• Ei tuloksia

Mattila Tuomas_Miten-kasvukuntoa-kehitetaan_Lisää typpeä vai 27112019

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Mattila Tuomas_Miten-kasvukuntoa-kehitetaan_Lisää typpeä vai 27112019"

Copied!
35
0
0

Kokoteksti

(1)

Tuomas Mattila Yliopistotutkija

Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 27.11.2019

Miten kasvukuntoa kehitetään?

Lisää typpeä vai parempi

kasvukunto?

(2)

Mitä tarvitaan 10 tonnin vehnäsatoon?

27.11.2019 Mattila: Miten kasvukuntoa kehitetään 2

Ravinteide n poistuma kg

Typpi N 210

Kalium K 50

Fosfori P 37

Rikki S 20

Magnesium Mg 12

Kalsium Ca 3

Sinkki Zn 0,3

Mangaani Mn 0,2

Kupari Cu 0,05

Boori B 0,04

(3)

• 33 mm vettä/tonni vehnää (ADAS, YEN)

 330 mm vettä

• - 100 mm sade

• = 230 mm maasta: 150 mm vettä/m = 1,5 m

Ravinteiden lisäksi vettä

Juuristosyvyys tai

veden nousu

(4)

Veden lisäksi hiilidioksidia

• 10 t vehnää, 17 tonnia koko sato

• 6 t C/ha = 22 t CO2 = 247 kg CO2/pv (90 pv)

= kaikki hiilidioksidi pellon yläpuolisesta ilmasta 50 m korkeuteen saakka päivittäin

27.11.2019 Mattila: Miten kasvukuntoa kehitetään 4

(5)

Miksi typpilannoitetaan?

y = 39,59x + 43,929 0

2000 4000 6000 8000 10000

0 100 200 300

V ehn än sa to (kg /ha)

Halutaan saada

satovastetta!

(6)

Paljonko typpeä vapautuu maasta?

27.11.2019 Mattila: Miten kasvukuntoa kehitetään 6

(7)

Sijoitus satovastekäyrälle

y = 39,59x + 43,929 0

2000 4000 6000 8000 10000

0 100 200 300

V ehn än sa to (kg /ha)

Halutaan saada

satovastetta!

(8)

27.11.2019 Mattila: Miten kasvukuntoa kehitetään 8

Tunnistetut ongelmat

0% 20% 40% 60% 80%

Alhainen KVK pH korkea tai matala Korkea Mg K puute P puute S puute B puute Cu Puute Mn Puute Zn Puute

Ongelmia osuudessa lohkoista 0% 20% 40% 60% 80% 100%

Solvita 24 h hengitys C:N suhde Labiili C Labiili amino N Lierojen määrä Murukestävyys

Ongelmia osuudessa lohkoista

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Maan rakenne Ruokamullan tiivistymä Pohjamaan tiivistymä Veden imeytymisnopeus Vettä hidastava kerros Salaojituksen toimintahäiriö

Ongelmia osuudessa lohkoista

Punainen=koelohko

Vihreä =hyväkasvuinen verrannelohko

Mattila ym: Mistä ja miten tunnistaa maan hyvän kasvukunnon?

HY, Ruralia-instituutti. Raportteja 171. 2017.

Fysikaaliset Biologiset

Kemialliset

(9)

Yleinen kasvukunnon kehittäminen

1. Karikepeite suojaamaan maan pintaa 2. Häiriöt minimiin

3. Kasvimonimuotoisuus 4. Jatkuva, elävä juuristo

5. Eläinten integrointi viljelyyn

(10)

JOHTO- PÄÄTÖKSET

SUUNNIT- TELU

KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS SEURANTA

MÄÄRIT- TÄMINEN

TULKINTA

OSAAMINEN

Systemaattinen kehittäminen lähtee lohkon tilanteen kartoituksesta

27.11.2019 Mattila: Miten kasvukuntoa kehitetään 10

(11)

Maan kasvukunnon osatekijät

Kemiallinen pH,N,P,K,S,Ca, Mg,Mn,Zn,Cu,B,

Se,Si,Mo,Co

Fysikaalinen O, H

2

O Biologinen

C,H,O,N

– Mikä lohkolla on pielessä?

