T
ähänastinen yhteistyö Pohjois-Savon yliopisto- jen ja ammattikorkeakoulujen välillä on näkynyt erityisesti yhteisten aluekehittämisen strategioi- den laatimisessa (ks. http://www.uku.fi/hallinto/suunn/aluestrategia_2007_2010.pdf ). Alueella toimii kaksi yliopistoa (Kuopion yliopisto ja Si- belius-akatemia Kuopion osasto) ja kaksi ammat- tikorkeakoulua (Savonia-ammattikorkeakoulu, Savonia ja Humanistisen ammattikorkeakoulun Kuopion koulutusyksikkö, Humak).
Opetusministeriön rahoittamassa Tieto- ja ope- tuspalvelujen integrointihankkeessa (TOI) selvi- tettiin Kuopion yliopiston ja Savonian tieto- ja opetuspalvelujen nykytilaa sekä yhteistyömah- dollisuuksia. Selvityshanke toteutettiin vuonna 2005.
Selvityksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa, jonka pohjalta voidaan yhteistyössä parantaa ja kehittää palveluja asiakkaiden tarpeiden mukai- sesti. Työ liittyy edellä mainittuun alueellisen yh- teistyön ja maakunnan korkeakoululaitoksen ke- hittämiseen ja sen loppuraportti löytyy osoittees- ta: http://www.uku.fi/kirjasto/yleista/toi/.
Pohjois-Savon korkeimman opetuksen tietopalvelut:
yhteistyötä ja yhteisiä palveluita?
Kirsi Tuovinen, Tuula Snicker & Jarmo Saarti
Pohjois-Savon korkeinta opetusta antavat oppilaitokset ovat tehneet jo pitkään yhteistyötä. Viime vuoden lopulla Kuopion yliopisto ja Savonia allekirjoittivat yhteistyösopimuksen vuosille 2006-2008 konsortiohankkeesta. Hankkeessa selvitetään mahdollisuuksia yhteistyön tiivistämisestä korkeakoulukonsortioksi.
Hankkeen tavoitteena on muun ohessa parantaa korkeakoulujen toiminnan laatua ja tehostaa voimavarojen hyödyntämistä tarkoituksenmukaisella työnja- olla ja yhteistyöllä.
Seuraavassa esitetään yhteenveto kirjastopalve- luiden osalta. Näitä tiedusteltiin johdolle ja mo- lempien oppilaitosten kirjastohenkilöstölle teh- dyillä kyselyillä.
Synergiaedut tutkittavana
Kuopion yliopiston ja Savonian johto näkivät korkeakoulujen välisen yhteistyön tärkeänä. Yh- teistyön mahdollisuudet kirjastopalveluissa liitty- vät pitkälti palvelujen kehittämiseen. Kuten eräs vastaaja totesi yhteistyön lisäarvosta: ”Turha pääl- lekkäisyys mahdollisesti poistuu”.
Korkeakoulujen väliseen yhteistyöhön liittyen vastauksissa tuotiin kautta linjan esiin asiantun- tijaosaamisen jakaminen ja yhdessä toimiminen
”toisiamme täydentäen”. Osa yliopiston ja am- mattikorkeakoulun vastaajista näki myös Kuopi- on yliopiston ja Savonian yhteisen kirjaston Kuo- piossa mahdollisena.
Vastauksista tosin tuli esiin, että ensin tulee sel- vittää ” onko järkevää keskittää korkeakoulujen kirjasto- ja informaatiopalvelut vai pitää ne ha- jautettuina. Tämän jälkeen on mietittävä palve-
luketjuja ja niiden kehittämistä. Fyysiset puitteet ja sijainti ovat tärkeitä.”
Vastaajien mielestä kirjaston paikallisuus on myös etu. Palvelu heikkenee, jos se ei ole lähellä ja nopeasti saatavilla. Toisaalta pienten kirjastoyk- siköiden kohdalla heikkoutena mainittiin usein se, että tarjonta on suppea ja siten suuremmilla yksiköillä on etunsa. Ensisijaisena lähtökohtana on toiminnan kehittäminen, toimintoja ei siis ol- la yhdistämässä automaattisesti.
