This is an electronic reprint of the original article.
This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
Author(s):
Title:
Year:
Version:
Please cite the original version:
All material supplied via JYX is protected by copyright and other intellectual property rights, and duplication or sale of all or part of any of the repository collections is not permitted, except that material may be duplicated by you for your research use or educational purposes in electronic or print form. You must obtain permission for any other use. Electronic or print copies may not be offered, whether for sale or otherwise to anyone who is not an authorised user.
Kohti avointa tiedettä : tieteellisten dokumenttien jakelutavan muutoksen vaikutus kirjastoihin
Muhonen, Ari; Saarti, Jarmo
Muhonen, A., & Saarti, J. (2016). Kohti avointa tiedettä : tieteellisten dokumenttien jakelutavan muutoksen vaikutus kirjastoihin. Signum, 2016 (3), 5-9. Retrieved from http://ojs.tsv.fi/index.php/signum/article/view/59646
2016
Kohti avointa tiedettä - tieteellisten dokumenttien jakelutavan muutoksen vaikutus kirjastoihin
Ari Muhonen & Jarmo Saarti
Tutkimustulosten ja tutkimusjulkaisujen jakelu on käynyt läpi useita merkittä- viä muutoksia historiansa aikana. Kunakin historiallisena aikakautena vallitsevat kirjoittamisen, painamisen ja dokumenttien jakelun tekniikat ovat määritelleet dokumenttien jakelua sekä institutionaalisia tapoja toteuttaa tätä. Käsinkirjoi- tetun ajan dokumentit ovat uniikkeja ja yksittäisinä teoskappaleina mittaamat- toman arvokkaita. Tämä toimintaympäristö synnytti arkisto- ja kirjastolaitoksen sekä niiden toimintatavat. Näiden organisaatioiden perustehtävänä oli uniikkien aineistojen säilyttäminen ja jopa niiden käytön rajoittaminen. Käsin kopiointi oli ainoa mahdollisuus tuottaa duplikaatteja tällaisista aineistoista, ja se vaati sekä aikaa että työvoimaa. Kirjapainotekniikan kehittyminen muutti ympäristön täy- sin: samaa teosta oli nyt mahdollista tuottaa useita kappaleita, mutta teoskap- paleiden fyysinen säilyttäminen ja jakelu vaati omat toimintatapansa.
Kohti digitaalista tietoympäristöä Muutos painetusta maailmasta digitaaliseen toi- mintaympäristöön alkoi tapahtua 1990-luvul- la. Tieteelliset lehdet alkoivat jaella artikkelei- taan digitaalisena. Painettujen aineistojen takau- tuva digitointi alkoi yleistyä samoihin aikoihin.
2000-luvulla digitaalinen kirja on alkanut yleis- tyä nopeasti. (Karvonen & Kortelainen & Saar- ti 2014.)
Nämä muutokset ovat nykyisin arkipäiväisty- neet, mutta kirjastot, arkistot ja kaupalliset kus- tantajat ovat vielä sitoutuneet painetun aikakau- den käytäntöihin ja toimintatapoihin: digitaali- nen toimintaympäristö mallintaa ja simuloi edel- leen painetun ajan malleja, vaikka digitaalinen ympäristö sinällään ei vaadi tätä. Lisäksi toimi- jat ovat luoneet uusia käyttörajoitteita digitaa- liseen toimintaympäristöön, jotka estävät hyö- dyntämästä digitaalisen jakelun kaikkia mahdol- lisuuksia. Tieteellisessä toimintaympäristössä eh- kä keskeisin rajoite ovat maksumuurit, joilla este- tään tieteellisten tulosten avoin jakelu ja taataan
tekijänoikeuksien hallinnoijien – usein taloudel- liset – intressit.
