• Ei tuloksia

Petri Sipilän haastattelu

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Petri Sipilän haastattelu"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Pekka Wahlstedt: Miksi valitsit juu ri filosofian alaksesi, mikä filosofiassa veti sinua puoleensa?

Petri Sipilä: Olen suurten linjojen ihminen, halusin valita alan, joka kat taa kaiken, tähyää isoja kokonaisuuk sia. En halunnut urautua mihinkään tiettyyn kuvioon. Filosofia käsittelee elämän suuria kysymyksiä, tarkaste lee ihmistä ja yhteiskuntaa mahdollisimman laajasti.

PW: Entä sukupuoliasiat, mi ten jouduit niiden kanssa teke misiin?

PS: Sukupuoli]uttuihin tu lin mielenterveyden ja identi teetin tutkimisen kautta. Huo masin kuitenkin sen, että mi nun ei tarvitse välttämättä ra joittua mielisairaisiin, vaan

mielenterveysasiat kietoutu vat tiiviisti myös sukupuoli- jaon ympärille. Eli miehiltä ja naisilta odotetaan tiettyjä roo lisidonnaisia asioita: jos mies toimii ja käyttäytyy kuin nai nen tai nainen kuin mies, hei dät leimataan helposti poikke aviksi. Nämä miehille ja nai sille asetetut erilaiset odotuk set veivät minut sukupuoli- tutkimuksen pariin.

PW: Entä feminismi; sinähän käsittelet ja kritisoit kirjassasi feminismiä paljon.

PS: En näe itseäni feminis min kriitikkona, vaikka jotkut ovat minut sellaisena näh neetkin. Kritiikki rajoittuu siihen, että pyrin ylittämään suku puoli)'aon ja feminismi taas on suku- puolijaossa kiinni jo lähtökohtaisesti.

Tämän vuoksi kriittinen asenne suh teessa feminismiin on väistämätön.

En ole mielestäni niin kriittinen femi nismiä kohtaan kuin väitetään. Pidän feminismiä tärkeänä, eikä oma lähtö kohtani ja tutkimukseni olisi ollut mahdollista ilman feminististä tutki musta ja siihen perehtymistä. En myöskään halua tunkea universalis mia kaikille tasoille. Arvostelen vain sitä, että yhteinen inhimillinen perus ta on lähes tyystin unohdettu tai se on hautautunut sukupuolijaon alle. Tä män takia haluan painottaa sitä, että myös miehen ja naisen välillä täytyy olla jotain yhdistävää ja yhteistä, jotta ei ajauduttaisi täydelliseen kommu nikaatiokatkokseen ja sekasortoon;

me kuitenkin joudumme asumaan sa malla maapallolla ja elämään samas sa kulttuurissa; tätä haluan kirjassa ni korostaa.

PW: Entä sitten miestutkimus; onko se mielestäsi kyennyt paremmin ylittä mään sukupuolijaon ja lähestymään ihmisyyttä, vai seisooko se samalla vii valla feminismin kanssa?

PS: Ei, kyllä siihen pätee aivan sa mat asiat kuin feminismiinkin. En kä sittele miestutkimusta, koska se on jäänyt marginaali-ilmiöksi.

PW: Se siis on paradoksaalisesti sa massa asemassa kuin nainen on ollut perinteisessä filosofiassa ja tieteessä ?

PS: Niin, miestutkimusta ei pidetä samalla tavalla merkittävänä ja yleis pätevänä kuin naistutkimusta, siksi minäkään en ole katsonut tarpeelli seksi siihen kajota.

PW: Mielestäni on merkittävää, että olet soveltanut eri tavoin teoreettisia näkemyksiäsi myös käytäntöön. Tämä käsittääkseni kulminoituu perusta massasi sukupuolirajoja radikaalisti ravistelevassa Plastic Ponyssa. Kerro jotain Plastic Ponysta; miten se syntyi ja minkälaista sen toiminta on?

