Kirjeitä Helsingistä, x.

Kirjeitä Helsingistä, x.

Wiikot

^{omat wierineet,}

kesä

^{kultaiucu kulunut,}

käsissä

^{ou kolkko syksy.} Aikain takaa otan taas

termehtääkseui

^{Päijänteen kuun. lukijoita, jos en}

inuuukaau muoksi, niin ainakin

sen,

että

saan sanoa

mielä

elossa

^olemani.

Uutisia

pääkaupuugista eu ole mielä

suurin

^woinut

hankkia siitä siemästä

^syystä,

että masta

wuorokausia

^{pari olen}

maaseuduilta

^pa-

lattuaui kaupungin

ilmoissa

^elänyt.

Kcutiesi

^kui-

teukin

ensiksikin

^lukijoita

^humittaa

^kuulla,että

Hel- sinki

^näkyy oleman aiman entisellään,ei

hiluista-

kaan parempi. Rattaita rätistää mennä ^katuja pitkin ja aiman

entisellä

^{tumallaan ne omat roka-}

huttaa

^{konnat siltä, joka} ei pariiu kuukauteen ole tottunut kuulemaan muuta kuin pääskysten

miscr-

rystä ja leikkimäin lasten iloääniä,

sillä

^enmuuua

kuiu

miehättäwänä waihtcluua

^ole

^saattanut

^pitää

sitä, että ^{joka päimä} olen

kesäkorttierissani ^saanut

kuulla

sitä

^omituista kolkkinaa, jota Nurmijärme- läisten ^{rattaat pitämät,} kun

he

lautoja ja sysiä

Helsinkiin

metämät, ja niitä niin

kosolta

^{ja niin}

monta ^{päimätyötä pannen,} että on maikea ymmär- tää

—

mitä työlvoimia jäljille jääpi maanmiljelykseen.

Ihtä

^pahana

^silmänl

ikkuna kuin cnucukin on

taas katupoitaiu ja muiden

heidän mcrtaistcnsa

tupakanpoltto, ^jota

nurkissa

ja pielissä harjoitta- mat jo polmenkorkuiset kakaratkiu,

siihen

^{miclä tie-}

ten

tahi tictämättänsä

rikkoen kaupunkimme uuden

uutukaista

poliisi-järjestystä mastaan, ^joka kymme- nen markan

sakon ^uhalla

kieltää kaduitta

y.

m.

miskaamasta tulitikkuja

tahi

tupakanpolton jätteitä, joissa mielä tulta ^ou, neumomatta kuitenkin

asian»

omaisia

tallaamalla

tahi

^muulla

^tamoin mielensä

mukaan sammuttamaa», niitä, cnnentuiu pois mis kaarnat,

sillä muutenhan

^uuttera poliisimies

—

_ja

uutteria ue tietysti

»virassaan

^omat!

—

_moipi

saattaa edcsmastauksecn

^pelkästä palaman tulitikun

taikka

^papirossin

miskaamiscsta

^{maikka polttaja}

kuinka

kultaisesti aikoisi sen ensin sammuttaa

^ja

miu

ehkä

^jo

olisi

^ennättänyt

tehoakin.

^Mitämuu-

ten, noiden poikanulikkain tupakaupolttoon tulee, niin eimät korkeat

asianomaiset

^uutta poliisijärjes- tystä

laatiessaan

^ole

nähnee!

hymätsi yleisön

huo-

mioon johdattaa

Kuuink. asetusta

^{15 p.ltä Maa-}

liskuuta m.

1770.

^joka,

tosin

^eräillä poikkeuksilla, kieltää jokaista, joka ci ole täyttänyt 21 ^muotta, tupakkaa nauttimasta. Tämä asetuspytälä

tosiu

on lucttamana ^yleisön

saatamaua

oleman painetun poliisijärjestyksen kansipaperissa, mutta

ansio

^tästä on painonkllstantajaneikälainlaatijain. Hymä toki, että

se ^sääntö

^edes

siten

^{on tullut yleisölleteroite-}

tuksi;

siihen

^pitäisi

^{maan tulla} lisäksi se

^määräys,

ettei kukaan

saa alaikäiselle

^{tupakkaa myödätään.}

Ia

^jos

sitte

^{wielä jokainen}aikaihminen,

tamatessansa

poikanulikan papirossi

suussa,

ilman

sen

^enempää

kaikessa

ystämyydessä

sormellaan

näpähyttäisi

sen

tuo

tuonnekin

polttaja-pojan hampaista, niinmar-

inaankin

^{nyt puheena olewa paha tapa}

mähitellen

Häwiäisi, suureksi eduksi sekä

yleiselle hymälle ^jär-

jestylsclle että

—

_ja

se

^ci

^suinkaan

^ole

^{mähiu asia}

—

poika-parkain tcrmcydelle. Eipä haittaisi, jos sanottuja keinoja

koetettaisiin

niin Helsingissä ^kuin mnuallakin,

missä

^{katupoikia löytyy.}

—

Entisellään

on myöskin

se Helsinkiläisten

^{tapa, että julkisiin}

kämelypaikkoihiu tehdyistä

istutuksista

^{ja muista}

taitelluista, jotka joko järjestystä ja siisteyttätaikka kaunistusta tarkoittamat, ei

suuria

^{malia pidetä,}

maan niitä

ehtimiseen

turmellaan. Jos

missä

^on

hiekoitettujen käytämäin

kulmutsissa mihauta

^ruo-

hotko, jota pitäisi kiertää, niin siihenpä on polku sotkittuma;

sillä eihän

tyhjäntoimittajilla ole ai- kaa kämellä parin kyynärän määriä.

Armosain

matlamittelijäin

kulkusuunnalle suureksi haitaksi

^omat

myös kaikki

ruohokcnttien

suojelukseksi

asetetut

^pie-

uct pylmäät ja aitaus-langat

sekä

^muutrajoittunet;

ne omat

scutähdcn

poikki polkitlamat ja alas

as-

tuttawat »vapaiden

kansalaisten

^tieltä, erittäinkin niiden yhteioknnnan jäsenten, joidenmapaudelle ou uykyiscssä paltkawäcn-asetuksessa tuskiu mitään^ra-

joja pantu.

Kaduukämijöistäpuhuessani johtuumieleeui

Hcl- siukiläisten

^{kerskaus, Suomcu} kaartinpataljooua.

todistettuansa suomalaisen soturiu

^mai-

netta

urhoollisuudesta

ja kestämyydeslä

sai se,

^niin-

kuin tiedetään, jonkun aikaa

silte

^hymiu

ansaituksi

palkakseen

sen.