Yhteistyön esteiksi mainittiin mm. erilaiset ra- hoitus- ja omistuspohjat, muutosvastarinta ja asenteet, erilaiset tarpeet sekä yhteistyön kehit- tämisresurssien puute. Uhkana vastaajat koki- vat myös sen, ettei synergioita löydy tai ettei yh- teistyössä huomioida kaikkia osapuolia tasapuo- lisesti.
Kyselyn perusteella voidaan todeta, että kum- mankin korkeakoulun johto näkee keskinäisen yhteistyön tärkeänä ja kehittämisen arvoisena.
Vaikka osa vastaajista näki varsinkin kirjastopal- velujen olevan nykyisellään hyvin toimivia, ei ku- kaan kokenut korkeakoulujen välistä yhteistyötä kirjastopalveluissa tarpeettomaksi.
Monimuotoinen kirjastoyhteistyö
Vaikka Kuopion yliopiston ja Savonian kirjastol- la on ollut yhteistyötä jo vuosia, ei yhteistyö ole ollut kaikilta osin koordinoitua ja järjestelmällis- tä. Siten kysely toi myös näkyviin tätä yhteistyö- tä. Kysely osoitti, että kirjastojen keskinäinen yh- teistyö on tapahtunut pääosin spontaanisti, ilman sopimuksia ja taloudellisia korvauksia.Vakiintuneimpiin yhteistyömuotoihin kuulu- vat sisäiset koulutustilaisuudet, kuten esim. hen- kilöstölle suunnattu tietokantakoulutus ja kirjas- tojärjestelmäyhteistyö. Yhteistyölle luo luonte- vasti pohjaa se, että kirjastoilla on sama kirjasto- järjestelmä, Voyager.
Kirjastojärjestelmäyhteistyön puitteissa on pe- rustettu ns. Kuopion Voyager-käyttäjät ryhmä, jossa on mukana Kuopion yliopiston ja Savonian kirjastojen lisäksi HUMAKin Kuopion koulutus- yksikön ja Sibelius-Akatemian Kuopion osaston
kirjastot sekä Varastokirjasto. Ryhmällä on oma postituslista ja se kokoontuu keskimäärin ker- ran vuodessa, myös yhteisiä koulutustilaisuuk- sia on järjestetty.
Kuopion yliopiston ja Savonian kirjastojen yh- teistyö näkyy monissa päivittäisissä kirjaston asia- kaspalvelutilanteissa. Asiakaspalvelussa opaste- taan mm. asiakkaita käyttämään toisen korkea- koulun kirjastoja sekä tehdään tiedonhakuja kir- jastojen kokoelmatietokannoista. Varsinkin sisäl- löllisesti samanlaisten alojen kohdalla (hoitotie- de ja kauppatiede) kirjastojen asiakkaat käyttävät molempien kirjastojen palveluita ristiin.
Kuopion yliopiston ja Savonian kirjastoilla on ollut myös hankeyhteistyötä vuosina 2001–2003 ELEF Pohjois-Savo projektissa. Hankkeessa oli mukana lisäksi Kuopion kaupunginkirjasto – Pohjois-Savon maakuntakirjasto. Hankkeen pää- tyttyä yhteistyötä on jatkettu ylläpitämällä tuo- tettuja palveluja sovitulla tavalla.
Yhteistyö alueen muiden kirjastojen kanssa
Kirjastot tekevät yhteistyötä omalla tahollaan myös alueen muiden kirjastojen kanssa. Kuopi- on yliopiston kirjastolla ja Varastokirjastolla on ollut esimerkiksi yhteistä luettelointikoulutusta, yhteistyötä tehdään myös lainauspalveluissa.
Toukokuussa 2003 aloitettu yhteislainaus kir- jastojen kesken mahdollistaa sen, että Kuopion yliopiston kirjaston asiakkaat voivat tilata mak- sutta kirjoja ja artikkelikopioita Varastokirjaston kokoelmista yliopiston kirjaston web-tietokan- nan Kuopuksen kautta. Tilaukset toimitetaan Kuopion yliopiston kirjaston toimipisteisiin, jos- ta ne ovat noudettavissa ja lainattavissa.
Ammattikorkeakoulun kirjastolla on vastaavaa yhteistyötä Sibelius-Akatemian Kuopion osas- ton kirjaston kanssa. Yhteistyölle luo luontevas- ti pohjaa se, että Sibelius-Akatemian Kuopion osaston kirjasto on Sibelius-Akatemian ja Savo- nian Kuopion Musiikki- ja Tanssiakatemian yk- sikön yhteiskäytössä.
