.2 Vaikutukset elinkeinoihin ... 57

8.4.3 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön ... 57

8.4.4 Melun vaikutukset ... 57

8.4.5 Liikenteen vaikutukset ... 59

8.4.6 Vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun ... 60

8.4.7 Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ... 60

8.4.8 Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pohjaveteen ... 61

8.4.9 Vaikutukset pintavesiin ... 61

8.4.10 Vaikutukset luonnonoloihin ... 62

8.4.11 Yhteisvaikutukset ... 62

8.5 Haittojen torjunta ja lieventäminen ... 62

8.6 Epävarmuustekijät ... 62

8.7 Vaihtoehtojen vertailu ja toteutuskelpoisuuden arviointi ... 62

8.8 Vaikutusten seuranta ... 63

9 LÄHTEET ... 64

Kartta- ja paikkatietoaineistot:



http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1_20120501



1 HANKKEEN TARKOITUS JA YLEISKUVAUS

1.1 Hanke

KymiRing Oy suunnittelee hanketta, joka koostuu kuljettajakoulutus- ja moottoriurhei- lukeskuksesta. Keskuksen nimi on KymiRing. KymiRing sijaitsee Iitin kunnan Tillolas- sa, Niinimäen kylässä, valtatie 12 pohjoispuolella, noin 180 hehtaarin alueella. Kymi- Ring on tarkoitus toteuttaa useassa vaiheessa ja tavoitteena on toiminnan aloittami- nen vuonna 2016.

KymiRingin kuljettajakoulutuskeskus käsittää monipuolisen ajoharjoitteluradan, jossa voidaan toteuttaa raskaan liikenteen, pelastus- ja puolustusvoimien ajoneuvojen ajo- koulutusta sekä siviililiikenneajoneuvojen ajoharjoittelua. Moottoriurheilutoiminnalle suunniteltava kokonaisuus koostuu noin 4,9 kilometriä pitkästä asfaltoidusta moottori- radasta, jonka yhteyteen kuuluu rallicrossrata. Lisäksi alueelle suunnitellaan karting- rata sekä motocross-, speedway- ja endurorata. Tavoite on, että alueella voidaan harjoitella kokonaisvaltaisesti eri moottoriurheilulajeja sekä järjestää kilpailuja.

KymiRingin alueelle on tarkoitus toteuttaa rakennushankkeita, jotka käsittävät mm.

hotellin, yrityspuiston, erillisiä tukitoimintatiloja sekä varikkoalueen ja palvelukeskuk- sen. Moottoriradan yhteyteen rakennetaan 300 metriä pitkä varikkorakennus, joka si- sältää toimisto-, kahvila- ja ravintolatilat. Myös muita ratoja varten rakennetaan tarvit- tavat tukitoimintotilat, jotka käsittävät huolto- ja varikkorakennukset. Moottoriurheilu- keskuksen lisäksi hankealueelle toteutetaan tapahtumakenttä, joka sijoittuu moottori- radan sisäalueelle.

KymiRingin alueelle toteutetaan energia- ja lämmöntuotantoa varten erillisinvestointi- na mahdollisesti tuulivoimaloita sekä alueellinen noin 2 - 3 MW lämpökeskus. Tuuli- voimaloita on tarkoitus rakentaa alueelle kaksi kappaletta. Suunniteltujen tuulivoima- loiden teho on 3 MW/turbiini, roottorin halkaisija noin 90 - 110 m ja napakorkeus maksimissaan 150 m.

1.2 Hankkeen perustelut

KymiRingillä on yhteiskunnallista merkitystä, koska suunniteltava ajokoulutuskeskus ja moottorirata mahdollistavat monipuolisen ajokoulutuksen raskaanliikenteenkuljetta- jille. Varsinaisesti ammattipätevyyskoulutuksen edellyttämiä raskaalle ammattiliiken- teelle suunniteltuja ajoharjoitusratoja ei toistaiseksi ole käytössä Suomessa. Kuljetta- jakoulutustoimialalla oletetaan olevan merkittäviä työllisyysvaikutuksia, jotka ovat tar- peellisia Kouvolan alueelle, josta on poistunut rakennemuutosten myötä noin 4500 työpaikkaa.

Ajokoulutustoiminta vaikuttaa myönteisesti kuljettajien työturvallisuuteen ja tätä kautta yleiseen liikenneturvallisuuteen. Lisäksi koulutus edistää työssä jaksamista ja toden- näköisesti vähentää ennenaikaisia työurien loppumisia. Koulutus edesauttaa talou- dellisen ajon omaksumista, jolla on myönteisiä vaikutuksia mm. päästöjen määrän vähentymiseen. KymiRingin ajokoulutus mahdollistaa koulutuspaikkojen lisäämisen ja kehittää myös varsinaista koulutustoimintaa.

Moottoriurheilun kannalta KymiRingillä on myönteisiä vaikutuksia. Usean moottoriur- heilulajin keskittäminen samalle alueelle vähentää tarvetta perustaa yksittäisiä ratoja Etelä-Suomessa. Tällöin moottoriurheilun aiheuttamat ympäristövaikutukset kokonai- suutena tarkasteltaessa todennäköisesti vähenevät, kun ne keskittyvät yhdelle alu- eelle. Alueen sijainti on moottoriurheilun ympäristövaikutusten kannalta erittäin hyvä.

KymiRingiä ympäröi etelä- ja länsipuolelta harjumuodostelma, jolloin harju toimii mm.

luontaisena meluvallina. Lisäksi alueella ei ole asutuskeskittymiä ja lähin yksittäinen asuinkiinteistö sijaitsee KymiRingin eteläpuolella noin kilometrin etäisyydellä. Lähim-

mät lomakiinteistöt ovat noin 1,0 - 3,0 km etäisyydellä KymiRingistä katsottuna poh- joiseen ja itään.

1.3 Hankkeesta vastaava

Hankkeesta vastaa KymiRing Oy, joka on vastuussa hankkeen valmistelusta ja toteu- tuksesta. Hankkeesta vastaavan toiminnanharjoittajan on selvitettävä suunniteltavan toiminnan ympäristövaikutukset. Ympäristövaikutusten arvioinnista vastaa KymiRing Oy:n toimeksi antamana Sito Oy.

1.4 Hankkeen sijainti

KymiRing sijaitsee Iitin kunnan Tillolassa, valtatien 12 pohjoispuolella (Kuva 3). Ky- miRing sijoittuu noin 180 hehtaarin alueella, jonka omistaa lähes kokonaan A. Ahl- ström Oy. Pieni osa hankealueesta on muussa yksityisessä omistuksessa. Iitin kes- kusta sijaitsee noin 5 kilometrin päässä KymiRingistä.

Lähimmät asuinalueet sijaitsevat noin 4 kilometrin päässä KymiRingistä katsottuna länteen. KymiRingiä lähimmät lomarakennukset sijaitsevat Urajärven, Vähäjärven, Kalliojärven ja Ikolanlammen sekä Kontjärven alueilla. Lähin yksittäinen asuintalo si- jaitsee noin kilometrin päässä hankealueesta etelään.

Kuva 3. Hankealueen sijainti.

2 YLEISTIETOA AJOHARJOITTELURADOISTA

Vuoden 2012 lopussa Suomessa oli Trafin hyväksymiä ajoharjoitteluratoja yhteensä 36 kpl. Radat on tarkoitettu ensisijaisesti ajokorttiin tähtäävän kuljettajakoulutuksen ympärivuotiseen harjoitteluun henkilöautoilla. Ratojen tekniikka on pääosin 80-luvulta, joten ne eivät kaikilta osin enää täytä nykyisiä vaatimuksia. Käytännössä ammattipä- tevyyskoulutuksen edellyttämiä ajoharjoittelualueita ei ole riittävästi, jotta se vastaisi nykypäivän kysyntään.

Oleellinen osa siviililiikenteen, puolustusvoimien, hälytysajoneuvokuljettajien ja ras- kaanliikenteen ajoharjoittelussa on ennakoiva-ajo, joka on liikenneturvallisuuden kan- nalta merkittävä taito. Esimerkiksi ammattipätevyyskoulutuksen edellyttämiä, raskaal- le ammattiliikenteelle suunniteltuja, ajoharjoitusratoja ei kuitenkaan toistaiseksi ole käytössä Suomessa. Tiettyjä harjoitteita voidaan suorittaa mm. Huittisissa, Joutsassa ja talvisin eräille lentokentille tilapäisesti tehdyillä rataosioilla. Jurvaan on rakenteilla moottoriradan yhteyteen liukkaankelin harjoitusrata.

