Purmonjoen vesistöalueella
Sisällys
1 Taustaa ...3
2 Vesistön kuvaus ...4
2.1 Yleistä ... 4
2.2 Hydrologia ... 8
2.3 Maankäyttö ... 9
2.4 Asutus ja kulttuuriperintö ... 10
2.5 Kaavoitus ... 12
2.6 Tulvasuojelu ja vesistöjen käyttö ... 13
2.7 Tulvavesien pidättäminen valuma-alueella ... 15
3 Historiallinen tulvatieto ... 15
3.1 Toteutuneet tulvat ... 15
3.2 Arvio toteutuneiden tulvien vaikutuksista nykytilanteessa ... 17
4 Mahdolliset tulevaisuuden tulvat ja tulvariskit ... 17
4.1 Ilmastonmuutoksen vaikutus ... 17
4.2 Muun pitkäaikaisen kehityksen vaikutus tulvariskeihin ... 18
5 Tulvariskin määrittäminen ... 19
6 Tulvariskialueiden tunnistaminen Purmonjoen vesistöalueella ... 19
7 Yhteenveto ... 23
8 Kirjallisuus ja lähteet ... 25
Liitteet ... 27
Liite 1a. Suunniteltu maankäyttö Purmonjoen vesistöalueella ... 27
Liite 1b.Suunniteltu maankäyttö Purmonjoen vesistöalueella ... 28
Liite 2. Purmonjoen vesistöalueella toteutetut vesistötyöt ja –rakenteet. ... 29
Liite 3. Ilmastonmuutoksen vaikutukset hydrologiaan Lapuanjoella ... 30
Tulvariskien alustavaan arviointiin liittyvä tulvasanasto ja maa- ja metsätalousministeriön muis- tio: ”Merkittävän tulvariskialueen kriteerit ja rajaaminen” ovat saatavissa Internet-sivuilta:
www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa/tulvat
Koonnut: Elina Latvala & Katja Haukilehto (kpl 1-6), Suvi Saarniaho, Liisa Maria Rautio & Merja Mäensivu (kpl 7)
Kartat: Elina Latvala, Suvi Saarniaho & Maarit Ylihärsilä Kansikuva: Unto Huttu
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
1 Taustaa
Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010) ja siihen liittyvä asetus (659/2010) tulivat voimaan kesällä 2010. Lain tarkoituksena on vähentää tulvariskejä, ehkäistä ja lieventää tulvista aiheutuvia vahin- gollisia seurauksia sekä edistää varautumista tulviin. Lain tarkoituksena on myös sovittaa yhteen tulvariskien hallinta ja vesistöalueen muu hoito ottaen huomioon vesivarojen kestävän käytön sekä suojelun tarpeet. Vesitaloudellisten keinojen ohella kiinnitetään huomiota erityisesti alueiden käy- tön suunnitteluun ja rakentamisen ohjaukseen sekä pelastustoimintaan. Tulvariskien hallinnan ta- voitteena on vähentää vahingollisia seurauksia ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle. Lain ja ase- tuksen avulla toimeenpannaan Euroopan unionin tulvadirektiivi (Direktiivi tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta, Euroopan komissio 2007).
Tulvariskien hallintaan kuuluvat tulvariskien alustava arviointi, mahdollisten merkittävien tulvaris- kialueiden nimeäminen, tulvavaara- ja tulvariskikarttojen laatiminen sekä toimenpiteiden selvittä- minen. Tulvariskien alustavan arvioinnin avulla (määräaika 22.12.2011) etsitään alueet, joilla tul- vista voi aiheutua merkittävää vahinkoa. Näille mahdollisille merkittäville tulvariskialueille laadi- taan tulvavaara- ja tulvariskikartat (määräaika 22.12.2013) sekä tulvariskien hallintasuunnitelmat (määräaika 22.12.2015). Tulvavaarakartalla esitetään tulvan laajuus ja vesisyvyys karttapohjalla tietyllä todennäköisyydellä. Tulvariskikartalla kuvataan puolestaan tietyn suuruisen tulvan aiheut- tamat mahdolliset vahingot, mm. seurauksista kärsivien asukkaiden määrä ja ympäristölle haitalliset kohteet. Tulvariskien hallintasuunnitelmissa esitetään toimenpiteet tulvariskien vähentämiseksi.
Vesistötulvien osalta hallintasuunnitelmat laaditaan vesistöalueille, joilla on yksi tai useampi mah- dollinen merkittävä tulvariskialue.
Tulvariskien alustava arviointi luo tärkeän pohjan tulvariskien hallinnalle. Vesistöalueiden ja me- renrannikon tulvariskien alustavasta arvioinnista huolehtii valtion aluehallintoviranomaisena elin- keino-, liikenne-, ja ympäristökeskus (ELY). Kunnat vastaavat hulevesitulvariskien arvioinnista alueellaan. Lain mukaan tulvariskien alustava arviointi tehdään toteutuneista tulvista sekä ilmaston ja vesiolojen kehittymisestä saatavissa olevien tietojen perusteella ottaen huomioon myös ilmaston muuttuminen pitkällä aikavälillä. Arvioinnissa kerätään tiedot toteutuneista ja mahdollisista tulevai- suuden tulvista ja niiden haitallisista vaikutuksista. Laajoja uusia selvityksiä ei tulvariskien alusta- van arvioinnin yhteydessä tehdä, vaan se perustuu olemassa olevaan tietoon. Vesistöalueiden tulva- riskien alustava arviointi tehdään vesistöalueittain ja meritulvariskien alustava arviointi ELY- keskuksittain. Maa- ja metsätalousministeriö nimeää vesistöalueen ja merenrannikon merkittävät tulvariskialueet elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ehdotuksesta.
2 Vesistön kuvaus
2.1 Yleistä
Purmonjoen vesistöalue (nro 46) sijaitsee Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa ja se kuu- luu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen (kuva 1). Vesistöalue rajoittuu pohjoisessa Ähtävänjoen, etelässä Lapuanjoen ja lounaassa Kovjoen vesistöalueeseen.
Kuva 1. Purmonjoen vesistöalueen sijainti Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella.
(© SYKE; hallinnolliset rajat © Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09)
Purmonjoen vesistöalue sijaitsee etupäässä neljän kunnan alueella; Kauhava, Pedersöre, Evijärvi ja Lappajärvi sekä lisäksi pieniltä osin Uudenkaarlepyyn kunnan alueella. Joen alajuoksusta 40 km kuuluu Pedersören kuntaan ja yläjuoksu 22 km Kauhavan kaupunkiin. Purmonjoki virtaa kaakko- luoteissuuntaisesti. Joen päähaara eli eteläinen haara saa alkunsa Kauhavan Purmojärvestä ja laskee Pietarsaaren kohdalla merenlahdista padottuun Luodon-Öjanjärven tekojärveen Perämeren rannalla.
(Nuotio 2008) Joen pohjoishaara Norijoki saa alkunsa Evijärven kunnan Haapajärvestä ja yhtyy Purmonjokeen Högforsin yläpuolella Forsbyn kylässä. (Länsi-Suomen ympäristökeskus 2000) Purmonjoen vesistöalueen tarkempi sijainti on esitetty kuvassa 2.
Purmonjoen vesistöalue on kooltaan melko pieni. Valuma-alueen pinta-ala on 864 km2 ja sen jär- visyysprosentti on 2,4. Purmonjoen pituus Purmonjärvestä Luodon-Öjanjärveen on 62 km ja korke- usero 64,2 m. (Ekholm 1993, Nuotio 2008) Vesistöalueen suurimmat järvet ovat Purmojärvi (390 ha), Kerttuanjärvi (389 ha) ja Haapajärvi (193 ha).
Kuva 2. Purmonjoen vesistöalueen sijainti. (©SYKE; taustakartta © Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L4659)
Kuva 3. Purmonjoen vesistöalue ja alueen kunnat. (© SYKE; kuntarajat @ Genimap Oy Lupa L4659/02)
Purmonjoen vesistöalue jaetaan viiteen 2. jakovaiheen valuma-alueeseen, jotka on esitetty kuvassa 4.