Myös kirjastojen kaukopalvelun voi nähdä va-
kiintuneena yhteistyömuotona, joskin tämä yh- teistyö koskee laajemmin kaikkia Suomen kir- jastoja. Alueen kirjastot ovat aktiivisesti mu- kana myös valtakunnallisessa kirjastoyhteistyös- sä ja osin paikallista yhteistyötä syntyy tätäkin kautta.
Kyselyllä yhteistyön tarpeet esiin
Selvitettäessä yliopiston ja ammattikorkeakou- lun kirjastojen yhteistyön tarpeellisuutta, vastaa- jille lueteltiin joukko asioita, joiden toteutumis- ta tuli arvioida viisiportaisella asteikolla. Astei- kon ääripäät ovat 1=Ei tärkeä ja 5=Tärkeä. Ku- vassa 1 on laskettuna kunkin vaihtoehdon keski- arvo siten, että yliopiston ja ammattikorkeakou- lun kirjastohenkilökunnan vastaukset ovat eri- teltynä. Vastaajat pystyivät tuomaan esiin myös muita yhteistyömahdollisuuksia kirjastojen kes- ken. Avovastauksessa nousivat esiin tiedottami- nen sekä säännöllinen yhteydenpito ja/tai yhtei- set työryhmät (kolme vastausta).Kuvasta näkyy, että molemmat osapuolet koke- vat yhteistyön mielekkääksi usealla osa-alueella.
Vaikka oppilaitosten kirjastojen kesken on nähtä- vissä pieniä painopiste-eroja, korostuvat tietyt asi- at selvästi: henkilöstö- ym. koulutustilaisuudet, alueelliset korkeakoululisenssit, aineistojen etä- käyttömahdollisuus kirjastojen kesken, yhteinen kirjastokortti, opiskelijoiden tiedonhaun opetus sekä yhteinen kirjastojärjestelmä. Yliopistopuo- len vastauksissa korostuvat myös varsin vahvas- ti (painoarvo vähintään 3,5) yhteinen asiakas- ja aineistotietokanta, hankintayhteistyö sekä työ- kiertomahdollisuus.
Molemmat osapuolet nostivat esiin lisäksi kau- kopalvelun. Korkeimman painoarvon (4,25) yli- opistopuolella sai aineistojen etäkäyttömahdolli- suus oppilaitosten kirjastojen kesken, ammatti- korkeakoulun kirjastohenkilökunta painotti yh- teistä henkilöstökoulutusta ym. koulutustilai- suuksia (4,7).
Yliopistopuolen painotuksia selittänee osittain se, mikä näkyy tilastoissakin: siellä korostuu vah- vasti elektronisten aineistojen käyttö ja entistä laajempien (myös painettujen) kokoelmien saata- vuus asiakaskäyttöön koetaan tärkeäksi. Heikoi-
0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5
opiskelijoiden tiedonhaun opetus työkiertomahdollisuus hallinto kaukopalvelu tietopalvelu tilat yhteinen kirjastokortti yhtenäiset lainauskäytännöt aineistojen etäkäyttömahdollisuus kirjastojen välillä alueelliset korkeakoululisenssit (FinElib) yhteinen kokoelmapolitiikka yhteinen hankintapolitiikka hankintayhteistyö yhteinen aineistotietokanta yhteinen asiakastietokanta yhteinen kirjastojärjestelmä henkilöstökoulutus ym. koulutustilaisuudet
KuY kirjasto Savonia-amk kirjasto
Kuva 1. Yhteistyön mielekkyys.
ten kannatusta molempien osapuolten keskuu- dessa saivat yhteiset tilat ja yhteinen hallinto.
Yhteistyö nähdään myönteisenä
Kokonaisuudessaan kirjastojen väliseen yhteis- työhön suhtauduttiin kautta linjan varsin positii- visesti, vaikka yliopiston kirjaston henkilökunta näyttäisi suhtautuvan yhteistyöhön hieman po- sitiivisemmin kuin ammattikorkeakoulun kir- jaston henkilökunta. Vastaajat pääsivät peruste- lemaan kannanottojaan avovastauksissa. Muuta- maa poikkeusta lukuun ottamatta kirjastojen vä- linen yhteistyö koettiin tarpeelliseksi.Vastauksissa esiin tuleva näkemys korostaa si- tä, että ”yhteistyön kehittäminen on tärkeää niil- lä alueilla, missä se on mielekästä”. Kukaan ei ra- kentele pilvilinnoja, vaan odotukset yhteistyöstä ovat varsin realistisia ja konkreettisia.
