Menneisyys virkistys- ja opetuskohteena näkymä

TERRA 93: 3, 1981 Kirjallisuutta - Litteratur 129

Menneisyys virkistys- ja opetuskohteena

ROBERT M. NEWCOMB Planning the Past.

Historical Landscape Resources and Recrea­

tion. Dawson-Archon Books, Studies in Histori­

cal Geography, Folestone 1979. ISBN 0-7129- 0816-1. 256 sivua. Hinta f, 8.00.

Laajaa kanna,tuista saaneet Tampereen kauppa­

hallin virastotalon ja Turun Vartiovuorenmäen valtaukset osoittavat, että Suomessakin 1960-lu­

vun historiaton, tietokoneen kylmiin lukuihin pe­

rustuva suunnittelu on kulkemassa tiensä päähän.

Tilalle on tulemassa ihmisen tarpeita ja oikeuksia kunnioittava ajattelutapa, joka vaatii historialli­

sesti merkittävien kohteiden säily,ttämistä niihin sisältyvien ja liittyvien ei-monetääristen arvoj,en vuoksi. Newcomben teos tuo hyvän lisän tämän prosessin ympärillä käytyyn keskusteluun, sillä kirjoittajan päämääränä on osoittaa, että huolelli­

sen -suunnittelun avulla on mahdollista yhdistää merkittävien historiallisten miljöiden - oli sitten kysymys. kivikautisesta kylästä tai 1800-hwun teollisuuslaitoksesta - suojelemiseen tähtäävät päämäärät sekä niiden virkistys- ja opetuskäyttö.

Lähinnä kolmesta erisuuruisesta ja erilais:ta suun­

nittelupolitiikikaa noudattavas:ta maasta, Iso-Bri­

tanniasta, Tanskasta ja Yhdysvalloista, peräisin oleviin esimerkkeihin tukeutumalla Newcomb pyrkii myös osoittamaan, että maantieteilijä ·voi antaa merikittävän panoksen käytännön suunnitte­

lutyöhön. Tämä perus,tuu siihen, että maantietei­

lijä on tietoinen prosesseista, jotka ohjaavat aluei­

den luonteen muuttumista ja pystyy systemaatti­

sesti hahmottelemaan eri aikakausien maisemaan jättämän perinnön.

Rakenteeltaan teos on jakaantunut neljään osaan. Johdannossa kirj,oittaja kuvaa menneisyy­

den muistomerkkien aTvostul{sen yleistä kasvua,

Tiitta, Allan (1981). Menneisyys virkistys- ja opetuskohteena. Terra 93:3, 129–130.

© 2020 kirjoittaja. Kirjoitus on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0) -lisenssillä.

130 Kirjallisuutta - Litteratur

muinaisjäänteiden soveltumista virkistystarkoi­

tuksiin sekä maantieteilijän erityisiä taitoja tehdä menneisyyden maisemat ymmärrettäviksi.

Ensimmäi,sessä varsinai·sessa kappaleessa New­

comb esittelee aluksi lukuisia toimivia, suurelle yleisölle tarkoitettuja historiallisia nähtävyyksiä.

Tässä yhteydessä hän kiinnittää erityistä - ja ansai.ttua - huomiota Själlannissa, Lejren kun­

nassa sijaitsevaan Hjerl Heden ulkoilmamuseoon, jossa kävijällä on ainutlaatuinen tilaisuus tarkas­

tella tanskalaisen kylän kehitystä kivikaudesta 1900-luvun alkuun. Esitellessään eri tyyppisiä menneisyyden muistomerkkejä Newcomb pohtii samalla, miksi ne ovat suosittuja ja miksi ne so­

veltuvat niin hyvin koulutus- ja virkistystarkoi­

tuksiin. Tämän jälkeen tekijä tarkastelee, millä eri menetelmillä Englannissa, Tanskassa ja Yh­

dysvalloissa on pyritty kokoamaan tiedostoja hisrto­

riallisesti merkirttävistä kohteista ja esittää ly­

hyen yhteenvedon näiden maiden muinaismuisto­

jen suojelua ja valvontaa koskevasta lainsäädän­

nöstä. Newcomb pitää erityisen tärkeänä sitä, että historiallisten jäänteiden suojelua vaativart piirit osaavat yhdistää voimansa esimerkiksi ympäris­

tönsuojelijoiden kanssa ajaessaan asioitaan virka­

portaissa.