Ajoharjoitteluradat on yleensä rakennettu erillisiksi harjoittelualueiksi tai sitten ne si- jaitsevat moottoriurheiluratojen yhteydessä. Nykyisten harjoitusratojen suurin puute on, että niillä ei ole mahdollista saavuttaa riittävää tilannenopeutta ilman turvallisuu- den heikkenemistä. Ajoharjoitukset joudutaan toteuttamaan liian alhaisilla tilanneno- peuksilla, jolloin ajoneuvon käyttäytyminen ei vastaa lainkaan esim. maantienopeuk- sissa tapahtuvia tilanteita. Harjoitusajon alhainen tilannenopeus vähentää myös ta- loudellisen ajon harjoittelumahdollisuuksia. Paineet taloudellisenajotavan harjoitte- luun lisääntyvät erityisesti raskaanliikenteen puolelta, jolle on asetettu 20 % päästö- vähennystavoitteet vuoteen 2020 mennessä.

3 YLEISTIETOA MOOTTORIURHEILUSTA

3.1 Moottoriurheilu Suomessa

Moottoriurheilu on Suomessa aktiivisesti harrastettu ja kilpailtu urheilumuoto. Suo- messa toimii kaksi lajiliittoa: AKK-Motorsport ja Suomen Moottoriliitto (SML). AKK- Motorsport toimii autourheilun ja SML moottoripyörien lajiliittona. Moottoriurheilulla on noin 50 000 harrastajaa ja eri urheilulajeja on useita. Lajien suosio vaihtelee aikakau- sittain ja alueittain. Tyypillistä on, että lajien suosio saattaa vaihdella jopa varsin no- peasti.

AKK-Motorsportin alaisuudessa on 16 moottoriurheilulajia. Tällä hetkellä autopuolella harrastajamäärältään suurimpia lajeja ovat ralli ja jokamiehenluokka. Suomen Moot- toriliiton toiminta käsittää yli 20 eri moottoriurheilulajia, joihin kuuluu useita eri rata-, reitti- ja nopeuslajeja. Moottoripyörissä harrastetuin laji on motocross.

AKK-Motorsportin tavoite on ylläpitää ja edistää autourheilua siten, että kaikille taso- ja ikäryhmille tarjoutuu mahdollisuus harrastaa autourheilua tehokkaasti ja turvallises- ti. Suomen Moottoriliitto pyrkii toiminnallaan kehittämään suomalaista moottoripyörä- urheilua ja auttamaan kerhoja tekemään moottoripyöräurheilusta suosittua ja elämyk- sellistä koko perheen harrastetoimintaa.

3.2 Nykyiset moottoriurheiluradat Suomessa

Moottoriurheiluratoja on Suomessa arviolta noin 120 - 150 kappaletta. Ratojen koko ja toiminta vaihtelevat merkittävästi. Karkealla jaolla moottoriurheiluradat voidaan ja- kaa isoihin moottoriratoihin, karting-ratoihin sekä sorapohjaisiin moottoriurheiluratoi- hin. Huomioitavaa on, että suurimmat moottoriurheilukeskukset voivat koostua kaikis- ta edellä mainituista radoista.

Isot moottoriradat ovat liikeyrityksiä, joiden toiminta on laajaa, monipuolista sekä käy- tännössä ympärivuotista. Tyypillisesti isoissa keskuksissa on muutaman kilometrin pi- tuinen asfaltoitu ajorata, jonka pituutta ja profiilia voi eri lajien mukaan tarvittaessa muokata.

Karting-radat ovat nimensä mukaisesti soveltuvia formula karting-autoille (FK-auto) ja siten näiden ratojen toiminta on yksipuolisempaa verrattuna isoihin moottoriurheilu- keskuksiin. Asfaltoitujen karting-ratojen pituudet vaihtelevat noin 500 metristä hieman yli kilometriin.

Sorapintaiset jokamiesluokan ja rallycross-radat ovat toiminnaltaan monipuolisia moottoriurheiluratoja. Kyseisillä radoilla on mahdollista ajaa sekä autoilla että mootto- ripyörillä. Sorapintaisten ratojen pituudet vaihtelevat, mutta radan pituussuositukseksi annetaan 1200 metriä. Osa jokamiesluokan ja rallycross -radan pinnasta voi olla as- faltoitu. Erityispiirteenä sorapohjaisille radoille ovat motocrossiin tarkoitetut radat, joissa rata koostuu suorien ja kurvien lisäksi korkeista hyppyreistä ja ns. pomp- pusuorista.

3.3 Yleisimmät moottoriurheilulajit

Suomessa harrastetaan aktiivisesti useita eri moottoriurheilulajeja. Ohessa on esitetty lyhyet kuvaukset yleisimmistä lajeista, joita on suunnitelman mukaan mahdollista har- joittaa KymiRingillä.

3.3.1 Autourheilu

Karting on autourheilun suurin nuorisolaji, jossa tehdään perusharjoittelu koko myö- hempää autourheilu uraa varten. Toisaalta karting on myös aitoa kilpaurheilua, jossa voi rakentaa omaa autourheilijan uraa iästä riippumatta. Kartingissa ajatetaan FIA:n maailmanmestaruudesta, ja tämä antaakin laajat mahdollisuudet kehittää ja luoda uraa lajin sisällä.

Crosskart on periaatteessa kartingia vastaava, mutta kehittää kuljettajaa suoraa so- ra- ja ralliautoiluun. Autolla voi ajaa sekä kesällä että talvella, soralla, asfaltilla, lumel- la ja jäällä. Auto on kaikin puolin edullinen ja helppo tapa aloittaa rallicrossin ajami- nen jo nuorena.

Jokamiehenluokka eli Jokkis on harrastajamääriltään suurin autourheilulaji. Jokkis on edullinen kilpa-autoiluluokka, jonka verraten vapaat tekniset säännöt mahdollista- vat kilpailussa käytetyn auton rakentamisen lähes kaikista siviililiikenteessä käytettä- vistä autoista. Luokalle ominainen piirre on, että kilpailuun osallistuvat autot ovat sääntöjen mukaan myyntivelvoitteen alla ja siten kilpailun jälkeen käytävässä ostotar- jousmenettelyssä kaikkien kilpailijalisenssin ja lajitutkinnon omaavien harrastajien os- tettavissa.

Rallicross on rallin ja rata-autoilun yhdistelmä, jossa ajetaan ralliautoa vastaavilla autoilla. Kotimaisessa rallicrossissa luokkia on kolme, Divisioona 1, SRC ja autokros- si. Rallicrossia ajetaan sekä neli- että yksivetoisilla autoilla.

Rata-ajo kattaa useita eri autourheilulajeja, joita ovat mm. Formula Renault, Le- gends, BMW-merkkiluokka ja Vakio 1600 sekä GT3-luokka. Ominaista rata-ajolle on, että sitä voidaan nimensä mukaisesti harjoittaa suurella moottoriradalla. Suomessa on viisi rata-ajoon soveltuvaa moottorirataa, jotka ovat Hämeenlinnan Ahvenisto, Alastaro, Jurvan Botniaring, Vetelin Kemora sekä Virtasalmen Motopark.

3.3.2 Moottoripyöräurheilu

Road Racing, eli ratamoottoripyöräily on asfaltoiduilla kilparadoilla moottoripyörillä ajettava kilpailulaji. Ratapyörät ovat moottoripyöriä, jotka on tarkoitettu ainoastaan ra- tamoottoripyöräilyyn.

Motocross (MX), on maailmanlaajuisesti suosittu ja harrastettu laji, jossa ajetaan luonnonmukaisella alustalla, johon kuuluvat hyppyrit, urat, ylä- ja alamäet. Radan ma- teriaali on hiekkaa tai savea ja radan pituus vaihtelee puolestatoista kahteen kilomet- riin.

Supermoto on sekoitus motocrossia ja ratamoottoripyöräilyä. Supermotoa ajetaan yleensä radalla, joka on asfalttiradan ja maasto-osuuksien yhdistelmä. Yleensä noin

70 prosenttia radan pinnasta on kestopäällystettä ja noin 30 prosenttia soraa. Radas- sa voi olla myös hyppyreitä, jolloin kyseessä on supermoto-cross. Supermotomootto- ripyörät perustuvat teknisiltä ominaisuuksiltaan motocrossissa käytettäviin moottori- pyöriin. Poikkeuksia on rengastuksessa ja jousituksen säädöissä.

Enduro on motocrosspyörillä ajettavaa maastoajoa ns. luotettavuusajoa. Endurossa ajetaan vaihtelevassa maastossa polkuja ja tieuria pitkin. Enduro ei välttämättä vaadi varsinaista radan rakentamista, eli enduroreitin voi periaatteessa perustaa ajamalla riittävästi tiettyä metsäreittiä, johon muotoutuu endurolle soveltuva ajoura.

