294756
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi maantielain ja ratalain muuttamisesta
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan maantielakia muu- tettavaksi siten, että hallinnollisia menettely- jä yksinkertaistettaisiin ja lain säännöksiä yhdenmukaistettaisiin vuoden 2008 alusta voimaan tulleen ratalain kanssa. Näkemäalu- eita koskevien ohjeiden antamista koskeva säännös muutettaisiin asetuksenantovaltuu- deksi.
Ratalakiin lisättäisiin näkemäalueiden tek- nistä ohjeistusta koskeva asetuksenantoval-
tuus ja rautatien ylittämistä koskevia sään- nöksiä tarkistettaisiin.
Molempiin lakeihin tehtäisiin lisäksi alue- hallintouudistuksesta ja liikennehallinnon vi- rastouudistuksesta johtuvat viittausmuutok- set.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päi- vänä tammikuuta 2010.
—————
YLEISPERUSTELUT
1 N y k y t i l a j a e h d o t e t u t m u u t o k s e t 1.1 Maantielaki
Vuoden 2006 alusta voimaan tulleessa maantielaissa (503/2005) säädetään valtion ylläpitämistä maanteistä ja niiden pidosta.
Maantielailla kumottiin yleisistä teistä annet- tu laki (243/1954) katkaisematta kuitenkaan tielainsäädännön perusperiaatteiden jatku- vuutta. Maantielain voimassaoloaikana on tullut esiin joitakin sellaisia seikkoja, jotka vaatisivat lakiin muutoksia ja lisäyksiä.
Teiden hallinnollisia muutoksia kuten maantien lakkauttamista tai yksityisen tien muuttamista maantieksi tarkoittavat tiesuun- nitelmat hyväksyy liikenne- ja viestintämi- nisteriö. Kun ministeriön tehtävänä on hal- linnonalan yleinen yhteiskunnallinen ohjaus, olisi tarkoituksenmukaista, että ministeriö hyväksyisi vain sellaiset tiesuunnitelmat, joi- den ratkaisuun voivat vaikuttaa muutkin kuin liikenteelliset ja tienpidolliset arvioinnit. Täl- laisia suunnitelmia olisivat maanteiden lak- kauttamista koskevat tiesuunnitelmat, joiden määrää tulee lähivuosina lisääntymään. Muut tiesuunnitelmat hyväksyisi ehdotuksen mu- kaan Liikennevirasto.
Voimassa olevan lain mukaan liikenne- ja viestintäministeriö antaa ohjeet maanteiden näkemäalueista. Ohjeiden antamiseen ei vält- tämättä tarvita laissa olevaa valtuutta, eikä ministeriön ohjeita ole maantielain nojalla annettu. Soveltuvin osin on noudatettu vuo- delta 2002 olevaa liikenne- ja viestintäminis- teriönohjetta yleisten teiden näkemäalueista.
Nykyisen ohjeen mukaisesti uudetkin ohjeet koskisivat maantien kaarrekohtien lisäksi eri teiden liittymien sekä maantien ja radan taso- risteyksiä ja niiden näkemiä. Rautatieliiken- teeseen liittyviä asioita hoitavat tulevaisuu- dessa Liikennevirasto radanpitäjänä ja Lii- kenteen turvallisuusvirasto turvallisuusasioita koordinoivana viranomaisina. Hallinnonalan
useiden viranomaisten näkökantoja joudu- taan yhteensovittamaan näkemäalueiden määrityksessä, joten asia on selkeimmin hoi- dettavissa liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella.
1.2 Ratalaki
Vuoden 2008 alussa voimaan tulleessa ra- talaissa ei ole mainintaa näkemäalueohjeesta.
Liikenne- ja viestintäministeriölle ehdotetaan annettavaksi asetuksenantovaltuus näkemä- alueiden teknisessä määrittelyssä. Rautatien ylittäminen maastoajoneuvoilla sallittaisiin radanpitäjän luvalla rautatien ja metsätien ta- soristeyksessä sekä rajavartioston, tullin ja poliisin valvontatehtävissä.
1.3 Organisaatiomuutokset
Maantielaissa ja ratalaissa säädetään Tie- hallinnolle, Ratahallintokeskukselle, Rauta- tievirastolle, lääninhallituksille ja alueellisille ympäristökeskuksille runsaasti toimivaltaa ja tehtäviä. Tiehallinnon tehtävistä ja toimival- lasta osan on katsottava kuuluvan Tiehallin- non keskushallinnolle ja osan tiepiireille.