^että koroitcttiiu

Manhaiu

^kaartien

armoon. Tätä ylennystä

osoittamaan

^{tuli myös}

ulkonainen merkki, _nimittäin

se,

että ne ^päälle om- mellut liisteet

kauluksessa

^ja

hihausuissa,

^jottaen- nen olimat

malkoisct

^{eli hopean mariset, nyt omat}

keltaiset

^eli

kullaukarmaiset.

^{Ei nyt} enää kaarti-

laisia

tunnekaan. Jopa

heitä

^piau

luulisi ruotsa- laisiksi

sotilaiksi, kun keltainen niin on

asetettuua sinisen ^rinnalle, sillä sinisinä

^{miclä pysymät olka-}

laput ja

housunrimäärit sekä ^muhkea

riutapaita.

Meidän kaartilaiset

^{olimat ainoat, jotka miralli}

sesti saimat

^kantaa

sinistä

^jamatkoista

^märiä.

^joita

niin mielellään

tahtoisi

nimittää Suomeu

kansalli- siksi Mareiksi.

^{Nyt nämät} marit cimät enää näy

niissäkään. Pois

^nyt

sille

myös kaikki

ihailuksct sinisen

^ja

malkoiscn

sopusoinnusta,^pois kaikki nuel- mat

suomalaisista

^Mareista!

Mutta —

_mitäpä,

jos ne

saataisiin takaisin uudessa asemclmollisuus

armeijassamme? No,

sittehän

^{nähdään, kun}

sinne

tullaan. Eletään

siis toimossa

^ja

^uneksitaan

^kui-

tenkin kerran

säätämistä kansallis-märeistä!

Eilen

saarnasi

^täällä

ensimmäinen kirtkohcrrau-

miran hakijoista

maalisaarnansa.

^Helsingin

seura-

kunnalla

^on

siis edessä

^tärkeä

tehtämä

uudcu kirt»

koherran

malitsemisessa, ja jos

missään

^on

se

^täällä

mitä

tähdellisin

^{asia, että}

saadaan somelias

^z)iiBwr

loci,

sillä marsinaistcn

papinlahjain rinnalla^pitää

Marsinkin

^täällä

kunnollisen kansliamiehen

^kymyu

ja etemän

seurakuunallisen

^{johtajan amujcn mäl>}

tämättömästi lulla lukuuu

otetuiksi.

^{Suotamaolisi,}

ett'ei minkäänlainensyrjäkonttilaisuus

saattaisi

^maa-

lia käymään yhtä sopimattomasti, _kuin kerran en- nen

eräässä

papinmaalissa, jolloin

erittäinkin

^hy- wän messupapin tarpeessa

oltaessa

sirapistien"

ahkeroimisct saimat

^{niin paljon} aikaan, että

se ha-

Kaupunkimme oppilaitoksissa on tänä

wuonna

seuraama

^{määrä oppilaita. Lyseon kirjoissa on I}

luokalla 42, II

—

_{23, 111}

—

_34,

IV

—

_{22, V}

—

17, VI

—

_{20, VII}

—

_{2) 13 ja b)}

—

15 eliyh-

teensä

18tt oppilasta, joista 13onerityisistä syistä

Voijiinne

Tiistaina ^{K» päiwä} Syyskuuta

.lt:o 72. 1818.

Ulosannetaan Weilin ja Göos'inkirjakaupassaIywäskylässä joka Tiistai ^ja

Per» Tilaushinnat:

koko wuodelta ^{4 m.,} kolmcneljännekseltä 3^m., puolelta 2^m.,neljän»

jantai»aamu,missä ^myöskinilmoituksia wastaanotetaan 19 p:stä pieneltäriwilta.

—

_;

nekseltä ^Im.

—

Postikonttoreissa:

koko wuodeltasm. <N p., kolmeneljänn Toimittajat: K.Göös,wastuunalainen toimittaja,

H.

^Hellssrcu,

F.

Canth. ^4m.23 p., puolelta2m.32 p., neljännekseltä1m.41p.

—

yksityiset numerot 10^p.

kijoista, joka ei

messuta osaunut

^{eikä edes yrittä»}

nytkään muuta kuin ylen tumallista lulunuottia,

sai

^{enimmät huudot, koska}

hänessä

^tiedettiin

saata-

wan nurkkakirkkojenkin pappia

tahi

ainakin niiden omain pappiparkain apulainen. Toimottama on

sen

^{lisäksi, että}

asianomaiset waaliwaltaisct

^muis-

tamat, kuinka malttamatonta tuleman

kirkkoherran

on puhtaasti

osata sekä suomea

^{että ruotsia, uiin}

ctt'eimät mene

huutamaau

^{semmoista, joka,}

—

niin- kuin kerran

Nikolainkirkossa

^kuultiin

—

suomeksi Herran siunausta lukeissaau rukoilisi Jumalaa siu-

naamaan

täitä"

ja marjclemaan

täitä". —

Wielä wähä

papillista.

Minua ja monta muuta on

usein

arweluttanut

se

^{seikka, että pakanoita} käännyttämästä tyhjintoi miu

kotimaahan takaisin

^tulleet lähetyssaarnaajat aika ajoin pitämät jumalanpalmeluksia niin täällä pääkaupungissa, kuin

muissakin

paikkakunnissa. On-

kohan heillä

^{ylciucu oikeus}

siihen

^{wai pyydrttä-}

ueenkö^lupakullakiu kerralla? Onko

Suomessa

ⁿⁱⁱⁿ

suuri

^puute

warsiuaisista

^{papeista, että} papiu nimel-

liset

tuolloin tällöiu tarwitaan

awuksi?

^{wai owatko}

meidän maan oikeat papit niin aiwan

toimestansa

pitämiä, että anlawat

ensimmäisen saaruahaluiseu

ottaa

sanan

julistamisen pois

suustausa? ^Was

tatkoou

uäihiu

kysymyksiin,_{ken tietää} ja

osaa.

^Minä

ainakaan en moi muuta

sanoa,

kuin^että mielestäni on hywin arwelutlamata

sallia semmoisten

^puoli-

tietoisten henkilöiden, jotka

ehkä taitamattomasta rcnkimichestä

^{omat neljän} miiden muodcu koulutuk-

sella

harjoitetut

kaikenmoisiin

lähcstystoimcssatar- mittamiin oppitictoihin, julkisesti _nousta

scurakun-

uau

kirkossa saarnaamaan

^puhdasta ja eksyttämän töntä cmaukelista oppia. Korkeintaan

olisi heille

myönnettämälupa lähctysrahojcn

kokoomisen ohessa

ja

tarkoituksella

kytyjänsä myöten pitää

hartaus- hetkiä

^{niiden kanssa, jotka}

heitä ^tahtomat

^kuulla

ja

siitä

odottamat mirmoilusta sielullensa,

siis

^mel-

kein

samoin

^{kuin ei tnotaräätäliä}

tahi

^{tätä nik-}

karia

somi

^{kieltääympäri} kulkemasta rukouskokouk-

sia

^{pitämässä,}

^missä

^olot muuten omat

siihen so-

pimia ja ainccllinenkaan hyöty ci ole

Marsin

^epä-

tietoinen.