Toisessa kappaleessa Newcomb jakaa suojeltavat maisemat neljään eri tyyppiin: maaseutu- ja kau­

punkimaisemat, teollisuuden ja julkisen hallinnon (,tekijä käyttää ,tässä yhteydessä ilmaisua »imprint of the state») leimaamat maisemat, ja tarkastelee, miten kukin näistä tyypeistä soveltuu suunnitel­

tuun virkistys- ja opetuskäyttöön. Jako ei ole aivan aukoton ja kattava, mutta se on sovelias kirjan tähtäämän yleiskuvan antamiseen. Jälleen Newcomb esittää lukuisia mielenkiintoisia esi­

merkkejä erityyppi·sistä suojelukohteista sekä kol­

mesta pääkohdemaasta että lukuisista muista maista. Erityisen monipuolisesti hän tarkastelee muinaisten teollisuusalueiden suojelua ja virkis­

tyskäyttöä, sillä hän kantaa jopa huolta siitä, mi­

ten on mahdollista lievi:ttää kurjien työläisasumus­

ten kävijöissä aiheuttamaa esteettistä mielipahaa.

Kiinnostavalla tavalla tekijä esi,ttelee myös suun­

nitelmia suojella alueita sen vuoksi, että ne edus­

tavat maan luontoa aidoimmillaan ja ovat siten tä,rkeitä maan identiteetin jatkuvuudelle.

Viimeisessä kappaleessa Newcomb esittää ar­

vion historiallisesti merkittävien kohteiden suo­

jelun nykytilasta. Hän kohdistaa päähuomionsa kahteen ongelmaan: miten on mahdollista yhdis­

tää toisaalta his:toriatieteen edellyttämä tarkkuus ja suuren yleisön vaatima yleisluontoisuus ja kiin­

nostavuus ja toisaalta julkisen vallan kontrolli- ja suojelulainsäädäntö sekä vapaa yritteliäisyys. Suo­

jelutoimenpHeiden -onnistumisen edellytyksenä hän pitää tarkkaa menneisyyden miljöiden inventointia ja evaluointia. Vasta sitten, kun tämä työ on tehty, Newcomben mukaan on mahdollista päästä todella merkittäviin tuloksiin.

Newcomben teoksella on sekä hyvät että huonot puolensa. Kirja käsittelee ajankohtaista ja tärkeää kysymystä ja valottaa sitä monelta taholta. New­

comben valokuvat, joista useat ovat tosin valitet­

tavan sottuisia, ja diagrammit liittyvät hyvin teks­

tiin, joskaan ne eivät yksinkertaista tai vie sitä eteenpäin. Teos on hyvin kirjoitettu, vaikka toisi­

naan tekijä sortuu hämmentävään sanamaalailuun.

Teoksen suurin heikkous on sen yleisluontoi­

suus. Historiallisen tutkimuksen ideologiset ulottu-

TERRA 93: 3, 1981 vuudet sivuutetaan lähes kokonaan. Tekijä tyytyy luonnehdintoihin kuten »isiemme perintö» eikä pyri vakavissaan vastaamaan kysymyksiin: kenen menneisyys on kyseessä ja kenelle ja kuinka vali­

koidusti sitä näytetään. Suomalaine.n kartanomil­

jöökin herättää luokkatietoisessa työläisessä var­

sin toisenlaisia tuntemuksia kuin aatelisrouvassa.

Kirjoittaja ei ole myöskään kiinnittänyt riittävästi huomiota menneisyyden maisemien suojelua ja suunnittelua käsittelevään teoreettiseen keskuste­

luun. Esimerkiksi Yi-Fu Tuanin nimeä saa turhaan hakea lähdeluet·telosta. Teoksen puutteet selirttyvät kuitenkin suurelta osin sillä, että s.e pyrkii anta­

maan vain yleiskuvan aiheestaan. Tämän tehtä­

vän se täyt-tää varsin mallikkaasti ja on siten hy­

vinkin lukemisen arvoinen.

ALLAN TIITT A Maantiete.en Laitos, Helsingin yliopisto