Myös Merenkulkulaitokselle säädetään maantielauttojen ohjausta, kuljettajan päte- vyyttä ja katsastusta koskevaa toimivaltaa.
Liikennehallinnon virastouudistuksen to- teutuessa Merenkulkulaitos, Ratahallintokes- kus ja Tiehallinto on tarkoitus lakkauttaa.
Valtion liikenneväylistä huolehtisi perustet- tava Liikennevirasto. Aluehallinnon uudis- tuksessa tiepiirit, alueelliset ympäristökes- kukset ja osa lääninhallitusten tehtävistä on tarkoitus liittää osaksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia. Merenkulkulaitos on tarkoitus jakaa tuotantoyhtiöksi sekä osaksi Liikennevirastoa ja osaksi Liikenteen turval- lisuusvirastoa. Liikenteen turvallisuusviras- toon siirtyisivät myös nykyinen Ajoneuvo-
hallintokeskus, Rautatievirasto ja Ilmailuhal- linto.
Merenkulkulaitokselle, Ratahallintokes- kukselle, Rautatievirastolle, Tiehallinnon keskushallinnolle, tiepiireille ja alueellisille ympäristökeskuksille säädetty toimivalta ja tehtävät sekä osa lääninhallitusten tehtävistä on siirrettävä joko Liikennevirastolle, Liiken- teen turvallisuusvirastolle tai elinkeino-, lii- kenne- ja ympäristökeskuksille. Hallinnolli- sia pakkokeinoja koskeva lääninhallitusten toimivalta siirrettäisiin aluehallintovirastolle.
2 E s i t y k s e n v a i k u t u k s e t 2.1 Yleistä
Suurin osa muutossäännöksistä on aluehal- lintouudistuksesta ja liikennehallinnon viras- touudistuksesta johtuvia viittausmuutoksia.
Organisaatiomuutosten vaikutuksia on kuvat- tu kyseisiä lakeja koskevissa hallituksen esi- tyksissä. Jäljempänä kuvataan ainoastaan maantielakia ja ratalakia koskevista sisällölli- sistä muutoksista johtuvia vaikutuksia.
2.2 Taloudelliset vaikutukset
Esityksen pääsisältönä on hallintomenette- lyjen yksinkertaistaminen ja merkittävää yh- teiskunnan liikenneinfrastruktuuria koskevi- en lakien yhdenmukaistaminen. Tällä esityk- sellä ei ole merkittäviä taloudellisia vaiku-
tuksia. Isoista liikennehankkeista päättää eduskunta.
2.3 Vaikutukset viranomaisten toimin- taan
Esityksessä ehdotettu tiesuunnitelmien hy- väksymispäätösvallan siirtäminen liikenne- ja viestintäministeriöltä Liikennevirastolle koskee lukumääräisesti suhteellisen harvoja tapauksia, jotka eivät sisällöltään eroa muista Tiehallinnon nyt päätettävissä olevista tie- suunnitelmista. Liikenne- ja viestintäministe- riöllä säilyisivät maanteiden lakkauttamisia koskevat erillisratkaisut. Näiden tapausten lukumäärä tulee todennäköisesti lisäänty- mään. Luvattomien tienvarsimainosten pois- tamismenettelyjä koskevilla muutosehdotuk- silla on tarkoitus keventää kuntien hallinto- menettelyjä.
3 A s i a n v a l m i s t e l u
Esitys on valmisteltu liikenne- ja viestin- täministeriössä. Siitä on pyydetty lausunnot maa- ja metsätalousministeriöltä, oikeusmi- nisteriöltä, sisäasiainministeriöltä, valtiova- rainministeriöltä, ympäristöministeriöltä, Suomen Kuntaliitto ry:ltä, maanmittauslai- tokselta, Rajavartiolaitokselta, Ratahallinto- keskukselta, Rautatievirastolta, Tiehallinnol- ta, Tullihallitukselta ja Liikkuvalta poliisilta.
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1 L a k i e h d o t u s t e n p e r u s t e l u t 1.1 Maantielaki
4 §. Maantiet ja niiden luokittelu. Säännök- sen 3 momentissa oleva Tiehallintoa koskeva viittaus muutettaisiin viittaukseksi Liikenne- virastoon.