Kuva 4. Purmonjoen vesistöalueen 2. jakovaiheen valuma-alueet. (© SYKE, ELY-keskukset)
Purmonjoen vesistöalue edustaa nuorta, viimeksi merestä noussutta maisemaa. Alue on siis vanhaa merenpohjaa, joka on aikojen saatossa muuttunut maankohoamisen ja maatumisen seurauksena merenrannikosta kiinteäksi mantereeksi. Maankohoaminen alueella jatkuu nykykäsityksen mukaan noin 0,7 cm vuodessa (Kakkuri 1990). Purmonjoen vesistöalueen maisema on loivapiirteistä ja kor- keuserot ovat pieniä (kuva 5).
Alueen maaperän erityispiirteenä ovat happamat sulfaattimaat, jotka ovat muodostuneet Litorina- vaiheen aikana yli 4000 vuotta sitten. Happamien sulfaattimaiden alemmissa kerroksissa on sulfide- ja, jotka joutuessaan tekemisiin ilman hapen kanssa hapettuvat rikkihapoksi. Näille maille on ni- mensä mukaisesti tyypillistä happamuus ja tavanomaista suurempi rikkipitoisuus. Happamissa oloissa myös metallit liukenevat maasta. Liuenneet metallit sekä veden pH-arvoa laskeva rikkihap- po saattavat aiheuttaa merkittäviä ongelmia vesieliöstölle. Vuonna 1987 tehdyn maaperäkartoituk- sen mukaan 7,8 % Purmonjoen valuma-alueesta on happamia sulfaattimaapeltoja, joista kuivatuk- sen ja ojituksen seurauksena irtoaa happamuutta valumavesiin. Pahimmat hapan-sulfaattimaat sijait- sevat aivan joen alaosalla ja Kauhavan Kortesjärvellä. (Länsi-Suomen ympäristökeskus 2000)
Kuva 5. Korkeussuhteet Purmonjoen vesistöalueella (KM25). (© SYKE, ELY-keskukset; topografia © Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09)
2.2 Hydrologia
Pohjanmaan jokien tapaan Purmonjoelle on tunnusomaista suuret virtaamavaihtelut ja tulvimis- herkkyys. Purmonjoella virtaama on tyypillisesti korkeimmillaan keväisin lumensulamisen seurauk- sena. Kesäisin joen virtaamat ovat tavanomaisesti alhaisia, mutta kasvavat syksyä kohti mentäessä.
Suurimpana ongelmana alueella on siis kevättulvilla virtaaman nopea nousu, mikä on osittain seu- rausta tehokkaasta metsä- ja pelto-ojituksesta sekä virtaamaa tasaavien järvialtaiden vähäisestä mää- rästä (Vesihallitus 1977b). Tulvien torjumiseksi alueella on toteutettu jonkin verran tulvasuojelutöi- tä, joista on kerrottu tarkemmin kappaleessa 2.6 Tulvasuojelu ja vesistöjen käyttö.
Purmonjoen vesistöalueella ei ole tällä hetkellä jatkuvatoimisia vedenkorkeuden tai virtaaman ha- vaintoasemia. Ainoastaan Kerttuanjärven vedenkorkeutta havainnoidaan säännöllisesti yksityisen säännöstelynhoitajan toimesta. Purmojärveltä on päivittäisiä vedenkorkeushavaintoja vuosilta 1983- 1995, jonka jälkeen havaintoja on tehty satunnaisemmin (Länsi-Suomen ympäristökeskus 2004).
Kaikki Purmojärven havainnot on kuitenkin tallennettu ympäristöhallinnon HYDRO-tietokantaan.
Purmonjoella ei suoriteta lumilinjojen, lumen aluevesiarvojen eikä pienten alueiden valunnan ha- vainnointia. Taulukossa 1 on esitetty Purmojärven havaintoaseman vedenkorkeuden tunnusluvut vuosijaksolla 1983-1995.
Taulukko 1. Purmojärven havaintoaseman vedenkorkeuden tunnusluvut vuosijaksolla 1983–1995.
(Länsi-Suomen ympäristökeskus 2004) Vedenkorkeus (N60)
Havaintopaikka MW
[m]
HW
[m]
NW
[m]
MHW
[m]
MNW HW 1/20
[m] [m]
4600100 Purmojärvi 64,31 64,85 64,01 64,66 64,15 65,00 2.3 Maankäyttö
Purmonjoen vesistöalueen maankäyttö on ollut tehokasta ja metsä- ja pelto-ojituksia on alueella tehty paljon. Viimeaikaiset metsäojitukset ovat olleet etupäässä kunnostusojituksia. Purmonjoen jokivarressa esiintyy puustoa ja pensaikkoa, mutta laajemmat metsä- ja suoalueet sijaitsevat vesis- tön latvaosissa. Purmonjoen jokilaaksot ovat voimakasta maatalousaluetta (Kokkolan vesi- ja ympä- ristöpiiri 1991). Purmonjoen vesistöalueesta lähes 90 % on maatalousaluetta ja metsämaata. Raken- netut alueet Purmonjoen vesistöalueella sijoittuvat etupäässä jokivarren tuntumassa oleviin taaja- miin ja kyliin. Taulukossa 2 sekä kuvassa 6 on esitetty Corine 2000-aineiston mukainen maankäyttö Purmonjoen vesistöalueella.
Taulukko 2. Maankäyttö Purmonjoen vesistöalueella (Corine 2000)
Maankäyttöluokka Pinta-ala [ha] %
Rakennetut alueet 2 734 3,2
Maatalousalueet 13 858 16,0
Metsät sekä avoimet kankaat ja kalliomaat 61 519 71,2
Kosteikot ja avoimet suot 6 427 7,4
Vesialueet 1 891 2,2
Kuva 6. Corine-aineiston mukainen maankäyttö Purmonjoen vesistöalueella. (© SYKE, ELY-keskukset;
maankäyttö © Corine 2000)
Purmonjoen vesistöalueella ei sijaitse vesipuitedirektiivin mukaisia Natura 2000-alueita, mutta ve- sistöalueella sijaitsee kaksi muuta Natura-aluetta; Pökkäsaaret ja Kalisjön. Purmonjoen vesistöalu- een ylä- ja keskiosalla sijaitsee joitakin pohjavedenottamoita sekä muutamia vedenottamoita, joista ei ole tarkempaa tietoa.
2.4 Asutus ja kulttuuriperintö
Purmonjoen vesistöalue sijaitsee viiden kunnan alueella, mutta pääosin kuitenkin Pedersören ja Evi- järven kuntien sekä Kauhavan kaupungin alueella. Väestön määrän kehittymistä ei ole arvioitu ve- sistöaluekohtaisesti, vaan arviossa käytetään suuntaa-antavasti vesistöalueella olevien kuntien väes- tökehitystä. Taulukossa 3 on esitetty kokonaisuudessaan Pedersören ja Evijärven kuntien sekä Kauhavan kaupungin asukasmäärät vuonna 2009 sekä väestöennusteet vuodelle 2025. Tilastokes- kuksen (2009) arvioiden mukaan asutus tulee kasvamaan Pedersören kunnan alueella ja vähene- mään Evijärven kunnan ja Kauhavan kaupungin alueilla. Purmonjoen vesistöalueella asuu väestöre- kisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisterin (2008) tietojen perusteella reilu 5 600 pysyvä- luonteista asukasta, joista noin 76 % asuu korkeintaan 500 metrin etäisyydellä joesta tai järvestä.
Tämän lisäksi vesistöalueella asuu vajaa 30 tilapäistä asukasta. Asutus on keskittynyt pääasiassa
jokivarren taajamiin ja kyliin, joista suurimmat ovat Pännäinen, Kortesjärvi, Forsby, Purmo ja Lill- by. Asutusta on myös järvien, etenkin Purmojärven ja Kerttuanjärven läheisyydessä. Taajamien, kylien, pienkylien ja maaseutuasetuksen sijoittuminen Purmonjoen vesistöalueella on esitetty ku- vassa 7.
