IIJOEN KESKIOSAN YHTEIS-TARKKAILU

(1)

Projekti 11032 20.10.2021

IIJOEN KESKIOSAN YHTEIS- TARKKAILU

PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILU

2020

(2)

IIJOEN KESKIOSAN YHTEISTARKKAILU, PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARK- KAILU 2020

Sisällysluettelo

1. JOHDANTO ... 1

2. VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS ... 2

3. HYDROLOGIA JA SÄÄ ... 4

3.1 SÄÄOLOSUHTEET ... 4

3.2 VIRTAAMAT ... 5

3.3 JÄTEVEDENPUHDISTAMOT ... 6

3.3.1 Taivalkosken kunta ... 6

3.3.2 Luonnonvarakeskus, Taivalkosken toimipaikka ... 13

3.4 KALANKASVATUSLAITOKSET ... 17

4. VESISTÖTARKKAILU ... 20

4.1 VESISTÖTARKKAILUN TOTEUTUS ... 20

4.2 VEDENLAATU IIJOEN KESKIOSALLA,TAIVALKOSKEN ALUEELLA VUONNA 2020... 20

5. YHTEENVETO ... 24

VIITTEET ... 26

LIITTEET

Liite 1 Kuormittajien sekä vesistö- ja kalataloustarkkailun havaintopaikkojen sijainti Liite 2 Taivalkosken kunnan jätevedenpuhdistamon lietetulokset v.2020

Liite 3 Taivalkosken kunnan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailun tulokset v. 2020 Liite 4 LUKE:n Taivalkosken toimipaikan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailun tulokset

v. 2020

Liite 5 LUKE:n Taivalkosken kalanviljelylaitoksen kuormitustarkkailun tulokset v. 2020

Liite 6 Kalankasvatus Vääräniemi Oy:n Koivukosken kalankasvatuslaitoksen kuormitustarkkailun tulokset v. 2020

Liite 7 Iijoen keskiosan vesistötarkkailutulokset v. 2020 Pohjakartat: © Maanmittauslaitos

(3)

______________________________________________________________________________________

7.10.2021

Heikki Laitala Joonas Kellokumpu

Ympäristöasiantuntija Ympäristöasiantuntija

Yhteystiedot Nuottasaarentie 17 90400 OULU

etunumisukunimi@eurofins.fi www.eurofins.fi

(4)

1. JOHDANTO

Iijoen keskiosalla Taivalkosken jätevedenpuhdistamon, Luonnonvarakeskuksen (LUKE, ent. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos) Taivalkosken toimipaikan ja Kalankasvatus Vääräniemi Oy:n Koivukosken laitoksen (ent. Kainuun lohimestari Oy:n laitos) tarkkailu toteutettiin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen (päätös PO- PELY/414/07.00/2013, 18.12.2013) ja Kainuun ELY-keskuksen (Dnro: 1157/5723-2013, 3.2.2014) hyväksy- män, vuosille 2014–2019 laaditun Iijoen keskiosan päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelman mukaisesti (Pöyry Finland Oy 2013).

Vuoden 2020 tarkkailua toteutettiin ELY:n päätöksen (POPELY/2667/2019) nojalla v. 2014-2019 tarkkailusuunnitelman mukaisesti, uuden v. 2020-2025 tarkkailusuunnitelman hyväksymisen voimaantuloon asti.

Tässä raportissa on esitetty edellä mainittujen toimijoiden käyttö- ja päästötarkkailutiedot sekä vesistötarkkai- lun tulokset vuodelta 2020.

Taulukoissa 1 ja 2 on esitetty tiedot Iijoen keskiosan kuormittajien lupapäätöksistä ja -määräyksistä. Taival- kosken kunnan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan määräysten tarkastamisesta annettiin päätös 3.7.2017 (PSAVI 52/2017/1). Taulukossa on esitetty sekä vanhan että uuden ympäristöluvan lupamääräyk- set. Toimijoiden sijainti on esitetty liitteessä 1.

Taulukko 1. Iijoen keskiosan taajamakuormittaja ja erillislaitos sekä niiden lupamääräykset.

Kuormittaja Luvan nro ja antopäivä Lupamääräykset Purkuvesistö

Taivalkosken kunta

Dnro PPO-2002-Y-495-121, 31.7.2003

Ehdot 1.1.2006 lähtien:

PSAVI 52/2017/1 3.7.2017 alkaen:

BOD7ATU <20 mg/l, teho >90 % Kok.P <0,5 mg/l, teho > 90 %

½ vuosikeskiarvona BOD7ATU <15 mg/l, teho >90 %

Kok.P <0,5 mg/l, teho > 90 %

½ vuosikeskiarvona VnA 888/2006

Iijoki

LUKE:n Taivalkosken toimipaikka (ent. RKTL)

PSAVI/147/04.08/2011, 11.9.2012

BOD7ATU < 30 mg/l O2 tai teho > 90 % CODCr < 125 mg/l O2 tai teho > 75 %

kok.P < 1 mg/l tai teho > 90 %, kiintoaine < 35 mg/l tai teho > 90 %

kok.N > 30 % Tulokset tulee saavuttaa

vuosikeskiarvona

Ohtaoja

Taulukko 2. Iijoen keskiosan tarkkailun piiriin kuuluvat kalankasvatuslaitokset ja niiden lupapäätök- set.

Kuormittaja Luvan nro ja antopäivä Purkuvesistö

LUKE:n Taivalkosken toimipaikka

PSVEO 35/70/II, 12.5.1970 (veden joht.) PSVEO 9/83/III, 15.3.1983 (veden joht.)

PSY 107/03/1, 21.11.2003 (jätev. joht.) PSAVI 94/12/1, 11.9.2012

Ohtaoja

(5)

______________________________________________________________________________________

Kalankasvatus Vääräniemi Oy (ent. Kainuun Lohimestari Oy:n laitos) Koivukosken laitos

PSAVI Nro 122/2018/1, 11.12.2018 Iijoki

Iijoen alaosan jätevedenpuhdistamoille ja kalankasvatuslaitoksille on laadittu oma ohjelma vuosille 2018- 2023. Lisäksi Iijoella on voimassa Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutus- tarkkailuohjelma vuosille 2020-2025 (Pöyry Finland Oy 2020).

2. VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS

Iijoki on yksi Pohjanmaan suurimmista joista ja kuudenneksi suurin jokivesistö koko Suomessa. Joki saa alkunsa Kuusamosta läheltä Venäjän rajaa ja laskee Perämereen 40 km Oulun pohjoispuolella. Iijoen ylä- ja keskijuoksu on suojeltu koskiensuojelulain nojalla.

Tämän tarkkailun piiriin kuuluva alue sijoittuu Taivalkosken kuntaan Iijoen keski- (61.2) ja yläosan (61.3) vesistöalueille, tarkemmin Jokijärven (61.31) ja Iijoen Jurmun (61.23) osa-alueille. Valuma-alueen suuruus tarkkailualueen alaosalla Väätäjänsuvannossa on 4119,53 km², järvisyys 10,3 % ja keskivirtaama (1991–

2010) 52,3 m³/s. Suurimmat alueelle laskevat sivujoet ovat Kostonjoki ja Korpijoki. Iijoen ylä- ja keskiosalla sijaitsevat vesistöalueen suurimmat järvet, joita ovat mm. Iijärvi, Irnijärvi, Kostonjärvi, Tyräjärvi, Jongunjärvi ja Puhosjärvi. Iijoen alaosalla koko vesistöalueen kokonaispinta-ala on 14 191 km², järvisyys 5,7 % ja keskivirtaama 171 m³/s.

Koko vesienhoito alueella fosforin ainevirtaamasta (keskimäärin 650 tn/v) yli 40 % on peräisin luonnonhuuh- toumasta ja noin 4 % laskeumasta. Ihmisen aiheuttamasta fosforikuormituksesta (360 tn/v) yli 70 % on mallien perusteella peräisin maataloudesta. Muuta merkittävää fosforikuormitusta tulee metsätaloudesta, haja- asutuksesta sekä eri pistekuormituslähteistä (kuva 1). Typen osalta luonnonhuuhtouman osuus ainevirtaamasta (keskimäärin 13 840 tn/v) on lähes 60 % ja laskeuman osuus noin 7 %. Noin 70 % ihmisen aiheuttamasta typpikuormituksesta on mallien perusteella peräisin maataloudesta (kuva 2). Muita merkittäviä typpi- kuormituslähteitä ovat metsätalous ja eri pistekuormittajat. Arviot perustuvat ajanjaksoon 2006-2011 (VEMA- LA) (Laine ym. 2016).

Arvio fosforin ainevirtaaman (vasemmalla) sekä fosforikuormituksen (oikealla) jakau- tumisesta eri lähteisiin vesienhoitoalueella (Laine ym. 2016).

(6)

Arvio typen ainevirtaaman (vasemmalla) sekä typpikuormituksen (oikealla) jakautumi- sesta eri lähteisiin vesienhoitoalueella (Laine ym. 2016).