– Miten sitä voi mitata?

– Millä

seurataan kehitystä?

– Millä

korjataan?

(12)

• Varsinais-Suomi: tiivistyneitä savimaita

– He: LUOMUsiementuotantoa, ongelmia peltokortteen kanssa

– Hy: minimimuokkausta ja kevätviljan viljelyä, märkä lohko

– Ju: minimimuokkausta ja kevätviljan viljelyä, siirtymä LUOMUun

27.11.2019 Mattila: Miten kasvukuntoa kehitetään 12

Koelohkot

Kuva: Jukka Rajala

(13)

• Satakunta: Erikoiskasvintuotantoa

– Kä: sipulintuotantoa, koelohkona uusi pelto, hapan, rakenteeton, ”ravinteet punaisella”

– Lu: Avomaan tuotantoa hietamaalla, alhainen multavuus, alhainen vedenpidätyskyky, helposti tiivistyvä

Koelohkot

(14)

• Etelä-Pohjanmaa: Erilaisia hieta- ja turvemaita

– Ha: rakenteeltaan helposti luhistuva, heikosti vettä läpäisevä turvemaa, LUOMUviljely

– Pa: LUOMUperunantuotantoa hietamaalla, vesitalousongelmia, tiivistynyt

– Sa: minimimuokkausta, kevätviljanviljelyä, kananlantaa, heikkorakenteinen hiesumaa

27.11.2019 Mattila: Miten kasvukuntoa kehitetään 14

Koelohkot

Kuva: Jukka Rajala

(15)

Tunnistetut ongelmat

P puute S puute B puute Cu Puute Mn Puute Zn Puute

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Solvita 24 h hengitys C:N suhde Labiili C Labiili amino N Lierojen määrä Murukestävyys

Ongelmia osuudessa lohkoista

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Maan rakenne Ruokamullan tiivistymä Pohjamaan tiivistymä Veden imeytymisnopeus Vettä hidastava kerros Salaojituksen toimintahäiriö

Ongelmia osuudessa lohkoista

Punainen=koelohko

Vihreä =hyväkasvuinen verrannelohko Fysikaaliset Biologiset

Kemialliset

(16)

• Kalkitus: sammutettu kalkki

Kipsi: Yara & luonnonkipsi

• Ammoniumsulfaatti

• Mangaanisulfaatti siemenen pintaan

Lannoiteboraatti

• Kaliumsulfaatti

• Kananlanta

• Naudanlanta

Syväkuohkeutus

• Pikakesanto kultivaattorilla

• Monilajiset viherlannoitusnurmet

27.11.2019 Mattila: Miten kasvukuntoa kehitetään 16

Kokeillut ratkaisut

• Biotiitti

• Biohiili

• Myyräojitus

Ojien kunnostus

• Pellon tasaus

• Täydennyslannoitus

• Vetoletkulevitys

• Pintajännityksen

poistajat

(17)

Miten mitattiin edistymistä?

Biologia Fysiikka Kemia

He Mikrobiaktiivisuus, typpivaranto, hiili

Rakenne, veden imeytyminen, tiivis kerros

P, B, kationit, Hy Mikrobiaktiivisuus,

typpivaranto, lierot

Rakenne, veden imeytyminen, tiivis kerros

P, Mn, kationit Ju Mikrobiaktiivisuus,

typpivaranto, lierot

Rakenne, veden imeytyminen, tiivis kerros

P, S, kationit Kä Mikrobiaktiivisuus,

typpivaranto, hiili

Murukestävyys, veden imeytyminen pH, P, kationit Lu Mikrobiaktiivisuus,

typpivaranto, C:N

Rakenne, murukestävyys KVK, B, P Ha Mikrobiaktiivisuus,

typpivaranto, hiili

Rakenne, veden imeytyminen, murukestävyys

P, K, B

Pa Mikrobiaktiivisuus, Rakenne, veden imeytyminen, KVK, K, B

(18)

