Tuomas Mattila
Yliopistotutkija, maanviljelijä
Mikä pelloissa vikana?
Maan kasvukunnon haasteet ja
tunnistaminen
Kasvukunto?
Kasvukunnon osa-alueet – viljelijän näkökulmasta Hyvä lohko
• Kuivuu tasaisesti ja nopeasti kylvökuntoon
• Muokkautuu helposti
• On muheva, tuoksuva ja matoisa
• Tuottaa runsaan ja tasaisen sadon
Kasvukunnon osa-alueet – viljelijän näkökulmasta Hyvä lohko
• Kuivuu tasaisesti ja nopeasti kylvökuntoon
• Muokkautuu helposti
• On muheva, tuoksuva ja matoisa
• Tuottaa runsaan ja tasaisen sadon
Vesitalous
Rakenne
Elävyys
Kasvu
Kasvukunto kasvin näkökulmasta
PaK 19.9.2017 Pa0 19.9.2017
• Sopivasti vettä: ei liikaa, eikä liian vähän
• Ei vastusta juurten kasvua
• Sopivasti ravinteita oikeassa suhteessa
• Happea
• Ei liian lämmin tai kylmä
Sopivasti vettä
Esim.
35% vesihuokosia, 20% ilmahuokosia
Esim.
20% vesihuokosia,
10% ilmahuokosia
Sopivasti vettä
Esim.
35% vesihuokosia, 20% ilmahuokosia
Esim.
20% vesihuokosia, 10% ilmahuokosia
120 mm vedenpidätys
35 cm 70 mm vedenpidätys
35 cm
Sopivasti vettä
Esim. 35%
vesihuokosia, 20%
ilmahuokosia Esim. 20%
vesihuokosia, 10%
ilmahuokosia
70 mm vajovesivarasto
35 cm 35 mm vajovesivarasto
35 cm
Entä jos juurten käytössä on 10 cm ruokamultaa?
20 mm vedenpidätys
10 cm
Kuivuusstressi 10 mm kohdalla
Vajovesivarasto 10 mm
Kuva: Jukka Rajala
Sadekuuro vs veden virtaus
Kuvat Jukka Rajala
Multamaan haasteita
Kuvat: Jukka Rajala
Ha 1; 2016
Missä kunnossa pelto on?
Ju 0; 2016 Kuvat: Jukka Rajala
Mitä mieltä kuohkeutusretikka on?
Kuvat: Jukka Rajala
Kysytään kasvilta:
NDVI aineisto paljastaa erot…
mutta ei kerro mistä ne johtuvat
Hy koelohkot 10.6.2017 Syysvehnä, nuoli osoittaa käsittelemättömän alan.
Kasvukunto on eri osatekijöiden yhteispeliä
Biologinen viljavuus
Fysikaalinen viljavuus
Kemiallinen viljavuus
Vedenjohtavuus Murukestävyys Rakenne
Vedenpidätys- kyky
Ravinnevarastot Ravinnetasapaino Pää-, sivu- ja
hivenravinteet Ravinteiden
käyttökelpoisuus Maan ”terveys”
Toiminnan säätely
• Seuranta:
– Kemia
• Viljavuusanalyysi, Mehlich-3, Spurway, Soil Health Tool
• Pää-, sivu-, hiven- ja mikroravinteet sekä kasveille hyödylliset
– Fysiikka
• Murukestävyys, rakenne, tiivistyminen, vedenläpäisykyky, veden imeytyminen
– Biologia
• Lierot, mikrobiaktiivisuus, Biolog ecoplate, karikepeite, pintamaan hyönteiset
Mitä mitattiin?