Iijoen keski- ja yläosa on pintavesityypiltään suuri turvemaiden joki (St) ja Iijoen alaosa Kipinästä alkaen on erittäin suuri turvemaiden joki (ESt). Vesienhoidon 3. suunnittelukaudella Iijoen keski- ja yläosan ekologinen tila on luokiteltu hyväksi. Iijoen alaosa on voimalaitosrakentamisen ja voimakkaan säännöstelyn takia luokiteltu voimakkaasti muutetuksi vesistöksi ja alueen ekologinen tila suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan on tyydyttävä. Iijoen keskiosalle, Taivalkosken alapuolelle laskevan Kostonjoen (Sk) ekologinen tila on hyvä, tilaluokkaa laskee Kostonjärven säännöstelyn vaikutus. Myös Kostonjärven (Sh) ekologinen tila on hyvä. Luonnonvarakeskuksen (ent. RKTL) Taivalkosken toimipaikka sijaitsee Ohtaojan varrella. Ohta- oja on pintavesityypiltään pieni kangasmaiden joki (Pk). Ojan ekologinen tila on hyvä. Iijoen keski- ja ylä- osan, Kostonjoen, Kostonjärven sekä Ohtaojan kemiallinen tila on luokiteltu suunnittelukaudella 3. hyvää huonommaksi (Suomen ympäristökeskus ja ELY-keskukset 2021).

(7)

______________________________________________________________________________________

3. HYDROLOGIA JA SÄÄ

3.1 Sääolosuhteet

Tarkastelussa on käytetty Pudasjärven lentokentän sääaseman tietoja. Vuoden 2020 sademäärä oli 685 mm, mikä on enemmän kuin vertailujaksolla 1981-2010 (592 mm). Maalis-, huhti-, touko- ja elokuun sade- määrät olivat pitkän ajan keskiarvoja alhaisempia. Muilta osin alueella satoi enemmän kuin tavanomaisesti tai vaihtoehtoisesti sadanta oli tavanomaisella tasolla.

Vuoden 2020 keskilämpötila 4,0 °C oli 2,4 astetta korkeampi kuin vertailujaksolla (1981-2010). Huhti-, touko- ja heinäkuu olivat tavanomaista kylmempiä, mutta muuten lämpötilat olivat joko tavanomaista tasoa tai tavanomaista lämpimämpiä (Kuva 3).

Kuukauden keskilämpötila (°C) sekä kuukausisadanta (mm) Pudasjärvenlentokentällä vuonna 2020 sekä vuosien 1981–2010 keskiarvot (Ilmatieteen laitos 2021).

¨

(8)

3.2 Virtaamat

Vuoden 2020 päivittäiset virtaamat Iijoen Väätäjänsuvannolla (Taivalkoski) ja kuukausivirtaamat vertailujaksolla 1991–2010 on esitetty kuvassa 4. Vuoden 2020 virtaama-arvot ovat ympäristöhallinnon avointa dataa (Suomen ympäristökeskus 2020) ja jakson 1991–2010 virtaamat hydrologisesta vuosikirjasta (Korhonen &

Haavanlammi 2012).

Vuonna 2020 Iijoen tulvahuippu osui toukokuun lopulle, jolloin havaittiin myös vuoden suurin päivävirtaama, 241,85 m³/s. Varsinkin alkutalven, sekä marras- ja joulukuun keskivirtaamat olivat vertailujaksoa 1991-2010, sekä edellisvuotta selvästi korkeampia, n. 2-3 kertaisia. Yleisesti ottaen koko vuoden virtaamat olivat korkeammat kuin vertailujaksolla 1991-2010, elo- ja syyskuuta lukuunottamatta, jolloin virtaamat olivat hetken vertailujakson 1991-2010 tasalla. Vuoden keskivirtaama oli 97,7 m³/s, kun se oli vertailujaksolla 1991–2010 keskimäärin 55 m³/s, ja 2019 56 m³/s.

Iijoen Väätäjänsuvannon virtaamat v. 2020 ja kuukausikeskiarvot jaksolla 1991–2010.

(9)

______________________________________________________________________________________

3.3 Jätevedenpuhdistamot

3.3.1 Taivalkosken kunta

Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely

Taivalkosken kunnassa on noin 3 900 asukasta. Järjestetyn vesihuollon (vesijohto) liittymisaste Taivalkoskel- la on noin 80 % ja järjestetyn jätevesihuollon liittymisaste on noin 60 % (Taivalkosken taajama ja sen lähi- alue). Viemäröinnin piiriin kuuluu keskustaajamassa noin 2 400 asukasta. Talouksien lisäksi viemäröinnin piirissä on yksi huoltoasema ja yksi polttoaineen jakelupiste, neljä koulua ja terveyskeskus. Viemärin pituus on noin 56,14 km. Jätevesipumppaamoita on 18 kpl.

Vuonna 1984 valmistuneessa puhdistamossa jätevedet on puhdistettu kemiallisella saostuksella ja lammi- koinnilla. Vuosina 2007–2008 puhdistamoa on laajennettu ja saneerattu ja laitokselle rakennettiin biologinen vaihe ja uusi jälkisaostusosa.

Puhdistamo on mitoitettu seuraavasti:

BOD7-kuormitus 230 kg/d Kok.P-kuormitus 8 kg/d Kok.N-kuormitus 48 kg/d Kiintoainekuormitus 330 kg/d

Qkesk 630 m³/d

Qmax 1900 m³/d

qmit 45 m³/h

qmax 90 m³/h

Välppäys Hiekanerotus

- porrasvälppä, säleväli 3 mm - allastilavuus 13,5 m³

Etuselkeytysallas Bioroottorit, 2 kpl

- pinta-ala 36 m² - pinta-ala yht. 16 000 m²

- pintakuorma 1,25 m/h

Kemikalointi Jälkiselkeytys

- pikasekoittimen tilavuus 0,35 m³ - pinta-ala 61,6 m²

- flokkausaltaat, 2 kpl 15,4 m³ - pintakuorma 0,73 m/h - liuoskemikaaliallas 35 m³

- jauhekemikaalisiilo 40 m

Lietteen sakeutus Lietteen ruuvikuivain 200 kg KA/h

- tilavuus 190 m³

Sakokaivolietteen käsittely - porrasvälppä, säleväli 6 mm - varastoallas 65 m³

(10)

Käyttötarkkailu

Taivalkosken kunnan jätevedenpuhdistamon puhdistamonhoitaja vastaa käyttötarkkailusta ja pitää hoitopäi- väkirjaa puhdistamon hoitoon liittyvistä asioista. Taivalkosken jätevedenpuhdistamon vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat on esitetty kuvassa 5. Käyttötarkkailun tulokset on esitetty taulukossa 3.

Puhdistamo on mitoitettu keskimääräiselle vesimäärälle 630 m³/d, joten keskimääräinen jätevesimäärä oli 85% mitoitusvirtaamasta ja 8 viikon maksimivirtaamalla käyttöaste oli 132 %. Mitoitusvirtaama ylittyi kevättul- van aikaan touko-kesäkuussa viikoilla 19-23 sekä myöhemmin loppuvuodesta viikoilla 44, 45, 47 ja 52 (kuva 6). Suuri virtaama viikolla 19 johtui purkuveden takaisin virtaamisesta ylivuotoputken kautta. Puhdistamon jälkilammikossa vedenpinta nousi äkillisesti lumien sulamisvesien seurauksena ja aiheutti lammikon vesien virtauksen takaisin puhdistamolle.

Vuonna 2020 Taivalkosken kunnan jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä oli 195 853 m³/a eli kes- kimäärin 537 m³/d. Käsitelty vesimäärä oli noin 13 % suurempi kuin edellisvuonna ja noin 2 % suurempi, kuin edellisellä 10-vuotisjaksolla (kuva 7). Ohituksia ei vuonna 2020 jouduttu suorittamaan lainkaan (taulukko 3).

Taivalkosken kunnan jätevedenpuhdistamon käyttöaste, vuotovesikertoimet ja viikko- virtaamat vuonna 2020.

keskivirtaama neljän peräkkäisen viikon min. virtaama = 64%

4 peräkkäisen viikon min. virt.

keskivirtaama = 85%

8 peräkkäisen viikon maks. virt.

4 viikon min. virt. kahdeksen peräkkäisen viikon maks. virta 132%

nv = 1,33

nmax = 2,07

(11)

______________________________________________________________________________________

Vesimäärien suurin kuukausikeskiarvo oli toukokuussa 1 020 m³/d ja pienin tammikuussa 401 m³. Saostuk- seen käytettiin PAX-XL 100 kemikaalia yhteensä 50 110 kg/a eli keskimäärin 256 g/m³. Sähkönkulutus oli 127 003 kWh/a eli 0,65 kWh/m³. Vuonna 2020 laitoksella vastaanotettiin sakokaivolietettä yhteensä 1 760 m³/a. Lietteen kunnostukseen käytettiin 90,1 kg polymeeriä. Välpejätettä syntyi 19,4 m³ ja se toimitettiin Tai- valkosken Jätehuolto Oy:lle.