Taulukko 3. Purmonjoen vesistöalueella sijaitsevien kuntien väestö vuonna 2009 ja ennustettu väestökehitys vuoteen 2025. (Tilastokeskus 2009)
Kunta 2009 2025 Muutos
Evijärvi 2 740 2 329 - 15,0 % Pedersöre 10 853 12 259 + 13,0 %
Kauhava 17 648 16 476 - 6,6 %
Yhteensä 31 241 31 064 - 0,6 %
Kuva 7. Yhdyskuntarakenne Purmonjoen vesistöalueella. (© SYKE, ELY-keskukset; asutusalueet©
VTJ/VRK 4/2007)
Kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan ympäristöä, jonka ominaispiirteet ilmentävät kulttuurin vaiheita sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta. Kulttuuriympäristö muodostuu kolmesta erilaisesta osa- kokonaisuudesta; rakennusperintö, kulttuurimaisema ja muinaisjäännökset. Museoviraston laatiman valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnin (2009) perusteella Purmonjoen vesistöalueella olevia valtakunnallisesti merkittäviksi luokiteltuja kulttuuriympäristöjä
kohteita Pännäisissä Pedersöressä, kaksi suojeltua kirkkoa (Purmon ja Kortesjärven kirkko), neljä rakennussuojelukohdetta; yksi joen alajuoksulla Pedersöressä sekä kolme Evijärven Kivijärven ky- lässä. Muinaisjäännösrekisterin irtolöytöjä on pääasiassa vesistöalueen keskiosalla sekä yksi asetuk- sella suojattu vaalittava valtakunnallisesti merkittävä rakennusperintökohde; Laamannintalo (Östen- sön koulukoti).
2.5 Kaavoitus
Tulvariskien hallinnan kannalta kaavoituksen ja muun alueellisen maankäyttösuunnittelun vaiku- tukset koskevat asutusta, elinkeinoa ja muuta rakennettua ympäristöä, mutta lisäksi se koskee luon- nonsuojelualueita ja suojeltuja kohteita.
Purmonjoen vesistöalueella maankäytön strateginen suunnittelu pohjautuu vesistöalueen yläosalla voimassa olevaan ympäristöministeriön 23.5.2008 vahvistamaan Etelä-Pohjanmaan maakuntakaa- vaan sekä vesistöalueen alaosalla ympäristöministeriön 21.12.2010 vahvistamaan Pohjanmaan maakuntakaavaan. Pohjanmaan maakuntakaavoissa on huomioitu tulvaherkät alueet siten, että ky- lämerkintöjä koskeviin suunnittelumääräyksiin on sisällytetty lause: rakentamista ei tule osoittaa tulvaherkille alueille. Vesistöalueen suunniteltu maankäyttö on esitetty liitteessä 1. Etelä- Pohjanmaan maakuntakaava on nähtävillä Etelä-Pohjanmaan liiton Internet- sivuilla;
www.epliitto.fi ja Pohjanmaan maakuntakaava Pohjanmaan liiton Internet-sivuilla;www.obotnia.fi.
Purmonjoen vesistöalueella Pedersören kunnan alueella on voimassa Östensön osayleiskaava, Fors- byn osayleiskaava ja valtatie 8:n oikeusvaikutteinen yleiskaava. Evijärvellä on voimassa Kerttuan- järven rantayleiskaava sekä Haapajärven rantayleiskaava. Vesistöalueella voimassaolevia asema- kaavoja on Kortesjärven, Purmon ja Pännäisen alueilla. Lisäksi vesistöalueella on voimassa Sex- jön, Saarijärven, Haarusjärven ja Kotikankaan ranta-asemakaavat. Purmonjoen vesistöalueella on lisäksi vireillä Lillbyn ja Ala-Purmon osayleiskaavat (Pedersören kunnan kaavoituskatsaus 2010).
Kauhavan Purmojärven osayleiskaavoitus on käynnistymässä, mutta sen aikataulu on vielä epävar- ma (Hakala 2010). Lisätietoja alueen kaavoituksesta on saatavilla kuntien Internet- sivuilta.
Kuvassa 8 on esitetty Purmonjoen vesistöalueella sekä sen läheisyydessä voimassa olevat kaavoi- tukset. Yleiskaavoista kuvassa on esitetty vanhan rakennuslain mukaisesti vahvistetut yleiskaavat (ts. ennen v. 2000 kunnanvaltuuston hyväksymät) sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset, v.
2001- 2007 aikana hyväksytyt yleiskaavat. Asemakaavoitetut alueet kuvassa sisältävät maankäyttö- ja rakennuslain sekä vuoteen 2000 asti voimassa olleen rakennuslain mukaiset asemakaavat. Ranta- asemakaavoja vesistöalueella sijaitsee muutamien järvien ympärillä.
Kuva 8. Yleiskaavat, asemakaavat ja ranta-asemakaavat Purmonjoen vesistöalueella ja sen läheisyydessä. (©
SYKE, ELY-keskukset)
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus antaa lausuntoja alimmasta suositelta- vasta rakentamiskorkeudesta kaavoittajille ja poikkeuslupahakemuksiin. Alin suositeltava rakenta- miskorkeus perustuu keskimäärin kerran 100 vuodessa tapahtuvan tulvan vedenkorkeuteen, johon lisätään jokivesistössä tapauskohtainen lisäkorkeus.
2.6 Tulvasuojelu ja vesistöjen käyttö Tulvasuojelutyöt
Purmonjoen vesistöalueella on tehty runsaasti tulvasuojelutöitä (liite 2.):
- Purmonjokea on perattu vuosina 1910-1914 noin 20 km:n matkalta Timmerforsin ja Fränti- länvälillä haitallisten kevättulvien poistamiseksi vuonna 1909 laaditun suunnitelman mukai- sesti. (Länsi-Suomen ympäristökeskus 2000)
- Vuosina 1934-1935 Purmonjokea on perattu Ylikosken ja Ruohojärvenojan väliltä 7 km:n matkalta vuonna 1922 laaditun suunnitelman mukaisesti. (Länsi-Suomen ympäristökeskus 2000)
- Purmonjoen sivuhaaran Norijoen perkaus tulvahaittojen poistamiseksi suoritettiin vuosina 1970-1979. Perkaus käsitti 25,5 km:n osuuden Purmonjoen haarasta Lappajärven rajaan.
Perkausten hyötyala oli 430 ha peltoa ja 480 ha muuta maata. Hankkeeseen kuului myös Kerttuanjärven vedenpinnan nosto n. 1 metrillä luusuaan rakennetulla säännöstelypadolla.