6 §. Maantielautat. Säännöksen 1 ja 2 mo- menteissa olevat viittaukset Merenkulkulai- tokseen muutettaisiin viittauksiksi Liikenteen turvallisuusvirastoon.
11 §. Tienpitoviranomainen. Säännökseen tehtäisiin aluehallinto- ja virastouudistukses- ta johtuvat viittausmuutokset. Säännöksessä todettaisiin, että tienpitoviranomaisena toimi- si alueella toimivaltainen elinkeino-, liiken- ne- ja ympäristökeskus. Lainkohdassa tarkoi- tettuja keskuksia olisivat sellaiset, joissa olisi liikenne- ja infrastruktuuriasioita hoitava vas- tuualue. Valtioneuvoston asetuksella säädet- täisiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes- kusten toimivallasta sekä toimialueista ja nii- den laajentamisesta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia tulisi olemaan 15, ja näistä yhdeksässä olisi liikenteen ja infra- struktuurin vastuualue.
Säännöksen 2 momentissa olisi maininta Liikenneviraston roolista tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallinnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/96/EY (tieturvallisuusdirektiivi) 2 ar- tiklassa tarkoitettuna toimivaltaisena organi- saationa. Liikennevirasto vastaisi direktiivin 3 artiklassa tarkoitetusta infrastruktuurihank- keiden tieturvallisuusvaikutusten arvioinnis- ta, 5 artiklassa tarkoitetusta käytössä olevan tieverkon turvallisuuden luokittelusta ja tur- vallisuuden hallinnasta, 6 artiklassa tarkoite- tuista turvallisuustarkastuksista ja 7 artiklassa tarkoitetusta tiedonhallinnasta.
Tiehallinnosta annetun lain (568/2000) 2 §:n 5 momentin mukaan Tiehallinto on Eu- roopan laajuisen tieverkon tunnelien turvalli- suutta koskevista vähimmäisvaatimuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2004/54/EY) (tunneliturvalli-
suusdirektiivi) 4 artiklassa tarkoitettu hallin- toviranomainen. Tiehallinnosta annettu laki kumotaan Liikennevirastoa koskevalla lailla.
Hallintoviranomaisen nimi muutettaisiin Lii- kennevirastoksi
Pykälän 3 momentissa olisi asetuksenanto- valtuus, jonka mukaisesti edellä 2 momentis- sa mainitun toimivaltaisen organisaation ja hallintoviranomaisen tehtävistä ja toimival- lasta säädettäisiin tarkemmin liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella.
17 §. Tien suunnittelu ja alueiden käytön suunnittelu. Säännöksen 2 ja 3 momentteihin tehtäisiin aluehallintouudistuksesta johtuvat viittausmuutokset.
27 §. Vuorovaikutus. Säännöksen 4 mo- menttiin tehtäisiin aluehallintouudistuksesta johtuva tarkennus.
31 §. Suunnitelmien voimassaoloaika. Py- kälässä säädetään tie- ja yleissuunnitelmien voimassaoloajasta. Pykälän 1 momentin mu- kaan tiesuunnitelman laatiminen on aloitetta- va kahdeksan vuoden kuluessa sen vuoden päättymisestä, jona hankkeesta laadittu yleis- suunnitelma on hyväksytty uhalla että yleis- suunnitelman hyväksymispäätös raukeaa.
Tiesuunnitelman hyväksymispäätöksen van- hentumisesta säädetään pykälän 3 momentis- sa, jonka mukaan hyväksymispäätös raukeaa, jos tietyötä ei ole aloitettu ennen kuin neljä vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jona tiesuunnitelma on hyväksytty. Sekä yleis- että tiesuunnitelman vanhentumisaika lasketaan siten alkavaksi hyväksymispäätök- sen tekemisestä. Valitettaessa yleis- tai tie- suunnitelman hyväksymispäätöksestä valitus- ta käsittelevä tuomioistuin päättää suunni- telman sisällöstä. Vasta suunnitelman saa- dessa lainvoiman tienpitoviranomaisella on varmuus siitä, millaisena suunnitelman tar- koittamaa hanketta ryhdytään toteuttamaan.