Tieteellisen julkaisemisen avoin saatavuus -lii- ke alkoikin kehittyä samaan aikaan kuin mak- sumuurit ja niihin liittyvät tekniikat kehittyi- vät 1990-luvulla. Viime vuosina avoin saatavuus on noussut rahoittajien ja poliittisten päättäji- en linjausten vuoksi entistä keskeisemmäksi ta- voitteeksi julkisesti rahoitetun tutkimusten tu- losten saatavuuden varmistamisessa (Laakso &
Björk 2012). Suomessa avoimeen tieteeseen liit- tyvä kokonaisuus on kerätty Avoin tiede ja tutki- mus -alle. Samalla avoimen saatavuuden julkaise- misen tavat ovat kehittyneet niin, että aikaisem- pi kritiikki sen tieteellisestä validiteetista ei enää pidä paikkaansa, vaikka toki poikkeuksiakin on (Ilva, Laitinen & Saarti 2016). Sisällöllisesti suu- rimman haasteen tuottavat niin kutsutut saalista- jajulkaisijat (predator publishers), jotka pyrkivät hyötymään avoimesta julkaisemisesta vain talo- udellisesti (Butler 2013).
Avoin julkaiseminen hyödyntää samanlaisia
tieteellisen julkaisemisen käytänteitä kuin perin- teinen kustantaminen, mutta sen liiketoiminta- mallit ovat erilaisia: julkaisemisen kustannukset kerätään kirjoittajilta tai heidän kehysorganisaa- tioiltaan kirjoittajamaksuilla. Peruserona on saa- tavuus: julkaisemisen jälkeen kuka tahansa inter- netiä käyttävä voi lukea tällä avoimesti julkaistu- ja artikkeleita ja muita julkaisuja (Schimmer &
Geschuhn, & Vogler, 2015).
Digitaaliset (pääasiassa organisaatiokohtaiset) julkaisuarkistot ovat eräs malli avata kunkin tut- kimusorganisaation julkaisuja laajalle yleisölle.
Nämä takaavat myös nk. vihreän tavan julkais- ta omat tutkimusjulkaisunsa ja vähentävät siten yksittäiseen tutkijaan ja tutkimusryhmään koh- distuvia kustannuspaineita (Björk et al. 2014).
Tämä kehitys tarkoittaa kirjastoille sitä, että pe- rinteinen kirjastojen välinen fyysisten aineistojen kaukolainaus sekä siihen kehitetyt toimintatavat ovat alkaneet muuttua. Organisaation julkaisuar- kisto ja siihen tallennetut dokumentit ovat aina käytettävissä ja liikkuvat nopeasti suoraan käyttä- jille, eikä niiden palauttamisesta kirjastoon tarvit- se enää huolehtia. Tämän lisäksi tutkijoiden väli- nen suora dokumenttien vaihtaminen ja välittä- minen on alkanut haastaa kirjaston välittäjäroo- lia (Pinfield et al. 2014).
Viime vuosina tätä tukemaan on alkanut syn- tyä uusia teknologioita ja sovelluksia, jotka ovat haastamassa perinteistä kaukolainausta ja jopa yliopistojen ja niiden kirjastojen roolia julkaisuar- kistojen ylläpitäjinä (Jackson 2004, 91). Internet ja sähköposti keksittiin paljolti tutkimuksen tu- losten jakelun avuksi. Sen lisäksi tutkijat ovat al- kaneet hyödyntää uusia sosiaalisen median työ- kaluja ja sovelluksia, esim. ResearchGate ja Aca- demia.edu, jotka yhdistävät tutkijoiden ja hei- dän tuotostensa jakelun, arvioinnin, arkistoin- nin ja verkostoitumisen.
Aineistojen yhteiskäyttö ja sen kehitys
Kaukolainauksen perusajatuksena on ollut pai- nettujen kokoelmien käsite ja se, kuinka näiden
kokoelmien yhteiskäyttö voidaan toteuttaa luo- tettavasti. Painettujen – laajemmin fyysisille tal- lennusalustoille tallennettujen – aineistojen ai- kana määräävänä tekijänä oli näiden aineistojen rajallisuus ja niiden hankala kopioitavuus. Tä- män seurauksena syntyi aineistoja kokoelmik- si tallentavia instituutioita, kuten kirjastoja, joi- den keskeisenä perustehtävänä oli hallita painet- tujen aineistojen logistiikka ja luoda bibliografiset välineet aineistojen paikantamiseksi. Tämä teh- tävä tulee todennäköisesti säilymään kirjastoil- la niin kauan kuin painettuja kokoelmia on ole- massa ja aineistojen käyttäjillä tarve kohdata si- sällöt myös niiden alkuperäisten fyysisten tallen- nusalustojen kautta.