Mattila: Miten kasvukuntoa kehitetään

Ju – tiivistynyt savimaa

27.11.2019 18

Kuva: Jukka Rajala 2.12.2015

Kuva: Jukka Rajala 2.7.2018

2015

2018

P-luku

4,3

mg/l

(19)

Ju – tiivistynyt savimaa

0 100 200

Solvita CO2

SLAN Lierot

mg/l, tai kpl/m2 2018 2015

0 20 40 60

P S

mg/l

2018 2015

0 10 20 30

Rakenneongelmat (VESS) Tiivis kerros (cm) Veden imeytyminen

mm/sek

2018

2015

(20)

Uudelleentiivistymisriski

27.11.2019 Mattila: Miten kasvukuntoa kehitetään 20

JU: aluskasvin kylvö Rapid-kylvökoneella toukokuun alussa

JU 1 3.7.2017 JU 0 3.7.2017

Ruisvirna+Kipsi+Jankkurointi+syysvehnä Muokkausretikka+Kipsi+syysvehnä

Kuvat Jukka Rajala

Uudelleen-

tiivistynyt

pintakerros

(21)

• Monilajinen maanparannuskasvusto + syväkuohkeutus + syysvilja toimii

• Kipsi korjaa Ca:Mg suhdetta

• Maa on herkkä

uudelleentiivistymiselle

• Tiivis savimaa vaatii tiheän ja hyvin

sorastetun salaojituksen

• Pinnanmuotoilu

• =>Syysviljan viljely mahdolliseksi

Ju - Mitä opittiin?

(22)

Mattila: Miten kasvukuntoa kehitetään

Pa-tiivistynyt perunapelto

27.11.2019 22

Kuva: Veera Manka 17.7.2018 Kuvat: Jukka Rajala 19.11.2015

2015

2018

P-luku

36

mg/l

(23)

Pa-tiivistynyt perunapelto

0 50 100 150

Solvita CO2

SLAN C:N

mg/l 2018 2015

0 5 10

KVK B

mg/l

2018 2015

2018 0 10 20 30 40

Rakenneongelmat (VESS) Murukestävyys Veden imeytyminen

mm/min

2018

2015

(24)

Rakenteen ja vesitalouden hallinta haasteellista Pa 2017, HHt

27.11.2019 Mattila: Miten kasvukuntoa kehitetään 24

Kuvat Jukka Rajala

PaK 19.9.2017 Pa0 19.9.2017

Satoero suuri Resurssi-

tehokkuudessa suuri ero

=>Kuivatus!

(25)

• Salaojajärjestelmän huolto on tärkeää, myös kaivot, alitukset, jne.

• Maan riittävä läpäisevyys tärkeä

• Pintavesien hallinta on haastavaa, pinnanmuodot, vaonpohjan kuohkeutus

• Boorilannoitus toimii useimmilla pelloilla

• Siirtymä nurmesta viljaan ja perunaan heikentää veden imeytymistä ja rakennetta, mutta voi kiihdyttää

mikrobiaktiivisuutta

Pa - Mitä opittiin?