Että tänään ^on koulujen awauspäiwä,ei minun

tarmitsc sanoa,

mutta

siihen

lulcc kuitenkin lisätä, että ^tänäpänä

uusi louluwuosi

^{myös alkaa}

Hel-

singin yksityisessä

suomenkielisessä

alteisopistossa ja että

sen uusi

kartano tulee

Aleksanderin

^päiwänä

juhlallisesti

mihittämäksi kalliisen

^{toimeensa, jolloin}

on olcwa

tosiaankin

^yleinen

kansallinen

^{juhla kai-}

kille

tosisuomalaisillc

^{ja johon}warmaanlin kilwalla rientää

suomalaisuuden

^{ystäwiä ja korkeamman}

suomenkielisen

kouluopetuksen harrastajia

sekä

^la-

heltä

^että kaukaa Suomen

suurilla saloilta. ^Tcrwe

tuloa

Helsinkiin! Täällä siis

yhteen yhdytään!

Lippo.

Helsingissä 2 p:niiSyystuula 1878.

Plioppilastntkinnon

suorittamiseen ilmoittihe

hiljan 13 nuorukaista, nimittäin 1Iywäskylän, 5 Kuopion, 1 Oulun, l

Porwoon,

₂

Turun

ja 3

Wnasan

^lyseosta.

Harjaan

markkinat.

Harjaan kylässä

Mouhi-

järwellä on _ollut tapana pitää syksyllä markkinoita, joissa karja on tawallisimpana tauppatawarana.

Semmoiset

markkinat oliwat

siellä

^{taasElokuun 30}

päiwänä.

Wäteä siellä sanotaan

^{olleen runsaasti,}

mutta karja oli ollut halpaa. Sadalla markalla oli

saatu

^kolme

teuras-lehmää.

^Hywistä,

aikaiseen

kantawista

lehmistä

oli kuitenkin

maksettu

^60ja80

markkaa.

Juopuneita on näinä päiwinä ollut kaupungis-

samme

walitettawasti kowin paljon

sekä

^kuulta-

wana

että

nähtäwänä.

Niinpä pitiwät ne

eilenkin

koko ^päiwän harjun wiertälnällä ja

»viereisellä

^ka-

dulla mitä julmempaa

rähinää.

^{Samatenhyökkäsi}

sunnuntai-iltana,wapaaehtoisenpalosammutuskuunan harjoitellessa n.

s. hewostorilla

^{äkkiä jostakinsyrjäi-}

sestä

paikasta eräsraiwostunut mies joukkoon,tawoi-

tellen^puukollaan

setä

harjoittelewia ettämuita läsnä- olewia. Vi

hän

^{kuitenkaan ennättänytmitään}

wa- hinkoa

^tehdä,

sillä

^muutamat läsnäolcwista

saiwat raiwostuneen

kiinni ja weiwät

hänen

^wankilaan.

Mies ou Lohtajalta

kotosin, waan

on näinä aikoi- na oleskellut työssä kaupungin

lähitienoolla.

^Sel-

wällä päällä

ollessaan

kuuluu miesparka olewan

sii-

wo ja hiljainen.

Matkaraha. ^Keis. scnati

^on täyttöwaroistaan myöntänyt

w.

t.urkurilleKruunubyn

seurakunnassa P.

Lybect'ille 1000 m.laa matkustusta_warten

Ruot- siin

ja Norjaan, jossa

hänen

^on

aikomus

^oppiaur- luinrakennustaitoa.

(N. S.)

Suomalaisen

Kirjallisuuden

Zeura kuuluu Pa- risin

siwistytsennäyttelyssä,palweluksessa,palkinnoksi

saaneen

jalosta

waikututsestaan

kultametaljin.

Niin

^kerrotaan, mutta wirallista

tietoa

ei ole tul- Kirjallisuutta. Topelius'en mainio

Maamme

kirja" on ^ilmautunut

uudessa

painoksessa. Suo-

mennosta on korjannut maisteri

P.

^Cajander.

Palkintoja

Parisin

näyttelyssä

kuuluwat,

paitsi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa,

saaneen:

^Suo-

men

kansakoululaitos

kultametaljin,tilastol-

linen

wirasto hopcametaljin ja tehtailija

I.

Nissinen

ajokaluista pronssimctaljin. Tietysti owat muutamat muutkin

suomalaiset

^palkintoja

saa-

neet,waitkei niistä wielä ole tietoja tullut.

Luet-

telo palkinnoista ei wielä lienetlään julkaistu.

(U. S.) Mtirehtörin-apulaiselsi toulu-ylihallitulseen on,

Hbl:n

mukaan nimitcttu

lääninsihteeri

^Kuopi-

ossa

^A.

Rönnholm.

Wastaus

Kirjeenwaihtajan" tämän

lehden

⁷⁰

n.ssa ^tekemään

kysymykseen.

Tämän

kaupungin

kahdesta

postilaatikoista pos- teljonin

useimmiten tosolta

^{tuomat kirjeetowat}

^heti

konttorikirjurin,

kahden

posteljonin ja toimittajan

läsnäollessa

^punnitut,

^sekä

punnittua postissa tai höyrylaiwassapoislähetetyt.

Punnitessa

^owat

^useim-

mat

huomatut

päällepantujen

merkkien

kautta

oikein maksetuiksi,

mutta joskusniitäon waillinaisesti, joskus

taas

liiemmaksikin

^{ollut. Onpa} wälistä muutamia kirjeitä _ollutpäällekirjoituksella

,,matsettawat",

wä- liin taas pari kolme kirjettä ilman wapaamerttiä tai mainittua päällekirjotusta,

waan

paperimytyssä 20 penniä, jolloin tietysti on

mahdoton

^tietää,lu-

hunka

kirjeesen nuo 20^penniä kuuluwat. Olipa

wielä

wapaakirjetin" piikatytölle

Sofia

^Ringell,

jonka kirjoittaja

saa

tulla postitonttoorista peri- mään.

Toisinaan

^owat postimerkit olleet

huonosti asetettuna

^{kirjeen päälle, että temppeliä painaessa}

owat

irtautuneet. Jos

wapaamertit

kohtuullisesti

kostutetaan, ja

tasaisesti

kirjekoteloon^painetaan,niin ne myöspysywät. Wapaamertit owatolleethywät.

