Vaikuta Vesiin –neuvottelupäivät Vaasa 11. – 12.9.2018
Vesi- ja kalatehtävien yhteistyön valmistelu
Aulis Rantala
Valmistelun perusta
•
Toimeksianto yli- ja maakuntajohtajilta 29.9.2017•
Toimeksiannon sisältö• Valmistelukokoonpanot laativat kolmelle suunnittelualueelle (liitekartta) raportit, jossa tulee esittää johtopäätökset perusteluineen siitä, miten maakuntien välinen yhteistyö kala- ja vesitaloustehtävissä sekä vesien- ja merenhoitotehtävissä olisi
tarkoituksenmukaista järjestää ottaen huomioon vesistökokonaisuuksien tarkastelu, vesistöjä koskevat raportointivelvoitteet, yksittäisille maakunnille säädettävät
erillistehtävät ja se, että jokaisella maakunnalla olisi yhteistoiminnan kautta saatavilla tehtävissä tarvittavat resurssit, erityisosaaminen ja alueen olosuhteiden tuntemus.
• Raportissa tulee myös esittää, kuinka maakuntien päätöksenteko ja kustannusten jako järjestetään.
•
Valmistelukokoonpanot• Suunnittelualueille (liitekartta) perustettavaan valmistelukokoonpanoon nimetään kala- ja vesitaloustehtävistä sekä vesien- ja merenhoitohoitotehtävistä edustajat siten, että he edustavat kaikkia yhteistyössä mukana olevia ELY-keskuksia.
• Puheenjohtajat Aulis Rantala, Visa Niittyniemi ja Timo Jokelainen huolehtivat riittävästä valmistelun valtakunnallisesta koordinoinnista.
Valmistelun eteneminen
• Valmistelutyötä tehty kolmella suuralueella ja puheenjohtajakokouksissa
• Asiaa esitelty ministeriöissä (MMM ja YM) 29. ja 30.11.2017 ja 24.5.2018
• Valmistelun tilannetta ja sisältöä esitelty yli- ja maakuntajohtajille 10.4.2018
• Väliraportti luovutettu yli- ja maakuntajohtajille 31.5.2018
• Yli- ja maakuntajohtajat ovat ottaneet yhteistyön valmistelun tiedoksi kokouksessaan 10.6.2018
• Valmistelua viedään suunnitellusti eteenpäin ja tarkoitus on luovuttaa loppuraportti toimeksiannon mukaan 30.9.2018
• Loppuraportissa otettava huomioon uudistuksen aikataulun muutokset sekä lainsäädännöllinen tilanne
• Valmistelua voi olla tarkoituksenmukaista jatkaa sen jälkeen, kun lainsäädäntö (MAKU I ja MAKU II) on valmis
Valmistelun lakiperusta
• Maakuntalaki (48 – 51§)
• Yhteistyön tavat (yhteinen toimielin, yhteinen virka, sopimus viranomaistehtävien hoitamisesta)
• Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä
• Maakuntien on sovitettava yhteen
• Laki maakuntien yhteistoiminnasta kalatalouden ja vesitalouden tehtävien hoitamisessa
• Lain tarkoituksena on turvata riittävät henkilöstö- ja muut voimavarat sekä tarvittava
erityisasiantuntemus ja tehtävien hoito vesistöaluekokonaisuuksina maakunnille kuuluvissa kalatalouden ja vesitalouden tehtävissä
• Voimaanpanolain mukaisesti maakunnille yhteisesti siirtyvät vesiluvat
• Lainsäädännöllä keskitetyt tehtävät
• Patoturvallisuus (Kainuu), EU:n kalastuksen valvonta (Varsinais-Suomi), Rajavesistötehtävät (Lappi, Etelä-Karjala, Kymenlaakso)
Valmistelun tavoite
Valmistelun tavoitteena on ollut laatia maakuntien välisiin sopimuksiin perustuva yhteistyön toimintamalli,
• joka mahdollistaa tehtävien hoidon edellytysten säilymisen muutoksessa
• resurssien käyttö maakuntaa laajemmalla alueella
• joka olisi maakuntien hyväksyttävissä,
• mm. maakunnallisen päätösvallan säilyttäminen
• joka mahdollistaa eri laajuisen yhteistyön eri tehtäväaloilla ja eri osatehtävissä ja
• mahdollisesti esim. suppean yhteistyön (koordinointi) vesienhoidossa, mutta esim. laajan kalataloudessa
• joka on maakunnan organisoinnista riippumaton.