PS: Plastic Pony syntyi vuonna 1991 määrittämättömänä taiteellise na projektina. Koska Pony-ilmaisu ta pahtuu erityisesti vaatteiden avulla, aloimme järjestää parodisia muoti näytöksiä ja sittemmin omia tapahtu mia. Vaatteiden ohella taustafilosofia

on ollut toinen tarkkaan hiottu alue Plastic Ponyssa, mutta muuten olem me tietoisesti toteuttaneet asioita ro soisen harrastelijamaisesti: ainakin periaatteessa siihen on ollut helppo tulla mukaan. Kaduilla ja mediassa näkyminen on ollut osa tätä interak- tiivisuutta. Projektin muoto on muut tunut jatkuvasti, ja viime aikoina mei dät on alettu hyväksyä osaksi taideinstituutiota. Nykyään sovellamme Pony-konseptia eri laisissa hankkeissa. Mielestäni kaikki omat esiintymiseni Po- ny-asuissa ovat osittain juuri tutkimusaiheideni ilmaisemis ta ruumiinkielellä, samojen asioiden pohtimista ilman sa noja. Se on tulkinnanvarai sempaa kuin teksti, joka puo lestaan on toisella tavalla ra jallinen ilmaisuväline

PW: Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on tutki jan urasi suhteen ja kirjoitta misen yleensä? Katsotko, että olet väitöskirjassasi sanonut viimeisen sanasi sukupuoliasi oista, ja aiotko nyt siirtyä ylei semmälle tasolle tutkimaan etiikkaa ja ihmisenä olemista yleensä, kuten kai olisi loogista kirjasi keskeisempien väittei den kannalta? Vai voimmeko odottaa vielä jonkinlaisia jäl- kisanoja aiheesta?

PS: Aion kirjoittaa erilaisiin julkaisuihin tärkeinä pitämis- täni aiheista. Ilman muuta ha luaisin toteuttaa visuaalista ilmaisua vaikkapa Plastic Ponyn puit teissa niin Suomessa kuin ulkomailla kin. Kuvittelin kyllä irtautuneeni su- kupuoliprojektista, mutta keskuste lun kuluessa uudet ajatukset ja paino tukset näyttävät nousseen ajankoh taisiksi. Niinpä tästäkin aiheesta pi tänee vielä kirjoittaa. Olen jo lupautu nut kirjoittamaan seksuaalisuudesta professori Timo Airaksisen toimitta maan kirjaan. Muuten elämän suun nat riippuvat paljon siitä, onko jolle kin projektille tiedossa rahoitusta.

Arvostelu Petri Sipilän väitös kirjasta on sivulla 73.

PEKKA WAHLSTEDT

PETRI SIPILÄN HAASTATTELU

Petri Sipilän käytännöllisen filosofian väitöskirja

Sukupuolitettu ihminen - kokonainen etiikka

tarkastet

tiin 7.11.1998 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Teos tarkaste lee sukupuolta ja sukupuolen oikeutusta eettiseltä kannalta.

Sipilä on toiminut tutkijana Helsingin yliopiston käytän nöllisen fdosofian laitoksella.

imniin&näin

• 51

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Esityksessä todetaan, että ”valtio ottaa koulutus- ja yhteiskuntapoliittisista syistä nykyistä suuremman vastuun kielen opetuksen monipuolistamisesta”..

Miehet selittävät minulle asioita painottuu feminismiin ja sukupuoli- kysymyksiin, mutta Solnit ei ole ai- noastaan feministinen ajattelija.. Hän on tuotannossaan käsitellyt

Monissa tutkimuksissa on tullut selvästi esiin, että loppujen lopuksi mies haluaa aktiivisesti osallistua itseään koskeviin päätöksiin ja vierastaa ylhäältä annettuja enem- män

Tiedetään esimerkiksi, että isille suun- natut perhevapaat ovat tasanneet suku- puolten eroja lastenhoidossa etenkin hyvin koulutettujen vanhempien per- heissä (esim..

Sukupuoli (mies), matala koulutustaso (pelkkä peruskoulu), ei työhistoriaa, parhaillaan työttö- mänä, huumeiden käyttö, ollut lastensuojelun asiakkaana, ollut

Sukupuoli ja sen luomat esteet ovat niin paljon syvemmällä kuin vanhempien ja opettajien luottamuksenilmaisuissa, vaikka juuri nuo suorasanaiset lu- vat ja lupaukset ovat

Lähes kaikki kyselyyn vastanneet vanhemmat olivat sitä mieltä, että opet- tajien täydennyskoulutus ulkomailla vaikuttaa positiivisesti koulun kehittä- miseen.. Selvä enemmistö

Erityisesti oppimateriaaleissa on tärkeää, että lukijalle välittyy tasapuolinen ja avarakatseinen kuva myös sukupuo- lista?. Seuraavien kysymysten avulla tekijät voivat