3.3.3 Kiihdytysajo eli Drag Racing

Kiihdytysajo eli drag race / drag racing on autoilla, dragstereilla ja moottoripyörillä ajettava kiihdytyskilpailu. Kisan tarkoituksena on päästä lähtölinjalta maalilinjalle joko nopeimmin tai mahdollisimman lähelle kilpailijan indeksiaikaa. Drag race -kilpailu on yksinkertainen: Kaksi ajoneuvoa rinnakkaisilla radoilla kisaavat siitä kumpi pääsee nopeimmin lähdöstä maaliin. Normaalisti kiihdytyssuora on neljännesmailin, eli 402,336 metrin pituinen.

4 HANKKEEN TEKNISET TIEDOT

KymiRingin toiminta on suunniteltu koostuvan monipuolisesti eri moottoriurheilulajien harjoitus- ja kilpa-ajosta sekä raskaiden ajoneuvojen, siviililiikenteen ja pelastusajo- neuvojen ajoharjoittelusta. KymiRing koostuu siis kahdesta pääosa-alueesta: kuljetta- jakoulutuksesta ja moottoriurheilusta. Lisäksi alueelle tulee tapahtumakenttä, jossa voidaan järjestää konsertteja, messuja ja muita suurempia yleisötapahtumia.

Kuljettajakoulutus jakautuu moneen osa-alueeseen. Kuljettajakoulutus koostuu ras- kaan liikenteen ajokoulutuksesta, pelastus- ja puolustusvoimien ajoneuvojen sekä ta- valliselle siviililiikenneajoneuvoille tarkoitetusta ajoharjoittelusta.

Moottoriurheilussa on tavoite, että kaikkien eri lajiryhmien toiminnot kootaan yhteen suorituspaikkaan. Laaja rata-alue mahdollistaa monipuolisen ja samanaikaisen laji- harjoittelun.

Molemmissa päätoimialoissa lähtökohtana on monikäyttöisyys, ja avaintekijöinä ovat:

 kansainvälisyys

 kestävä kehitys ja

 monipuolisuus.

4.1 KymiRingin alueen rakentaminen

KymiRingin rakentaminen toteutetaan vaiheittain (Taulukko 1), (Taulukko 2), (Kuva 4). Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluvat maa- ja pohjarakennustyöt, jotka toimivat pe- rustana ajoharjoittelu- ja moottoriradan rakentamiselle. Ensivaiheen rakentaminen käsittää suurilla työkoneilla toteutettavaa maansiirtoa. Lisäksi alueella tullaan tarpeen mukaan toteuttamaan louhintaa. Kiinteistöjen rakentaminen on jaettu osakokonai- suuksiin ja rakentaminen toteutetaan neljässä vaiheessa, alustavan aikataulun mu- kaan vuosien 2016 - 2025 aikana.

Taulukko 1. KymiRingin lähivuosien rakennusvaiheet.

Rakennusvaihe Toteuttamisajanjakso

Maa- ja pohjarakennustyöt 2013* - 2015

Ajoharjoittelurata 2014 - 2015

Moottorirata 2015 - 2016

I rakennusvaihe: varikkorakennukset 2016

*Pohjatutkimukset aloitettu syksyllä 2013.

Taulukko 2. Suunniteltujen rakennuskokonaisuuksien rakennusvaiheet.

Rakennusvaihe Toteuttamisajanjakso

II rakennusvaihe: terminaalirakennus, pääkatsomo/lava, welcome center, motelli ja tukirakennuksia

2018

III rakennusvaihe: kauppa- ja koulutusrakennus, osa yritys- puistoa, katsomorakennelmat ja tukirakennuksia radan käyttäjille

2020

IV rakennusvaihe: Hotelli, loppuosa yrityspuistosta, toybarn - kiinteistöt

2025

Kuva 4. KymiRingin hankealue ja kehitysvaiheet. Hankealueen tiejärjestelyjä on päivi- tetty kuvan tilanteesta. Hankealueen valtatieliittymä on suunniteltu sijaitsevan alueen itäosassa (Katso kappale 4.8).

Moottoriurheilukeskuksen alueelle toteutetaan eri vaiheissa yrityspuisto, jolle vara- taan rakennusoikeutta 60 000 m². Rakennettavat tilat sisältävät tuotannollisia, liike- ja

toimistotiloja. Lisäksi alueelle suunnitellaan rakennettavaksi noin 80 huoneen motelli, noin 250 huoneen hotelli, erillisiä toybarn-kiinteistöjä sekä varikkoalueita ja tukitoimin- tatiloja.

Rakentaminen toteutetaan kestävästi. Tämä tarkoittaa, että rakentamisessa hyödyn- netään mahdollisimman paljon hankealueelta saatavia rakennusmateriaaleja. Esi- merkiksi maamassojen siirto tapahtuu valtaosin hankealueen sisällä, jolla pyritään mahdollisimman alhaiseen hiilijalanjälkeen. Murskauksessa huomioidaan olemassa olevat maa-ainekset hankealueella. Lisäksi rakentamisessa otetaan huomioon paikal- lisuus, esimerkiksi urakkakilpailuissa annetaan painoarvoa paikallisuudelle, hiilijalan- jäljen pienuudelle ja kestävän kehityksen mukaiselle toimintakulttuurille.

4.2 Moottoriurheiluradat

KymiRingille suunnitellaan noin 4,9 kilometriä pitkää asfaltoitua moottorirataa, johon kuuluu rallicrossrata. Lisäksi alueelle on suunnitteilla kartingrata sekä motocross-, speedway- ja endurorata. Tavoite on, että alueella voidaan harjoitella kokonaisvaltai- sesti eri moottoriurheilulajeja. Eri ratojen ominaisuustietoja on esitetty taulukossa (Taulukko 3).

Taulukko 3. KymiRingin moottoriurheiluratojen ominaisuuksia.

Radan tyyppi

Radan pohjan rakenne

Pituus Leveys Korkeus- vaihtelu

Kapasi- teetti

Huomioitavaa

Moottorirata Asfaltti 4900 m 14 - 20 m Alle 18 m Autot 30 kpl, moot- toripyörät 40 kpl

Voidaan jakaa kahdeksi erilli- seksi radaksi.

Rallycross 65 % asfaltti, 35 % sora

1310 m 14 - 20 m Alle 10 m 8 kpl Asfalttiosuudet ovat osa moot- torirataa.

Karting Asfaltti 1400 m 10 m Alle 8 m 40 kpl -

Motocross Sora 1600 m 15 - 25 m Alle 20 m 40 kpl Rata ns. stadion crossrata.

Speedway Sora 398 m 10 - 14 m Alle 1 m 4 kpl Rata on aidattu.

Enduro Sora 4000 m 10 m Alle 20 m 50 kpl Varikkoalue on

motocrossradan yhteydessä.

4.2.1 Moottoriurheiluajo

Moottoriurheilulajeissa käytettävä ajokalusto on määritetty eri kilpailumuotojen la- jisäännöissä. Lisäksi lajisäännöissä määrätään mm. ajoneuvokohtaiset rajoitukset melutasoille.

KymiRingin moottoriradan ajotoiminta on suunniteltu tapahtuvan kello 9.00 - 18.00 välisenä aikana. Ajotoiminnan ajoittaminen kyseiselle ajanjaksolle perustuu turvalli- suustekijöihin. Ajoturvallisuuteen vaikuttaa merkittävästi asfalttipintaiselle radalle kondensoituva vesi, joka voi tehdä radasta arvaamattoman liukkaan. Ilmiö on yleinen aamuisin lämpötilan noustessa. Rata-ajon on suunniteltu päättyvän kello 18.00. Tä- mä johtuu mm. valaistusolosuhteista. Esimerkiksi KymiRingin pääsuora on noin itä- länsisuuntainen, joten myöhäisempänä ajankohtana korostuu tilanne, jossa kuljettaja joutuu ajamaan vastavaloon.

Moottoriurheilutoiminta koostuu monipuolisesti eri moottoriurheilulajeista (Taulukko 4). Moottoriurheiluajo voidaan jakaa harjoitteluajamiseen sekä kilpailutapahtumiin.

Taulukko 4. KymiRingin moottoriurheilutoiminnan lukumäärät.

Moottoriurheilulaji Harjoituspäiviä vuodessa

Kansallisia kilpailupäiviä vuodessa

Kansainvälisiä kilpailupäiviä vuodessa

Promootiota- pahtumia vuodessa

Rata-autot 160 10 10 100

Ratamoottoripyörät 160 10 10 50

Rallycross 10 4 6 10

Motocross, enduro, speedway

300 20 10 20

Drag Race 10 4 3 2

Tyypillisesti harjoitusajossa radalla on vähemmän ajoneuvoja, mutta ajoittain voi olla tilanne, että radalla on maksimimäärä ajoneuvoja. Kilpailutapahtuvat koostuvat yleensä harjoitus- ja aika-ajosta sekä varsinaisesta kilpa-ajosta. Harjoitus- ja aika- ajossa radalla olevien ajoneuvojen lukumäärä on pienempi, koska varsinkin aika- ajossa kuljettajat pyrkivät ajamaan suorituksensa mahdollisimman rauhallisissa olo- suhteissa. Kilpa-ajossa radalla voi olla maksimikapasiteetin sallima määrä ajoneuvo- ja. Ratojen käyttöaste poikkeaa harjoitteluajossa ja kilpailutapahtumissa (Taulukko 5).