Lietettä poistettiin laitokselta hyötykäyttöön 624 m³/a. Taivalkosken kunta kompostoi lietteen ja hyödyntää sitä viherrakentamisessa. Jätevesilietteen laatua tutkittiin 28.7.2020 otetuista näytteistä. MMM:n asetuksessa 24/11 mainitut raja-arvot eivät ylittyneet otettujen näytteiden osalta (liite 2).

Taulukko 3. Taivalkosken kunnan jätevedenpuhdistamon hoitopäiväkirjan yhdistelmätaulukko v.

2020.

Kuu- Veden Saostuskem. sähkön Tiivist. Sakok. Välpe

kausi m³/d m³/kk kulutus kulutus liete liete

min kesk maks yhteensä m³/kk d m³/kk d m³/kk kg/kk g/m³ kWh kg/kk m³/kk m³/kk

tammi 357 401 450 12 435 3 607 290 11 495 36 1,2

helmi 365 419 463 12 146 3 777 311 10 780 43 1,2

maalis 369 426 516 13 198 4 245 322 11 488 45 1,2

huhti 372 476 603 14 263 4 399 310 10 657 95 1,4

touko 484 1 020 1 512 31 623 4 517 152 11 124 162 1,2

kesä 390 539 761 16 183 4 175 263 9 217 213 1,4

heinä 439 490 564 15 196 4 136 273 9 331 197 1,9

elo 381 418 464 12 957 3 745 289 9 041 224 1,7

syys 396 500 734 15 007 4 033 271 9 301 300 1,9

loka 430 582 924 18 036 4 702 270 10 524 214 2,4

marras 490 664 1 022 19 914 4 633 238 11 677 163 1,9

joulu 414 480 584 14 895 4 142 279 12 368 70 1,9

Yhteensä vuonna 2020 195 853 0 0 0 0 0 50 110 256 127 003 1 760 19,4

Keskim. vuorokaudessa 537 0 0

2019 474 173 074 43 872 253 124 696 1 596 16,8

2018 501 182 774 48 753 267 123 800 605 17,5

2017 498 181 828 54 468 300 1 504 17,6

2016 540 197 652 52 874 254 1 736 568

2015 642 234 427 56 605 264 1 831 608

2014 470 171 372 56 622 273 1 754 591

2013 512 187 048 57 061 305 1 755 602

2012 560 205 142 64 435 314 1 606 588

2011 522 190 531 59 001 310 1 279 593

2. Osittain käsitelty (esiselkeytys)

3. Verkostossa ja pumppaamolla tapahtuneet ohitukset Ohitustyypit:

Käsitelty

2. 3. Pax-XL100

Ohitus

(12)

Taivalkosken jätevedenpuhdistamon jätevesimäärien kehitys vuosina 2011–2020.

Puhdistamon kuormitus ja teho

Taivalkosken jätevedenpuhdistamon kuormitusta ja tehoa tarkkailtiin vuonna 2020 tarkkailuohjelman mukaisesti kuusi kertaa ottamalla laitokselle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä kokoomanäytteet 1 vrk ajalta.

Yksityiskohtaiset tutkimustulokset on esitetty liitteessä 3. Taulukossa 4 on esitetty puhdistamon keskimääräi- nen kuormitus ja teho vuosina 2011–2020. Kuormitusten kehitystä vuosina 2011–2020 on havainnollistettu kuvassa 6.

Puhdistamolle tuleva kuormitus väheni (7-25 %) kaikkien kuormitteiden osalta edellisvuodesta. Keskimääräi- set tulokuormat alittivat selvästi puhdistamolle asetetut mitoitusarvot (BOD7 230 kg/d, Kok.P 8,0 kg/d, Kok.N 48 kg/d ja kiintoaine 330 kg/d) (taulukko 4).

Puhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus pieneni (7-44 %) pääosin kaikkien kuormitteiden osalta edellisvuoteen verrattuna. Vesistöön johdetussa kuormituksessa havaittiin puolestaan kasvua (50-58 %) BOD7:n ja kokonaisfosforin osalta vuoteen 2019 verrattuna (taulukko 4).

Puhdistustehot olivat vuonna 2020 BOD7:n osalta 96 %, kokonaisfosforin osalta 96 %, kiintoaineen osalta 97

%, CODCr:n osalta 94 % ja kokonaistypen osalta 29 % (taulukko 4).

Puhdistamolle tuleva keskimääräinen orgaanisen aineen kuormitus vastasi 1 086 asukkaan ja keskimääräi- nen vesistökuormitus 43 asukkaan puhdistamattomia jätevesiä laskettuna keskimääräisellä BOD7-kuormalla 70 g/as/d. Puhdistamolle tuleva fosforikuormitus vastasi 850 asukkaan ja vesistökuormitus 38 asukkaan puhdistamattomia jätevesiä (taulukko 4).

(13)

______________________________________________________________________________________

Taulukko 4. Taivalkosken jätevedenpuhdistamon keskimääräinen kuormitus ja puhdistusteho vuosi- na 2011-2020.

Viimeisen kymmenen vuoden vesistökuormituksessa voidaan havaita laskeva suuntaus BOD7:n, CODCr:n ja kiintoaineen osalta. Kokonais- ja ammoniumtypen sekä kokonaisfosforin kuormituksissa voidaan havaita nouseva suuntaus (kuva 7).

Teho Teho

kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl %

2011 101 1443 7,1 101 93 3,9 975 0,08 20 98

2012 169 2414 3,9 56 98 5,7 1425 0,08 20 99

2013 142 2029 3,2 46 98 4,9 1225 0,04 10 99

2014 126 1800 3,2 46 98 4,1 1025 0,04 10 99

2015 175 2500 4,7 67 97 5,0 1250 0,08 20 98

2016 116 1657 4,1 59 96 4,1 1025 0,06 15 98

2017 97 1390 2,2 31 98 4,1 1018 0,09 23 98

2018 96 1371 2,4 34 98 3,8 950 0,08 20 98

2019 84 1200 1,9 27 98 4,1 1025 0,10 25 98

2020 76 1086 3,0 43 96 3,4 850 0,15 38 96

Teho Teho

2011 25 1667 15 1007 39 113 1076 11,5 110 90

2012 35 2333 18 1200 49 233 2219 7,3 70 97

2013 29 1933 17 1133 41 203 1933 3,9 37 98

2014 29 1933 16 1067 15 145 1381 5,0 48 97

2015 37 2467 21 1400 43 291 2771 6,8 65 98

2016 35 2333 20 1333 44 136 1295 5,5 52 96

2017 32 2133 24 1607 25 122 1166 1,9 18 98

2018 28 1867 23 1533 17 115 1095 2,1 20 98

2019 30 2000 25 1667 15 163 1552 6,2 59 96

2020 28 1867 20 1333 29 122 1162 3,5 33 97

BOD7 Kok-P

AVL:n laskentaperusteet (g/as d): BOD7 70, kok-P 4, kok-N 15, kiintoaine 105

tuleva Lähtevä tuleva Lähtevä

Kok-N Kiintoaine

vuosi

vuosi tuleva Lähtevä tuleva Lähtevä

(14)

Puhdistamolta vesistöön lähtenyt kuormitus vuosina 2011-2020.

(15)

______________________________________________________________________________________

Lupaehtojen toteutuminen

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on myöntänyt 24.1.2007 Taivalkosken jätevedenpuhdistamolle ympä- ristöluvan (Dnro PPO-2005-Y-423-121). Pohjois-Suomen aluehallintovirasto tarkisti ympäristöluvan lupamää- räykset ja antoi päätöksen 3.7.2017 (PSAVI 52/2017/1). Lupien edellyttämät puolivuosittaiset jäännöspitoi- suudet ja puhdistustehot sekä lupaehtojen toteutuminen vuonna 2020 on esitetty taulukossa 5.

Taivalkosken jätevedenpuhdistamo täytti sille asetetut vaatimukset sekä jäännöspitoisuuden että puhdistustehon osalta molemmilla vuosipuoliskoilla. BOD7:n, kokonaisfosforin, kiintoaineen ja CODCr:n osalta puhdistamo toimi hyvin.

Taulukko 5. Taivalkosken jätevedenpuhdistamolta lähtevän jäteveden lupaehtojen toteutuminen vuo- sina 2003-2020.

Vuoden 2020 suurin BOD7:n tulokuormitus 106 kg/d mitattiin heinäkuun (27.7.2020) tarkkailukerralla. Kuor- mitus vastaa asukasvastineluvulla laskettuna 1 514 ihmisen puhdistamattomia jätevesiä. Tämän vuoksi Tai- valkosken jätevedenpuhdistamoa tarkkaillaan valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaan <2000 AVL lai- toksena vuonna 2020.

Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 on asetettu vähimmäisvaatimukset kemialliselle hapenkulutukselle (CODCr <125 mg/l tai teho > 75 %), kiintoainepitoisuudelle (< 35 mg/l tai teho > 90 %), BOD7-pitoisuudelle (<30 mg/l tai teho 70 %) ja kokonaisfosforipitoisuudelle (< 3 mg/l tai teho 80 %).

Kokonaistypen puhdistustehon vähimmäisvaatimus on voimassa ainoastaan puhdistamoilla, joiden ympäris- tölupa erikseen niin velvoittaa. Taivalkosken jätevedenpuhdistamon lupapäätöksessä ei ole annettu typelle raja-arvoja. Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 annettujen vähimmäisvaatimusten toteutuminen on esitetty taulukossa 6.

vuosi

m g/l % m g/l % m g/l % m g/l % m g/l % m g/l %

2003 20 91 1,2 88 38 33 24 90

2004 4,6 98 0,40 96 34 39 7,8 97 24 58 42 91

2005 3,5 98 0,39 94 31 34 5,3 97 13 72 62 82

2006 4,5 98 0,40 96 30 42 11 97 20 61 43 92

2007 3,0 98 0,30 96 31 36 7,6 97 19 61 20 96

2008 2,4 98 0,25 96 33 22 6,7 96 16 62 20 92

2009 2,5 98 0,25 97 27 38 6,8 98 15 66 42 90

2010 1,5 99 0,25 95 26 42 8 95 14 69 20 93

2011 2,7 99 0,39 96 36 43 9 99 21 66 30 97

2012 1,5 99 0,44 93 29 20 6,8 96 12 68 27 92

2013 2,4 99 0,44 94 35 27 7,9 98 21 57 22 96

2014 2,8 98 0,50 91 37 22 12 95 17 34 32 91

2015 1,9 98 0,41 92 29 24 7,1 95 13 52 25 91

2016 1,9 99 0,71 91 35 30 12,7 95 18 48 19 95

2017 4,4 98 0,19 98 49 25 3,9 98 42 34 32 95

2018 4,7 96 0,15 98 46 17 4,3 98 41 27 30 94

2019 4,1 98 0,21 98 53 15 13,0 96 42 32 31 95

2020 1/2 6,5 96 0,31 96 34 44 6,4 97 30 51 19 96

2020 2/2 4,2 97 0,21 96 42 1 7,0 97 37 12 39 91

2020 5,6 96 0,27 96 37 29 6,6 97 33 37 27 94

raja-arvo ¹⁾ (20)/15 90 0,5 90

1) Ympäristöluvassa vuosikeskiarvona annetut raja-arvot (suluissa vanhan 2003 luvan lupaehdot. Koskevat ensimmäistä vuosipuoliskoa) CODCr

BOD7/ATU Kok. P Kok. N Kiintoaine NH4-N

(16)

Taulukko 6. Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 asetettujen vähimmäisvaatimusten toteutuminen Taivalkosken jätevedenpuhdistamolla vuonna 2020.

Taivalkosken jätevedenpuhdistamo saavutti valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 asetetut vähimmäisvaa- timukset jäännöspitoisuudessa ja puhdistustehossa kaikkien kuormitteiden osalta.

Marraskuussa 2011 Taivalkosken puhdistamon jälkeisen jätevedenkäsittelyn tehostamisen takia diplomityö- nä käynnistetty tutkimushanke Oulun yliopiston kanssa saatiin päätökseen marraskuussa 2012. Diplomityön aiheena oli selvittää Taivalkosken jätevedenpuhdistamon lähistöllä sijaitsevan luonnontilaisen suon soveltu- vuutta jätevesien käsittelyyn käytettäväksi pintavalutuskentäksi. Lisäksi työssä kartoitettiin puhdistamon alueella sijaitsevan kolmiosaisen lammikkopuhdistamon vaihtoehtoisia uusiokäyttömahdollisuuksia. Tulosten perusteella todettiin, että Taivalkoskella sijaitseva kosteikkoalue soveltuu pintavalutuskentäksi. Lisäksi lam- mille luotiin viisi erilaista jatkotoimenpidevaihtoehtoa. Suosituimmaksi vaihtoehdoksi nousi vaihtoehto, jossa ensimmäinen lammikko kunnostetaan esiselkeytysaltaaksi, toinen lammikko kasvipeitteiseksi vapaan ve- denpinnan kosteikoksi ja kolmas lammikko pintavalutuskentän tapaiseksi kasvillisuuskentäksi (Arola 2012).

Lammikoiden saneeraukselle haettiin jätevedenpuhdistamon lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä vuonna 2014. Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto antoi päätöksen (PSAVI 52/2017/1), jonka mukaan Lu- vanhaltijan tulee toimittaa viimeistään 31.12.2017 ELY-keskukselle toteuttamissuunnitelma lammikoiden kunnostamisesta. Suunnitelmaan tulee sisällyttää tiedot poistettavan ruoppausmassan määrästä ja laadusta, massan käsittelystä ja käsittelypaikasta, kunnostustyön aikaisesta vesien tarkkailusta sekä kunnostuksen aikataulusta. Pintavalutuskentän rakentamisen osalta hakemus hylättiin (PSAVI 52/2017/1).

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on 5.4.2018 lähettämällään kirjeellä hyväksynyt (POPELY/2887/2015) Taivalkosken jätevedenpuhdistamon jälkilammikoiden kunnostussuunnitelman, jonka mukaisesti lammikoiden kunnostustyöt käynnistettiin 2018.

Vuonna 2018 ruopattiin puhdistamon jälkipuolella olevan jälkilammikko nro 3 sekä rakennettiin purkuviemäri lammikon 2 ohitse. Jälkilammikkoa nro 2 on alettu täyttämään maanrakennuskohteista jäävillä ylijäämämail- la. Lammikon täyttötyö kestää useita vuosia.

3.3.2 Luonnonvarakeskus, Taivalkosken toimipaikka

Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely

Luonnonvarakeskuksen, LUKE:n (ent. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, RKTL) Taivalkosken toimipaikka sijaitsee Ohtaojan varressa. Vuoden 2018 lopussa puhdistamon piirissä asui neljä vakituista asukasta, ja työpäivinä puhdistamon piirissä oli enimmillään n. 20 henkilöä. Viemäriverkoston kokonaispituus on noin 1 km.

Kalanviljelyaltaista tulevat vedet johdetaan Ohtaojaan pyörreselkeyttimen kautta. Pyörreselkeyttimeen kerty- nyt liete tiivistetään lietteentiivistämössä. Asumajätevedet käsitellään vuonna 1978 valmistuneessa biologis- kemiallisessa puhdistamossa. Puhdistamoa saneerattiin vuonna 1990. Saneerauksen yhteydessä puhdistamolle asennettiin siiviläerotin ja laitokselle rakennettiin 18 m³ suuruinen tasausallas.

Puhdistamo on mitoitettu 80 hengen asukasmäärälle seuraavasti:

tarkastelu

m g/l % m g/l % m g/l % m g/l %

Lupaehto 30 70 3¹⁾ 80 35 90 125 75

2020 5,6 96 0,27 96 6,6 97 27 94

1) Puhdistamon koko < 2000 avl

Pitoisuuden ja puhdistustehon vaatimukset voivat olla vaihtoehtoisia

BOD7/ATU Kok. P Kiintoaine CODCr

vuosikeskiarvo vuosikeskiarvo vuosikeskiarvo vuosikeskiarvo

(17)

______________________________________________________________________________________

Qkesk = 17 m³/d Qmax = 28 m³/d qmit = 2,4 m³/h qmax = 4,0 m³/h

Ohtaojan vanha sanitettipuhdistamo on rakenteellisesti ja teknisesti käyttöikänsä lopussa ja vanha puhdistamo on tarkoitus uusia uudella panospuhdistamolla vuoden 2021 aikana.

Käyttötarkkailu

Sivutoiminen puhdistamonhoitaja vastaa laitoksen käyttötarkkailusta ja pitää hoitopäiväkirjaa puhdistamon hoitoon liittyvistä asioista.

Puhdistamolla käsiteltiin jätevettä vuoden 2020 aikana noin 6 947 m³ eli keskimäärin 19 m³/d. Puhdistamo on mitoitettu keskimääräiselle vesimäärälle 17 m³/d, joten keskimääräinen jätevesimäärä oli 112 % mitoitusvirtaamasta. Suurin kuukausittainen vesimäärä oli toukokuussa (1 109 m³/d) ja pienin helmikuussa (367 m³/d). Jäteveden saostukseen käytettiin ferrosulfaattia yhteensä 450 kg eli 65 g/m³. Lietettä laitokselta poistettiin 42 m³ ja se vietiin Taivalkosken kunnan jätevedenpuhdistamolle. Sähkönkulutus oli 26 175 kWh/a eli 3,8 kWh/m³. Laitoksella ei jouduttu suorittamaan ohituksia vuonna 2020.

