Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet
Hannu Känkänen Vanhempi tutkija
MTT, Kasvintuotannon tutkimus 9.11.2011
Termien merkitys lyhyesti
Aluskasvi
(engl. undersown crop) jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun jälkeen
sitoo typpeä ilmasta tai ottaa sitä maasta
Kerääjäkasvi
(catch crop) kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista
kylvö aluskasviksi tai tuotantokasvin jälkeen
jälkimmäinen (virheellisesti) myös pyydyskasvi
Peitekasvi
(cover crop) peittää pellon pintaa, kun viljelykasvi ei peitä
alus- ja kerääjäkasvit siis myös peitekasveja
9.11.2011
2 Känkänen H. Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet
Hyötyä pellolle ja ympäristölle
Pellon kasvipeitteisyys lisääntyy
eroosioherkkyys vähenee
Juuret kuohkeuttavat maata
syvälle etenkin monet palko- ja öljykasvit
Eloperäistä ainesta kertyy maahan
mururakenne ja vedenpidätyskyky paranevat
Maan rakenteen paraneminen parantaa ravinteiden hyödyntämistä
Ravinteita jää maahan vesien sijaan
Alus- ja kerääjäkasvit Suomen oloissa
Tarvitaan, koska
yksipuolinen viljely on yleistä
ravinnehuuhtoumien vähennystä tarvitaan
erilaisia typen lähteitä kaivataan
aluskasveja, koska sadonkorjuun jälkeen on vähän kasvuaikaa
etu: viherlannoitus ja myytävä sato samalla
Kylvö sadonkorjuun jälkeen käy, kun
satokasvi aikainen, kuten varhaisperuna
lämpösumma (>0oC) vähintään 500
yleensä viimeistään elokuun alussa
kasvin kasvu nopeaa, esim. öljyretikka
kasvu voimakas, kun typpeä jäänyt paljon
9.11.2011
4 Känkänen H. Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet
Aluskasvien biomassa loppusyksyllä
Kevätvilja on tavanomaisesti lannoitettu
0 500 1000 1500 2000 2500 3000
rikkakasvit versot
juuret 0-25 cm
kuiva-ainetta, kg/ha
Känkänen H./MTT 2011
Lajit keräävät typpeä eri määriä ja erilaisilla rytmeillä
0 10 20 30 40 50 60
syksy kevät
NO3-N (kg/ha, 0-90 cm), Jokioinen
9.11.2011
6 Känkänen H. Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet
Känkänen H./MTT 2011
Apiloiden typpivaste 10-30 (-60) kg/ha
Kasvukunnon ylläpito tai hidas paraneminen
Rikkakasvien hillintä (älä odota
mahdottomia!)
Huuhtoutumisen hillintä 5-40 kg/ha N (tuhansia tonneja koko maassa)
Aluskasvien mahdollisuudet?
Kuva: Hannu Känkänen
Kuva: Hannu Känkänen
Kilpailu vähentää kasvua
Puna-apila yksin ja aluskasvina
0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000
puhdas alus- kasvi
0 N 30 N 60 N 90 N
versot juuret
kuiva-ainetta, kg/ha
kilpailu kilpailu + typpilannoitus
Versojen N-% noin 3 - 3,5 ja juurten 2
Typpeä (kg/ha) noin:
65
50 40
32 170
30
9.11.2011 Känkänen H. Alus- ja kerääjäkasvien 8
mahdollisuudet Känkänen H. /MTT 2011
Paljaan maan sijaan runsas biomassa
Voi kerätä typpeä jopa yli 100 kg/ha (jos typpeä ja aikaa on kyllin)
Voi siirtää ylim. typen seuraavalle kasville
Kasvusto kuivaa maata:
muokkaus myöhäänkin
Kerääjäkasvien mahdollisuudet?
TEHO Plus –hanke, valkosinappi kesäperunan jälkeen Kuva: TEHO-hanke
RaHa -hanke, öljyretikka 15.10., kylvetty elokuun alussa Kuva: Kari Koppelmäki
Mahdollisuudet käyttöön
Ensin tavoitteet selväksi
typen huuhtoutumisen vähentäminen
pääasiassa muita kuin palkokasveja
satokasvin jälkeen kylvökin mahdollista
kasvukunto ja lannoitetypen korvaaminen
Myös palkokasveilla tärkeä merkitys
Tyydyttävätkö kesän ja syksyn kasvustot?
siemenmäärän ja –seoksen säätö
kylvötekniikan hyväksyminen tai muuttaminen
Kasvustomassan arviointi
rehevyys ja kasvilajijakauma syksyllä
Typpilannoituksen säätäminen seuraavalle kasville
9.11.2011
10 Känkänen H. Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet
Toistuva aluskasvi voi lisätä jyväsatoja
0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500
0 N 90 N
ei aluskasvia valkoapila puna-apila pu-ap.+n.nata w.raiheinä
Jyväsato (kg/ha) käytettäessä 6 vuoden ajan aluskasveja
Känkänen H./MTT 2011
Lisätietoja
Hannu Känkänen, MTT,
Ravinnehuuhtoumien hallinta (RaHa) –hankkeen nettisivut:
Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen –hankkeen (TEHO Plus) nettisivut:
9.11.2011 Känkänen H. Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet
12