Dokumenttien digitointi ja sen erilaiset tavat – esim. digitaaliset alkuperäisteokset, fyysisten ai- neistojen digitointi, digitaaliset julkaisuarkistot ja akateemiset vertaisverkostot – ovat alkaneet mur- taa tätä paradigmaa. Tässä toimintaympäristössä merkittävin muutos on, että käyttäjä ei enää tar- vitse välttämättä perinteistä välittäjäorganisaa- tiota saadakseen tarvitsemansa dokumentit. Uu- det sosiaaliset verkkosovellukset ja niiden tarjo- ama mahdollisuus välittää tiedostoja digitaalises- ti ovat alkaneet haastaa perinteistä kirjastojen vä- listä kaukopalvelua: olemme alkaneet siirtyä ver- taisverkkojen kautta toteutettuun aineistojen yh- teiskäyttöön. Tällä hetkellä näyttääkin siltä, että vuosituhannen alusta alkanut aineiston välityk- sen monimuotoistuminen on jatkunut ja muut- tunut vallitsevaksi käytännöksi (Baker 2003).
Tästä on seurauksena, että kirjastojen roolin määrittely on tehtävä uudelleen siirryttäessä jäl- kidigitaaliseen tieteen tekemiseen ja tieteellisten tulosten jakelutapaan ja tutkimustulosten digi- taaliseen yhteiskäyttöön. Muutosta on kuvattu taulukossa 1.
Painetut aineistot tarvitsivat – ja tarvitsevat edelleen – erityistä kokoelmanhoitoa, jotta do- kumentit ja kokoelmat säilyisivät. Tämä ympä- ristö tarvitsee myös ihmisiä logistiikan konkreet- tisessa hoitamisessa niukkojen fyysisten resurssi- en siirtämisessä paikasta toiseen. Äärimmäisenä
esimerkkinä tästä ovat uniikit ja kulttuurihisto- riallisesti mittaamattoman arvokkaat dokumen- tit, joita varten yhteiskunnissa on perustettu jo- pa erityisiä instituutioita, kuten kansalliskirjastot ja kansallisarkistot.
Digitaalinen ja digitoitu toimintaympäristö tarvitsee kirjastoja enemmän maksumuurin hoi- tamisessa: sen käytön kontrolloinnissa ja käyttö- maksujen maksamisessa. Tämä sen vuoksi, että digitaalisen ajan tiede on monopolisoitunut ja dokumenttien omistaminen keskittynyt kustan- tajille. Lisäksi tässä ympäristössä kirjastojen kes- keisenä roolina on varmistaa digitaalisten aineis- tojen saatavuus tietojärjestelmillä. Lisäksi tämä ympäristö tekee hankalaksi ja osittain jopa mah- dottomaksi perinteisen kirjastojen välisen kauko- lainauksen, koska verkkolehtien ja kirjojen käyt- töoikeus on rajattu sopimuksin vain määritellyl- le käyttäjäjoukolle ja määrättyyn käyttötarkoi- tukseen – yliopistoissa yliopistolliseen tutkimuk- seen ja opetukseen omassa kehysorganisaatiossa.
Aivan viime vuosina on alettu keskustella avoi- mesta digitaalisesta tieteestä ja luoda sille toimin- taympäristöä. Suomessa keskeiset linjaukset on esitetty Opetus- ja kulttuuriministeriön avoimen
tieteen ja tutkimuksen tiekartassa vuosille 2014–
2017 (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2014). Sii- nä tavoitteeksi asetetaan tutkimustulosten ja ai- neistojen vapaa saatavuus tavoitteena tutkimuk- sen suurempi yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja läpinäkyvyys.
Kirjastoille tämä merkitsee uusia tehtäviä avoi- men tieteen ympäristön toteuttamisessa. Tutki- musjulkaisujen avoin saatavuus ja sen erilaiset to- teutustavat ovat vasta kehittymässä (Ilva 2016).
Eräänä mahdollisuutena on rinnakkaistallenta- misen kehittäminen kaupallisten, maksumuuril- listen julkaisujen kilpailijaksi yliopistoittain (Jul- kaisujen avoimen saatavuuden edistäminen -työ- ryhmä 2015). Merkittävin muutos on se, että tie- teen tekijät ja käyttäjät pystyvät jakelemaan eri- laisia tiedostoja suoraan toisilleen. Toimintaym- päristö on siten muuttumassa monitoimijaiseksi ja monimuotoiseksi.