Tämän vuoksi ehdotetaan 31 §:n 1 ja 3 mo- menttia muutettavaksi siten, että yleis- ja tie- suunnitelman vanhentumisaika laskettaisiin alkavaksi suunnitelman hyväksymispäätök- sen lainvoimaiseksi tulosta. Säännökset oli-
sivat tällöin yhdenmukaiset ratalain vastaavi- en säännösten kanssa.
Säännöksen 3 momenttiin tehtäisiin lisäksi virastouudistuksesta johtuva tarkennus, jonka mukaisesti tiesuunnitelman voimassaolon jatkamisesta päättäisi ensimmäisellä kerralla Liikennevirasto.
41 §. Maantien sulkeminen puomilla. Pykä- lässä säädetään maantien sulkemisesta puo- milla. Pykälän viimeisen virkkeen mukaan puomista maantien ja rautatien tasoristeyksen kohdalla säädetään valtioneuvoston asetuk- sella. Kun tien ja rautatien tasoristeyksistä säädetään ratalaissa, ehdotetaan 41 §:n vii- meinen virke harhaanjohtavana poistettavak- si. 52 §. Tienvarsimainonta ja ilmoittelu. Py- kälässä säädetään tienvarsimainonnasta ja - ilmoittelusta. Pykälän 1 momentin mukaan tienvarsimainonta on kiellettyä ja tienpitovi- ranomainen voi myöntää kieltoon poikkeuk- sia, jos niitä on pidettävä liikenteen opastuk- sen tai matkailun kannalta tai muusta sellai- sesta syystä tarpeellisina. Pykälän 3 momen- tin mukaan tienpitoviranomaisen on ennen mainoksen asettamista koskevan asian ratkai- semista pyydettävä lausunto alueelliselta ympäristökeskukselta ja kunnalta. Säännös on ehdoton, joten niissäkin tapauksissa, jol- loin pykälän 1 momentin edellytykset poik- keuksen myöntämiseksi eivät olisi olemassa, on asiasta hankittava mainitut lausunnot.
Menettelymuotoja olisi yksinkertaistettava keskittämällä lausuntojen hankkiminen vain tilanteisiin, joissa luvan myöntämisen edelly- tykset muuten olisivat käsillä ja tienpitovi- ranomainen harkitsisi lausunnoilla olevan merkitystä lupa-asian yksityiskohtien ja eri- tyisesti lupaehtojen kannalta. Useimmissa ta- pauksissa lupa-asia koskee siinä määrin vä- häistä mainosta, ettei sen sijoittamista koske- valla ratkaisulla ole ympäristövaikutuksia ei- kä merkitystä kunnalle.
Tämän vuoksi ehdotetaan 52 §:n 3 mo- menttia muutettavaksi siten, että tienpitovi- ranomaisen tulisi ennen mainoksen asetta- mista koskevan ratkaisun tekemistä pyytää lausunto kunnalta, ellei lausunnon pyytämi- nen ole ilmeisen tarpeetonta.
53 §. Maantietoimitus. Lainkohdan mukaan tietarkoituksiin tarvittavat alueet ja oikeudet lunastetaan maantietoimituksessa. Lunasta-
misessa noudatetaan, mitä kiinteän omaisuu- den ja erityisten oikeuksien lunastuksesta an- netussa laissa (603/1977), jäljempänä lunas- tuslaki, säädetään, ellei maantielaista muuta johdu. Maantielaissa ja lunastuslaissa ei ole säännöksiä toimituksessa havaitun virheen korjaamisesta. Tämän vuoksi ehdotetaan 53
§:n 1 momenttiin lisättäväksi viittaussäännös, joka mahdollistaisi toimituksen lopettamisen jälkeen havaitun virheen korjaamista tai oi- kaisemista koskevien kiinteistönmuodosta- mislain 22 luvun säännösten soveltamisen maantietoimitukseen. Säännös olisi tällöin yhdenmukainen yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) 51 §:n 1 momentin ja ratala- kiin ehdotetun 43 §:n 1 momentin kanssa.