Taulukko 5. Esimerkki moottoriradan käyttöasteen enimmäismääristä.

Urheilulaji Ajotapahtuma Arkisin, käyt- töaste ajoneu- voa / tunti

Lauantai, käyt- töaste ajoneu- voa / tunti

Sunnuntai, käyttöaste

ajoneuvoa / tunti

Rata-autot Omatoiminen harjoittelu

1 - 44 10 - 50 5 - 50

Harjoituskilpailut, 1 kerta viikossa

- 44 -

Kilpailupäivät, lukumäärät kau- dessa 6 - 10 kpl

- 15 - 44 15 - 50

KymiRingin moottoriurheilun ajotoiminta on hyvin monipuolista ja alueella on suori- tuspaikat usealle eri moottoriurheilulajille. Eri moottoriurheilulajien välillä on merkittä- viä eroja, jotka heijastuvat myös toiminnasta aiheutuviin ympäristövaikutuksiin. Esi- merkiksi suurempi tehoiset ajoneuvot, kuten rata- ja rallycrossajoneuvot, aiheuttavat suuremman melupäästön kuin karting-ajoneuvot.

4.3 Ajoharjoitteluradat

Alueelle on suunnitteilla erilliset ajoharjoitteluradat raskaille, siviililiikenne- ja pelas- tusajoneuvoille. Ajoharjoitteluradat koostuvat moottoriradan lisäksi rataosuuksista, joilla on erilaisia ominaisuuksia ja mahdollistavat monipuolisten ajoharjoitusten toteut- tamisen sekä laajamittaiset koulutusmahdollisuudet. (Taulukko 6).

Taulukko 6. Ajoharjoitteluratojen ominaisuuksia.

Rataosa Pituus Leveys Harjoitteet Huomioita

Jarrutus- ja väistörata 200 m 60 m Jarrutus suoralla ja kaar- teessa, väistö, pujottelu, jäännösnopeus, reak- tiomatka, vesiliirto

Turva-alueen pituus 200 m

Alamäkirata 150 m 60 m Jarrutus, pysähtymis-

matkat, väistö, peruutus- lähtö ylämäkeen

Turva-alueen pituus 140 m

Ylämäkirata 125 m 15 m Liikkeellelähtö, pidon ja

nopeuden optimointi, peruutusharjoitus

Paluutien pituus 150 m

Kaarrerata 200 m 60 m Kaarreajo, väistö kaar-

teessa, nopeuden sovit- taminen

-

Kiihdytyssuora 1 100 m 14 m Kohtaaminen, pimeäajo, ohitus, hälytysajoneuvon väistö

-

Käsittelykenttä - - Erilaiset peruutukset,

linja-autoharjoitteet, käsittelykokeet

Pinta-ala n. 7 ha

Terminaali - Lastauslaiturin

leveys 30 m

Kytkentä, irrotus, lasta- usharjoitukset, rahdin sidonta- ja kiinnityshar- joitteet

Pinta-ala n. 1050 m2

Taloudellinen ajo 4900 m 20 m - Rata tarkoitettu

myös moottoriur- heiluun

Ajoharjoittelua voidaan toteuttaa ympäri vuoden ja siten harjoituskertojen määrä on merkittävä (Taulukko 7).

Taulukko 7. Ajoharjoittelumäärät vuodessa KymiRingillä.

Ajoharjoittelu Harjoituspäiviä vuodessa

Siviiliajoneuvot 200

Pelastusajoneuvot 200

Raskaanliikenteen ajoneuvot 200

Ajoharjoitteluradat sijoittuvat KymiRingin hankealueen itäosaan ja pääosa harjoittelu- radoista ovat pohjois-eteläsuuntaisia (Kuva 5). Varikkoalueena hyödynnetään vas- taavaa pohjoispuolen varikkoa, jota hyödynnetään myös moottoriurheiluajossa.

Kuva 5. KymiRingin kuljettajakoulutusratojen sijainnit.

4.4 Varikkoalueet ja tukitoiminnot

Moottoriradan yhteyteen rakennetaan 300 metriä pitkä varikkorakennus, joka sisältää varikkotoimintotilojen lisäksi toimisto-, kahvila- ja ravintolatilat. Varikkorakennuksessa on tilat kuljettajakoulutustoimintaan. Tilat ovat kolmessa tasossa ja kerrosala on noin 600 m². Varikkorakennus sijaitsee lähtö-/maalisuoran kohdalla.

Varikkoalueet toteutetaan siten, että ajoneuvojen tankkauksien, öljynvaihtojen ja huoltovoiteluiden yhteydessä polttoaineita, öljyjä tms. ei pääse kulkeutumaan tai kaa-

tumaan suoraan maahan. Kaikki huoltotoiminta tapahtuu asfaltoidulla alustalla ja huoltomaton päällä.

Varsinaista varikkorakennusta ja -aluetta täydennetään alueen pohjoispuolelle sijoi- tettavalla ’motor villagella’, jonne moottoriradan toimintoja käyttävät voivat perustaa henkilöhuoltopisteensä. Varsinaista ajoneuvojen huoltamista ei toteuteta motor villa- ge -alueella, vaan kyseinen toiminta sijoittuu kokonaisuudessaan radan viereiseen varikkorakennukseen ja sen asfaltoidulle alueelle.

Myös muita ratoja varten rakennetaan tarvittavat tukitoimintotilat, jotka käsittävät tar- vittavat huolto- ja varikkorakennukset.

4.5 Suuret yleisötapahtumat

KymiRingin alueella on mahdollista järjestää suuria yleisötapahtumia, kuten konsert- teja, messuja ja muita tilaisuuksia kuten partioleiriä. Tilaisuuksien lukumäärä on si- doksissa moottoriradan muuhun käyttöön, joten niiden määrä on vähäisempi verrat- tuna moottoriurheiluajoon ja raskaanliikenteen ajoharjoitteluun (Taulukko 8).

Taulukko 8. KymiRingin yleisötapahtumien lukumäärät.

Tapahtuma Lukumäärä vuodessa

Konsertit 4

Messut 3

Partioleirit 2

Puolustusvoimien tapahtumat 2

Suuria yleisötapahtumia varten on suunniteltu erillinen 17 hehtaarin tapahtumakenttä, joka sijoittuu moottoriradan sisäpuolelle (Kuva 6). Konsertteja varten rakennetaan erillinen lavarakennelma, joka toimii myös moottoriurheilukatsomona.

Kuva 6. KymiRingin tapahtumakentän sijainti.

4.6 Helikopterilentäminen

Osaan KymiRingin toiminnasta kuuluu, että alueen ilmatilassa lentää yksi tai useampi helikopteri. Helikopterien lentäminen voi liittyä esimerkiksi suuren moottoriurheilukil- pailun kuvaamiseen, mutta kyseeseen voi tulla myös puolustusvoimien harjoittelu. Li- säksi on huomioitava, että alueelle pitää tarvittaessa saada onnettomuustilanteessa pelastushelikopteri.

4.7 Tuulivoimalat ja lämpökeskus

Hankealueelle suunnitellaan toteutettavaksi energiatuotantoa varten erillisinvestointi- na tuulivoimaloita. Tuulivoimahanke pohjautuu Kymenlaakson liiton laatimaan Ky- menlaakson Tuulivoimaselvitykseen 2010. Selvityksessä on kartoitettu tuulivoimatuo- tantoon soveltuvia alueita Kymenlaaksossa. KymiRingin alueelle sijoittuisi 2 kpl tuuli- voimaloita, joiden sijainti on alustavasti suunniteltu olevan alueen länsiosaan. Tuuli- voimalan roottorin halkaisija on noin 90 - 110 m ja napakorkeus maksimissaan 150 m. Tuulivoimalan tuottama energia on tarkoitus hyödyntää suoraan KymiRingin omassa toiminnassa.

Tuulivoimaloiden lisäksi hankealueelle toteutetaan lämmöntuotantoa varten 2 - 3 MW lämpökeskus, joka sijaitsee hankealueen itäosassa. Lämpövoimalalla on tarkoitus tuottaa tarvittava lämpö koko KymiRingin alueelle. Lämpökeskuksen polttoaineena käytetään puuhaketta. Polttoaineena hyödynnetään ensisijaisesti hankealueelta saa- tavaa puuta.

4.8 KymiRingin liikenne

KymiRingin toiminta edellyttää uudet liittymät valtatielle 12 sekä lisäksi alueen sisäi- siä liikennejärjestelyjä. Liikennejärjestelyt vaikuttavat myös lähialueen liikennevirtoihin ja järjestelyihin.