Tieteellisten kirjastojen tehtävä avoimessa tieteessä
Kehittymässä oleva jälkidigitaalinen ympäristö antaa lupauksen tieteellisestä vapaudesta ideaa- lisimmillaan: tiede ja sen tulokset ovat vapaasti Taulukko 1. Painettujen aineistojen kaukolainauksesta jälkidigitaaliseen aineistojen yhteiskäyttöön (Muhonen & Saarti 2016).
Painettujen aineistojen
kaukolainaus: 1980 Digitoituva tiede: 1990 - 2000 Digitaalisen tieteen tulosten yhteiskäyttö: 2010 -
• Painetut aineistot • E-lehtien jakelija/painettujen
aineistojen säilyttäjä • Diginatiivit aineistot
• Riippumattomuus • Riippuvuus • Yhteistyö
• Dokumenttien ja kokoelmi-
en säilyttäminen ja varastointi • Painetun maailman
digitoituminen • Yhteiset toimintaympäristöt
• Paikallinen • Kansallinen • Johdattaminen digitaalisiin
aineistoihin
• Postipalvelut • Tietämyksen käyttö • Globaali
• Tietämyksen säilyttäminen • Sähköposti ja liitetiedostot • Tietämyksen synnyttäminen
• Yksittäisten teosten
hankkiminen • Hankintapalvelut • Digitaaliset työtilat
• Kirjastosta kirjastoon • Kirjastolta käyttäjälle • Palveluiden luominen yhdessä
• Vertaisverkostot
kaikkien käytössä. Nykyisin tämä on vielä enem- män unelmaa kuin todellisuutta; koskaan toteu- tumaton fantasia, sillä digitaalinenkin ympäristö vaatii rakenteita, jotka maksavat. Kaiken lisäksi on jo olemassa tutkimustietoa siitä, että pitkällä aikavälillä digitaalinen ympäristö ei ole sen hal- vempi tai kestävämpi kuin painettukaan (Pinfield
& Salter & Bath 2015).
Digitaalinen tulevaisuus haastaa kirjastot analy- soimaan palvelukokonaisuutensa ja kehittämään sitä. Ensin on kuitenkin otettava huomioon se, miten akateeminen yhteisö tulevaisuudessa tuot- taa ja käyttää tutkittua tietoa. Näyttää siltä, että professorin työ perustuu aina vain enemmän di- gitaalisiin resursseihin sekä suoraan vuorovaiku- tukseen toisten tutkijoiden kanssa. Vaarana on, että kirjasto ajautuu sivuraiteelle, jolloin se muo- dostuu tarpeettomaksi tutkijoiden näkökulmas- ta, eikä sitä niin muodoin enää käytetäkään.
Yhteenvetona kirjastojen rooli kehittyvässä toi- mintaympäristössä on:
• painettujen aineistojen digitointi ja niiden saattaminen avoimeen käyttöön
• digitaalisten julkaisuarkistojen kehittäminen
• avoimen julkaisujen saatavuuden tukeminen kestävällä tavalla – i.e. dokumenttien pitkä- aikaissäilytyksen turvaaminen ja tiedon jär- jestäminen saatavuuden varmistamiseksi
• verkostoituminen
• tutkijoiden ja opiskelijoiden opastaminen uusien vertaisverkostotyökalujen kriittisik- si käyttäjiksi
• uusien digitaalisen tutkimuksen työkalujen kehittymisen ja mahdollistamisen edistämi- nen, esim. tiedonlouhinta ja tutkimusaineis- tojen yhteiskäyttö ja analysointi.
Tästä on seurauksena, että kirjastojen ja nii- den henkilökunnan tulee ottaa aktiivinen roo- li muutoksen tekemisessä kohti avointa digitaa- lista tiedettä ja opetella siihen liittyviä uusia teh- täviä sekä toimintatapoja. Lisäksi kirjastojen tie- tojärjestelmäympäristön tulee kehittyä sellaisek- si, että sillä voidaan hallita erityyppisiä aineistoja, niiden käyttöä ja globaalia verkostoitumista. &
Kiitokset
Artikkeli on tehty Opetus- ja kulttuuriministeriön Avoin tiede ja tutkimus -aloitteen rahoittamassa SU- RIMA-hankkeessa ja perustuu lähteeseen Muhonen
& Saarti 2016.