Postilaatikko

^on

asetettu

^{waanniitäkirjeitäwarten,}

jotka owat wapaamerteillä warustetut. Iywäsky-

lässä

^{9p. Syyskuuta1878.}

Posti ^Toimitus.

Oikaistawaa:

^{wiime n:oit pate. 5 r. 13—14}

ylh. Iywcrölcrulue:Iywcrskylcr^n, r.15 Säri- jcrwcn lue

.-

^{Sätijccvwenja v. 412>\tS lue:Oie.}

Kuopiosta kirjoitetaan meille 8 p. tätä luuta

seuraawaa: ^Uusi

kauppatoimen ala ou ilmaantunut paikkakunnallamme.

Wiime

tiistaina wei lotja

Crik" ^täältä Pietariin

^ukonkiweä (kwartsia), jota on otettu eräästä maisteri Ehnbergin ja pormes- tari

Fabritiusen

omistamasta wuoresta

Pitkälah-

dclla. Kiweä

on tutkittu

Pietarissa

^jakuuluu ole- wan hywin

soweliasta lasiteoksiin, warsinkin

^n.

s.

Franskalaiseksi

ja Velgialaiseksi

ikkunanlasitsi. ^—

Warkaat

loettiwat wiime yönä murtautua pakka- huoneesemme, mutta kun

ihmiset

^{eräästä rannalla}

olewastahöyrylaiwastatuliwat

heitä

hätyyttämään, täytyi

heidän

^ottaa käpälämäkeen, ennenkuinennät-

tiwät

^pahempaa

tuhoa tehdä ^tuin

^{yhden lukon}

sär-

keä.

Warkaat

^oliwat hypänneet

weneesen

^japääs-

seet

^pakoon.

^— Kotimaiset

^ruisjauhot

^maksawat

täällä

^nykyään 1m. 80 p. ja ohrajauhot 1 m.⁶⁰

a

1 m. 70p. lenviskä.

Perunoista maksetaan

^20p.

kappa.

—

Täkäläisessä ruotsalaisessa

yksityistenly-

seossa

^{on nyt}

^kaikkiaan

28 oppilasta.

Helsingin

suomalaiseen

tyttökouluunon31pyr- kijästä otettu wastaan 27 ^oppilasta.

Kokemäen

^{joessa on,}niinkuin meillekirjoitetaan,

wesi melkoisesti

^alentunut,

waikk'ei alinomaiselta

tuttien

tuletukselta tahdo ^oikein

^{huomata,koska}

wesi

nousee, koska laskee.

Tukit,

näet,

nostawat

kanssa wettä

^silloin, kun tuktiwat kosket.

Orawat

ihmisten tanhuna.

^Tänä

^kesänä

^on

monelta

haaralta kerrottu,

että orawia on

nähtti

erittäin paljon.

Hämeessä

^ja

Länsi-Suomessa

^niitä

wilisewän metsät

^täynnä.

Warsin usein

tulewat

Waltioapu Helsingin

snomalaifelle

^tyttölou-

lulle. Alamaisen anomuksen

^{johdosta, jonka}

Hel-

singin kaupunkiin perustetun yksityisen

suomalaisen

tyttökoulun perustajat, professorit

Z. I.

^{Clewe ja}

A.

^{S. Forsman, y. m. owat} tehneet, on

Keis.

Majesteeti wiime Clokuun 22 ^p.nä

tahtonut

^ar-

mossa

määrätä että, arm. päätöksenkautta 1^p:ltä toukokuuta 1873

sanotun

^koulun

eduksi

^myönnetty

wuotuinen ^3,000 markan ^waltioapu on luettuna Smistuun 1

v:stä

1878,

maksettawa

ylennettyyn Hiippak.

sanomia.

^{(Porwoon). Nimitetty:}

kirkkoherra Heinäwedellä I.^I.Rahm

kirttohcrralsi

^Leppä-

wirtaiu seurakuntaan Kuopion hiippakunnassa.

—

_?)ksi

ylimääräinen armownosi ^{on myönnetty} kirkkoherra R. E.

Tenoon

^{wainajanleskelle}

tirlkohcrranwirassa

^Koi«

luistolla.

—

Haettamalla:kirtkohcrranmirka Hcmäwedcllä.

(Kuopion). Elokuun ^2<>p:nä ou tuomiokapituliantanut waltuuskirjaukappalaiscn».'irkaan Raahen kaupungissa sle- poukappalaiselleH.Östrina/ille ja pitäjän^apulais.wirkaau

Bowileltu.

Novelli.

&ivj. ^(smilic

TcMlclicr.

Mukailemalla suomentanut Soilia.

(Jatkoa 7l ^numeroon.)

Mjö

selitti

yksinkertaisesti, että

hau

^uloslähdcttyääu

ensiu ctsiskeli

waimoaan lehtimajasta ja jokapaikasta talon likeisyydcssä,

läheni

sitten

salawihkaa

^{tuwan it-}

knnata katsoakscu, jos Anna

sillä

aikaa kenties

olisikin

jo palautunut tupaan; waan ^kun ci häntä, cucmmän kninOjalaakaan

siellä

^näkyuyt,

läksihän

^{wiimcinetäämpää}

heitä hakemaan

^jalöysi

silloinkauhistuksekseen wcriscu

^ruu-

miin

koiwukossa.

^Ei

hän siitä

^{mitään wirkanuut, että}

hän ulkohuoneittenknlmassa

^{oliAnnaatawanuut,eikä}

hän

puheessaan nmntoinkaan

ollutsuora

ja wilpitöinuiinkuin ennen. Jokainen

sana,

jonka

hänen

^tnlikysymyksiin^wasta

-

ta, näytti

häntä

rasittawan, jaainoastaan

suurella

^wai-

walla

sai hän sen

^tulemaan

suustansa.

^{Ei mikään}

maailmassa ^olisi häntä

^pelastanut

uhkaawasta

^wan-

keudesta, ellei wielä tärkeämpiä syitä olin ollnt epä- luuloon Annaraukkaa ^wastaan,

—

_ketjut

murhatun kädessä

^ja

hänen

^jäykkä waitiolonsa, jokamelkein oli pidettäwä

tunnustuksena.

^{Mikä tuon}

heikon naisen

käden oli

saattanut

työntämään teräwän

weitsen

^enti-

sen rakastettunsa

rintaan, jonka

kanssa hänen wähää

ennen oli nähty

suosiollisessa

ystäwyydessätanssiwan,

se

^näytti olewan noita ihmis-sydämen sywiä

salaisuuk-

sia, joita

selittämään

^{ei järki Pysty, ja mitä}

heidän

wälillään oli ^tapahtunut

siinä

lyhyessä ajassa, kuin

he kahdenkesken

oliwat koiwukossa olleet,

sen ^tiesi

^waan

aikaa paiuoi tämäu pääu

rintaansa

^{wasteu, auteui-}

wat jo

hänen huuleusa.