Nykyinen soranottoalueelle ja enduroradalle johtava tasoliittymä valtatiellä 12 ei ole riittävän sujuva ja turvallinen ratkaisu suunniteltujen toimintojen aiheuttamalle autolii- kenteelle, eikä se muutoinkaan vastaa valtatielle 12 asetettuja kehittämistavoitteita.

Tavoitteena on parantaa valtatie 12 tällä osuudella joko ohituskaistatieksi tai keskikai- teella varustetuksi nelikaistaiseksi väyläksi, missä yhteydessä nykyiset tasoliittymät korvataan eritasoliittymäjärjestelyillä.

KymiRingin alueen liikennejärjestelyjen suunnittelussa on otettu huomioon nykytilan- teen ohella muun muassa seuraavat valtatien 12 kehittämistä tällä tieosuudella kos- kevat suunnitelmat ja liikenteelliset selvitykset:

 Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä - Tillola, yleissuunnitelma 2010

 Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltin eritasoliittymä, tiesuunnitelma ja rakennussuunnitelma 15.3.2011

 Valtatie 12 Lahti - Kouvola, Liikennepoliittisen selonteon pilotti, työraportti 16.3.2012

 Valtatie 12 välillä Uusikylä - Suvioja, linjausvaihtoehtojen tarkastelu, Uuden- maan ELY-keskus, raportteja 9/2013.

 Valtatien 6 ja 12 kehittämisen yleissuunnitelma Kouvolan kohdalla (suunnittelu käynnissä).

KymiRingin liikenneyhteyksien suunnittelua varten on selvitetty kolmea periaatevaih- toehtoa alueen liittämisestä valtatielle 12:

1) Uuden KymiRingin aluetta palvelevan eritasoliittymän rakentaminen nykyi- sen levähdysalueen länsipuolelle. Uuden eritasoliittymän ratkaisussa on- gelmana on, että valtatielle 12 Tillola - Keltti välille on jo suunnitteilla usei- ta eritasoliittymiä (Tillola, Kontjärvi, Kivistenmäki, Suvioja, Keltin parannet- tu liittymä). Eritasoliittymiä tulisi noin kahden kilometrin välein eli hyvin ti- heään ottaen huomioon alueen maankäyttö ja sen liikennetarpeet. Ratkai- su olisi kustannuksiltaan kallis ja koska uusi eritasoliittymä ei palvelisi ylei- sen tieverkon liikennettä, tulisivat sen kustannukset pääosin kunnan ja hankkeen toteuttajan osalle.

2) Toinen vaihtoehto on alueen nykyisen yleiskaavan ja valtatielle 12 laaditun Tillola - Keltti tiesuunnitelman mukainen ratkaisu eli alueelle olisi tieyhteys itäpuolelta suunnitellun uuden Kontjärven eritasoliittymän kautta ja lisäksi länsipuolelta olisi kulkuyhteys Niinimäentieltä valtatien alittavan alikulun kautta.

3) Kolmantena vaihtoehtona on selvitetty ratkaisua, missä suunniteltu Kont- järven eritasoliittymä siirrettäisiin noin 700 metriä lännemmäksi Vehkosil- lantien liittymän kohdalle, jolloin se sijoittuisi KymyRingin alueen itäreunal- le ja suhteellisen lähelle raskaiden ajoneuvojen ajoharjoittelualuetta. Li-

säksi alueelle olisi länsipuolelta edellä mainittu yhteys valtatien alikulun kautta Niinimäentieltä.

Toteutettavasta liittymäratkaisusta ei ole vielä tehty päätöksiä, mutta ympäristövaiku- tusten arvioinnissa esitetään käytettäväksi lähtökohtana vaihtoehdon kolme mukaista ratkaisua, jonka katsotaan palvelevan parhaiten KymiRingin alueen liikennetarpeita.

Ehdotettu liittymäratkaisu on esitetty kuvassa (Kuva 7).

Kuva 7. KymiRingin tieverkkosuunnitelma.

KymiRingin liikenne voidaan jakaa ajokoulutuksen sekä moottoriurheilutoiminnan ta- vanomaiseen arkiliikenteeseen sekä erillisten tapahtumien liikenteeseen.

Ajokoulutuskeskuksen päivittäinen toiminta ei todennäköisesti tuota yleisen liikenne- verkon toimivuuteen vaikuttavaa liikennettä. Ajokoulutuskeskuksessa on keskimäärin noin 1000 kävijää viikossa, eli keskimäärin noin 200 kävijää arkipäivässä.

KymiRingin suurtapahtumien kävijämääräksi arvioidaan olevan suurimmillaan noin 100 000 kävijää. Kävijämäärä tarkoittaa koko tapahtuma-ajan kokonaiskävijämäärä.

Muiden viikonlopputapahtumien kävijämäärät vaihtelevat noin 10 000 - 50 000 kävi- jän välillä. Arvioitu kokonaiskävijämäärä kaikissa vuoden tapahtumissa yhteensä on yli 600 000 kävijää.

Arkiviikon aikana KymiRingin liikenteen arvioidaan olevan noin 2650 ajoneuvokäyn- tiä, mikäli suunniteltu maankäyttö toteutuu kokonaisuudessaan. Suurin osa liikentees- tä kohdentuu liikenneaseman käyttöön. Tämän lisäksi alueelle ohjautuu bussi- ja saattoliikennettä sekä järjestäjien ja kilpailijoiden trailereita ja kuorma-autoja. Kymi- Ringin muiden toimintojen ja alueiden liikennöinnin arvioidaan olevan vuorokaudessa 400 - 700 ajoneuvokäyntiä. (Taulukko 9)

Taulukko 9. KymiRingin alueen liikennöinti.

KymiRingin toiminta Arkivuorokausi Tapahtumaviikonlopun

vuorokausi

Ajokoulutuskeskus 150 - 200 -

Moottoriurheilurata 100 2700

Moottoriurheilurata (saatto) - 500

Moottoriurheilurata (bussit) - 60

Liikenneasema 700 1000

Yrityspuisto 400 100

Majoitustoiminta 500 700

Ajoneuvokäyntejä 1800 5100

Liikennetuotos yhteensä 3600 10200

4.9 KymiRingin toiminnasta aiheutuvat päästöt 4.9.1 Moottoriurheilumelu

Moottoriurheilua harrastetaan erityyppisillä ajoneuvoilla, joten harrastus- sekä kilpai- lulajeja on useita erilaisia. Osalla moottoriurheiluajoneuvoista melupäästö on verrat- tavissa tavanomaisiin liikenneajoneuvoihin. Kuitenkin monet ajoneuvot on viritetty te- hokkaiksi, joka aiheuttaa merkittävän melupäästön. Moottoriurheiluajoneuvon pää- asiallinen melulähde on moottori ja pakosarja. Toisin kuin tieliikenteessä, rengasme- lun osuus ei ole kokonaismelutason kannalta merkittävä tekijä.

Yleisesti moottoriurheiluradan ympäristöön leviävän melun kannalta merkittäviä teki- jöitä ovat:

 käytettävät ajoneuvot ja niiden määrä

 ajoneuvon melupäästö

 moottoriurheiluradan sijainti ja sitä ympäröivä maasto.

Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi moottoriurheilun melutasoon vaikuttavat ajoneu- vojen nopeus, ajotyyli sekä kilpailutilanteissa lähtöjen määrä. Melun häiritsevyyteen vaikuttavat myös ajankohta, milloin radalla on toimintaa sekä toiminnan ajallinen kes- to. Moottoriurheilusta aiheutuva melu koetaan todennäköisesti häiritsevämpänä kuin tavanomainen, esimerkiksi tieliikenteen aiheuttama melu.

KymiRingin moottoriurheilutoiminnasta aiheutuvaa melua on selvitetty vuosina 2008 ja 2009 laadituissa ja vuonna 2013 tarkennetussa meluselvityksissä.

Vuoden 2008 ja 2009 meluselvityksissä on tarkasteltu moottoripyörien aiheuttamaa melua (Kuva 8). Kyseisessä selvityksessä ei ollut tiedossa rata-alueen korkeustietoa ja profiilia, joten melumallinnuksessa rata seurailee maastomuotoja, jolloin sen kor- keustaso vaihtelee noin 80 - 97 metrin välillä.

Mallinnuksessa on toteutettu tilanne, jossa päivällä klo 7 - 22 radalla ajaa 40 mootto- ripyörää. 40 moottoripyörän melupäästö on 136 dB. Tässä tilanteessa 55 dB taso ylit- tyy noin 1 km etäisyydellä radasta. Selvityksen perusteella moottoriradasta ei aiheu- du merkittävää melukuormaa lähimmille asuinkiinteistöille.

Kuva 8. Vuoden 2008 meluselvityksessä lasketut melualueet.