• Savisia lohkoja Varsinais-Suomessa
– He: luomusiemennurmi – Hy: suorakylvökevätviljoja
– Ju: suorakylvökevätviljoja, siirtyi luomuun
• Multavuuden ääripäitä Satakunnassa
– Kä: hapan uudispelto, hyväkasvuinen sipulimaa – Lu: vähämultainen erikoiskasvipelto
• Hieta- ja hiesupeltoja Etelä-Pohjanmaalla
– Ha: luomuviljaa – Pa: luomuperunaa
– Sa: suorakylvökevätviljoja, kananlantaa
24 koelohkoa, 8 tilaa
Tunnistetut ongelmat
0% 20% 40% 60% 80%
Alhainen KVK pH korkea tai matala Korkea Mg K puute P puute S puute B puute Cu Puute Mn Puute Zn Puute
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Solvita 24 h hengitys C:N suhde Labiili C Labiili amino N Lierojen määrä Murukestävyys
Ongelmia osuudessa lohkoista
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Maan rakenne Ruokamullan tiivistymä Pohjamaan tiivistymä Veden imeytymisnopeus Vettä hidastava kerros Salaojituksen toimintahäiriö
Ongelmia osuudessa lohkoista
Punainen=koelohko
Vihreä =hyväkasvuinen verrannelohko
Mattila ym: Mistä ja miten tunnistaa maan hyvän kasvukunnon?
HY, Ruralia-instituutti. Raportteja 171. 2017.
Fysikaaliset Biologiset
Kemialliset
Heikko vedenläpäisy Tila Lasku-
aukot
Reuna- ojat
Tukos Liete- kaivo
Pinnan- muodot
0-5 cm 5-35 cm 35-60 cm 60-150 cm
He x ? x x x
Hy (x) x x x x x
Ju x ? x x x x
Kä x
Lu x x x
Ha (x) x
Pa x x x x
Sa x x
Lisäksi kuivatusongelmat…
Mattila ym. 2019. Kuivatus kuntoon peltolohko kerrallaan.
Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Raportteja 195.
Savi Hieta
Org.
Hiesu
Oikeita kysymyksiä?
Kaurapelto kesäkuun lopulla
Tuleeko laskuaukosta vettä ?
Kuvat: Jukka Rajala
Oikeita kysymyksiä?
=>Pohjavesi 30-40 cm maan pinnan alapuolella
=>Kokooja oli miltei kokonaan juurten tukkima laskuaukon yläpuolelta Kaurapelto kesäkuun lopulla
Tuleeko laskuaukosta RIITTÄVÄSTI vettä ?
Kuvat: Jukka Rajala
• Prosessikaavio
• Lähdetään helpoista
• Edetään kalliimpiin
Korjautuiko ongelma?
Selvitä perusasiat
Kuivatus kunnossa
?
Hyvä!
Pidä kuivatus kunnossa
•
Kuivavara
•
Laskuaukot
•
Reunaojat
•
Puut pois 15 m säteeltä salaojista
Tutki ojaston
kunto
Korjautuiko ongelma?
•
Huuhtelu
•
Lietekaivot
•
Tukosten paikannus
Estä veden keskittyminen
•
Pinnanmuotoilu
•
Vesivaot
•
Tiivistymien poisto
Korjautuiko ongelma?
Tehosta kuivatusta
Korjautuiko ongelma?
•
Lisäsorastus
•
Myyräojat
•
Täydennysojitus
•
Uusintaojitus
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä Kyllä
Ei
Ei
Ei
Ei
Ei
Kuivatuksen kunnon selvittämisen työkalut
”Go and see”
Mattila ym. 2019. Kuivatus kuntoon peltolohko kerrallaan.
Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Raportteja 195.
Myyräojat,
60 cm, 1,5 m välein
Salaoja
100 cm, 20 m välein
Kaivannon täyttö karkealla soralla
M at tila ym. 20 19 . K u iv at u s ku n too n p eltolo h ko ker rallaa n . H elsin gin yl iop is to Rur alia -in st it u u tt i. Rap or tt ej a 19 5 .
Miksi kuohkeutusretikka on tätä mieltä?
Kuva: Jukka Rajala
Maa tiivistynyt. Miksi?