^{)iäytti melkeiu siltä, kuin}

täytyisi jääu murtua eikä

hau

^cuää

woisi itscääu

^pi-

dättää, waau

kuiskaisi ratkaiscwau sauau _sisarcusa

^kor-

waau, _uiutta

— — — —

ikääukuiu olin

hau sen

ajoissa

saavut

pidätetyksi,

sulki ^hau

^jällceu

suuusa

ja

Painoi ^suutelon

^Katriu

^otsalle.

^Kädellääu

^wiittasi hän michelleeu

jäähywäiset ja jätti

isäusä

^kodiu

sev

hirmuisuuluau

^wartiaston

seurassa,

luita

sitä

^emien

nuhteettomalla ihmisellä

^{woi olla, mutta tyyucstikär-}

siwälliscllä

katsannolla, joka uäytti

sauowau:

^miuulla

ei

tässä maailmassa

^evää toiwoa ole.

Mikä eroitus tämän ja

eilisen

^{päiwäu wälillä!}

Kuu ^Mjö

Heikkinen

^niitä ajatuksissaan

toisiiusa

^wer-

taili,

heräsi hän

waikeroiden

siitä

toiwottomasta mie- lcnhuumccsta, johon

hau

^{Auuan mentyä}oli waipuuut.

lohau

^tästä

^ihminen

^wallau järkeusäkiu menettää,"

lausui

^hän.

„

Eilen

tähän

aikaan tuli

hau

^hymyile-

wäuä ja kukoistawana

niinkuin

wiattomuuden enkeli minua ^{wastaau, ja nyt, nyt ?!"}

Sana, jolla

hän

^puheensa keskeytti, kajahti kuiu cpätoiwöinen tuskau huudahdus, jonkatähdeu Katri pyyhkäisi kyyuclet

silmistään

ja hänunästyneeuä

häneen katsoi.

^{Yrjö, mitä tämä}

merkitsee?"

^kuului

^hänen

wakaa kysymyksensä.

Hän katsoi

^{kiinteästi Yrjöön,}

ikäänkuin

tahtoi hän

^tutkia

hänen

^sydämensä

sywyy-

det ^ja pitkitti melkein

nuhtclewalla

^äänellä:

Ethän

kuitenkaan

mahtane

^epäillä Annan wiattomuutta?!"

„

Ajattele, että meitä on

suuri

onnettomuus

koh-

dannut, jota meidän tulee

urheasti

^{wastustaa, waan}

En

^{tiedä mitä mun tulee}ajatella,"

wastasi Heik-

kinen,

käsiään

wäännellen.

Imuala ^ja hau, jonka lmulct järkähtämättä waikcui-

luat.

Itse krmmun-nimismiehcllekiu se

tuntui waikealta

tehdä Peltolan

^{perheelle sclwäksi, että}

häncu

^{oli täy-}

tnmyö wiedä Anna ^mukanaan

likeiseen

kaupunkiin.

Wälttämättömästi koki

hau lauhkcilumalla

^tawalla

siitä heille

^ilmoittaa.

Hän kiersi

^tuota

kamoksuttawaa sa-

naa

waukcuteeu"

^ja

esitti

^asiata, uiinkuiu

olisi

^waan

kysymys jostakin

ohimeuewästä harulilliscsta

^seikasta,

koska muka piankin kaikki sclwiäisi, mikä wielä oli

hä-

märääu peitetty. Epäilemättä

olisi hauen

^hywäusuopa

käytökscusä

ansainnut

^{kiitosta, uiutta Auuau}

omaisia

ci

hau lauhkeilla sauoillaau hetkcäkääu

^{pcttäuyt. Täysi}

tosi scluicui

^{äkkiä koko}

kauheudessaan heidän silmiensä

cteeu. Avua oli wictäluä luaukeutecn

murhasta

^epäil-

tynä!

Hänen wauha

^{isänsä, joka} tuskin wielä oli tointu- nut

ensimmäisestä

ftelästyksestääu,

masentui

^nyt

hä-

peän alla niin, _ett'ei

hän

^{woinut lastaan}hywästi jät- tää, eikä

sanaakaan

^kellekään

^lausua.

^Mieluummin

olisi ^hän

^antanut

wihansa ^kuohua

^ja luiskannut oikc- kcuden palwelijat uurin-uistom

huoneestaan

^ulos.

Mutta muisto kamalasta tapauksesta teki

hänen

ⁿⁱⁱⁿ

herwottomaksi

^{jaraukeaksi,että}

hän sanaakaanlausumatta

hiipi waan owesta ulos.

Anua

itse

nousi nurkastaan kalmauwaaleaua, kyy- neltäkään luuodattamatta tai

sanallakaan

onnettomuut- taan walittamatta. Hiljaa pyysi

hän saada nähdä

lastansa, ja kun pikku Kati

hänelle

^tuotiin,

suuteli hän

armastaan

hartaasti

^{ja laski}

häncu

rukoilemalla kat-

seella suurisia

^kempeissä

^silmissään

itkewän äidinäidin helmaan. Kun

hän ^sitten

^{kääntyiKatriin ja}

hetken

Klhtclyswaarassa w.

—

t.pitäjän-apulaisclleD.Hakkaraiselle.

S:na ^p.nä vn tuomiotapiluli myöntänyt wirkawapautta lutemisen jättämistä warten armownodcn'saarnaajalleKa- jaanissa

F.

^{Mieloselle neljäksi}

luukandctsi

^i.'otak. I:stä p:stci alkaen ja määrännyt tirttohcrranapulaisenO.Fabritius'cu sill^aikaa ^muun

»viitansa

ohessa ^myöskinhoitamaan armo- wuoden-saarnaajanwirlaa Kajaanissa.

—

Haettawana'.

ftitäjän-apnlaisen wirta Kiuruwedellä ^!)0 p. kul. Elotunn 26^p:stii.

ne kyliin, jopa kaupunkcihinkin.

Useat

orawat owat

sen ^wuoksi

joutuneet wangitsi,ja tietystimoni

huo- nommankin kohtalon ^alaiseksi,

^{nim. hengiltä pois.}

Niinkuin ^tunnetaan, owat orawat yleensä

suositutta

eläimiä, mutta niiden paljoa lisääntymistä pitää

kansa

^pahana merkkinä. Orawien paljous muka ennustaa

wähintäänkin

^{köyhää wuotta}

tahi ^sotaa.

