49
OSA III
JOHTOPÄÄTÖKSET
JOHTOPÄÄTÖKSET
Eila Linna, Pasi Satokangas & Mirva Tapaninen
Tilastokeskus tuottaa huomattavan osan niistä tilastoista, joita käytetään toimialojen seurantaan ja kehittämiseen. Tilastot tarjoavat valmista ja järjestelmällisesti koottua tie- toa pitkältä aikajaksolta ja ovat hyvä tietolähde myös matkailun kehittymisen seurantaan.
Tilastojen käyttäjän on kuitenkin hyvä olla selvillä hyödyntämänsä tiedon ehdoista ja rajoi- tuksista, jotka on yleensä esitetty tilastojen laatu- ja menetelmäselosteissa. Tilastot sisältävät lukuja, joiden merkitys ei avaudu ilman tulkintaa. Jos tilastoja ei tulkita oikein, niistä ei ole juuri hyötyä. Majoitustoiminnassa haasteena on erityisesti tilastoinnin ulko- puolelle jäävä rekisteröimätön majoitus ja sen vaikuttavuuden arviointi.
Tässä julkaisussa on esitelty eräitä tapoja, joilla Lapin matkailua voidaan kuvata lukujen pohjalta. TILMA-hankkeen (Tilastoista tietopohjaa Lapin matkailulle) tulokset palvelevat Lapin matkailun kehittämistä, ja tietoa voivat hyödyntää sekä yritykset että muut matkailutoim- ijat. Hankkeessa kehitetty toimintamalli tilastotiedon kartoitukseen, tuottamiseen ja tulk- intaan on myös juurrutettu osaksi Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin (MTI) toi- mintaa. TILMA-hankkeen toimeksiantona toimenpiteiden toteutukseen osallistuivat useat Lapin ammattikorkeakoulun matkailualan opiskelijat ja opettajat. He muun muassa analy- soivat tilastoja sekä laativat tulkintoja ja esityksiä niiden pohjalta. Lapin yliopiston matkai- lututkimuksen opiskelijat käsittelivät seminaaritöissään Lapin matkailua lukujen valossa.
Nämä aihepiirit sisältyvät ammattikorkeakoulun ja yliopiston opiskelijoiden opintoihin myös jatkossa, mikä turvaa osaltaan toiminnan jatkuvuuden hankkeen päättymisen jälkeen.
Nopeasti kehittyvä matkailuelinkeino tarvitsee toimintansa tueksi yhä enemmän tietoa ja tietopohjaisia analyysejä – esille nousee koko ajan uusia kysymyksiä. Mitä tietoa tarvitaan matkailun kokonaistilanteen hahmottamiseen eli matkailun tilannekuvan luomiseen? Minkä tiedon pohjalta investointitarpeet perustellaan? Miten uudet majoitusmuodot (esim. Airbnb) saadaan tilastoinnin piiriin? Mistä matkailijat tulevat ja miten he varaavat matkansa? Miten matkailua halutaan jatkossa kehittää? Millaista kasvua halutaan? Tavoitteiden asettaminen edellyttää kykyä arvioida tavoitellun kasvun seurausvaikutuksia. Esimerkiksi House of Lap- landin tuottamien kasvuennusteiden pohjalta voidaan arvioida, miten matkailua koskevien skenaarioiden toteutuminen vaikuttaisi saavutettavuuteen sekä majoituksen ja muiden palvelujen kysyntään. Seurausvaikutusten arvioiminen palvelee ennakoivaa matkailun suun- nittelua niin elinkeinon kuin sen sidosryhmien piirissä. TILMA-hankkeen tuloksena Lapin matkailua kuvaavat tiedot ovat aiempaa kattavampia ja helpommin hyödynnettävissä. Mat- kailun tilastoinnissa on kuitenkin edelleen monia haasteita ja puutteita.