• maakunnat organisoituvat eri tavoin
Yhteistyön järjestäminen (yhteinen virka tai sopimus viranomais- tehtävien hoitamisesta)
•
Yhteistyösopimuksessa sovitaan, mitä tehtäviä yhteistyö koskee ja mitkä maakunnat ovat yhteistyössä mukana.Yhteistyössä tehtävät asiakokonaisuudet koostuvat yhteisistä osaamisaloista ja niistä kutsutaan prosesseiksi.
•
Työtä johtamaan perustetaan kaikkien maakuntien johtavista virkamiehistä koostuva suuralueenyhteistyöryhmä, joka vastaa resurssijohtamisesta ja tavoitteiden määrittelystä ja joka valitsee prosessien substanssijohtamisesta vastaavan johtavan asiantuntijan.
•
Yhteistyöryhmän puheenjohtajuudesta vastaavat maakunnat vuorotellen vuoden kerrallaan.•
Työntekijät sijoittuvat eri maakuntiin, mutta antavat työpanostaan prosesseihin ja tuottavat palveluita kaikille maakunnille.•
Johtava asiantuntija vastaa kyseisen prosessin työnjohdosta.•
Jokainen maakunta osoittaa palveluksessaan olevia henkilötyövuosia prosesseihin saamiansa palveluita vastaavan määrän, jolloin rahaa ei siirretä maakuntien välillä.•
Työntekijän kotimaakunta vastaa henkilöstöjohtamiseen liittyvistä asioista.•
Prosessi laatii kerran vuodessa toimintasuunnitelman ja budjetin sekä antaa palvelulupauksen. Nämä hyväksytään maakuntien poliittisissa päätöksentekojärjestelmissä.•
Vähintään kerran vuodessa raportoidaan palvelulupauksen toteutumisesta ja poikkeamista.•
Kukin maakunta rahoittaa erikseen omalla alueellaan toteutettavat hankkeet ja erilliskulut.•
Yhteiset prosessit tuottavat päätettävien asioiden valmistelun kullekin maakunnalle.Yhteistyön laajuustarkastelu
•
Yhteistyön laajuus voi eri tehtävissä olla eri vaihtoehdon (VE1, VE2 ja VE3) mukaista.•
VE1 – lakisääteisen minimiyhteistyön vaihtoehto• Yhteistyötä sovitaan tehtäväksi pelkästään vesien ja merenhoitolain sekä kala- ja vesitehtävien perälautalain minimitulkinnan mukaisesti ottaen huomioon myös muussa substanssilaissa säädetty yhteistyö
• Vesienhoitoaluetta/vesistöaluekokonaisuutta tulee tarkastella myös tässä tapauksessa kokonaisuutena (vesien- ja merenhoitolaki ja perälautalaki)
• Vesien ja merenhoitolaki vaativat suunnittelun ja sisällön yhteensovittamista vesienhoitoaluekohtaisesti sekä vesienhoitoalueiden välillä
• Perälautalaki edellyttää myös resurssien ja erityisasiantuntemuksen turvaamista yhteistyöllä
•
VE2 – osaamista ja vaikuttavuutta varmistava vaihtoehto• Yhteistyöstä sovitaan lakisääteisen yhteistyön lisäksi siellä ja niissä tehtävissä, missä yhteistyö on tarkoituksenmukaista työn tehokkuuden ja vaikuttavuuden kannalta
• Eri maakunnissa oleva erityisosaaminen ja voimavarat ovat niin tarvittaessa käytössä maakuntaa laajemmalla alueella
•
VE3 – laajan yhteistyön vaihtoehto• Lähes kaikki vesi- ja kalatehtävät toteutetaan yhteistyössä maakuntien kesken, jolloin koko suuralueen osaaminen on yhteiskäytössä
Esitys
yhteistyöalueista
Pohjois-Suomi
• Vesienhoidon koordinointi: Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu (VHA 4) ja Lappi (VHA 5-7)
• Kalatalous: koko alue
• Vesitalous: koko alue Länsi-Suomi
• Vesienhoidon koordinointi: koko alue (VHA 3)
• Kalatalous: koko alue tai koko rannikko
• Vesitalous: - Pohjanmaan jokivesistöt (Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa)
- mm. Kokemäenjoki (Pirkanmaa, Satakunta, Kanta-Häme, Varsinais- Suomi)
Itä-Suomi
• Vesienhoidon koordinointi: VHA 1 ja 2, yhteistyö koko alue
• Kalatalous: koko alue tai koko Järvi-Suomi
• Vesitalous: koko alue
- Vuoksen alue(Etelä-Karjala, Etelä- Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Kymenlaakso)
- Kymijoen alue (Uusimaa, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Keski-Suomi, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo)
Kalataloustehtävät