Muutamat pelkääwät

wieläkin

^pahempia.

Eräässä

pitäjässä

nähtiin

^orawa kirkon katollaja

kohta nousi suuri

^hämmästys,

sillä sen sanottiin

cnnustawan,

että kirllo,

ihmisiä

^{täynnä,painuu maan}

sisään.

^Nimityksiä

^y.

^m.

Koulutoimen

ylihallituksen _te- kemästä esityksestä an

keis. senati

^{3 p:nä Syys-}

kuuta 1878 määrännyt

filos, kandidaati

G.

Lönn-

beck'in

toistaiseksi

apulaiseksi kansakoulujen yli-ins- pchtorille.

Soilessa.

^Seminarin

mies-osastolla

^{on115 ja}

^nais- osastolla

^125,

seminarin

poilamalliloulussa 86, tyttömallikoulussa 119 ja

lastentarhassa

^{29 oppi-}

lasta.

Ala-alkeiskoulussa

^{on 34,}

sunnuntaikoulussa

65 ja yksityisten tyttökoulussa 64 oppilasta.

Neiti Florin

^{ja neiti Grönlundin}pienten lasten

kouluissa

on

edellisessä

⁹ ja jälkimmäisessä 6 oppilasta.

Kaikkiansa

^on

siis

oppilaitoksissamme tänä

wuonna

804 oppilasta.

Wiime wuonna

oli niiden luku»

määrä 781.

Kaupuutimme wapaaehtoinen palosammutns»

lunta walitsi

^wiime

sunnuntaina

ylipäällikökseen

hra

^A.

Pettersonin.

Heurattalvaa.

^Oulun

kihlakunnan w.

t.tuomari

F.

^{Erwast on}

toimitukselle ilmoittanut antawansa ruotsintielisiä

pöytäkirjoja

ainoastaan

niille, jotka

semmoisia

^{nimenomaan pyytäwät.}

^Kaikki

^muut

saawat suomalaisia.

^(Kaiku). Wihityitä.

Wihityitä Korpilahdella: Talonp. Johan ^Kal

leup. ja talont. Erika Tiemuut. Hettee: syy-

tinkiläisenp.lafct ^{Nitlanp. Mätelästä ja syytin>}

liläisent. Ida Maria Matint. renkilouas'Jo- naup. ja piika Ida Maria Kallent. molemmat Muuramen Tuomistosta^;renki Otto Kallcnp. Hiarilanmaa ^{ja piika} Nosa Hermannit. ^{Ahokas, Motsista;}puotipalwclia lohau Houkanen ia piika Ewclina Hcitint.^{Mäkelä;talonp.Vtit-} las ^lonanp.Kaakko ^{ja piika} Maria Matint.^Markkula;

torpcmp. Karl Johan ^{Matiup. Torwela ja torpant.Anna} Alexaudcrint. Kaakkosuo ^ja testinp. Kaleb Oksanen

Iywäslyläu Oksalasta ^{ja torpant.} Anua i?ena lohaut.

Sftctz,Muuramen ^{Lepolantorpasta,}

Tullihuutokanpassa, jota

Joensuussa

^pidettiin

Elokuun 30 ^päiwänä, oli

wähä

^{n ostajia jatarjot-}

tiin ainoastaan 8 p. kuutiojalalta.

Myöhäisiä

lukkia.

^{Myöhäisiä kukkia}

lähetti

Elokuun

^{lopulla Karjalattaren}

toimitukselle

^nimis-

schan.

Karille. Tämän

^{kuun I:stä päiwää wastaan} ajoi Kuopiolaisten höyrylaiwa

?)stäwä" _Werka-

matalan

luodolle Koiwiston

^salmella,

tullessaan

(jauholastilla) Pietarista, ^{ja käwi}

kilvelle keskikoh- daltaan

ja potkimen alta, joten potkin menetti

leh- tensä.

^Viskattua

kolmattasataa

^{mattoa jauhoja}

mereen, pääsi alus

irti

ja eräs

Turkulainen

^höyry- laiwa weti

Istäwän"

400 markasta

Koiwiston lah-

delle.

Luultawasti Istäwä" ^sai

^{wikaapohjaansa}

ehkä

^ei wuotamaan ruwennut. Höyrylaiwajoen-

suu"

^wei

Pstäwän"

perässään Wiipuriin. Eräs jaala, joka

saa

^250mk.,mie perässä Wiipuriin ne matot,

mitä salmella

^{lamataan kiinni.}

Ahkerina

olimatkin

Koimiston saarelaiset,

^{ei moni joutunut} menemään kirkkoon,

onkimassa

^{kulia ja}

saiwat

^l

m. 50 ^matosta,

minkä toiwat

jaalaan. Siis

wa-

hinko, jonka

Mtäwä" ^{sai tässä,}

paitsi laitostaja

seisonki-wahinkoa

korjauksella, on yli 1000 markan.

(U. E.)

Ilmoitus.

fl|4orti)ooii tuomiokapitulinwälipäätötscssäantamastatas-

/fr

tysta, tehty tämänkuun ft:nä^{I.Festen'in,A.}Karls- sonin. G. Flintan, a.

Märd/ln.

^S. Vehniäisen. Sam.

Orönmorlin t). m. ^Iymäskylän kanftuntilaisten tekemistä walitntsista ^wiime Hcinäkunn ^{10 p:uii} tirkontotoulsessa

päätctl)stä kaupunginliubeii

kirkonftaitau

muuttamistakcs- fctfc kaupungin ^toria,pidetään ylcineukokous Iliniäskyläu kaupnugin fcurafuntalaistcn kanssa iteskiwiittona tuleman SlnMmn ^{11p:nä f:(o 4 j.} p. p. Iywästylän wanhassa

kirkossa, jossaniitten kaupungin seurakunnan jäsenille,^jotka eimät ole walitutsiin ^Myneet,

walitutsista osaa

^annetaan,

ia jossa saawat ^walitaasiamiehcu.jota ottaawastannasia-

kirjat jakahden ^wiilonkuluessa mainitusta kokouspäiwästä jättää allekirjottanecllcmainitut afiafirjatsekä heidän ^tuo- miokapitulillcn kirjotetnn,maadituu selitytseusä.

Iywäskylässä «31 p. Elokuussa 1878.

Gust.Osk. 3d)uitemait.

&'aup:n pappi ja w. t.kirth.

Myytäwänä.

Wellm _la Goos m

Kirjllkauuasjll.

Förslag till

Jagt-Signaler

för jagt-förenin-i

garne i

Finland. Sammanställde ^af A.

L:t och

G.

A.

G.

75

^p.