Vuoden 2013 meluselvityksessä on ollut käytössä KymiRingin rata-alueen korkeustie- to ja profiili, joka on asetettu alueen maastomalliin. Moottoriurheilun aiheuttamaa me- lua on tarkasteltu autourheilukilpailua kuvaavassa tilanteessa. KymiRingille on asetet- tu kolme eri kilpailuluokkaa ja melupäästö vastaa 30 ajoneuvoa, jotka ajavat voimak- kaasti kiihdyttäen tai nopeaa suoraa. Kukin kilpailulaji ajaa kaksi tuntia, eli mootto- riurheilukilpailu kestää yhteensä kuusi tuntia.

Kilpa-ajotilanteiden kokonaismelupäästöt on esitetty alla olevassa taulukossa, kun radalla on yhtäaikaisesti edellä mainitut ajoneuvojen lukumäärät (Taulukko 10).

Taulukko 10. Autourheilukilpailun melupäästöt.

Laji Kilpailuluokka LWA, dB

kilpailu

Ajoaika kilpailu (h, min)

Autourheilu Locost 143 2 h

Road Sport 144 2 h

Mini1000 133 2 h

Melulaskentojen perusteella moottoriurheilukilpailusta aiheutuu suurin melutaso rata- alueen pohjois- ja itäpuolelle. Näihin suuntiin maasto on melko tasaista, joten äänen etenemiseen vaikuttavat luontaiset esteet ovat vähäiset. Hankealueen etelä- ja länsi- puolella sijaitsevat maastonmuodot estävät melko hyvin meluleviämistä. Eteläpuolella sijaitsevaan lähimpään asuinrakennukseen kohdistuvat melutasot jäävät alle 55 dB.

Lähimmät lomarakennukset sijaitsevat hankealueesta katsottuna luoteessa (Urajärvi), pohjoisessa (Ikolanlampi) ja idässä (Kontjärvi). Laskentojen perusteella moottoriur-

heilun melu ei todennäköisesti aiheuta Urajärven loma‐asutuksen luona 45 dB ylityk- siä (Kuva 9).

Ikolanlammen pohjoisrannalla 45 dB ylitykset ovat mahdollisia. Laskettujen melu- tasojen lähemmän tarkastelun perusteella melutasot olivat 43 - 46 dB lammen rannal- la, joten kyseinen tilanne ei kuitenkaan ole kovin huono. Kontjärven luona melutasot ovat suurempia (46 ‐ 50 dB), kun on laskettu ainoastaan KymiRingin vaikutus (Kuva 9). Huomioitavaa on, että kyseisellä alueella vt 12 vaikutus melutasoon on merkittä- vä, jo pelkästään nykytilanteen liikennemäärillä (katso kappale 7.4).

Kuva 9. Moottoriurheiluajosta aiheutuva melun leviäminen.

Ajoneuvojen aiheuttamaa melua valvotaan jatkuvasti. Radalle menevien ajoneuvojen melutasot mitataan ennen radalle menoa ja melutasoja seurataan ajon aikana. Tässä YVA-menettelyssä tarkennetaan melumallinnuksia ja mallinnusten tuloksia hyödynne- tään melun ympäristövaikutusten arvioinnissa.

4.9.2 Moottoriurheilun pakokaasupäästöt

Ilmaan vapautuvilla päästöillä tarkoitetaan moottoriurheiluajoneuvojen toiminnasta muodostavia päästöjä. Lähtökohtaisesti ajotoiminnasta aiheutuvien päästöjen määrä on suurimmillaan kilpailutilanteissa, jolloin radalla on useaan otteeseen useita ajo- neuvoja. Moottoriurheilun ajotoiminta sisältää nopeita kiihdytyksiä ja jarrutuksia, jol- loin moottori kuormittuu tavallista tieliikenneajoa enemmän. Siten on oletettavaa, että myös ajoneuvojen päästöt ovat suuremmat kuin tieliikenneajossa.

KymiRing sijaitsee tasaisella ja riittävän avoimella maastolla, joten pakokaasupäästö- jen laimeneminen ympäristöön on nopeaa. Pakokaasupäästölähde sijaitsee matalal- la, joten päästöt eivät käytännössä kulkeudu kauas rata-alueelta. Siten on todennä- köistä, että pakokaasuista ei aiheudu merkittävää haittaa lähiympäristöön. Huomioi- tavaa on, että KymiRingin alue sijaitsee lähellä valtatietä, joka on todennäköisesti selvästi merkittävämpi pakokaasujen päästölähde, kuin moottoriurheilutoiminta.

4.9.3 Tuulivoimaloiden maisema- ja välkevaikutukset

Tuulivoimalat aiheuttavat näkyvän elementin maisemassa. Visuaalisten vaikutusten voimakkuus ja havaittavuus riippuvat paljon tarkastelupisteestä ja -ajankohdasta.

Tuulivoimaloiden vaikutukset maisemaan ovat sidoksissa voimaloiden kokoon ja ul- konäköön. KymiRingille suunniteltavat tuulivoimalat ovat varsin korkeita, joten niiden vaikutukset maisemassa voivat ulottua laajalle alueelle. Pimeään vuorokauden- ja vuodenaikaan maisemalliset vaikutukset muodostuvat tuulivoimaloiden lentoesteva- laistuksesta.

Tuulivoimalat voivat aiheuttaa varjostusvaikutuksia lähiympäristöönsä, kun auringon säteet suuntautuvat tuulivoimalan roottoreiden lapojen tiettyyn katselupisteeseen.

Toiminnassa oleva tuulivoimala aiheuttaa tällöin ns. vilkkuvaa varjostusilmiötä. Tuuli- voimaloiden lähistöllä asuvat ihmiset suhtautuvat ilmiöön eri tavoin.

4.9.4 Tuulivoimaloiden melu

Tuulivoimalaitosten käyntiääni koostuu pääosin laajakaistaisesta lapojen aerodynaa- misesta melusta sekä hieman kapeakaistaisemmista sähköntuotantokoneiston yksit- täisten osien melusta. Näistä aerodynaaminen melu on hallitsevin lapojen suuren vaikutuspinta-alan ja jaksollisen ns. amplitudimoduloituneen äänen vuoksi.

Tuulivoimaloiden äänilähde sijaitsee korkealla, jolloin melu leviää laajemmalle kuin vastaavan matalalla sijaitsevan äänilähteen melu. Tuulivoimalaitosten jaksollinen käyntiääni on seurausta siiven pyörimisestä, jossa aerodynaamisen melun taso vaih- telee lavan pyörimisnopeuden mukaan. Lavan ohittaessa maston, siiven aerodynaa- minen melu aiheuttaa sekä äänen heijastumisen että uuden äänen lavan ja tornin vä- liin jäävään ilmakerroksen puristuessa. Maston ja lavan välinen ohitusmelu on sitä voimakkaampaa mitä lähempänä lapa on mastoa.

Tuulivoimalaitoksen melu painottuu matalille taajuuksille. Taustaäänet ja niiden taso vaikuttavat merkittävästi tuulivoimalan äänen havaitsemiseen. Tuulivoimalaitoksen äänen havaittavuutta nostaa taustamelusta poikkeava jaksottaisuus. Tietyissä olo- suhteissa taustamelu saattaa olla niin alhainen, että tuulivoimalaitoksen käyntiääni saattaa peittyä taustamelun alle.

Tuulivoimalan äänen ominaisuudet, kuten voimakkuus, taajuus ja ajallinen vaihtelu, riippuvat tuulivoimaloiden lukumäärästä, niiden etäisyyksistä tarkastelupisteeseen sekä tuulen suunnasta. Tuulivoimaloiden tuottaman äänen leviäminen ympäristöön riippuu maastonmuodoista, kasvillisuudesta ja sääoloista. Tuulivoimaloiden keskeisin meluntorjuntakeino on riittävä etäisyys tuulivoiman ja tarkastelupisteen, kuten asu- tuksen, välillä.

KymiRingille suunnitellut kahden 3 MW tuulivoimalan aiheuttamaa melua on selvitetty laskennallisella melumallinnuksella. Tuulivoimamelun laskennat perustuvat VTT:n tutkimus raportissa esitettyihin lähtötietoihin Vestas V112 tuulivoimalalle. Kyseiset 3 MW tuulimyllyjen napakorkeudet ovat 140 m ja lavan pituus 112 m. Yhden tuulivoi- malan ääniteho LWA on 106,5 dB, lähteestä riippuen saavutetaan joko tuulennopeu- della 8 m/s tai 10 m/s.

Tuulivoimaloiden aiheuttama melu ei ylitä suunnitteluohjearvoja nykyisillä loma- ja asuinalueilla. Merkittävin melukuorma kohdistuu lounaassa sijaitsevalle yksittäiselle asuinkiinteistölle, joka sijaitsee yli 35 dB melualueella (Kuva 10). Melulaskentojen pe- rusteella uusia loma-asuinalueita ei tulisi rakentaa alle 1,3 km etäisyydelle tuulivoima- loista.