Lisäksi hanke käsitti järven etelärannan pengerryksen. (Vesihallitus 1977a, Hautala 2010) - Vuosina 1968-1974 toteutettiin Upprensning och invallning av Sundbäck och Purmo åars
nedre lopp- niminen hanke (Sundbäckenin ja Purmonjoen alaosan perkaus ja pengerrys), jo- ka käsitti Sundbäcksån ja Purmonjoen alaosan (plv 0- 41+50) perkauksen, Purmonjoen haa- rojen yhdistämisen Pännäisten kanavalla sekä Sandsundsfjärdenin pengertämisen HW 1/20 toistuvalle tulvalle, pumppaamon rakentamisen ja kuivatusojien kaivun. Hankkeen hyötyala oli 885 ha, josta 345 ha oli peltoa. (Kokkolan vesipiiri 1982, Vesihallitus 1982)
- Purmonjoen eteläisen haaran muuttaminen rakentamalla Pännäisten kanava II:n sai Länsi- Suomen vesioikeuden luvan 10.11.1980. Hanke sisälsi myös Purmonjoen alaosan perkauk- sen. (Kokkolan vesipiiri 1982, Antfolk 2010)
- Vuosina 1993-1996 toteutettiin Purmonjoen suuosan tulvasuojelu Purmonjoen ja Ähtävän- joen tulvasuojeluhankkeena. Hanke käsitti Purmonjoen osalta suuosan pääväylän perkauk- sen Purmonjoen 0-paalulta Storfjärdenin länsirantaa Korvskärsfjärdenille noin 4,1 km:n matkalta sekä Strömmenin perkauksen 2,8 km:n matkalta. Hankkeella saavutettu tulvasuoje- lun hyötyalue oli Purmonjoen varressa 95 ha ja Strömmenin varressa 40 ha. (Kokkolan vesi- piiri 1982, Vikströn & Myllynen 1999)
- Vuosina 2005 - 2009 toteutettiin Purmonjoen keskiosan tulvasuojeluhanke, joka käsitti tul- vasuojeluperkauksia pääuomassa ja Ruohojärven ojassa sekä siivousperkauksia tulvahaitto- jen lisääntymisen ehkäisemiseksi. Lisäksi rakennettiin viisi pohjapatoa. Purmonjoen keski- osan tulva-alueella HQ1/20 mukaiset vedenkorkeudet laskivat 0,6-0,8 m. Hankkeen vaikutuk- sesta tulvat pienenivät tai poistuivat kokonaan noin 500 ha alueella. (Länsi-Suomen ympä- ristökeskus 2004)
- Purmojärven kunnostushanke on aloitettu vuonna 2009 ja sen on määrä valmistua vuonna 2011. Hanke käsittää laajoja ruoppauksia, keskivedenpinnan noston 15 cm:llä rakennettavan pohjapadon avulla, pengerrysten ja pumppaamojen rakentamisen peltojen kuivana pysymi- seksi, vesiensuojelukosteikkoja ja laskeutusaltaita, niittoa, kalaston hoitoa sekä saaren tien virtaama-aukkojen suurentamisen. (Länsi-Suomen ympäristökeskus 2004)
Purmonjoelle ei ole tehty tulvantorjunnan toimintasuunnitelmaa, toisin kuin useille isoimmille ja tulvaherkimmille vesistöille.
Säännöstelyt
Purmonjoen vesistöalueella Kerttuanjärveä säännöstellään Länsi-Suomen vesioikeuden 26.11.1973 antamalla päätöksellä. Säännöstelyluvan haltija on valtio ja säännöstelyä hoitaa paikallinen asukas.
Järven vedenkorkeus vaihtelee n. välillä N43 +58,10 – 58,60 m.
Meneillään olevan Purmojärven kunnostushankkeen yhtenä toimenpiteenä on pohjapadon rakenta- minen järven luusuaan. Pohjapatoon rakennettavalla juoksutusputkella säännöstellään Purmojärven vedenkorkeutta. Talven aikana vesipinta lasketaan niin alas, että lumen sulamisvesille on riittävä varastotila ja keväiset tulvakorkeudet eivät nouse verrattuna nykyiseen tilanteeseen. Hanke on saa- nut Länsi-Suomen ympäristölupaviraston luvan päätöksellä 17.8.2007.
Padot
Purmonjoen vesistöalueella ei ole patoturvallisuuslain mukaan luokiteltuja patoja. Kerttuanjärven säännöstelypadon lisäksi vesistöalueella sijaitsee runsaasti pohjapatoja, jotka pidättävät vettä kuivi- na vuodenaikoina ja parantavat joen virkistyskäyttöä. Purmonjoen vesistöalueella toteutetut vesistö- työt ja –rakenteet on esitetty liitteessä 2.
2.7 Tulvavesien pidättäminen valuma-alueella
Tulvavesien pidättämiseksi Purmonjoen valuma-alueella on 1970- luvun lopulla tehty joitakin toi- menpide-ehdotuksia. Norijoen yläosalle kaavailtiin paisunta-allasta, jonka tilavuus olisi 3-4 milj.
m3. Lisäksi Purmonjoen päähaaraan oli suunnitteilla rakentaa allas tulvavesiä varten, mikäli se olisi mahdollista. Altaan sopivaa sijoituspaikkaa kaavailtiin tuolloin silloisen Kortesjärven kunnan alu- eelta. Kaikkiaan Purmonjoen yläosalle arvioitiin olevan mahdollista rakentaa tarvittava allastila- vuus, 6-8 milj. m3. Lisäksi tulvavesien vähentämiseksi oli 1970- luvun lopulla suunnitteilla Pur- monjoen pohjoisen haaran virtaaman kääntäminen Ähtävänjokeen Överessen kohdalla. Käännöksen toteutuessa Purmonjoen alaosan tulvahuiput olisivat pienentyneet noin 20-30 %. Edellä mainittuja toimenpiteitä ei kuitenkaan ole toteutettu. (Vesihallitus 1977b, Hautala 2010).
3 Historiallinen tulvatieto
3.1 Toteutuneet tulvat
Purmonjoella on esiintynyt toistuvasti tulvia, mutta niitä on kuitenkin havainnoitu melko vähän.
Tulva-aikaisia vedenkorkeushavaintoja on tehty ainakin vuosina 1984, 2000, 2006, 2009 ja 2010.
Havainnot ovat pääasiassa joen alaosalta. Vuodelta 1984 on yksi virtaamahavainto ja lisäksi vuonna 2009 on suoritettu virtaamahavaintoja joen keski- ja alaosalla. Vuoden 1984 kevättulva oli Purmon- joella mittava ja sen voidaan arvioida olleen suuruudeltaan keskimäärin kerran 20 vuodessa toistuva (HW1/20). Tulva-alue Purmonjoella oli tuolloin 900 ha. (Länsi-Suomen ympäristökeskus 2000, Skutnabba 2010, Vaasan läänin seutukaavaliitto 1984). Lisäksi tulvatietoja on dokumentoitu ainakin seuraavina vuosina, mutta niistä ei ole tiedossa tarkempia vedenkorkeushavaintoja:
- Vuonna 1972 Purmonjoen alaosalla tulva-alue oli 100 ha ja Norijoella 900 ha (Vesihallitus 1977a)
- Kevään 1977 tulva-alue oli Purmonjoen alaosalla ja Strömmenin varressa yhteensä 170 ha (Kokkolan vesipiiri 1982)
- Kesällä 1991 kesätulva vahingoitti sadon 200 ha:n alueella. Suuria kesätulvia on ollut lisäksi ainakin vuonna 1995 ja pienempiä 1981 ja 1987. (Länsi-Suomen ympäristökeskus 2000) Kokemusperäisen tiedon perusteella Purmonjoella on esiintynyt tulvia pääasiassa joen keski- ja alaosalla. Tulvista on aiheutunut haittaa pääasiassa viljelysmaille. Rakenteille aiheutuneet tulvava- hingot ovat olleet vähäisiä.
Kuva 9. Kauhavan Ylinevan tulvaa keväällä 2000. (Unto Huttu)
Kuva 10. Kauhavan Aronvainion tulvaa keväällä 2000. (Unto Huttu) Jääpadot
Purmonjoen vesistön erityispiirteisiin kuuluu, että jäät lähtevät liikkeelle ensin yläjuoksulta. Liik- kuvat jäät aiheuttavat ongelmia ruuhkautuessaan alempana jokiuomassa vielä kiinteästi paikallaan
olevien jäiden kanssa. Jokiin syntyvät jääpadot saattavat nostaa vedenpintaa nopeasti. Jääpeitteisen joen vedenjohtokyky on usein huomattavasti huonompi kuin avoimen. Jääpatotulvat ovat siitä on- gelmallisia, että niiden syntyä on vaikea ennustaa. Torjuntakeinoina jääpatoihin voidaan käyttää räjäytystä, sahausta tai konekaivua. Vesistötulvia puolestaan on helpompi ennustaa, mutta niiden torjunnassa joudutaan pääasiassa käyttämään tilapäisiä tulvasuojelurakenteita.