Merkti-järjestyksen ehdoitus Suomen met-

L sästys-yhtiöille. Toimittanut %.£:t id kolmessa

näytöksessä. Kirjoittanut: Roderich ^Bene- dix. Alkuperäisestä suomentanut: ^{C. Edw.}

Törmänen. Hinta ^{80 p.}

Maantien Warrella. Huwinäytelmä neljässä näytöksessä, seitsemässä muutoksessa. ^C.

Hostrup'in mukaan kirjoittallut: C. Edw.

Törmänen. Hinta ⁶⁰

^p.

Myy

Huoraa tietä

papiksi. Calumctin

hihhulit

owat

kutsuneet

^{papiksecn erään maaukon}

Juhana Takkisen Kuusamosta.

^{Taktinen, jota jo ennenkin}

on

Amerikassa

^{käynyt, kuuluu nyt}

sieltä saaneen

matkarahat

^ja

^odotetaan

^{näinä päiwänä Ouluun}

WHMsii^seuroja pitämään. (Kaiku).

Rosmojen käynnistä Limingassa ja

waratci- noista heitä ^wastaan.

^)Mämasten perjantaita t. k. 23 ^päiwänä tiimi rosmoja Tcmmes-Pyhtisen

talossa. Kaksi rosmoa

^{hiipi akkunasta}

^sisään,

^jossa

heti

^{toettimat kaappiin päästä,maankun}

siinä huo-

neessa

^makaaman

^{emännän hätähuuto} sen

^keskeytti,

hyökkäsi toinen

heti ^emäntää

kurkuttamaan ja toi- nen ryntäsi

toisessa

^{sängyssä makaaman}

isännän

kimppuun, jonka päähän

rosmo

löituntemattomatta

aseella ison haaman sekä

^{useampia kertoja muualle}

ruumiisen. Isännän

onnistui tuitcnki väästä

ros-

mon

käsistä hakemaan

muita talon

miehiä ^apuunsa;

Maan

sillä

aikaa olimat morot kaapanneet

isännän

taskukellon ja hatun, joiden

saatua lähtimät

^käpä-

lämäteen niin kiireesti, että

toiselta

^{rosmolta pu-}

tosi

^{lakki päästä}akkunasta ulos

mennessä

^jamasta

kartanolta nlomma päästyänsä jäähymäiset^perään-

rientämille miehille

^kolmella pyssynlaukauksclla jät-

timät;

jonkatähdcn eimät pyssyttömättalon

miehet

rohjenneet

sen

^enempi

silloin

^moroja

ahdistaa.

^Si-

ten rosmot

vääsimät rauhassa

^{jatkamaan alotettua}

työtänsä. Samana yönä käwiwät

samat

^rosmot

Tornion,

Tuorilan

^ja

Pattisen ^taloissa,

^joissa

^heillä

oli

saaliin saanti

^{wielähuonompi,ainoastaan}

^wähä

pcrunawoita

y.

m. ruuan jäännöksiä

saiwat

^näl-

käänsä. ^Niinikään

^{yritti roswoja myöskin wiime}

wiikolla

Wirkkulan

^{kylän Kiminiemcn taloon,jonka}

isäntä ^sattui

^juuri

^{heräämään silloin,}

^{kun morot}

par'aikaa kiskoimat

lasia

^irti.

Isäntä

hiipi akkunan wiercen,

terwehtiäkscen sisään

^{murtawia wieraita,}

jotka

kuitenti

^emännän

hätähuudosta

pclästyiwät niin, että ^{pötkiwätpakoon,}

sen

^enempää

wahintoa

tekemättä.

—

Näiden alituisten roswoomisten

täh-

den owat

ihmiset

^{täällä hywin} lcwottomia, jonka

wuoksi

^{owat ryhtyneet}

monenlaisiin

puolustuskei-

noihin sekä

yksityisesti että yleisesti.

Monet kokemat marustaa akkunoitaan jos jollain keinoin: mikä

vu'ettaa

^ja marustaa

akkunansa

^lan-

goilla, joissa on tiukuja,

suden

sangoilla jamikämil- läkin rotan raudoilla,

hiiren loulkailla y.

m. m.

ansoilla

^{ja rosmojen tuloa}

ilmoittamilla esineillä.

— _Muuten sisällä-oliat

^marustawat

itseään

^par-

haimman

^{mukaan: pyssyillä,} rewolwereilla,

sape-

leilla, kirMeillä, puntareilla, hiilihangoilla ^y.m. m.

rosmoille

termeellisillä aseilla.

yhteisesti olemme ^myöskinryhtyneet

tehokkaisiin

toimiin,poistaaksemme lunnastamme

kansallista hä-

peätä ja

ihmiskuntaa rasittamaa

turmiota. Maa- nantaina, tämän kuun 26päiwänä, pidettiin täällä kokous, jossa keskusteltiin:

mihin warakeinoi-

hin

^{ja toimiin}

^olisi

ryhdyttäwä nykyään kunnas-

samme

^{olemien roswojen}

tarkoittamiseksi

^ja

hämit- tämiseksi?" Kokouksessa

oliat tulimat

siihen

^pää-

tökseen, että maksetaan, nimismiehen

^{arwion mu-}

kaan, pahimman ^ja

waarallisimman

rosmon kiini-

panosta 60 markkaa,

wähemmän määrällisen man-

gitsemisesta 30 markkaa ja

rosmon

suojelian ilmi-

annosta eli ilmiantajalle 30 markkaa: (Kaiku.)

latt.^

ci cpätoiwoisma

seu

^alle masentua,"

sanoi

^tautinen.

Ei se

^ole mahdollista, että

hctkeäkääu

^{woit ajatella} lapsiraukkaamme Tommin murhaajaksi."

..Mutta

eikö joku onuctoin

kohtaus ^olisi

^woi-

nut

—

_{! Kuinka}

selität hänen

^jäykäu

waitiolousa?"

..Jumala

siunatkoon sinua siitä sanasta!"

^Mjö

istautui

^{pienelle jakkaralle} Katrin tuolin wicreen ^ja vainoi

huoaten

^{kaswot käsiiu,mutta Katri}

silitti hie-

noilla

sormillaan

^hiljalleen

hänen suortuwiaau

^{ja jat-}

koi werkkaan:

..Sitä ^{en woi} selittää",

wastasi

^Katri,..mutta

sen

tiedän, että onnettoman

sisareni

^{kädet owat}

^Puhtaat

wcrestä. Minun

kanssaui hän tuskassaan wiimeiscksi

puhui, ja niin warmasti kuin uskou kaikkiwaltiaan lumalaau,niin wakuutettu myöskinolen Annan wiat^

tomuudcsta."