Puhdistamon teho ja kuormitus

LUKE:n Taivalkosken toimipaikan asumajätevedenpuhdistamon tehoa tarkkailtiin vuonna 2020 kaksi kertaa ottamalla laitokselle tulevasta ja laitokselta lähtevästä vedestä kokoomanäytteet. Yksityiskohtaiset tutkimustulokset on esitetty liitteessä 4. Puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina 2011–2020 on esitetty taulukossa 7 ja graafisesti kuvassa 8.

Puhdistamolle tuleva kuormitus kasvoi BOD7:n ja kiintoaineen osalta edellisvuoteen verrattuna. Kokonaisty- pen tulokuormitus vastaavasti väheni ja kokonaisfosforin kuormitus säilyi vuoden 2019 tasolla. Puhdistamolle tuleva kuormitus vastasi 2-5 henkilön käsittelemättömiä jätevesiä.

Puhdistamon vesistökuormitus oli kaikkien kuormitteiden osalta pienempää kuin vuonna 2019. Puhdistamol- ta lähtevä kuormitus vastasi BOD7:n osalta kahden henkilön, kokonaisfosforin osalta alle yhden henkilön, kokonaistypen osalta viiden ja kiintoaineen osalta yhden henkilön käsittelemättömiä jätevesiä.

Tuleva jätevesi oli erityisen laimeaa huhtikuun tarkkailukerralla ja puhdistustehot jäivät heikoksi BOD7:n, CODCr:n, kiintoaineen ja kokonaistypen osalta (taulukko 7).

(18)

Taulukko 7. Luonnonvarakeskuksen Taivalkosken toimipaikan jätevedenpuhdistamon keskimääräi- nen kuormitus ja puhdistusteho vuosina 2011–2020.

Teho Teho

2011 0,10 1 0,02 0 79 0,01 2 0,001 0 83

2012 2,00 29 0,04 1 98 0,32 80 0,001 0 100

2013 0,50 6 0,03 0 93 0,02 5 0,002 1 89

2014 0,30 4 0,02 0 94 0,02 5 0,001 0 96

2015 0,30 4 0,02 0 91 0,02 5 0,001 0 93

2016 0,20 3 0,04 1 80 0,01 3 0,003 1 71

2017 0,05 1 0,02 0 54 0,02 4 0,003 1 80

2018 0,07 1 0,04 1 40 0,02 5 0,003 1 84

2019 0,08 1 0,06 1 29 0,01 3 0,007 2 40

2020 0,14 2 0,03 0 79 0,01 3 0,001 0 91

Teho Teho

2011 0,04 3 0,04 3 4 0,2 2 0,05 0 76

2012 0,37 25 0,03 2 91 18 171 0,07 1 100

2013 0,10 7 0,06 4 45 0,5 5 0,05 0 91

2014 0,09 6 0,03 2 60 0,7 7 0,05 0 93

2015 0,10 7 0,07 5 30 0,8 8 0,07 1 91

2016 0,12 8 0,09 6 22 0,6 6 0,18 2 71

2017 0,08 5 0,12 8 -54 1,2 12 0,16 2 87

2018 0,12 8 0,07 5 42 2,5 24 0,19 2 92

2019 0,10 7 0,10 7 0 0,2 1 0,17 2 -11

2020 0,07 5 0,09 6 -27 0,3 3 0,06 1 78

BOD7 Kok-P

AVL:n laskentaperusteet (g/as d): BOD7 70, kok-P 4, kok-N 15, kiintoaine 105

Kok-N Kiintoaine

(19)

______________________________________________________________________________________

Puhdistamolta vesistöön lähtenyt kuormitus vuosina 2011-2020.

Lupaehtojen toteutuminen

LUKE:n Taivalkosken toimipaikan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupaehtojen ja valtioneuvoston asetuksen 888/2006 annettujen vähimmäisvaatimusten toteutuminen on esitetty taulukossa 8.

Jätevedenpuhdistamolta lähtevän veden jäännöspitoisuudet olivat kaikkien kuormitteiden osalta lupaehtojen mukaisia. Puhdistustehon vähimmäisvaatimuksiin yllettiin fosforin osalta, mutta muiden osalta luvan vaati- mustaso jäi saavuttamatta. Lupapäätöksen mukaan jäännöspitoisuus ja puhdistusteho ovat vaihtoehtoisia, jolloin lupaehdot täyttyivät kokonaistyppeä lukuunottamatta vuonna 2020. Kokonaistypen puhdistusvaatimus jäi lupaehdoissa annetusta vähimmäisvaatimuksesta.

Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 on asetettu vähimmäisvaatimukset kemialliselle hapenkulutukselle (CODCr< 125 mg/l tai teho > 75 %), kiintoainepitoisuudelle (< 35 mg/l tai teho > 90 %), BOD7-pitoisuudelle (<30 mg/l tai teho 70 %) ja fosforipitoisuudelle (< 3 mg/l tai teho 80 %). Asetetut vähimmäisvaatimukset tulisi saavuttaa vuosikeskiarvona. Pitoisuuden ja puhdistustehon vaatimukset voivat olla vaihtoehtoisia.

Valtioneuvoston asetuksen (888/2006) vähimmäisvaatimukset saavutettiin kaikkien kuormitteiden osalta jäännöspitoisuudessa. Puhdistustehojen vähimmäisvaatimukset saavutettiin BOD7:n ja kokonaisfosforin osalta, mutta jäivät saavuttamatta CODCr:n ja kiintoaineen osalta. Jäännöspitoisuus ja puhdistusteho ovat asetuksen mukaan vaihtoehtoisia, jolloin Luonnonvarakeskuksen Taivalkosken toimipaikan jätevedenpuhdis- tamo saavutti valtioneuvoston asetuksen (888/2006) vaatimustason.

(20)

Ohtaojan jätevedenpuhdistamolle tulevan jäteveden pitoisuudet olivat hyvin pieniä ja viemäriverkoston käyttö on ollut vähäistä lomista johtuen. Tästä johtuen poistotehon lupaehtoihin ei pääsääntöisesti päästy, vaikka jätevedenpuhdistamolta lähtevän jäteveden pitoisuudet ovat alittaneet selvästi lupaehtojen raja-arvot.

Taulukko 8. Lupaehtojen toteutuminen Luonnonvarakeskuksen Taivalkosken toimipaikan jäteveden- puhdistamolla vuonna 2020.

3.4 Kalankasvatuslaitokset

Tuotanto

Luonnonvarakeskuksen, LUKE:n (ent. RKTL) Taivalkosken toimipaikalla kasvatettiin kalaa vuonna 2020 yhteensä 7 329 kg (lisäkasvu) ja käytettiin rehua yhteensä 21 595 kg. Rehukerroin oli LUKE:n Taivalkosken toimipaikalla 2,95. LUKE:n laitoksella kasvatetaan emokaloja ja haudotaan mätiä, mikä selittää korkeaa re- hukerrointa. Lisäkasvussa ei ole mukana mädin mukana poistuvaa lisäkasvua. Käytetty rehumäärä oli lupa- rajaa pienempi (Taulukko 9).

Kalankasvatus Vääräniemi Oy:n Koivukosken laitoksella kasvatettiin kalaa yhteensä 117 276 kg (lisäkasvu) ja käytettiin rehua yhteensä 112 979 kg. Rehukerroin oli Kalankasvatus Vääräniemi Oy:n Koivukosken laitoksella 1,04 (Taulukko 9).

mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % mg/l %

21.4.2020 1,5 72 0,08 87 15 0 4,4 31 5,5 -27,9

28.7.2020 1,5 85 0,04 95 15 69 2 92 3,7 -5,7

2020 1,5 79 0,06 91 15 49 3,2 78 4,6 -27

Lupaehdot 30 tai 90 1,0 tai 90 125 tai 75 35 tai 90 - 30

VNA 888/2006 30 ¹⁾ 70¹⁾ 3 ¹⁾ 80 ¹⁾ 125 ¹⁾ 75¹⁾ 35 ¹⁾ 90 ¹⁾

Jäännöspitoisuuden ja poistotehon vaatimukset voivat olla vaihtoehtoisia.

BOD_7ATU Kok-P COD_Cr Kiintoaine Kok-N

1) Puhdstamon koko <2000 AVL: verrataan vuosikeskiarvoa VNA 888/2006 arvoihin

(21)

______________________________________________________________________________________

Taulukko 9. LUKE:n Taivalkosken toimipaikan ja Kalankasvatus Vääräniemen Koivukosken laitoksen tuotantotiedot, rehukerroin ja luparajat vuosina 2008-2020.