Purmonjoen vesistöalue ei ole erityisen herkkä jääpatojen muodostumiselle ja niitä onkin raportoitu vähän. 1970- luvulla jääpatoja on esiintynyt joen alaosalla, jossa niitä on poistettu räjäyttämällä (Antfolk 2010). Vuonna 2000 yhtenäinen jääkansi rautatien ja Luodonjärven välillä nostatti tulva- veden Pännäisissä ja alikulkutunnelin tie täyttyi vedestä. Myös vuosina 2006 ja 2010 yhtenäinen jääkansi nostatti tulvaveden 8- tien varressa oleville pelloille ja kevyenliikenteen väylälle Pännäisis- sä. (Skutnabba 2010)
3.2 Arvio toteutuneiden tulvien vaikutuksista nykytilanteessa
Purmonjoen vesistöalueen maankäytössä ei ole tapahtunut sellaisia muutoksia viime vuosikymme- ninä, joiden seurauksena alueen tulvariskit olisivat kasvaneet merkittävästi. Alueella ei myöskään ole tehty vesistötoimenpiteitä, joiden seurauksena alueen vesiolosuhteet olisivat jotenkin ratkaise- vasti muuttuneet. Tämän lisäksi huomioiden, että toteutuneet tulvat ovat olleet alueella muutenkin vähäisiä, niin voidaan arvioida, etteivät toteutuneita tulvia vastaavat tulvat nykytilanteessakaan ai- heuta alueella merkittäviä vahinkoja.
4 Mahdolliset tulevaisuuden tulvat ja tulvariskit
4.1 Ilmastonmuutoksen vaikutus
Suomen vesiolosuhteiden arvioidaan muuttuvan merkittävästi ilmastonmuutoksen seurauksesta.
Yleisesti ottaen tulvariskien oletetaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Suomen ym- päristökeskuksessa (SYKE) on tutkittu ilmastonmuutoksen vaikutusta Suomen sääoloihin ja vesis- töjen hydrologiaan.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta keskilämpötilan arvioidaan Suomessa nousevan 3-7 °C vuoteen 2100 mennessä. Sadannan arvioidaan kasvavan 13-26 % . Suomen ilmasto on 1900-luvulla läm- mennyt 0,7 astetta. Vesistöissä on jo havaittavissa monia ilmastonmuutokseen viittaavia muutoksia.
Kevättulvat ovat aikaistuneet, talven virtaamat ovat kasvaneet ja uusia vedenkorkeusennätyksiä on syntynyt paikoin viime vuosina. (Veijalainen ja Vehviläinen 2008, Korhonen 2007)
Ilmaston muuttuessa kasvava sadanta lisää virtaamaa ja valuntaa. Talven valunnan ennustetaan kas- vavan merkittävästi lumen sulamisen ja vesisateiden lisääntymisen takia. Talven lisääntyvät virtaa- mat ovat merkityksellisiä etenkin suppo- ja jääpatojen muodostumisessa. Pohjanmaalla lumimäärien ennustetaan vähenevän, joten keväiset lumensulamistulvat jäävät pienemmiksi. Keväällä tulvahui- pun ennustetaan esiintyvän hieman nykyistä aiemmin. Kesäinen haihdunta lisääntyy keskilämpöti- lojen nousun seurauksena. Kesäaikainen valunta pienenee aiheuttaen vedenpintojen laskua monin
Purmonjoella suurimmat huippuvirtaamat tapahtuvat keväisin lumensulamisen seurauksesta. Yllä mainittujen tutkimustulosten pohjalta voidaan ennustaa, että ilmastonmuutoksen seurauksesta Pur- monjoella kevättulvat aikaistuisivat, mutta pienentyisivät lumenmäärien pienentyessä. Sadannan lisääntyessä kuitenkin virtaamat kasvaisivat muina vuodenaikoina, mikä saattaisi lisätä kesä- ja syystulvia.
Purmonjoen vesistöalueella ei ole tehty tutkimuksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista hydrologiaan.
Purmonjokea lähimpänä oleva vesistöalue, jolle on tehty ilmastonmuutostarkastelua, on Lapuanjoki.
Lapuanjoen tutkimustuloksia voidaan pitää suuntaa-antavina myös Purmonjoelle läheisen sijaintinsa puolesta. Kyseiset tutkimustulokset on esitetty liitteessä 3.
4.2 Muun pitkäaikaisen kehityksen vaikutus tulvariskeihin
Purmonjoen vesistöalueen kunnista Evijärven ja kaupungeista Kauhavan väkiluvun arvioidaan vä- henevän ja Pedersören kunnan asukasluvun kasvavan vuoteen 2025 mennessä. Vaikka tulvista ai- heutuneita merkittäviä vahinkoja on hyvin vähän tiedossa, voidaan olettaa, että suurimmat vahingot aiheutuisivat jokiuoman varrella oleville taajamille ja tiheästi asutuille alueille. Pedersören kunnan asukaslukumäärän kasvu lisää painetta kaavoittaa jokivarrelle sellaisille alueille, joiden tulvaherk- kyydestä ei ole kokemusperäistä tietoa. Tulvavahinkoja pystytään merkittävästi vähentämään suun- nittelemalla maankäyttöä järkevästi ja ohjaamalla rakentamista tulva-alueiden ulkopuolelle. Raken- nuslupia myönnettäessä kunnan viranomaisten tulee huolehtia siitä, ettei rakenteita sijoiteta liian alas.
Turvetuotannon mahdollinen lisääntyminen ja metsätalouden tehostuminen voi äärevöittää jokien virtaamia ja siten lisätä tulvariskejä eri puolilla vesistöä. Lisäksi ojituksella voi olla haitallisia vai- kutuksia veden laatuun sekä jokien ja järvien tilaan. Pitkällä aikavälillä katsottuna alueen pellot painuvat ja kuluvat viljelyn vaikutuksesta. Myös aikaisemmin tehtyjen tulvasuojelutöiden hyötyvai- kutukset vähenevät vähitellen. Penkereet painuvat ja uomat liettyvät. Nämä osaltaan lisäävät tulvi- misherkkyyttä alueella tulevaisuudessa. (Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri 1991)
Länsi-Suomen ympäristökeskus on arvioinut Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2000 julkaise- maa Suurtulvaselvitystä varten keskimäärin kerran 250 vuodessa toistuvan (1/250 a) tulvan aiheut- tamat vahingot. Työssä kartoitettiin kastuvien alueiden laajuus sekä arvioitiin rakennusten, teiden, siltojen ja muiden vahinkojen suuruus HQ 1/250 mukaiselle tulvalle. Tulvavahinkoarviossa kastu- vien alueiden pinta-ala on koko Purmonjoen vesistöalueella arvioitu olevan noin 1 100 ha. Vuoden 1998 hintatasossa Purmonjoen kokonaisvahingot ovat HW 1/250 mukaisella tulvalla noin 0,76 milj.
euroa. (Ollila ym. 2000)
5 Tulvariskin määrittäminen
Tulvariskillä tarkoitetaan tulvan todennäköisyyden ja tulvasta aiheutuvien vahingollisten seurausten yhdistelmää. Tulvariskien hallintalain mukaan tulvariskien merkittävyyttä arvioitaessa tulee ottaa huomioon seuraavat tulvasta mahdollisesti aiheutuvat yleiseltä kannalta katsoen vahingolliset seu- raukset, kuitenkin alueelliset ja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen (Laki 620/2010, 8§ merkit- tävät tulvariskialueet):
1) vahingollinen seurausihmisten terveydelle tai turvallisuudelle;
2) välttämättömyyspalvelun kuten vesihuollon, energiahuollon, tietoliikenteen, tieliikenteen tai muun vastaavan toiminnan pitkäaikainen keskeytyminen;
3) yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja turvaavan taloudellisen toiminnan pitkäaikainen kes- keytyminen;
4) pitkäkestoinen tai laaja-alainen vahingollinen seurausympäristölle; tai 5) korjaamaton vahingollinen seurauskulttuuriperinnölle.
Näiden lisäksi alustavissa arvioinnissa huomioidaan kokemusperäinen tieto eli tieto vesistöalueen aikaisemmista tulvista ja niistä aiheutuneista vahingoista, sekä ilmastonmuutoksen tai muun pitkä- aikaisen kehityksen aiheuttama vaikutus tulvien esiintymiseen.