Kuten vastaajat toivat esille, kaikissa asiois- sa yhteistyö ei ole tarpeen. Esimerkiksi Kuopi- on Musiikki- ja tanssiakatemian kirjaston aineis- tot, kuten nuottijulkaisut ja äänitteet, ovat sel- laisia, joita muiden alojen opiskelijat eivät opin- noissaan tarvitse. Siten esim. hankintayhteistyö- tä ei ymmärrettävästi nähdä tärkeänä yliopiston kirjaston kanssa.
Resurssit paremmin käyttöön
Yhteistyön kehittämistä perusteltiin toiminnan parantamisella ja tehokkuuden lisäämisellä. Näin saataisiin resurssit paremmin käyttöön ja saavu- tettaisiin synergiaetuja.
Esiin nousivat etenkin kirjastojen asiakaspal- velun parantaminen, henkilöstökoulutus, yhtei- set lisenssit, aineiston hankinta sekä kokoelmien laadun ja käyttömahdollisuuksien paraneminen.
Huomioitavana seikkana mainittiin myös työteh- tävien ja palvelujen rationalisoiminen.
Erityisesti yliopistopuolen vastauksissa koros- tui se, että kirjastoilla on myös yhteisiä asiakkai- ta, eli yliopiston ja ammattikorkeakoulun opis- kelijat käyttävät molempien korkeakoulukirjasto- jen palveluja. Muutoin linja oli varsin yhteneväi- nen ammattikorkeakoulun kanssa.
Kirjastopalvelujen hajanaisuus (toimipisteiden määrä ja konkreettinen etäisyys) näkyi yleisesti vastauksissa, niinpä monissa vastauksissa yhteis- työn toiseksi osapuoleksi määriteltiin oman or- ganisaation toinen toimipiste. Tämä koskee niin yliopiston kuin Savonian kirjastoa. Lisäksi näyt- tää myös siltä, että osa vastaajista on mieltänyt kirjastoyhteistyön koskemaan vain oman korkea- koulunsa kirjastoja, eikä laajemmassa mittakaa- vassa yliopiston ja ammattikorkeakoulujen kir- jastojen välistä yhteistyötä.
Hankinta-, koulutus- ja tietojärjes- telmäyhteistyö keskeistä
Kirjastojen välisessä yhteistyössä nähtiin monia mahdollisuuksia. Korostetuimpina nousivat esiin päällekkäisten toimintojen ja tehtävien vähene- minen ja sitä kautta voimavarojen säästö. Eten- kin hankintayhteistyötä, yhteisiä koulutus- yms.
tilaisuuksia, kirjastojärjestelmä- ja atk-yhteistyötä sekä tiedonhankinnan opetusta halutaan.
Voimavarojen säästö koskee niin taloudellisten kuin henkilöstöresurssien ja osaamisen laajempaa hyödyntämistä. Kuten eräs vastaaja sanoi, ” elin- tärkeissä toiminnoissa (esim. systeemin ylläpito) toiminta ei halvaannu sairauspoissaolojen, pitki- en työmatkojen ym. ajaksi”.
Ylipäätänsäkin yhteistyö turvaa häiriöttömän toiminnan sekä antaa paremmat mahdollisuu- det toimintojen ja palveluiden kehittämiseen ja parantamiseen. Resurssien riittämättömyys (kos- kien etenkin henkilökuntaa, kokoelmia ja talo- utta) koettiin yleisesti kirjastojen keskeisimmäk- si heikkoudeksi, mikä varmasti omalta osaltaan selittää positiivista suhtautumista kirjastoyhteis- työhön.
Kysyttäessä yhteistyön lisäarvosta keskeisimpi- nä asioina korostettiin palvelutason nousua ja re- surssien järkevämpää käyttöä. Lisäksi muutamas- sa vastauksessa nousi esiin kirjaston aseman vah- vistuminen. ”Iso ja toimiva yhteistyöyksikkö an- taa näkyvyyttä ja voimaa ulospäin ja neuvottelu- varaa”, toisin sanoen ”suuremmalla kirjastoyksi- köllä paremmat vaikutusmahdollisuudet”.