..Rukoilkaamme

^Jumalaa

saattamaan

^{jotuuttailnli,}

nultta älkäämme ^luyöskään

unhottako welwollisuuksi-

amme. Sinun, Prjö,tulee^nyt ryhtyä toimeen. Si- nun täytyy

heti lähteä

kaupunkiin," pitkitti hän, _kun

Heikkinen ihmetellen häneen

^katsoi,ja

tehdä

^kaikki,mitä

waan Annan

eduksi

woit

tehdä.

^{Josko emme}

saata-

kaan ^toimoa, että

sen

^kautta

^{saat hänet}

^{wapaaksijälleen,}

saat

^{kuitenkin tietää,} mitä woimme

tehdä

helpoittaak-

semmc hänen

^{oloansa, jaäiti}

^Pankoon

tarpeellisimmat tawarat kokoon, jotta woit ^ne jo wiedä mukanasi

hä-

nelle!"

määrään 10,000

^markkaan

wuodessa

^wiiden

^wuo-

den

kuluessa, ehdolla

^että

^maksutonta

^opetustakou-

lussa

»valmistetaan

wähintänsä

neljälletoista warat-

tomalle oppilaalle.

Kaikenlaista.

Hattuwa

selitys kongressin

toimesta Bosni»

an asiassa.

^{I:neu katupoika}

2.selle

katupojalle:

..Kongressi,

sin'

^{ct tiedä, mitä}

se

^{on. Se on jo-}

takin yksinkertaista.Minä

tahdon esimerkiksi tehdä siiullle

palwelukscn ja lahjoitan

sulle

^tuon

herran

taskukellon" (wiilaakadulla olcwacm herraan).

Me-

ne nyt

hänen luoksensa

^{ja ota}

se."

Helsingin

suomalaiseen

alteisopistoon pyrki

tämän lukukauden alussa

^{52uutta oppilasta, joista}

45 wastaanotettiin,

nimittäin

38 I:lle, ₃ II:lle, 2 lll.lle,1 V:lle ja1 Vl.-lle luokalla. Oppilaita on

nyt yhteen 218.

Aitaisin

^lnpsiilvä

lehmä. Tammelassa

^{on e-}

räässä

torpassa, nuori,

talsimuotias

^{hieho,jota lyp-}

setään, waikk'ei ole ^{kantanut, ja}

kuuluu sen ^mukaan,

tuin meille

sieltä

kirjoitetaan, lypsämän yhtäpaljon kuin

saman ikäiset

kantaneetkin

tawallisesti

^lypsä-

wät.

Hämeenlinnan suomalaisessaNormalilhteiossa

on,

Hämäläisen

^{mukaan, tätä nykyä 220oppilasta,}

nimittäin 1:llä luokalla 46, _2:lla40,_3:lla39, 4:llä 31, _5:llä 30, 6:lla ^24, 7:llä 10.

— _Walmista-

wassa ^koulussa

^{on kaikkiaan 80} oppilasta, kan-

sakoulussa

^266.

Kirjewaihtoa. Hilda T— q

Raahessa.

^Kiitok- sia lähettäniistänne armoitulsista. Odotettua kirjettäemme ole saaneet. Herra ^{I. W.} H. Kaikki kiitollisuudella läy- tettäwät.

Kaiku".

Haaksirikko.

^Ouluuntullut

sähkösanoma

^ilmoit-

taa, että

Tuomen

merilaiwastoa on

kohdannut uusi wahinko. ..Anvid"

niminen parkkilaiwa on, näet, lähdettyään

Bulriwer'in

kaupungista

Amerikassa

matkalle Europaan päin, joutunut

haweriaan

^{ja jä-}

tetty meren hylyksi. ^Kapteeni A.

lunnelius

^mie-

hineen

^{pelastui ja on lähtenyt} Baltimoreen.

Msi

mies on kuitenkin joutunut meren

saaliiksi. Arw-

id" oli

uusi

^{laiwa, rakennettu} w. 1869, hywässä

kunnossa

^ja

suurenlainen

^{(356lestiä).} Se oli Suo- men meriwakuutus-yhtiössä wakuutettu ja ^kauppa-

neuwos

Bergbom'in oma

Oulussa.

^{Niin kertoo}

Koirat

owat

mcrollisiksi

^lasketut

Hämeenlinnassa.

Tämän

^johdosta

lausuu Hämäläinen: ..Näitä

^hyö-

dyllisiä

lihtcistunnan

jäseniä on täällä kaikkiaan 96.

Ia

^{kun jokaisen}

^henkiraha

^{on 6markkaa,moit-}

taa kaupungin

kassa heistä

576 markkaa

wuodessa.

Huwittawin ^seikka

^on

se,

että tästä

weron

^panosta

syytetään magistratia jakaupungin

waltuusmiehiä!

Jos ^nämät wiranomaiset olisiwatkin

^syypäitä

tähän hirwittäwään

tapaukseen, niin

ansaitsisiwat he

^mie-

lestämme kiitoksen.

^Mutta

heillä

ei ollut walta tätä

weroa määrätä.

^{Suomensäädythän}

sen

^mää-

räsiwät

^wiimeis waltiopäiwillä!"

Wuodentlllo

Uudenkirkon,

Wehmaan

^ja

^Lakialan

pitäjissä on huononpuoleista.

Riihestä,

josta lvii-

me

wuonna saatiin

^{18 kpp.,}

saadaan

^{nyt tawalli-}

sesti

^{14 ja 15 kpp.}

Ulimalkaan

^woi

sanoa V»

oleman poissa

wiime-wuotisesta sadosta.

^Rukiita

on paljon

hallan

turmelemia, jotta jauhoiksi käy- tettyinä

saawat

ruskean wärin. (N. S.)

henkikirjain

Turun

^kaupungin

wäestö nousee

mukaan 20,101

henkeen.

Hywä

esimerkki asianomaisille.

Sortawalasta kertoo Ilm., että kun

kirkossa

luettiin pari kuulu- tusta

ruotsiksi,

owat nyt kaikki

ilmoitukset

^tuodut

kirkkoon

suomalaisina.

Arvoituksia.

XXVI.

1) Nolla tietää kuinka viedään,kuin on kuka nollan tietää?

2) Koska karhu kuolee?

3) Mitä lehmä painaa, kun metsään menee?

4) Mitä miehet ja vaimot yhtä aikaa tekevät?

5) Leveä alla letkaa,kun pitkä päällähyppää?

(i) Tis tas huuti,sylje pitkä leuka ^hampaaton?

7) Ritisee ja ratisee, joka talossa ^{tapansa jäl-} keen⁴?

8) Luotu luustaan luopumaan, kun nahka päältä nyljetään, hallin hampaiden välissä?