(26)

• Toimet:

– 2016 ohra

ammoniumsul- faatti + boori + nurmen-

siemen

– 2017 nurmi + syväkuohkeu- tus + kipsi + lanaus

– 2018 ruis

27.11.2019 Mattila: Miten kasvukuntoa kehitetään 26

Sa – pintatiivistynyt hiesumaa

P-luku 35 mg/l

Kuvat: Jukka Rajala 15.11.2015, 21.6.2016 ja 17.7.2018

(27)

Laserlanaus

(28)

27.11.2019 Mattila: Miten kasvukuntoa kehitetään 28

Muutokset - fosfori

0 5 10 15 20 25 30 35 40

0% 5% 10% 15% 20% 25% 30%

Spur w ay P (mg /l)

Fosforikyllästysaste (Mehlich 3)

(29)

Vähän mitattavaa muutosta

0 100 200 P-luku

P-M3

mg/l tai pH yksikkö

20 15

0 20 40 60

Murut

VESS x 10

mm/min

2016 2018

0 100 200

Solvita 24 h CO2

C:N

SLAN

mg/l

2016 2018

(30)

• Ei saatu korjattua maan korkeaa fosforin kyllästysastetta…

– Ju lohkoon verrattuna 700 kg enemmän varastofosforia pintamaassa

• Saatiin korjattua rakenne ja vesitalous,

mahdollistaa syysviljojen ja nurmien viljelyn

27.11.2019 Mattila: Miten kasvukuntoa kehitetään 30

Suuri muutos viljeltävyydessä

Kuva: Jukka Rajala 17.7.2018

(31)

• Perusasiat ensin

– Kuivatus

– Tiivistymisriskit – Viljelykierto

• Hyviä seurantavälineitä

– Viljavuusanalyysi – Mikrobiaktiivisuus – Murukestävyys

– Lapiodiagnoosi

• Tee kokeita, seuraa mitä tapahtuu,

Miten kasvukuntoa kehitetään?

(32)

27.11.2019 Mattila: Miten kasvukuntoa kehitetään 32

Ei tehdä yksin…

Luennot & verkkoluennot Lehtiartikkelit

Oppaat Raportit Laskurit

Peltopäivät

Julkiset mittaukset Peltokokeet

Viljelijäesimerkit

Kuva: Jukka Rajala

Kuva: Jukka Rajala

Kuva: Jaana Ravander

(33)

Mallia yhteistyöhön Yhdysvalloista

Pellonpiennarpäivät Työpajat

Verkkoluennot

Uutiskirjeet

Tiedotusvälineet &

sosiaalinen media

Havaintoesitykset

Lyhytkurssit

Valmennus-

ohjelma

(34)

27.11.2019 Mattila: Miten kasvukuntoa kehitetään 34

https://maan-kasvukunto.fi > Tutkimusraportit

Lisätietoja

(35)

Kuva Jukka Rajala Kuva: Jukka Rajala

https://maan-kasvukunto.fi Kuva Jukka Rajala

Kiitos!

Kuva: Jukka Rajala

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Maan rakenne parani käsitellyllä He-lohkolla selvästi paremmin kuin käsittelemättömällä (pisteluvut VESS-pis- teitä, yksityiskohdat raportissa (Mattila, Rajala, ja Mynttinen

Maan rakenne Ruokamullan tiivistymä Pohjamaan tiivistymä Veden imeytymisnopeus Vettä hidastava kerros Salaojituksen toimintahäiriö. Ongelmia

kasvukunnon hoidosta OSMO- hankkeen aikana?...

ja Rajala J.: Mistä ja miten tunnistaa maan hyvän kasvukunnon. Havaintoja kahdeksalta tilalta Varsinais-Suomesta, Satakunnasta

400/60-15,5 rengas jossain olosuhteissa liian pieni ja liian suurilla paineilla => 500/55-17 parempi Kultivaattorin paino n 5000 kg..

Kaikkein hienojakoisin aines voi kulkeutua veden mukana syvemmälle maan kerroksiin, muodostaen kyntöantu- raa vastaavan vettä läpäisemättömän ker- roksen maan sisään...

Sikatilan viljelykierto on yleensä hyvin viljapainottei- nen. Luomutuotannossa maan kasvukuntoa parantavassa viljelykierrossa tulee olla aina tavanomaiseen viljelyyn

Hyvän rakenteen luominen Viljelykierto maata parantavaksi Karjanlanta (kuivikelanta parasta) Viherlannoitus.