Kun vesistöalueella ei ole kokemusperäisen tiedon mukaan ollut merkittäviä tulvia, niin voidaan tulvariskialueiden tarkastelu tehdä kevyemmin ilman tulvamallinnusta ns. tunnuslukujen pohjalta eli selvittämällä vesistöalueella sijaitsevat mahdolliset tulvariskikohteet ja niiden määrä. Näin saadaan tehtyä karkea arvio vesistöalueen tulvavahinkopotentiaalista. Jos alueella ei sijaitse merkittäviä ris- kikohteita tai niiden lukumäärä on valtakunnallisesti vertailtuna vähäinen, voidaan tehdä olettamus, että alueella ei myöskään ole merkittäviä tulvariskialueita. Merkittävällä tulvariskialueella tulva aiheuttaa merkittävän uhkan alueen väestölle, tärkeille toiminnoille, omaisuudelle, ympäristölle tai kulttuuriperinnölle.
6 Tulvariskialueiden tunnistaminen
Tässä kappaleessa arvioidaan vesistöalueen tulvavahinkopotentiaalia kartoittamalla ne vesistöalu- eella sijaitsevat kohteet tai alueet, joille tulvat voivat aiheuttaa merkittävää vahinkoa huomioiden kappaleessa 5 esitetyt kriteerit. Kartoituksessa tunnistettujen mahdollisten tulvariskien perusteella voidaan arvioida onko alueella mahdollisesti valtakunnan tai EU:n tasolla mitattuna merkittäviä tulvariskikohteita.
Vesistöalueella sijaitsevien mahdollisten tulvahaavoittuvien kohteiden lukumäärä kartoitetaan hyö- dyntäen erilaisia saatavilla olevia paikkatietoaineistoja, joiden tiedot ovat osittain kuitenkin puut- teellisia ja niiden voidaankin katsoa olevan lähinnä suuntaa-antavia. Tiedot tulisi tarkistaa mahdolli- sen tarkemman tulvariskikartoituksen yhteydessä.
1) Vahingollinen seuraus ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle
lut. Ihmisten terveydelle vahingollinen seuraus voisi olla vedenottamon veden laadun pilaantuminen tulvien seurauksena.
Rakennus- ja huoneistorekisterin (RHR 2008) tietojen sekä peruskarttatarkastelun avulla perusteella Purmonjoen vesistöalueen asutus jakaantuu melko tasaisesti koko vesistöalueelle. Tiheintä asutus on kuitenkin joen alaosalla. Purmonjoen vesistöalueen noin 5 600 asukkaasta noin 4 300 asuu alle 500 metrin etäisyydellä vesistöstä. Tulvariskiä tarkasteltiin suurimpien taajamien osalta. Asuinalu- eiden rakennukset sijaitsevat korkeusmalli/korkeuskäyrä -tarkastelun perusteella pääsääntöisesti vähintään muutamia metrejä keskivedenkorkeuden yläpuolella. Pännäisten taajamassa osa asutuk- sesta saattaa olla tulvavaarassa arvioidulla keskimäärin kerran 1000 vuodessa toistuvalla tulvakor- keudella.
Purmonjoen vesistöalueella sijaitsee kolme terveydenhuoltorakennusta, 12 huoltolaitosrakennusta, neljä päiväkotia ja 19 opetusrakennusta. Korkeusmalli/korkeuskäyrä-tarkastelun perusteella tervey- denhuoltorakennus Pännäisissä saattaa olla tulvavaarassa arvioidulla kerran keskimäärin 1000 vuo- dessa toistuvalla tulvakorkeudella.
2) Välttämättömyyspalvelun pitkäaikainen keskeytyminen
Tarkasteltaessa tulvariskiä yhteiskunnan kannalta tärkeille toiminnoille tarkastelussa otetaan huo- mioon vesistöalueen infrastruktuuri kuten mm. vesihuolto eli talousveden toimittaminen ja jätevesi- en johtaminen ja käsittely, tie- ja rautatieverkostot, kaukolämmön ja sähkön tuotanto sekä jakelu, tietoliikenneverkostot, väestönsuojat sekä pelastustoimen rakennukset.
Purmonjoen vesistöalueella sijaitsee kolme paloasemaa, 26 tietoliikenteen rakennusta sekä kolme energiantuotanto- ja siirtorakennusta. Pännäisten paloasema sijaitsee alle 150 metrin etäisyydellä joesta ja saattaa korkeusmalli/korkeuskäyrä-tarkastelun perusteella olla tulvavaarassa keskimäärin kerran 1000 vuodessa toistuvalla tulvakorkeudella. Purmojärvellä yksi tietoliikenteen rakennus saat- taa olla tulvavaarassa suurtulvalla.
Vesistöalueen läpi kulkevat sekä joen ylittävät merkittävimmät tieyhteydet ovat joen alaosalla kul- keva valtatie 8, kantatie 63 Kauhavalta Ylivieskaan ja Forsbyntie (nro 741) Lappajärveltä Pietarsaa- reen. Joen alaosalla kulkeva valtatie 8 sekä Forsbyntie saattavat olla vaarassa katketa suurtulvalla.
Valtatie 8 katketessa liikenne on mahdollista kierrättää toista reittiä. Vesistöalueen läpi joen alaosal- la kulkee myös Pohjanmaan rata. On kuitenkin epätodennäköistä, että tulva nousisi rautateiden ta- solle, koska rautatiet on yleensä rakennettu korkealle.
3) Yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja turvaavan taloudellisen toiminnan pitkäaikainen keskeytyminen
Tarkasteltaessa tulvariskiä taloudelliselle toiminnalle tarkastelussa otetaan huomioon vesistöalueel- la olevat liiketoiminnot esimerkiksi elintarviketeollisuus ja kemian teollisuus, joiden toimivuus olisi turvattava kaikissa olosuhteissa.
Purmonjoen vesistöalueella ei ole merkittäviä elintarvike- tai lääketeollisuuden toimintoja, joiden toiminnan keskeytyminen aiheuttaisi yhteiskunnalle merkittäviä taloudellisia haittoja.
4) Pitkäkestoinen tai laaja-alinen vahingollinen seuraus ympäristölle
Tarkasteltaessa tulvariskiä ympäristölle tarkastelussa otetaan huomioon kohteet, jotka voivat aiheut- taa tulvatilanteessa ympäristön äkillistä pilaantumista. Tarkastelussa otetaan huomioon mm. IPPC- direktiivin (Integrated Pollution Prevention and Control = Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistäminen) mukaiset teollisuuslaitokset sekä muut ympäristölupavelvolliset toimijat ja lisäksi vesistöalueella olevat VAHTI 2003- erityiskohteet.
Purmonjoen vesistöalueella sijaitsee yksi IPPC-direktiivin mukainen teollisuuslaitos, joka on Etelä- Pohjanmaan Minkinrehu Oy:n Kortesjärven rehutehdas. Vesistöalueella sijaitsee 102 kpl VAHTI 2003 –kohdetta: 83 eläinsuojaa, 15 teollisuuslaitosta, kaksi jätevedenpuhdistamoa (Purmossa ja Kortesjärvellä), yksi huoltoasema (Kortesjärvellä) ja kaksi jätteenkäsittelylaitosta (Lillbyn kaato- paikka ja kompostointialue Kortesjärvellä). Jätevedenpuhdistamo Purmossa sijaitsee noin 150 met- rin päässä joesta. Kaksi eläinsuojaa sijaitsee korkeintaan 50 metrin etäisyydellä joesta. Vesistöalu- een 11 pohjavedenottamoa sijoittuvat pääasiassa vesistöalueen keski- ja yläosalla. Vedenottamot sijaitsevat vesistöjen läheisyydessä. Kaksi vedenottamoa sijaitsee alle 100 metrin etäisyydellä vesis- töstä. Vesistöalueella ei sijaitse vesipuitedirektiivin mukaisia suojelukohteita.