Kokonaismäärä kg

Lisäkasvu Kuivarehu Rehukerroin Kuivarehu

Luparaja LUKE, Taivalkosken toimipaikka

2020 7 329 21 595 2,95 50 000

2019 13 121 27 191 2,07

2018 11 397 27 555 2,42

2017 10 816 28 460 2,63

2016 19 457 29 090 1,50

2015 11 560 30 659 2,65

2014 17 081 30 835 1,81

2013 13 863 30 729 2,22

2012 15 935 32 165 2,02

2011 14 999 36 213 2,41

2010 10 357 35 000 2,87

2009 11 221 31 385 2,80

2008 15 187 38 180 2,51

Kalankasvatus Vääräniemi Koivukosken laitos

2020 112 979 117 276 1,04 -*

2019 84 262 86 638 1,03

2018 84 625 83 446 0,98

2017 77 243 84 612 1,10

2016 29 000 26 100 0,90

2015 65 081 79 000 1,21

2014 71 000 84 000 1,18

2013 66 500 72 500 1,09

2012 72 900 81 600 1,12

2011 69 200 83 305 1,20

2010 51 900 61 000 1,18

2009 61 000 72 000 1,18

2008 66 391 76 350 1,15

* Viimeisimmän ympäristöluvan myötä vuosittainen rehunkäytön enimmäisraja on poistunut, sen sijasta laitokselta vesis- töön joutuva fosforikuormitus saa olla enintään 550 kg/v ja typpikuormitus enintään 5 700 kg/v.

Kuormitus

Kalankasvatuksen vesistökuormitusta voidaan arvioida laitokselta tarkkailuohjelman mukaisesti otettujen vesinäytteiden perusteella. Kuormitukset lasketaan laitoksella käytetyn vesimäärän sekä tulevan ja lähtevän veden pitoisuuksien erotuksen perusteella. Tarkkailutulokset on esitetty liitteissä 5 ja 6.

Laskennallisesti kuormitusta voidaan arvioida laitoksella käytetyn rehumäärän, -laadun ja kalan lisäkasvun perusteella, toisin sanoen ainetaselaskelman perusteella. Kalan fosforipitoisuutena laskennassa on käytetty 0,4 % ja typpipitoisuutena 2,75 % ja rehun ravinnepitoisuuksina laitosten ilmoittamia tietoja. Kasvatuskaudel- la (kesä-syyskuussa) rehusta on arvioitu käytetyn Kalankasvatus Vääräniemi Oy:n Koivukosken laitoksella 90 % ja LUKE:n Taivalkosken laitoksella 80 %. Lietteen poistoa laskelmissa ei ole aikaisempien vuosien tavoin otettu huomioon, mistä johtuen ainetaseen perusteella arvioidut kuormitukset ovat yleensä suurempia kuin mitatut kuormitukset.

(22)

Laitosten kuormitus on esitetty taulukossa 10. Ainetaselaskelman perusteella laitosten fosforikuormitus oli kesäaikana yhteensä 4,6 kg/d ja typpikuormitus 43,0 kg/d. Kuormitustarkkailutulosten perusteella laitosten fosforikuormitus oli kesäaikana yhteensä 3,6 kg/d ja typpikuormitus 59,3 kg/d. Tuotantotietojen perusteella mitattu kuormitus oli LUKE:n Taivalkosken laitoksella suurempi kuin arvioitu kuormitus. Koivukosken laitoksella mitattu fosforikuormitus jäi tuotantotietojen perusteella arvioitua pienemmäksi, mutta typpikuormitus oli melko samalla tasolla. Vuositasolla kalankasvatuslaitosten fosforikuormitus oli yhteensä 646 kg ja typpikuormitus 5 969 kg. Molempien laitosten kuormitus oli annettuja luparajoja pienempi.

Taulukko 10. LUKE:n Taivalkosken toimipaikan ja Kalankasvatus Vääräniemi Oy:n Koivukosken kuormitus vuosina 2006–2020 (n = näytteiden lukumäärä).

kg/d kg/d kg/a kg/a kg/a kg/a

n Fosfori Typpi Fosfori Typpi Fosfori Typpi

LUKE 2020 mitattu 6 1,7 24,5

Taivalkosken toimipaikka 2020 arvioitu 1,1 8,4 169 1278 400 2800

2019 arvioitu 1,4 10,0 206 1521

2018 arvioitu 0,6 6,1 216 1577

2017 arvioitu 1,5 10,8 224 1646

2016 arvioitu 1,2 8,6 195 1443

2015 arvioitu 1,6 11,2 251 1782

2014 arvioitu 1,4 10,0 228 1638

2013 arvioitu 1,4 10,1 224 1638

2012 arvioitu 1,6 10,9 255 1765

2011 arvioitu 1,9 12,9 298 2068

2010 arvioitu 1,6 10,9 250 1735

2009 arvioitu 2,9 28,7 455 4456

2008 arvioitu 1,6 10,5 264 1700

2007 arvioitu 1,9 12,5 306 1983

2006 arvioitu 1,9 12,8 302 2034

Kalankasvatus Vääräniemi Oy 2020 mitattu 6 1,9 34,8

Koivukosken laitos 2020 arvioitu 3,5 34,6 477 4691 550 5700

2019 arvioitu 2,5 24,6 344 3330

2018 arvioitu 1,6 23,9 394 3578

2017 arvioitu 2,5 23,8 343 3232

2016 arvioitu 0,6 5,8 93 873

2015 arvioitu 2,2 23,5 330 3377

2014 arvioitu 2,3 21,2 339 3097

2013 arvioitu 2,4 20,0 348 2915

2012 arvioitu 2,4 21,4 364 3119

2011 arvioitu 2,4 20,7 353 3020

2010 arvioitu 2,1 16,1 306 2340

2009 arvioitu 1,9 17,2 280 2520

2008 arvioitu 0,7 7,2 129 1174

2007 arvioitu 0,2 15,6 294 2211

2006 arvioitu ei kasvatusta

Kesäaika Vuosikuormitus Luparajat

(23)

______________________________________________________________________________________

4. VESISTÖTARKKAILU

4.1 Vesistötarkkailun toteutus

Tarkkailuohjelman mukaiset näytteet otettiin vuonna 2020 konsultin toimesta taulukossa 11 esitetyiltä ha- vaintopaikoilta. Näytteet otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti maaliskuussa (23.3.), heinäkuussa (6.7.) ja elokuussa (3.8.), ja niistä tehtiin ohjelman mukaiset määritykset.

Tarkkailusta vastasi Eurofins Ahma Oy. Tarkkailupisteiden sijainti ilmenee liitteestä 1 ja yksityiskohtaiset tulokset on esitetty liitteessä 7. Maaliskuun näytteenoton aikana virtaama oli tavanomaista selvästi korke- ampi, noin kolminkertainen, kun taas heinä- ja elokuun näytteenoton aikana virtaamatilanne oli vain hieman keskimääräistä korkeampi (kuva 4).

Vedenlaadun kehityksen tarkastelussa hyödynnetään myös ympäristöhallinnon seurantatuloksia pisteeltä Iijoki 13100 20-tie silta (I178). Tältä havaintopaikalta ei ole aineistoa vuosilta 2014-2016 ja 2018-2020.

Taulukko 11. Vesistötarkkailun havaintopaikat.

Havaintopaikka Tunnus Koordinaatit

ETRS-TM35FIN

Vesistö-

alue Kunta

Taivalkosken jätevedenpuhdistamo Iijoki-T-kosken jvp yp

T-kosken jvp ap

I196 I194

7273007 - 556865 7273520 - 555408

61.311 61.311

Taivalkoski Taivalkoski

RKTL, Taivalkoski Iijoki Ohtaojan yläp

Ohtaoja alapää (laitoksen ap)

I188 O0

7274136 - 549587 7274916 - 548878

61.231 61.232

Kalankasvatus Vääräniemi Oy, Koivukosken laitos

Koivukosken lohi tul (laitoksen yp) Iijoki Loukusanjoen yp (laitoksen ap)

I185 I184

7272907 - 546769 7272257 - 545949

61.231 61.231

4.2 Vedenlaatu Iijoen keskiosalla, Taivalkosken alueel- la vuonna 2020

Vuonna 2020 sekä Iijoen että Ohtaojan veden pH-arvot vaihtelivat neutraalin molemmin puolin (pH 6,9–7,2).

Happitilanne oli keskimäärin erinomainen. Yleisesti melkein kaikissa näytepisteissä happitilanne oli maaliskuussa heikompi kuin heinä- ja elokuussa, mutta silloinkin hyvällä tasolla (kyllästysprosentti (>80 %).

Veden väriarvojen perusteella vesi oli pääasiassa ruskeaa ja keskihumuksista, mutta Ohtaojan alapään hei- nä- ja elokuun mittauksissa runsushumuksista. Kiintoainetta oli vedessä vain vähän, pääosin maaliskuussa vähemmän kuin kesäaikana ja pitoisuudet ilmensivät kirkasvetistä tai tyypillisen avovesiaikaisen vesistön pitoisuuksia (<1-2 mg/l). Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä matalaa tasoa ja arvot (<4

(24)

mS/m) olivat tavanomaiseen tapaan talvella hiukan korkeampia kuin kesällä. Sähkönjohtavuusarvoissa ei ollut havaittavissa juurikaan eroja kuormittajien ylä- ja alapuolisten pisteiden välillä.