Myös alueellinen vaikuttavuus, ”alueen tieto- palveluiden kehittäminen yhdessä”, nousi esiin.
Samaan kontekstiin liittyen: ”vahva alueellinen näkökulma, edellyttäen että Pohjois-Savo ym- märretään eri asiaksi kuin Kuopio”.
Hajasijoitus, hallinnolliset ja tarpeiden erot ongelmina
Molempien osapuolten vastauksissa korostui heikkoutena myös kirjaston toimipisteiden ja palveluiden hajasijoitus laajalle alueelle. Lisäksi ammattikorkeakoulun puolelta tuotiin vahvasti esiin tilojen puutteellisuus (pienuus, toimimat- tomuus ja vanhanaikaisuus).
Keskeisimpinä esteinä korkeakoulujen kirjas- toyhteistyössä nähtiin:
– hallinnolliset esteet
– erilaiset sitoumukset ja juridiset esteet (AM- KIT-, Linnea- ja FinELibkonsortio, lisenssit, OPM)
– tarpeiden osittainen erilaisuus yliopisto- ja amk-sektoreilla
– erilaiset asiakasryhmät – ihmisten asenteet
Varsinkin ammattikorkeakoulun puolella ko- rostui myös se, että pienissä kirjastoyksiköissä henkilökunta on suuren osan työajastaan sidot- tuna asiakaspalveluun. ”Yhteistyö vaatii aikaa ja mahdollisuutta irrottautua kokouksiin, koulu- tustilaisuuksiin jne.” eli yhteistyön esteet liitty- vät myös resurssikysymyksiin.
Yhteistyön uhkat ja haasteet
Suurimpana uhkana, niin yliopiston kuin am- mattikorkeakoulun kirjaston puolella, nähtiin työpaikkojen häviäminen ja henkilöstön vähentä- minen sekä ylipäätänsäkin säästämis- ja leikkaus- ajattelu. Osapuolten välisinä eroina voi nähdä sen, että ammattikorkeakoulun puolella nähtiin uhkana ” isomman ehdoilla toimiminen”.
Yliopistopuolella taas korostettiin pikemmin- kin kirjaston ydintehtävän katoamista ja tehtävi- en hämärtymistä. Yksittäisinä uhkatekijöinä nou- sivat lisäksi esiin mm. ” töiden monimutkaistu-
minen ja lisääntyminen”, ” käyttäjienkin toden- näköinen vastustus”, ” Kuopiokeskeisyys” sekä ” liian suuret visiot, jotka eivät toteudu konkreti- an tasolle”.
Tulevaisuuden haasteet niin yliopiston kuin ammattikorkeakoulun kirjaston puolella liittyi- vät pitkälti elektroniseen aineistoon (jatkuva kas- vu, rahoitus, aineiston saatavuus, säilyttäminen ja järjestäminen sekä käytön opetus).
Kirjastopalveluiden nähtiin keskittyvän yhä enenevissä määrin verkkoon, mikä tuo taas uu- sia haasteita tullessaan. Keskeiseksi tulevaisuuden haasteeksi koettiin lisäksi tiedonhankintataitojen opetukseen liittyvät asiat. Osin nämä kaikki haas- teet liittyivät resursseihin, joiden koettiin kaiken aikaa vähenevän.
Vastaajat näkivät oman oppilaitoksensa kirjas- topalveluiden tuottamisen tulevaisuudessa laidas- ta laitaan. Ääripäinä olivat yksi yhteinen kirjasto ja toisaalla taas ” samoin kuin nytkin, yksiköissä omat kirjastot”. Yleinen linja on kuitenkin se, et- tä kirjastopalvelut tuotetaan ” yhteistyössä, joka hyödyntää mahdollisimman hyvin rajalliset raha- ja henkilöstövarat”. Suuntana on se, että ” palve- luja pitäisi pyrkiä toteuttamaan joustavasti ja nii- den olisi myös oltava lähellä pääasiallisia käyttä- jiään”, fyysisesti kaikkien kirjastoyksiköiden yh- teensulautumista ei kuitenkaan toivota.