– Kuormitus liiallinen suhteessa kantokykyyn
• Liikutaan märkään aikaan
– Viljelykierrossa kevätviljoja
• Rengaskuormat ja paineet
• Puutteellinen kuivatus
– Laskuaukko tukossa – Pinnanmuodot – Tiivistymät
– Heikko vedenläpäisy luontaisesti
» Korkea Mg
» Hiesuinen savimaa
Mitä voit mitata, sitä voit kehittää
Peltohavaintoja
• Pellon pinnan havainnointi
– Karikepeite, kuorettumat, muruisuus
– ”Hörppytesti”: veden imeytyminen
• Maan rakenteen arviointi
– MARA: verrokkikortti
• Kasvien havainnointi
– Juuret
MARA verrokkikortti: pisteytys
Rakenne- luokka
Murujen ja kokkareiden muoto
ja koko
Huokoisuus ja juuret
Näyte rikkomisen jälkeen: eri maita
Näyte rikkomisen jälkeen: sama maa,
eri muokkaus
Määrittävä, tunnistettava piirre
Luonnollisten murujen tai rikottujen kokkareiden (noin 1,5 cm) ulkomuoto
Luokka 5 Irtonainen Kokkareet hyvin helppo murustaa sormin
Pääosin < 6 mm murentamisen jälkeen
Erittäin huokoista Juuria kasvaa tasaisesti kauttaaltaan.
Maa murenee muruiksi näytettä käsitellessä.
Suuremmat kokkareet koostuvat pienemmistä, huokoisista muruista ja kokkareista, joita juuret pitävät kasassa.
Luokka 4 Tasainen Kokkareet on helppo murustaa yhdellä kädellä
Sekoitus huokoisia, pyöreitä muruja ja kokkareita, kooltaan 2 mm–7 cm.
Ei tiiviitä kokkareita tai paakkuja.
Suurin osa kokkareista on huokoisia.
Juuria kasvaa tasaisesti kauttaaltaan.
Kokkareet ovat pyöreitä, murenevat helposti ja ovat pääosin huokoisia.
Luokka 3 Kiinteä Suurin osa kokkareista murtuu yhdellä kädellä
Sekoitus huokoisia muruja ja kokkareita, kooltaan 2 mm–10 cm; alle 30%
kokkareista < 1 cm.
Seassa voi olla tiiviitä ja kulmikkaita muruja ja kokkareita.
Isoja huokosia ja halkeamia.
Huokosia ja juuria myös kokkareiden sisällä.
Kokkareet on kohtalaisen helppo murentaa osiin.
Muruissa on joitakin näkyviä huokosia ja ne ovat pyöreähköjä.
Juuristoa kasvanut murujen ja kokkareiden läpi.
Luokka 2 Tiivis Kokkareita on vaikea murtaa yhdellä kädellä
Pääosin suuria paakkuja > 10 cm, kulmikkaita ja tiiviitä, mahdollisesti myös liuskemaisia, alle 30% kokkareista < 7 cm.
Vähän isoja huokosia ja halkeamia.
Juuria vain isoissa huokosissa/halkea- missa ja kokkarei- den ympärillä.
Kokkareet ovat
murennettavissa, kun maa on kosteaa. Kokkareet hajoavat kulmikkaiksi ja teräväsärmäisiksi, ja niissä on halkeamia.
Luokka 1 Erittäin tiivis Maata on vaikea murtaa
Pääosin > 10 cm, jokunen < 7 cm, kulmikkaita ja tiiviitä kokkareita.
Mahdollisesti jokunen iso huokonen.
Hapettomuutta.
Juuria vain halkeamissa, jos lainkaan.
Kokkareet ovat murennettavissa maan ollessa kosteaa, mutta se vaatii voimaa. Huokosia tai halkeamia ei yleensä ole havaittavissa.
Siniharmaa väri Selviä isoja
huokosia Kokkareissa niukasti huokosia Kokkareet erittäin
huokoisia Pieniä muruja
0 1 2 3 4 5
10
cm
15