Korkeusmalli/korkeuskäyrä-tarkastelun perusteella ei havaittu sellaisia kohteita, joista aiheutuisi pitkäkestoista tai laaja-alaista vahingollista seurausta ympäristölle arvioidulla keskimäärin kerran 1000 toistuvalla tulvalla.
5) Korjaamaton vahingollinen seuraus kulttuuriperinnölle
Tarkasteltaessa tulvariskiä kulttuuriperinnölle otetaan huomioon alueella sijaitsevat kulttuuriperin- tökohteet. Tulvista voi aiheutua vahinkoa, jos tulvavesi kastelee vanhoja rakennuksia.
Purmonjoen vesistöalueella, Pedersören kunnassa sijaitsee neljä valtakunnallisesti merkittäväksi luokiteltua kulttuuriympäristöä. Näistä Purmon kirkonmäki, Lassfolkin ja Härmälän taloryhmät ja Laamannintalo sekä Östersjön koulukoti sijaitsevat aivan joen läheisyydessä, mutta rakennukset ovat korkeusmallitarkastelun perusteella suojassa suurtulvalta. Vesistöalueella vesistön läheisyydes- sä sijaitsee Purmon suojeltu kirkko, yksi rakennussuojelukohde (Laamannintalon ja Östensjön kou- lukodin alueella) sekä runsaasti muinaisjäännöksiä.
Korkeusmalli/korkeuskäyrä-tarkastelun perusteella Purmonjoen vesistöalueella ei havaittu olevan sellaisia tulville alttiita kohteita, joiden kastumisesta aiheutuisi korjaamatonta vahingollista seuraus- ta kulttuuriperinnölle.
6) Kokemusperäinen tieto
Kokemusperäisellä tiedolla on suuri merkitys arvioitaessa tulvariskien merkittävyyttä. Jos alueella ei ole ollut merkittäviä tulvia tai tulvista aiheutuneita vahinkoja, voidaan olettaa että niitä ei ole odotettavissa tulevaisuudessakaan, olettaen että vesistön vesiolosuhteet tai maankäyttö eivät oleelli- sesti muutu.
joen vesistöalueella tulvista on aiheutunut haittaa pääasiassa viljelysmaille. Rakenteiden ei ole ra- portoitu kärsineen vakavista tulvaongelmista Purmonjoen vesistöalueella.
7) Vesistörakenteiden aiheuttama tulvanuhka
Purmonjoen vesistöalueella ei ole tulvanuhkaa lisääviä vesistörakenteita.
Kuva 11. Purmonjoen vesistöalueella sijaitsevat mahdolliset tulvariskikohteet. (© SYKE, ELY-keskukset;
©Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L4659; © VTJ/VRK 4/2008;©Liikennevirasto/Digiroad 2010)
7 Yhteenveto
Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010) ja siihen liittyvä asetus (659/2010) tulivat voimaan kesällä 2010. Laissa ja asetuksessa on säädetty tulvariskien hallinnan suunnittelusta merkittäville tulvaris- kialueille. Tulvariskien alustavan arvioinnin avulla (määräaika 22.12.2011) etsitään alueet, joilla tulvista voi aiheutua merkittävää vahinkoa. Näille mahdollisille merkittäville tulvariskialueille laa- ditaan tulvavaara- ja tulvariskikartat (määräaika 22.12.2013) sekä tulvariskien hallintasuunnitelmat (määräaika 22.12.2015).
Merkittävän tulvariskialueen nimeämisessä otetaan huomioon tulvan todennäköisyys ja siitä aiheu- tuvat vahingolliset seuraukset. Seurausten merkittävyyttä arvioidaan yleiseltä kannalta. Yksittäiseen vahinkokohteeseen liittyvien omaisuusarvojen suuruus ei ole arvioinnissa ratkaisevaa, vaan merkit- tävälle tulvariskialueelle tunnusomaista on suuri yksittäisten vahinkokohteiden lukumäärä ja sen perusteella merkitys myös yleiseltä kannalta.
Tulvariskien alustavissa arvioinnissa tarkastellaan seuraavia tulvan vahingollisia seurauksia:
vahingollinen seuraus ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle;
välttämättömyyspalvelun kuten vesihuollon, energiahuollon, tietoliikenteen, tieliikenteen tai muun vastaavan toiminnan pitkäaikainen keskeytyminen;
yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja turvaavan taloudellisen toiminnan pitkäaikainen kes- keytyminen;
pitkäkestoinen tai laaja-alainen vahingollinen seuraus ympäristölle; tai korjaamaton vahingollinen seuraus kulttuuriperinnölle.
Tässä raportissa on arvioitu vesistöstä aiheutuvat tulvariskit Purmonjoen vesistöalueella. Arvioin- nissa on mm. kuvattu vesistöalue, kerätty tiedot esiintyneistä tulvista ja niistä aiheutuneista tulvava- hingoista sekä arvioitu mahdollisia tulvia ja tulvariskejä. Yhteenvetona Purmonjoen vesistöalueelle tehdystä alustavasta arvioinnista todetaan seuraavaa:
- Vahingollinen seuraus ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle: Purmonjoen vesistöalueella väestö on jakautuu melko tasaisesti koko valuma-alueella. Suurin osa asuinrakennuksista si- jaitsee korkeusmalli-/korkeuskäyrätarkastelun perusteella muutaman metri keskivedenkor- keuden yläpuolella, joten alueiden ei katsota sijaitsevan tulvavaara-alueella. Alueella on muutamia yksittäisiä vaikeasti evakuoitavia kohteita, jotka voidaan mahdollisesti suojata erikseen.
- Välttämättömyyspalvelun pitkäaikainen keskeytyminen: Purmonjoen vesistöalueella on yksi paloasema, joka on tulvavaarassa suurtulvalla. Alueen tiet voivat suurtulvalla osin katketa, mutta kiertoteitä löytyy.
- Yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja turvaavan taloudellisen toiminnan pitkäaikainen keskey- tyminen: Purmonjoen vesistöalueella ei ole tiedossa tällaista taloudellista toimintaa.
- Pitkäkestoinen tai laaja-alainen vahingollinen seuraus ympäristölle: Purmonjoen vesistöalu- eella ei ole tiedossa merkittäviä tulvariskejä ympäristölle.
- Kokemusperäinen tieto: Purmonjoen vesistöalueella ei ole tiedossa aikaisempia huomattavia vahinkoja aiheuttaneita tulvia.
- Vesistörakenteiden aiheuttama tulvanuhka: Purmonjoen vesistöalueella ei ole merkittäviä tul- variskejä aiheuttavia vesistörakenteita.
Purmonjoen vesistöalueelta ei ehdoteta tulvariskien hallinnasta annetun lain (620/2010) mu- kaisia merkittäviä tulvariskialueita. Tarkasteltavalla vesistöalueella ei ole esiintynyt tulvia, joista olisi aiheutunut tulvariskien hallinnasta annetun lain 8 §:ssä tarkoitettuja yleiseltä kannalta katsoen vahingollisia seurauksia. Vesistöalueella ei ole myöskään arvioitu esiintyvän tulevaisuudessa tulvia, joista aiheutuisi edellä tarkoitettuja vahingollisia seurauksia.
8 Kirjallisuus ja lähteet
Antfolk, L. 2010. Apulaistarkastaja. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Puhelinhaastattelu 28.9.2010.
Aihe: Purmonjoella toteutetut tulvasuojeluhankkeet ja toteutuneet jääpatotulvat.
Ekholm, M. 1993. Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja- sarja A 126. Hel- sinki. 166 s.
Etelä-Pohjanmaan liitto. 2010. [Viitattu 9.9.2010]. Maakuntakaavoitus [Internet-sivusto]. Saatavis- sa:http://www.epliitto.fi/
Hautala, T. 2010. Tarkastaja. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Puhelinhaastattelu 30.9.2010. Aihe:
Purmonjoen sivuhaaran Norijoen perkaus.