Vastauksissa korostui vahvasti asiakaslähtöisyys ja palvelujen laadukkuus. Toisaalta, kuten yhdes- sä vastauksessa linjattiin ” ei voi kehittyä, jos elää kädestä suuhun. Kirjastojen välinen yhteistyö on ehdoton edellytys meille, miten se sitten kehittyy- kin”. On myös ” tarkoin mietittävä, kuinka alu- eellisesti hajallaan olevien, toisin sanoen Kuopi- on ulkopuolisten toimipistekirjastojen peruspal- velut turvataan tulevaisuudessakin”.
Kehittämiseen tarvitaan lisää työtä
Kuopion yliopiston ja Savonian yhteistyölle on olemassa hyvät edellytykset. Molempien korkea- koulujen johto on sitoutunut yhteistyön kehit- tämiseen ja kuten tehdyt henkilökuntakyselyt osoittavat, yhteistyön kehittäminen nähdään val-taosin positiivisena ja tärkeänä asiana. Strategia- tasolla on asetettu tavoitteeksi Kuopion yliopis- ton ja Savonian yhteistyön kehittäminen ja yh- dessä tehtävät linjaukset tähän liittyen.
Aluekehittämisen hankkeessa painotetaan li- säksi laajemminkin alueen korkeakoulujen kes- kinäistä yhteistyötä ja sitä, että vuorovaikutusta tulee kehittää myös omien toimintakäytäntöjen piirissä. Tahtotilaa yhteistoiminnalle ja sen kehit- tämiselle siis löytyy.
Yliopistolla ja ammattikorkeakoululla on kum- mallakin oma erityinen profiilinsa koulutuksen ja tutkimuksen kentässä. Toimijoilla on kuitenkin nähtävissä samankaltaisia tehtäviä. Yhteistoimin- ta toisi paikoin selviä synergiaetuja muista mah- dollisuuksista puhumattakaan.
Tulevaisuuden näkymät kirjasto- ja muiden palveluiden yhteistyön tarkemmasta suunnas- ta ovat vielä avoimet. Selvää on kuitenkin, et- tä jo yksin yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteisessä aluekehittämisen hankkeessa esitetty- jen yhteistoimintojen suunnittelu, toteuttaminen ja resursointi vaativat tarkempaa lisäselvitystyö- tä. Reunaehtoja yhteistyölle asettavat esimerkik- si erilaiset omistajapohjat, ohjelmistolisenssit se- kä elektronisen aineiston käyttöoikeudet ja kan- sallisen tason lisenssit.
Yhteistyön vaihtoehdot suunnittelupöydällä
Tärkeä kysymys yhteistoiminnan kehittämisessä on myös se, kuinka laajaa yhteistoimintaa halu- taan; toteutetaanko yksittäisiä yhteistyöhankkei- ta vai organisoidutaanko tiiviimpään yhteistyö- hön ja verkottumiseen?
Mahdollisuuksia on monia. Löyhä verkosto tarkoittaisi yhteistoiminnan jatkumista monil- ta osin nykyisellään. Toimijoilla on joillakin osa- alueilla yhteistyötä ja osaamisen jakamista, kuten esim. hankeyhteistyö, mutta varsinaisia yhteisiä toimintoja tai sopimuksia ei ole.
Tiukka verkosto suuntaisi toimintaa aiempaa koordinoidumpaan suuntaan. Jotta osapuolilla voisi olla yhteisiä toimintoja, se edellyttäisi laa- jempaa suunnitelmallisuutta yhteistoiminnan eri osa-alueista sekä keskinäisiä sopimuksia rahanja- osta ja käytännöistä yms.
Vaihtoehtona on myös yhteiset kirjasto- ja op- pimiskeskuspalvelut, mikä tarkoittaisi myös yh- teisiä tiloja näille toiminnoille. Vuoden 2006 alusta käynnistyneen konsortiohankkeen joh- toryhmä tulee jatkossa linjaamaan konkreettiset toimenpiteet. &
Tietoa kirjoittajista:
Kirsi Tuovinen, suunnittelija, Kuopion yliopisto.
Oppimiskeskus. Mediateknia, email. kirsi.tuovinen@uku.fi
Tuula Snicker, informaatikko, Savonia -ammatti- korkeakoulu,
email. tuula.snicker@savonia-amk.fi
Jarmo Saarti, kirjaston johtaja, Kuopion yliopiston kirjasto, email. jarmo.saarti@uku.fi