Kuva 10. Tuulivoimaloiden aiheuttamat melualueet.

4.9.5 Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen

Moottoriurheilutoiminnasta maaperään aiheutuvat päästöt rajoittuvat yleensä hule- vesien ratojen pinnasta irrottamiin epäpuhtauksiin. Rata-alueelta peräisin olevien hu- levesien epäpuhtaudet eivät poikkea normaaleista maanteiden hulevesien epäpuhta- uksista. Ratojen hulevedet on suunniteltu johdettavaksi öljynerotinkaivoihin, ja tämän jälkeen pääosin imeytettäväksi maaperään.

Toiminnasta aiheutuvat jätevedet, kuten varikkorakennuksen, hotellin ja muiden kiin- teistöjen jätevedet johdetaan viemäriverkkoa pitkin Kouvolan kaupungin jäteveden- puhdistamolle. Jätevesistä ei aiheudu normaalitilanteessa vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen.

Polttoaineiden varastointi, ajoneuvojen tankkaus, öljynvaihto ja huoltovoitelut suunni- tellaan toteutettavaksi siten, ettei polttoaineita ja öljyjä pääse kulkeutumaan maape- rään. Huoltotoiminnasta aiheutuvat jäteöljyt, voiteluaineet ja muut ongelmajätteet ke- rätään ja säilytetään asianmukaisesti ja toimitetaan kierrätykseen. Maaperän tai poh- javeden pilaantuminen voidaan ehkäistä asianmukaisilla suojatoimenpiteillä.

Onnettomuus- ja häiriötilanteessa radalle voi päästä merkittäviä määriä polttonestei- tä, öljyjä tai muita kemikaaleja, jotka periaatteessa voivat kulkeutua hulevesien mu- kana maaperään. Kilpa-ajoneuvojen polttoaine- ja öljysäiliöiden tilavuudet ovat ta- vanomaiseen tieliikenneajoneuvoon verrattuna pienemmät, joten mahdollisen vuodon määrä jää paikalliseksi ja vähäiseksi. Radalla varaudutaan onnettomuustilanteisiin, ja radalle vuotaneet kemikaalit korjataan välittömästi pois jo rataturvallisuudenkin takia.

Onnettomuustilanteessa ajo keskeytetään korjaustoimenpiteiden ajaksi. Onnetto- muustilanteita voidaan ehkäistä ennakkoon valvonnalla ja riskien hallinnalla.

Rakentaminen vaatii kasvillisuuden raivaamista sekä maanpinnan kaivua ja muokka- usta. Hankealue sijoittuu osin vanhoille soranottoalueille, jossa luonnolliset maanpin-

nanmuodot ovat rikottuja. Rakentamisen aikaisella maankaivulla voi olla vaikutusta pohjaveden laatuun tai pinnantasoon, mikäli kaivu ulottuu lähelle pohjaveden pintaa.

Kun maanpinta suurelta osin päällystetään, muuttuvat pohjaveden muodostumisolo- suhteet. Mikäli hulevesien riittävästi imeyttämisestä maaperään ei huolehdita, saattaa muodostuvan pohjaveden määrä vähentyä ja siten vaikuttaa pohjaveden pinnan- tasoon alueella.

4.10 Hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset 4.10.1 Ympäristölupa

Moottoriurheilukeskus ja raskaanliikenteen ajoharjoittelurata edellyttää ympäristösuo- jelulain ja -asetuksen (86/2000, 169/2000) mukaisen ympäristöluvan hakemista. Lu- van myöntää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. YVA-selostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on liitettävä ympäristölupahakemukseen. Uutta toimin- taa ei saa aloittaa ennen kuin ympäristölupa on lainvoimainen tai ympäristölupaviran- omaisilta on saatu lupa toiminnan aloittamiseen.

4.10.2 Asemakaava

Moottoriurheilukeskuksen toteuttamiseksi on laadittava maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 5.2.1999/132) mukainen asemakaava. Asemakaavassa osoitetaan alueen käy- tön ja rakentamisen järjestäminen. Hankealueen asemakaavaprosessi on käynnissä ja sen aikataulu noudattaa YVA-prosessin etenemistä.

4.10.3 Rakennus- ja toimenpideluvat

Rakentamisesta määrätään maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 5.2.1999/132).

Asemakaavassa osoitetun rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa. Ra- kennuksena ei kuitenkaan pidetä kooltaan vähäistä ja kevytrakenteista rakennelmaa tai pienehköä laitosta, ellei sillä ole erityisiä maankäytöllisiä tai ympäristöllisiä vaiku- tuksia. Rakennuslupaa tarvitaan myös varsinaisille varastorakennuksille.

Rakennusluvan sijasta rakentamiseen voidaan hakea toimenpidelupa sellaisten ra- kennelmien ja laitosten, kuten maston, säiliön ja piipun pystyttämiseen, joiden osalta lupa-asian ratkaiseminen ei kaikilta osin edellytä rakentamisessa muutoin tarvittavaa ohjausta.

Rakennusluvan, toimenpideluvan, purkamisluvan ja maisematyöluvan ratkaisee kun- nan rakennusvalvontaviranomainen. Maisematyölupa voidaan siirtää myös kunnan määräämän muun viranomaisen ratkaistavaksi.

4.10.4 Lentoestelupa

Hanke edellyttää ilmailulain mukaisen lentoesteluvan. Kaikkien yli 30 m korkeiden laitteiden, rakennusten, rakennelmien tai merkkien rakentamiseen tulee olla Liikenne turvallisuusviraston (TraFi) myöntämä lentoestelupa. Tuulivoimaloita koskeva lupa haetaan voimalakohtaisesti erikseen jokaiselle voimalalle. Hakemukseen tulee liittää Finavian lausunto asiasta. Hankkeella tulee olla haettu lentoestelupa ennen rakenta- mista. Suunnitteluvaiheessa hankkeen suhdetta lentoesterajapintoihin voidaan tar- kastella Finnavian laatiman paikkatietoaineiston pohjalta.

4.11 Liittyminen muihin hankkeisiin Valtatie 12 parantaminen

Valtatie 12 parantamiseen liittyy kaksi erillistä tiehanketta:

 Tillola - Keltti, tie- ja rakennussuunnitelma

 Uusikylä - Tillola, yleissuunnitelma.

Valtatien 12 osuudelle Tillola - Keltin eritasoliittymästä on laadittu tiesuunnitelma, jossa määritetään tieosuuden parantamistoimenpiteet.

Tillolan ja Suviojan välisellä osuudella valtatie levennetään nelikaistaiseksi maantien 359 liittymän kohdalta noin 4,5 km päähän Lahden suuntaan. Ajosuuntien väliin ra- kennetaan jatkuva keskikaide.

Napasta tulevan maantien 359 tasoliittymä korvataan eritasoliittymällä ja rampeilla Lahden ja Kouvolan suuntiin. Tulevan eritasoliittymän länsipuolella tie jatkuu Tillolaan valtatien rinnakkaistienä. Rinnakkaistie sijoittuu valtatien pohjoispuolelle, josta se Kontjärven länsipuolelle toteutettavan toisen eritasoliittymän kohdalla siirtyy valtatien eteläpuolelle ja yhtyy nykyiseen rinnakkaistiehen.

Nykyiset valtatien yksityistieliittymät poistetaan. Parannettavalta ja täydennettävältä yksityistieverkolta pääsee jatkossa valtatielle vain rinnakkaistien ja eritasoliittymien kautta. Muuta valtatien liikennettä hitaammat ajoneuvot ja kevyt liikenne ohjataan rin- nakkaistielle. Kevyen liikenteen reittinä rinnakkaistie päällystetään. Linja-autopysäkit sijoitetaan turvallisten liikkumisolosuhteiden vuoksi risteyssiltojen yhteyteen. Hirvien runsaan esiintymisen ja hirvionnettomuuksien takia keskikaidejaksolle suunnitellaan riista-aidat, joilla eläimet johdetaan valtatien ali niille soveltuvan Kontjärven risteyssil- lan kautta.

Keltin eritasoliittymään suunnitellaan ramppijärjestelyt, joilla poistetaan nykyinen lii- kennevaloliittymä. Korvaavilla rampeilla parannetaan liikenteen sujuvuutta erityisesti vilkkaimman liikenteen aikana. Meluhaittoja vähennetään Kontjärven loma-asutuksen ja Keltin eritasoliittymän kohdilla (Kuva 11).

Kuva 11. Vt 12 Tillolla - Keltin eritasoliittymän tiesuunnitelman parantamistoimenpi- teet.

