• Ei tuloksia

Känkänen_H_Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet_111109

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Känkänen_H_Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet_111109"

Copied!
13
0
0

Kokoteksti

(1)

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet

Hannu Känkänen Vanhempi tutkija

MTT, Kasvintuotannon tutkimus 9.11.2011

(2)

Termien merkitys lyhyesti

 Aluskasvi

(engl. undersown crop)

 jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun jälkeen

 sitoo typpeä ilmasta tai ottaa sitä maasta

 Kerääjäkasvi

(catch crop)

 kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

 kylvö aluskasviksi tai tuotantokasvin jälkeen

 jälkimmäinen (virheellisesti) myös pyydyskasvi

 Peitekasvi

(cover crop)

 peittää pellon pintaa, kun viljelykasvi ei peitä

 alus- ja kerääjäkasvit siis myös peitekasveja

9.11.2011

2 Känkänen H. Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet

(3)

Hyötyä pellolle ja ympäristölle

 Pellon kasvipeitteisyys lisääntyy

 eroosioherkkyys vähenee

 Juuret kuohkeuttavat maata

 syvälle etenkin monet palko- ja öljykasvit

 Eloperäistä ainesta kertyy maahan

 mururakenne ja vedenpidätyskyky paranevat

 Maan rakenteen paraneminen parantaa ravinteiden hyödyntämistä

 Ravinteita jää maahan vesien sijaan

(4)

Alus- ja kerääjäkasvit Suomen oloissa

 Tarvitaan, koska

yksipuolinen viljely on yleistä

ravinnehuuhtoumien vähennystä tarvitaan

erilaisia typen lähteitä kaivataan

aluskasveja, koska sadonkorjuun jälkeen on vähän kasvuaikaa

etu: viherlannoitus ja myytävä sato samalla

 Kylvö sadonkorjuun jälkeen käy, kun

satokasvi aikainen, kuten varhaisperuna

lämpösumma (>0oC) vähintään 500

yleensä viimeistään elokuun alussa

kasvin kasvu nopeaa, esim. öljyretikka

kasvu voimakas, kun typpeä jäänyt paljon

9.11.2011

4 Känkänen H. Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet

(5)

Aluskasvien biomassa loppusyksyllä

Kevätvilja on tavanomaisesti lannoitettu

0 500 1000 1500 2000 2500 3000

rikkakasvit versot

juuret 0-25 cm

kuiva-ainetta, kg/ha

Känkänen H./MTT 2011

(6)

Lajit keräävät typpeä eri määriä ja erilaisilla rytmeillä

0 10 20 30 40 50 60

syksy kevät

NO3-N (kg/ha, 0-90 cm), Jokioinen

9.11.2011

6 Känkänen H. Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet

Känkänen H./MTT 2011

(7)

 Apiloiden typpivaste 10-30 (-60) kg/ha

 Kasvukunnon ylläpito tai hidas paraneminen

 Rikkakasvien hillintä (älä odota

mahdottomia!)

 Huuhtoutumisen hillintä 5-40 kg/ha N (tuhansia tonneja koko maassa)

Aluskasvien mahdollisuudet?

Kuva: Hannu Känkänen

Kuva: Hannu Känkänen

(8)

Kilpailu vähentää kasvua

Puna-apila yksin ja aluskasvina

0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000

puhdas alus- kasvi

0 N 30 N 60 N 90 N

versot juuret

kuiva-ainetta, kg/ha

kilpailu kilpailu + typpilannoitus

Versojen N-% noin 3 - 3,5 ja juurten 2

Typpeä (kg/ha) noin:

65

50 40

32 170

30

9.11.2011 Känkänen H. Alus- ja kerääjäkasvien 8

mahdollisuudet Känkänen H. /MTT 2011

(9)

 Paljaan maan sijaan runsas biomassa

 Voi kerätä typpeä jopa yli 100 kg/ha (jos typpeä ja aikaa on kyllin)

 Voi siirtää ylim. typen seuraavalle kasville

 Kasvusto kuivaa maata:

muokkaus myöhäänkin

Kerääjäkasvien mahdollisuudet?

TEHO Plus –hanke, valkosinappi kesäperunan jälkeen Kuva: TEHO-hanke

RaHa -hanke, öljyretikka 15.10., kylvetty elokuun alussa Kuva: Kari Koppelmäki

(10)

Mahdollisuudet käyttöön

 Ensin tavoitteet selväksi

 typen huuhtoutumisen vähentäminen

pääasiassa muita kuin palkokasveja

satokasvin jälkeen kylvökin mahdollista

 kasvukunto ja lannoitetypen korvaaminen

Myös palkokasveilla tärkeä merkitys

 Tyydyttävätkö kesän ja syksyn kasvustot?

 siemenmäärän ja –seoksen säätö

 kylvötekniikan hyväksyminen tai muuttaminen

 Kasvustomassan arviointi

 rehevyys ja kasvilajijakauma syksyllä

Typpilannoituksen säätäminen seuraavalle kasville

9.11.2011

10 Känkänen H. Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet

(11)

Toistuva aluskasvi voi lisätä jyväsatoja

0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500

0 N 90 N

ei aluskasvia valkoapila puna-apila pu-ap.+n.nata w.raiheinä

Jyväsato (kg/ha) käytettäessä 6 vuoden ajan aluskasveja

Känkänen H./MTT 2011

(12)

Lisätietoja

Hannu Känkänen, MTT,

Ravinnehuuhtoumien hallinta (RaHa) –hankkeen nettisivut:

Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen –hankkeen (TEHO Plus) nettisivut:

9.11.2011 Känkänen H. Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet

12

(13)

KIITOS!

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Maan rakenne Ruokamullan tiivistymä Pohjamaan tiivistymä Veden imeytymisnopeus Vettä hidastava kerros Salaojituksen toimintahäiriö?. Ongelmia

Paljastimme tarinoissamme monia kulttuurisia ja opettajan kasvun ongelmia sekä vaikeiksi koettuja rakenteita (Clandinin & Connelly 2000).. Tällais- ten pulmien ja

Filosofian maisteri Akseli Virratvuori on folkloristiikan jatko-opiskelija Kanadassa (Department of Folklore, Memorial University of Newfoundland). Hänet voi tavoittaa säh-

gian  taipumusta  valita  aiheita,  joiden  julkisuusarvo  oli  suuri  (”Makkaran  vaikutus  uuden   keskiluokan  tv-­‐väkivaltaan  ja  työpaikkarakkauksiin”)

Rethinking Modernity in the Global Social Oreder. Saksankielestä kään- tänyt Mark Ritter. Alkuperäis- teos Die Erfindung des Politi- schen. Suhrkamp Verlag 1993. On

Ilmasta tapahtuva taistelun johtaminen voi olla joko strategista, taktillista tai tais- teluteknillistä johtamista. Taktillisella taistelun johtamisella ymmärretään tässä

Ilmasta tapahtuvan elektronisen häirinnän, tulenjohdon ja taistelunjoh- tamisen toteuttaminen ... Maanpuolustuskurssit J

Teos pyrkii kuvaamaan teknologian merkitystä Suomen historian kulussa ja suomalaisten elämän muovaajana sekä tekniikan Suomen syntyä ja paikkaa kansainvälisten suhteiden valos-