Lähteitä
Baker, David (2003). Document delivery: a new paradigm? Interlending & document supply 31(2):104–
110.
Björk, Bo-Christer & Laakso, Mikael & Welling, Patrik & Paetau, Patrik (2014). Anatomy of green open access. Journal of the Association for Information Science and Technology(65): 237–250.
Butler, Declan (2013). Investigating journals: the dark side of publishing. Nature 495: 433–435. [Luet- tu 16.4.2016.] DOI:10.1038/495433a.
Ilva, Jyrki (2016). Avoin tiedejulkaiseminen tienhaa- rassa. Tietolinja (1). [Luettu 9.3.2016.] http://urn.fi/
URN:NBN:fi-fe201602105317.
Ilva, Jyrki & Laitinen, Markku & Saarti, Jarmo (2016). The Costs of Open and Closed Access : Using the Finnish Research Output as an Example. LIBER Quarterly 26(1). [Luettu 16.4.2016.] DOI: http://doi.
org/10.18352/lq.10137.
Jackson, Mary E. (2004). The future of interlending.
Interlending & Document Supply 32(2): 88 –93. [Luettu 30.12.2015.] http://dx.doi.org/10.1108/02641610410699272 Julkaisujen avoimen saatavuuden edistäminen -työryh- mä (2015). Julkaisujen avoimen saatavuuden edistämi- nen -työryhmän raportti: taustaselvitys EU:n, Pohjois- maiden ja Suomen avoimen julkaisemisen tilantees- ta. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. [Luettu 9.3.2016.] http://avointiede.fi/documents/10864/12232/
Julkaisujen+avoimen+saatavuuden+edist%C3%A4m inen+2015+loppuraportti/f606ec8d-716c-4768-a394- c9ff7b866a75
Karvonen, Erkki & Kortelainen, Terttu & Saarti, Jar- mo (2014). Julkaise tai tuhoudu!: johdatus tieteelliseen viestintään. Tampere, Vastapaino.
Laakso, Mikael & Björk, Bo-Christer (2012). Anat- omy of open access publishing: a study of longitudi- nal development and internal structure. BMC Med- icine 10:124. [Luettu 30.12.2015.] doi:10.1186/1741- 7015-10-124
Muhonen, Ari & Saarti, Jarmo (2016). The changing paradigm of document delivery: exploring researchers’
peer to peer practices. Interlending & Document Supply 44(2):66-71. [Luettu 17.6.2016.] http://dx.doi.
org/10.1108/ILDS-02-2016-0006.
Opetus- ja kulttuuriministeriö (2014). Tutkimuksen avoimuudella yllättäviä löytöjä ja luovaa oivaltamista:
avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartta 2014–2017.
(Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:20.) Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö, korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto. Saatavissa myös: http://www.
minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2014/
liitteet/okm20.pdf?lang=fi
Pinfield, Stephen & Salter, Jennifer & Bath, Peter A. &
Hubbard, Bill & Millington, Peter & Anders, Jane H.S.
& Hussain, Azhar (2014). Open-access repositories worldwide, 2005-2012: past growth, current characteristics and future possibilities. Journal of the Association for Information Science and Technology 65(12):2404–2421.
Pinfield, S., Salter, J. and Bath, P.A. (2015) The
‘total cost of publication’ in a hybrid open-access environment: institutional approaches to funding journal article-processing charges in combination with subscriptions. Journal of the association for information science and technology [16 pages]. [Luettu 27.1.2016.] doi: 10.1002/asi.23446
Schimmer, Ralf & Geschuhn, Kai Karin & Vogler, Andreas (2015). Disrupting the subscription journals’ business model for the necessary large-scale transformation to open access. A Max Planck digital library Open Access policy white paper. Retrieved April 30, 2015, from http://dx.doi.org/doi:10.17617/1.3.
Tietoa kirjoittajasta
Jarmo Saarti, kirjastonjohtaja Itä-Suomen yliopisto jarmo.saarti@uef.fi
Ari Muhonen, johtaja Jyväskylän yliopiston kirjasto ari.muhonen@jyu.fi