Kokonaistyppipitoisuudet olivat yleisesti pieniä ja ilmensivät karua vedenlaatua (250-310 µg/l). Typpipitoi- suudet olivat maaliskuussa korkeimmillaan ja elokuussa alimmillaan melkein kaikissa näytepisteissä Ohta- ojan alapäätä (O0) lukuunottamatta, jossa korkein typpipitoisuus havaittiin heinäkuussa. Ammoniumtypen osuudet kokonaistypestä olivat suhteellisen pieniä kaikissa mittauspisteissä (2-5 %). Sen sijaan nitraatti + nitriittitypen osuus vaihteli vuoden ajan mukaan: maaliskuussa osuus oli 19-30 % ja heinä-elokuussa 2-8 %.

(kuva 9).

Mittauspisteiden kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat välillä 6-12 μg/l ja fosfaattifosforin pitoisuudet välillä

<2,0-3,5 μg/l useimmilla näytepisteillä ja O0 pisteellä vastaavasti 13-21 µg/l ja 9-10 µg/l. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat maaliskuussa 31-40 % (O0; 75 %) kokonaisfosforista, heinäkuussa 10-30 % (O0; 52 %) ja elokuussa enää n. 10% (O0; 46 %). Ohtaojan näytepisteellä (O0) kokonaisfosfori- ja fosfaattifosforipitoisuu- det olivat iijoen pisteitä korkeammat, ilmentäen lievästi rehevää vedenlaatua. Iijoen näytepisteillä veden ko- konaisfosforipitoisuus viittasi karuun vedenlaatuun (kuva 9).

Veden hygieeninen laatu oli Iijoen näytepisteillä koko mittausjaksona pääasiassa erinomainen tai hyvä, sa- moin Ohtaojan yläpäässä (I188). Iijoessa lämpökestoisia koliformisia bakteereja todettin maaliskuussa <2 pmy/100 ml, heinäkuussa 2-14 pmy/100 ml ja elokuussa < 2-16 pmy/100ml. Ohtajoen alapäässä (O0) veden hygieeninen laatu heikentyi kevään jälkeen, ollen maaliskuussa erinomainen (<2 cfu/100 ml), heinäkuussa tasoa hyvä (32 cfu/100 ml) ja elokuussa enää tyydyttävällä tasolla (70 cfu/100 ml).

(25)

______________________________________________________________________________________

Pintaveden kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet Iijoen keskiosalla v. 2020.

Kuormitusten vaikutusta ja niiden aiheuttamaa lisäystä ravinne- ja BOD7-pitoisuuksiin on alla tarkasteltu pi- toisuuslisäyslaskelman avulla. Ohtaojan vuoden 2020 virtaamana on käytetty Suomen ympäristökeskuksen Vesistömallijärjestelmän Otsaojan valuma-alueen (61.232) alueelta lähtevän virtaaman vuoden 2020 kes- kiarvoa Taivalkosken jätevedenpuhdistamon ja Koivukosken kalanviljelylaitoksen osalta käytettiin Väätäjän- suvannon (ID 6100500) vuoden 2020 keskivirtaamaa, joka suhteutettiin valuma-alueen kokoon.

Laimentumissuhteen perusteella Taivalkosken taajaman jätevesien vaikutus veden laatuun oli fosforin osalta 0,04 µg/l, typen osalta 5,35 µg/l, BOD7:n osalta 0,80 µg/l ja kiintoaineen osalta 0,94 µg/l. (Taulukko 12).

Taivalkosken Ohtaojan toimipaikan kuormituksessa ja vaikutuksessa Ohtaojan pitoisuustasoon on otettu huomioon sekä jätevedenpuhdistamon että kalankasvatuslaitoksen kuormitus fosforin ja typen osalta, mutta BOD7 ja kiintoaineen osalta vain jätevedenpuhdistamon vaikutus. Kuormitus (kg/d) on laskettu näiden kahden summana. Laskennassa käytetty vuoden keskivirtaama on huomattavan alhainen, mikä nostaa LUKE:n toimipaikan aiheuttamaa laskennallista lisäystä Ohtaojassa. Vähäinen vesimäärä ja pieni virtaama tarjoavat heikot laimenemisolosuhteet, mikä näkyy Ohtaojan laskennallissa pitoisuustason lisäyksissä. Kuormituksen

(26)

vaikutus Ohtaojassa oli laskelman perusteella seuraava: fosfori 6,05 μg/l, typpi 48,92 μg/l, biolognen hapen- kulutus (BOD7) 0,28 µg/l ja kiintoaine 0,55 µg/l.

Kalankasvatus Vääräniemi Oy:n Koivukosken laitoksen kuormituksen arvioitin lisäävän Iijoen fosforipitoisuut- ta 0,13 µg/l ja typpipitoisuutta 2,06 µg/l (Taulukko 12).

Taulukko 12. Kuormituksen laskennallinen vaikutus Iijoen ja Ohtaojan pitoisuustasoon keskimääräi- sessä virtaamatilanteessa v. 2020.

Pitoisuuslisäys joessa

F MQ Kok-P Kok-N BOD7 Kiintoaine

km² m³/s µg/l µg/l µg/l µg/l

Taivalkosken jätevedenpuhdistamo

1825 43,29 0,04 5,35 0,80 0,94

LUKE, Ohtaoja

3855 1,26 6,05 48,92 0,28 0,55

Kalankasvatus Vääräniemi, Koivukoski

3860 91,56 0,13 2,06

(27)

______________________________________________________________________________________

5. YHTEENVETO

Vuodesta 2007 alkaen Iijoen keskiosalla sijaitsevien Taivalkosken jätevedenpuhdistamon, Luonnonvarakes- kuksen (ent. Riistan- ja kalatalouden tutkimuslaitos) Taivalkosken toimipaikan sekä Kalankasvatus Väärä- niemi Oy:n Koivukosken laitoksen (ent. Kainuun Lohimestari Oy:n laitos) on toteutettu päästö- ja vaikutus- tarkkailua.

Vuoden 2020 tarkkailua toteutettiin ELY:n päätöksen (POPELY/2667/2019) nojalla v. 2014-2019 tarkkailusuunnitelman mukaisesti, uuden v. 2020-2025 tarkkailusuunnitelman hyväksymisen voimaantuloon asti.

Vaikutustarkkailussa oli vuorossa veden fysikaalis-kemiallisen laadun tarkkailu. Vesinäytteet otettiin kuormittajien vaikutusalueelta kerran talvella ja kaksi kertaa kesällä.

Päästötarkkailu

Taivalkosken jätevedenpuhdistamo täytti vuonna 2020 sille asetetut lupavaatimukset ja VNA 888/2006 vä- himmäisvaatimukset kaikilta osin. Laitoksen puhdistusteho oli BOD7:n, kokonaisfosforin ja kiintoaineen suh- teen hyvä (> 90 %).

Luonnonvarakeskuksen Taivalkosken toimipaikan jätevedenpuhdistamo täytti sekä lupaehdot että VNA 888/2006 vaatimustason pääosin kaikkien kuormitteiden osalta, sillä jäännöspitoisuuden ja puhdistustehon vaatimukset ovat vaihtoehtoisia. Lupaehtojen mukainen kokonaistypen puhdistusteho jäi lupaehtojen vä- himmäisvaatimuksesta.

Taivalkosken kunnan ja Luonnonvarakeskuksen (LUKE, ent. RKTL) jätevedenpuhdistamoiden yhteenlaskettu vuosikuormitus vuonna 2020 oli noin 55 kg kokonaisfosforia ja 7 353 kg kokonaistyppeä. Kokonaisfosforin kuormitus kasvoi ja kokonaistypen kuormitus pieneni edellisvuodesta. Yhteenlaskettu vuosikuormitus orgaanisen aineksen (BOD7) osalta oli 1 109 kg ja kiintoaineen osalta 1 303 kg. Jätevedenpuhdistamoiden kuormi- tuksesta vastaa käytännössä lähes kokonaan Taivalkosken taajama, sillä LUKE:n Taivalkosken toimipaikan kuormitus on hyvin pieni.

LUKE:n Taivalkosken toimipaikalla ja Kalankasvatus Vääräniemi Oy:n Koivukosken laitoksella (ent. Kainuun Lohimestari Oy:n laitos) kasvatettiin kalaa vuonna 2020 yhteensä 120 308 kg (lisäkasvu) ja käytettiin rehua yhteensä 138 871 kg. Ainetaselaskelmien perusteella laitosten fosforikuormitus oli kesäaikana 4,6 kg/d ja typpikuormitus 43,0 kg/d. Vuositasolla fosforikuormitus oli yhteensä 646 kg ja typpikuormitus 5 969 kg. Mo- lempien laitosten kuormitus oli annettuja luparajoja pienempi sekä vuorokausi- että vuositasolla.