Uusikylä - Tillola yleissuunnitelman kohteena oleva valtatien 12 tieosuus Uusikylä - Tillola (28 km) sijoittuu Lahden ja Kouvolan välille. Tieosuus sijaitsee Nastolan ja Ii- tin kuntien alueilla sekä pieneltä osalta myös Orimattilan kaupungin alueella. Yleis-

suunnitelma on liitetty tieosuuden Tillolla - Keltti tiesuunnitelman ratkaisuun, jossa valtatien poikkileikkaus on keskikaiteellinen nelikaistainen valtatie (Kuva 12).

Valtatie 12 parannetaan välillä Uusikylä - Tillola keskikaiteelliseksi moottoriliikenne- tieksi, jolle on nykyisen Uudenkylän eritasoliittymän lisäksi suunniteltu neljä uutta eri- tasoliittymää (Hiisiö, Jokue, Kausala ja Tillola). Tieosuudelle Uusikylä - Kausala on suunniteltu ohituskaistoja siten, että tielle muodostuu keskikaiteellisia kaksi-, kolmi- ja nelikaistaisia osuuksia. Valtatien itäinen osuus (Kausala - Tillola) on suunniteltu neli- kaistaiseksi.

Kuva 12. Kuvakaappaus yleissuunnitelmasta Jokue - Tillolla kohdalta.

5 YVASSA TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT

Tämän ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tavoitteena on selvittää kuljettaja- koulutus- ja moottoriurheilukeskuksen toiminnasta aiheutuvat vaikutukset. Lisäksi hankkeeseen kuuluu energiatuotannollinen hanke, joka käsittää muutaman tuulivoi- malan sekä lämpökeskuksen rakentamisen. Arviointimenettelyssä tarkastellaan kahta hankevaihtoehtoa, joiden ero liittyy energian- ja lämmöntuotannon rakentamiseen se- kä laajojen rakennushankkeiden toteuttamiseen. Lisäksi tarkastellaan niin sanottua nollavaihtoehtoa eli hankkeen toteuttamatta jättämistä. Lainsäädäntö edellyttää, että ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tulee tarkastella nollavaihtoehtoa eli hankkeen toteuttamatta jättämistä ellei erityisin perustein voida osoittaa, että hank- keen toteuttamatta jättäminen ei ole mahdollista.

VAIHTOEHTO KUVAUS

Vaihtoehto 1 (VE 1) Hankealueelle toteutetaan moottoriurheilu- ja kuljettaja-

koulutuskeskus sekä varikkorakennus.

Vaihtoehto 2 (VE 2) Hankealueelle toteutetaan moottoriurheilu- ja kuljettaja-

koulutuskeskus, varikkorakennus, laajat rakennushank- keet, 2 - 3 MW lämpökeskus sekä kaksi maksimissaan 3 MW tuulivoimalaa.

Nollavaihtoehto (VE 0) Hanketta ei toteuteta.

6 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY 6.1 Arviointimenettelyn sisältö ja sen tavoitteet

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan lain tavoitteena on:

”edistää ympäristövaikutusten arviointia ja vaikutusten yhtenäistä huomioon ottamis- ta suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia”.

Näin pyritään ehkäisemään haitallisten ympäristövaikutusten syntymistä ja sovitta- maan ennalta yhteen eri näkökulmia ja tavoitteita.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen 17.6.2013 tekemän päätöksen (Dnro KASE- LY/7/07.04/2013) mukaan KymiRing-moottoriurheilukeskuksen hankkeessa tulee so- veltaa YVA-lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

Ympäristövaikutusten arviointimenettely jakautuu kahteen päävaiheeseen, jotka ovat arviointiohjelma ja arviointiselostus. Arviointimenettelyn eteneminen on esitetty kaa- viokuvassa (Kuva 13).

Arviointiohjelma

YVA-menettelyn ensimmäisessä vaiheessa laaditaan ympäristövaikutusten arvioin- tiohjelma. Arviointiohjelma on selvitys hankealueen nykytilasta ja suunnitelma (työoh- jelma) siitä, mitä ympäristövaikutuksia selvitetään ja millä tavoin selvitykset tehdään.

Arviointiohjelmassa esitetään perustiedot hankkeesta ja sen aikataulusta, tutkittavat vaihtoehdot sekä suunnitelma tiedottamisesta.

Yhteysviranomainen kuuluttaa arviointiohjelman asettamisesta nähtäville alueen kun- tiin ja pyytää ohjelmasta lausunnot eri viranomaisilta. Myös kansalaiset ja muut tahot voivat esittää mielipiteensä yhteysviranomaiselle nähtävilläoloaikana. Yhteysviran- omainen kokoaa ohjelmasta annetut mielipiteet ja viranomaislausunnot ja antaa nii- den perusteella oman lausuntonsa hankkeesta vastaavalle kuukauden kuluessa näh- tävilläoloajan päättymisestä. Tämän jälkeen ympäristövaikutusten arviointityö jatkuu arviointiselostusvaiheella.

Arviointiohjelman nähtävilläoloaikana järjestetään yleisötilaisuus Iitissä, jossa esitel- lään hanketta ja arviointiohjelmaa.

Kuva 13. Kaavio YVA-menettelyn etenemisestä.

Arviointiselostus

Arviointiselostukseen kootaan YVA-menettelyn yhteydessä tehdyt selvitykset ja arviot hankkeen ympäristövaikutuksista. Keskeistä on vaihtoehtojen vertailu ja niiden toteut- tamiskelpoisuuden arviointi. Selostuksessa esitetään myös arvioinnissa käytetty ai- neisto lähdeviitteineen, arviointimenetelmät, arviointityön epävarmuudet, haitallisten vaikutusten ehkäisy ja lieventäminen sekä vaikutusten seuranta.

Yhteysviranomainen kuuluttaa ja asettaa arviointiselostuksen nähtäville samalla ta- voin kuin arviointiohjelmavaiheessa. Arvioinnin keskeisten tulosten esittelemiseksi järjestetään yleisötilaisuus. Yhteysviranomainen kokoaa selostuksesta annetut mieli- piteet ja viranomaislausunnot ja antaa niiden sekä oman asiantuntemuksensa perus- teella lausuntonsa arviointiselostuksesta kahden kuukauden kuluessa nähtävilläolo- ajan päättymisestä. Arviointimenettely päättyy yhteysviranomaisen arviointiselostuk- sesta antamaan lausuntoon.

YVA-menettely ei ole lupamenettely, vaan sen tavoitteena on tuottaa tietoa päätök- sentekoa varten. Arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto ote- taan huomioon myöhemmässä päätöksenteossa ja lupaharkinnassa.

6.2 Arviointimenettelyn osapuolet

Hankevastaavana toimii KymiRing Oy ja yhteysviranomaisena Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman ja arviointiselostuksen laatimisesta vastaa Sito Oy.

6.3 Tiedottaminen ja osallistumisen järjestäminen

Ympäristövaikutusten arviointimenettely on avoin prosessi, jossa tavoitteena on kan- salaisten tiedonsaannin ja osallistumismahdollisuuksien lisääminen. YVA:ssa osallis- tumisella tarkoitetaan vuorovaikutusta seuraavien tahojen välillä: hankkeesta vastaa- va, yhteysviranomainen, muut viranomaiset, henkilöt joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa sekä yhteisöt ja säätiöt, joiden toimialaa vaikutukset saattavat kos- kea. Osana YVA-menettelyä toteutetaan lainsäädännön edellyttämä virallinen kuule- minen, josta vastaa yhteysviranomainen.

6.3.1 Arviointiohjelmasta ja -selostuksesta kuuluttaminen sekä mielipiteiden ja lausuntojen antaminen

Yhteysviranomaisena toimiva Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskus kuuluttaa sekä arviointiohjelman että arviointiselostuksen asettamisesta näh- täville. Kuulutusilmoitukset julkaistaan hankealueen kuntien ilmoitustauluilla, hanke- alueen sanomalehdissä ja Ympäristöhallinnon yhteisessä verkkopalvelussa (www.ymparisto.fi).

Kuulutuksissa ilmoitetaan, missä arviointiohjelma / -selostus on nähtävillä ja milloin mielipiteitä voi antaa. YVA-asiakirjat asetetaan nähtäville hankealueen kuntiin ja Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen sekä luettavaksi kuntien pääkirjastoihin.

Mielipiteitä ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta ja arviointiselostuksesta voi an- taa yhteysviranomaiselle kuulutuksissa ilmoitettuna aikana sähköisesti (kirjaa- mo.kaakkois-suomi@ely-keskus.fi) tai postitse (Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Kir- jaamo, PL 1041, 45101 Kouvola). Arviointiohjelma ja -selostus ovat nähtävillä vähin- tään 30 ja enintään 60 päivää.

Lisäksi yhteysviranomainen pyytää arviointiohjelmasta ja arviointiselostuksesta kirjal- lisia lausuntoja tarpeellisiksi katsomiltaan tahoilta. Yhteysviranomainen kokoaa saa-