Tiedon tarpeissa yhdistyvät tapahtunutta kehitystä kuvaava tilastotieto ja tulevaa tarkaste- leva ennakointitieto. Kansainvälisen matkailun kehittäminen edellyttäisi vertailua kansain- välisiin tilastoihin ja näin ollen kotimaisten ja kansainvälisten tilastojen vertailukelpoisuutta.
Kotimaisissa tilastoissa on yhä puutteita, erityisesti edellä jo mainittu tilastojen ulkopuolelle
50
jäävä rekisteröimätön majoitus. Jakamistalouden suosion kasvaessa rekisteröimättömän majoituksen käyttö lisääntyy jatkuvasti. TILMA-hankkeessa selvitettiin rekisteröimätön majoituskapasiteetti Lapissa, mutta rekisteröimättömässä majoituksessa tapahtuvien yöpymisten määrän selvittäminen vaatii yhä työtä. Selvittämisessä voidaan käyttää osin perinteisiä laskentatapoja ja tietolähteitä, mutta myös uusia tietolähteitä (esim. Airdna- palvelu) ja menetelmiä tarvitaan.
Visit Finlandin matkailijatutkimus tuottaa tietoa Suomessa vierailevista ulkomaisista mat- kailijoista. Tutkimus toteutetaan haastattelemalla Suomesta poistumassa olevia matkaili- joita lentoasemilla ja maaraja-asemilla. Lapissa rajahaastatteluja tehdään nykyisin vain tal- vella ja vain Rovaniemen ja Kittilän lentoasemilla. Haastatteluiden laajentaminen kesäajalle ja useammille raja-asemille vahvistaisi Lapin matkailun tietopohjaa merkittävästi.
Muitakin puutteita matkailua koskevassa perustiedossa nousi esiin TILMA-hankkeessa.
Koko maassa arviolta jopa tuhansien muilta toimialoilta matkailutoimintaan siirtyneiden yri- tysten tilastoluokitus on jäänyt päivittämättä, joten nämä yritykset jäävät matkailua ku- vaavien tilastojen ulkopuolelle. Ohjelmapalveluyritykset sijoittuvat tilastoissa useisiin eri toimialaluokkiin, joten niiden merkitystä kokonaisuutena on vaikea arvioida. Matkailutyöl- lisyyttä kuvaavat tilastot puolestaan tavoittavat yleensä vain suoraan matkailutoimialan työllistämät, jolloin erittäin merkittävä vuokratyövoima jää tilastojen ulkopuolelle.
TILMA-hanke tuotti runsaasti perustietoa Lapin matkailusta, erityisesti majoituksesta. Sa- malla se nosti esille monia avoimia kysymyksiä. Näitä on mahdollista selvittää jatkossa sen mukaan, mitkä tietotarpeet katsotaan ajankohtaiseksi. Tilastojen ja aiempien selvitysten pohjalta voidaan tuottaa matkailua koskevaa laajaa perustietoa. Tarkempien tietojen tuot- taminen esimerkiksi tietyistä kunnista tai yksittäisistä aihealueista edellyttää usein uusien aineistojen keräämistä ja erilaisten menetelmien soveltamista. Lappilainen matkailuelinkei- no tarvitsee tietoa paitsi kasvaakseen myös kehittyäkseen kasvun oloissa.
Tilastoihin pohjautuvien kuvausten ja analyysien lisäksi jatkossa tarvitaan myös laajempaa, säännöllisesti päivitettävää Lapin matkailun tilannekuvaa, joka kertoo ajankohtaisen tiedon matkailun kokonaisuudesta. Se sisältää tietoja ja analyysejä esimerkiksi matkailun inves- toinneista ja ennakoiduista kehitysnäkymistä. Tilannekuvan tulee pohjautua tietoihin, joiden saatavuus on varmistettu, ja se tulee esittää selkeässä ja helposti käytettävässä muodossa.
Tilannekuvan tuottaminen edellyttää monialaista ja monitoimijaista verkostoyhteistyötä.