Vesistötarkkailu

Iijoen keskiosan vedenlaatua tarkkailtiin ottamalla vesinäytteet Taivalkosken jätevedenpuhdistamon, LUKE:n (ent. RKTL) Taivalkosken toimipaikan ja Kalankasvatus Vääräniemi Oy:n Koivukosken laitoksen (ent. Kai- nuun Lohimestari Oy:n laitos) ala- ja yläpuolisilta havaintopisteiltä maaliskuussa, heinäkuussa ja elokuussa.

Vedenlaatu oli yleisesti tarkkailualueella melko tasainen ja hyvä.

Iijoessa keskimääräiset ravinnepitoisuudet olivat koko vuonna karuille vesille tyypillistä tasoa kaikkien mittauspisteiden osalta, väriarvojen ilmentäessä kuitenkin humuspitoista vettä. Laimentumissuhteen perusteella arvioituna kaikkien kuormittajien vaikutus Iijoen pääuoman vedenlaatuun oli vähäinen. Sen sijaan Ohtaojaan kohdistuva vaikutus arvioitiin selvästi suuremmaksi, mikä johtuu laskennassa käytetystä simuloidusta virtaama-arvosta.

Koliformisia bakteereja todettiin Iijoen tarkkailupisteissä vain pieniä määriä ja veden hygieeninen laatu oli luokitukseltaan pääosin erinomainen ja osaksi hyvä. Iijoen osalta kuormittajien ylä- ja alapuolisten vesistöpis- teiden hygieenisessä laadussa ei ollut merkittäviä eroja.

LUKE:n kalalaitoksen alapuolella Ohtaojassa fosforipitoisuudet olivat tavanomaiseen tapaan korkeampia kuin Iijoessa, jossa kuormitusvaikutus jää kuitenkin vähäiseksi hyvistä laimentumisolosuhteista johtuen. Oh- taojaa lukuun ottamatta kuormittajien ylä- ja alapuolisilla vesistöpisteillä veden kokonaisfosforipitoisuuksissa ei ollut merkittäviä eroja.

(28)

Ohtaojan alapään koliformisten bakteerien pitoisuus oli heinäkuussa hieman koholla, veden hygieenisen luokituksen ollessa kuitenkin hyvä. Elokuussa bakteerien pitoisuudet olivat kasvaneet edelleen heinäkuusta ja veden hygieeninen laatuluokka oli enää välttävä. Ohtaojan ylä- ja alapuolisten näytepisteiden välillä oli havaittavissa selvä ero bakteerien pitoisuuksissa.

Iijoen keskiosalta mitatut, vuoden 2020 pH-minimit ja kokonaisravinnepitoisuudet viittasivat pääasiassa erin- omaiseen vesistön tilaan fys.kem. muuttujien osalta. Vuoden 2020 tulokset olivat yhteneväisiä ympäristöhal- linnon virallisten luokittelutulosten kanssa, jossa vesistön ekologinen tila on luokiteltu hyväksi, mutta fys.kem.

muuttujien osalta on erinomaiseksi. Ohtaojan vuoden 2020 mittaustulokset viittasivat hyvään vesistön tilaan fys.kem. muuttjien osalta. Tulokset vastasivat myös ympäristöhallinnon virallista luokittelua sen ekologisesta tilasta, fys.kem. muuttujien osalta. Ohtaoja on luokiteltu ekologiselta tilaltaan- sekä fys.kem. muuttujien osalta hyväksi.

Iijoen keskiosan koko tarkkailualueen ylä- ja alaosan pitkän ajan (1990-2020) trendeissä on havaittavissa laskua kokonaisfosfori- sekä typpipitoisuuksissa, mutta nousua väriarvoissa. Vuoden 2020 tuloksissa tarkkailualueen yläosassa (l196) on havaittavissa niinikään samanlainen kaava. Alaosassa (l184) on kuitenkin havaittavissa typpipitoisuuden lievää nousua vuoteen 2019 verrattuna.

(29)

______________________________________________________________________________________

VIITTEET

Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S.M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka, S., Olin, M., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Sutela, T., Vehanen, T. & Vuori, K.-M. 2012. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012–2013 – päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.

Ilmatieteen laitos 2021. Säähavaintojen lataus. hwww.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus#!/

Korhonen, J. & Haavanlammi, E. (toim.) 2012. Hydrologinen vuosikirja 2006–2010. Suomen ympäristö 8/2012. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.

Laine, A. Ekholm-Peltonen, M., Heikkinen M., Moilanen, E., Kangaskokko, J., Nuorimo, El., Rintala, J., Tertsunen, J., Torvinen, S., Tuohino, J. & Virtanen K. 2016 Vesien tila hyväksi yhdessä. Oulujoen- Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016-2021. Pohjois-Pohjanmaan elinkei- no-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportteja 76/2016.

Pöyry Finland Oy 2011. Iijoen alaosan yhteistarkkailuohjelma v. 2012–2017. Yhdyskuntien jätevedenpuhdis- tamot ja kalankasvatuslaitokset. Moniste. Oulu.

Pöyry Finland Oy 2013. Taivalkosken kunta, Taivalkosken riistan- ja kalantutkimuslaitos, Kainuun Lohimesta- ri Oy – Koivukosken laitos. Iijoen keskiosan päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma v. 2014–2019.

Moniste.

Pöyry Finland Oy 2020. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuoh- jelma vuosille 2020-2025. Moniste.

(30)

"

I196 I194

I188

I185

I184

I178

jätevedenpuhdistamo

Kainuun Lohimestari Oy, Koivukosken laitos

0 1 2 km

Sisältää Maanmittauslaitoksen maastokartta-aineistoa 01/2016

Liite 1 Velvoitetarkkailun havaintopaikka Ympäristökeskuksen seurantapiste

(31)

09.10.2020

Í%SEoÂÂ"<ÃtÎ

_{Päivämäärä}

Tutkimusnro EUAB31-00012139 Asiakasnro YS0000967

Taivalkosken kunta Kari Siikaluoma PL 25

'93401 TAIVALKOSKI FINLAND

s-posti: kari.siikaluoma@taivalkoski.fi Tilauksen kuvaus

Iijoen keskiosan yt; Taivalkosken jätevedenpuhdistamo liete 28.7.2020

749-2020-00016411 Näytenumero

Näytteen kuvaus Puhdistamoliete

Näytteenottopiste Taivalkosken jvp, liete

Matriisi Puhdistamoliete

Näytteenottopäivä 28.07.2020 07.51

Vastaanottopäivä 29.07.2020 13:03

Analysointi aloitettu 29.07.2020 13:04

Näytteenottaja Ylimäki Rami /

Eurofins Ahma Oy Yksikkö

Testikoodi

Analyysit Tulos MMM 24/11

Laatutavoitteet Laatuvaatimukset Fysikaalis-kemialliset tutkimukset

pH YSE09 6,1

Haihdutusjäännös (105°C)

g/kg

YSE04 170

Hehkutusjäännös (550

°C)

% ka

YSE05 23

Hehkutushäviö (550

°C)

% ka

YSE06 77

Kuiva-aine FVT13 % 40.8

Kosteus FVT13 % 59.2

Typpi (N), kokonaispitoisuus *

g/kg ka

FVT16 21

Typpi (N) * FVT16 kg/tonni 8.4

Alkuaineet

Arseeni (As) * YB0D2 mg/kg ka <3 ≤ 25

Kalsium (Ca) YB0DL mg/kg ka 7700

Kadmium (Cd) * YB0D9 mg/kg ka 0,49 ≤ 1,5

Koboltti (Co) * YB0DA mg/kg ka 1,5

Kromi (Cr) * YB0D4 mg/kg ka 17 ≤ 300

Kupari (Cu) * YB0DM mg/kg ka 330 ≤ 600

Kalium (K) YB0DK mg/kg ka 1400

Magnesium (Mg) YB0DN mg/kg ka 1100 Mangaani (Mn) * YB0DP mg/kg ka 100

Nikkeli (Ni) * YB0D7 mg/kg ka 9,0 ≤ 100

Fosfori (P) YB0DJ mg/kg ka 23000

Lyijy (Pb) * YB0D6 mg/kg ka 8,8 ≤ 100

Sinkki (Zn) * YB0DT mg/kg ka 420 ≤ 1500

Elohopea (Hg) * YBHG1 mg/kg ka 0,23 ≤ 1

*Menetelmä on akkreditoitu. Raja-arvon ylittävä tulos on lihavoitu.

Lausunto (ei kuulu akkreditoinnin piiriin) 749-2020-00016411

MMM:n asetuksessa 24/11 mainitut raja-arvot eivät ylittyneet.

Eurofins Ahma Oy

www.eurofins.fi Teollisuustie 6

96320 Rovaniemi FINLAND

(32)

Tutkimustodistus on sähköisesti hyväksytty.

09.10.2020

Tarja Olli Kemisti

TarjaOlli@eurofins.fi +358 44 363 6614

Eurofins Ahma Oy

www.eurofins.fi Teollisuustie 6

96320 Rovaniemi FINLAND