Hakala, S. 2010. Insinööri. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Sähköposti18.10.2010. Aihe: Kaavoitus Purmonjoen vesistöalueella.
Euroopan komissio. 2007. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta, 2007/60/EY. Saatavissa:
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:32007L0060:EN:NOT Kakkuri. 1990. GTK. [Viitattu 28.9.2010] Maankohoaminen [Internet-sivusto]. Saatavissa:
http://www.gtk.fi/aineistot/sanasto/isobaasi.htm
Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri. 1991. Keski-Pohjanmaan vedet ja ympäristö. Vesien ja ympäris- tön käytön, hoidon ja suojelun kehittämissuunnitelma. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A71. 134 s.
Kokkolan vesipiiri. 1982. Purmonjoen ja Ähtävänjoen suuosan kunnostus- ja tulvasuojelusuunni- telma (Pedersöre, Pietarsaari).
Korhonen, J. 2007. Suomen vesistöjen virtaaman ja vedenkorkeuden vaihtelut. Suomen ympäristö 45/2007. Saatavissa:http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=266199&lan=fi
Länsi-Suomen ympäristökeskus. 2000. Purmonjoen keskiosan tulvasuojelusuunnitelma.
Länsi-Suomen ympäristökeskus. 2004. Purmojärven kunnostus- ja hoitosuunnitelma.
Maaseutuverkosto. 2009. Happamat sulfaattimaat. Maaseutuverkoston julkaisu.
Museovirasto. 2009. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY [Internet- sivusto]. Saatavissa:http://www.rky.fi/
Nuotio, E. 2008. Etelä-Pohjanmaan vedet nyt ja tulevaisuudessa. LSUra 1/2008. 164 s.
Pohjanmaan liitto. 2010. [Viitattu 9.9.2010]. Maakuntakaavoitus [Internet-sivusto]. Saatavissa:
http://www.obotnia.fi/
Skutnabba, S. 2010. Rakennusmestari. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Puhelinhaastattelu 28.9.2010. Aihe: Purmonjoella esiintyneet tulvat ja jääpadot.
Tilastokeskus. 2009. [Viitattu 18.8.2010]. Väestöennuste [Internet-sivusto]. Saatavissa:
http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=020_vaenn_tau_102_fi&ti=V%E4est%F6ennuste+2009 +i%E4n+ja+sukupuolen+mukaan+alueittain+2009+%2D+2040&path=../Database/StatFin/vrm/vae nn/&lang=3&multilang=fi
Vaasan läänin seutukaavaliitto 1984. Pohjanmaan kevättulvat 1984 – Mitä lehdet kirjoittivat. Sarja D:11. 39 s.
Veijalainen, N. 2009. Ilmastonmuutoksen vaikutus Lapuanjoen yläosan säännösteltyjen järvien ve- denkorkeuksiin ja virtaamiin: Alustavia tuloksia 6/2009. Julkaisematon.
Veijalainen, N. ja Vehviläinen, B. 2008. Ilmastonmuutos ja patoturvallisuus – vaikutus mitoitustul- viin.
Veijalainen, N. ja Vehviläinen, B. 2009. Vesistötulvien muuttuminen ilmastonmuutoksen vaikutuk- sesta. Esitelmä Tulvakartoitukset ja tulvariskien alustava arviointi –päivillä 21.-22.9.2009.
Vesihallitus. 1977a. Pohjanmaan keskiosan vesienkäytön kokonaissuunnitelma. I osa. Vesihallituk- sen tiedotus 123. Helsinki.
Vesihallitus. 1977b. Pohjanmaan keskiosan vesienkäytön kokonaissuunnitelma. II osa. Vesihalli- tuksen tiedotus 123. Helsinki. 231 s.
Vesihallitus. 1982. Pohjanmaan vesistöhankkeiden käyttö. Vesihallituksen monistesarja. 1982:125.
Vikström, R. & Myllynen, K. 1999. Purmonjoen ja Ähtävänjoen suuosan kunnostus ja tulvasuojelu- Velvoitetarkkailu vuosina 1993-1997. Länsi-Suomen ympäristökeskus. Alueelliset ympäristöjulkai- sut 114.
Ympäristöhallinnon tietojärjestelmät. 2010. Suomen ympäristökeskus.
Liitteet
Liite 1a. Suunniteltu maankäyttö Purmonjoen vesistöalueella
Liite 1b.Suunniteltu maankäyttö Purmonjoen vesistöalueella
Liite 2. Purmonjoen vesistöalueella toteutetut vesistötyöt ja –rakenteet.
Liite 3. Ilmastonmuutoksen vaikutukset hydrologiaan Lapuanjoella
Suomen ympäristökeskuksessa tehdyssä tutkimuksessa on Vesistömallijärjestelmällä arvioitu ilmas- tonmuutoksen vaikutuksia hydrologiaan (Veijalainen ja Vehviläinen 2009b). Tutkimuksessa on tarkasteltu useampia vesistöjä, mutta tässä esitetään tulokset vain koskien Lapuanjokea. Laskelmat on tehty ajanjaksoille 2010-39, 2040-69 ja 2070-99. Vertailujaksona on käytetty vuosia 1971-2000.
Tuloksia on laskettu 14 eri ilmastoskenaariolle, jotka on saatu Ilmatieteenlaitokselta. Laskennat on tehty menetelmällä, jossa kuukauden keskilämpötilan ja sadannan muutos lisätään suoraan kunkin päivän vertailujakson havaittuun lämpötilaan ja sadantaan. Menetelmä ei ota huomioon sitä, että erilaiset lämpötilat ja sadannat muuttuvat mahdollisesti eri tavoin, mikä vaikuttaa erityisesti lumen kertymiseen ja rankkasadetulviin. Ilmastonmuutokseen liittyy vielä huomattavia epävarmuuksia, joten tuloksia ei tule käyttää liian yksityiskohtaiseen arviointiin. Tutkimuksessa saatujen tulosten mukaan keväiset tulvavirtaamat Lapuanjoella tulevat suurimpienkin ennusteiden mukaan hieman pienenemään. Kuvassa 1 on esitetty keskivirtaama sekä päivittäinen 30 vuoden jakson maksimivir- taama nykytilanteessa sekä vuosina 2070–2099 Lapuanjoella Kepossa.
Kuva 1. Keskivirtaama sekä päivittäinen maksimivirtaama 30 vuoden jaksolta nykytilanteessa sekä vuosina 2070–2099. Vuosien 2070–2099 keskivirtaamasta ja maksimivirtaamasta on esitetty minimi- ja maksimiske- naario. (Suomen ympäristökeskus 2009)
Vuosien 2070–2099 keski- ja tulvavirtaamasta on esitetty minimi- ja maksimiskenaario. Erityisesti kevään tulvavirtaamat pienenevät ja aikaistuvat, sen sijaan sateiden aiheuttamat tulvat syksyisin ja muinakin vuodenaikoina tulevat kasvamaan. Sateiden aiheuttamat virtaamat saattavat olla jopa ke- väisiä tulvavirtaamia suurempia. Tutkimuksessa on myös arvioitu kerran sadassa vuodessa toistuvia koko vuoden suurimpia tulvavirtaamia. Kerran sadassa vuodessa toistuva tulvavirtaama Kepossa jaksolla 2070–2099 pienenee maksimiskenaarionkin mukaan vähintään 5 % nykytilanteeseen ver- rattuna.
Lähde: Suomen ympäristökeskus 2009. Vesistötulvien muuttuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Suomen ympäristökeskuksen hydrologian yksikön vesistömallilla simuloidut arvot Lapuanjoen vesistöalueelle. Julkaise- maton.
0 50 100 150 200 250 300 350 400
1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12.
Virtaama/Vattenförning (m3/s)
3 /s)
Lapuanjoki/ Lappo å, Keppo 1971-2000 Keskiarvo ja max Medeltal och max 2070-2099
Max.skenaario / Max. scenario Keskiarvo ja max / Medeltal och max
2070-2099
Min.skenaario / Min.scenario Keskiarvo ja max / Medeltal och max