59 §. Oikeuksien raukeaminen. Pykälän 1 momentin mukaan tie- ja liitännäisalueeseen kohdistuvat kiinnitykset ja muut erityiset oi- keudet raukeavat, kun tiealue siirtyy tienpitä- jän omistukseen tai kun tienpitäjä saa tie- tai liitännäisalueeseen tieoikeuden. Tieoikeus on luonteeltaan käyttöoikeus, joten kiinteistö, johon tieoikeus kohdistuu, pysyy omistajal- laan. Tieoikeuden käsittävä osa kiinteistöstä kuuluu siihen edelleen, joten kiinnitys ei siltä osin voi raueta sen kohdistuessa koko kiin- teistöön. Tieoikeusalueen muodostama käyt- töoikeusyksikkö ei ole sellainen kirjaamisen yksikkö, jota koskevana kiinnitys voitaisiin merkitä kyseisen kiinteistön osalta rauen- neeksi. Koska tieoikeuden pysyvyys ja käyt- tötarkoitus on lain 58 §:n 3 momentin mu- kaan turvattu, ehdotetaan 59 §:n 1 momenttia muutettavaksi selkeyden vuoksi siten, että tiealueeseen kohdistuvat kiinnitykset ja muut erityiset oikeudet raukeaisivat vain silloin kun tiealue siirtyy tienpitäjän omistukseen.
99 §. Päätöksenteko. Pykälän mukaan lii- kenne- ja viestintäministeriö hyväksyy tie- suunnitelmat, jotka koskevat yksityisen tien tai kadun muuttamista maantieksi taikka maantien lakkauttamista. Muut tiesuunnitel- mat ja yleissuunnitelmat hyväksyy Tiehallin- to. Kadun muuttaminen maantieksi on hal- linnollisesti ratkaistu sitovalla tavalla asema- kaavassa, joten vain hallinnollisessa muutok- sessa tarkoitetun tiesuunnitelman hyväksy- minen on asemakaavan toteuttamista vailla erityisempää harkintavaltaa. Perusteltua ai- hetta ei ole myöskään sille, että yksityisen tien muuttaminen maantieksi ja uuden maan-
tien rakentaminen yksityisen tien viereen vaatisi erilaisen tiesuunnitelman hallinnolli- sen käsittelyn. Yksityisen tien tai kadun muuttaminen maantieksi on normaalia tieolo- jen kehittämistä eikä menettelyihin sisälly sellaisia erityispiirteitä, jotka edellyttäisivät muista tiesuunnitelmista poiketen ratkaisu- vallan pysyttämistä liikenne- ja viestintämi- nisteriöllä. Tämän vuoksi ehdotetaan 99 §:ää muutettavaksi siten, että liikenne- ja viestin- täministeriö hyväksyisi vain sellaiset tie- suunnitelmat, jotka koskevat maantien lak- kauttamista erillisenä tien rakentamisesta riippumattomana toimenpiteenä. Tällaiset maantien lakkauttamiset voivat sisältää lii- kenteellisten tekijöiden lisäksi sellaisia alue- ja yhteiskuntapoliittisia arviointeja, jotka vaativat asian ratkaisemista ministeriötasolla.
Muut tiesuunnitelmat mukaan lukien myös yksityisen tien ja kadun muuttamista maan- tieksi tarkoittavat tiesuunnitelmat hyväksyisi Liikennevirasto. Ehdotus vastaisi aluehallin- non uudistamisen suuntaviivoja arvioitaessa ministeriöistä siirrettäviä toimeenpanotehtä- viä. Maantien lakkaamisesta kadunpitopää- töksen yhteydessä säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 86 a §:ssä.
101 §. Hallinnolliset pakkotoimet. Sään- nökseen tehtäisiin aluehallintouudistuksesta johtuvat viittausmuutokset muuttamalla lää- ninhallitusta koskeva viittaus viittaukseksi aluehallintovirastoon.
104 §. Päätösten ilmoittaminen muistutuk- sen tehneille ja viranomaisille. Säännökseen tehtäisiin liikennehallinnon virastouudistuk- sesta ja aluehallintouudistuksesta johtuvat viittausmuutokset.
105 §. Muutoksenhaku. Säännökseen teh- täisiin aluehallintouudistuksesta johtuva viit- tausmuutos.
107 §. Päätösten välitön täytäntöönpano.
Pykälän 1 momentin mukaan yleis- ja tie- suunnitelman hyväksymistä koskeva päätös voidaan panna täytäntöön valituksesta huo- limatta. Maantiehankkeiden ohjelmoinnin ja toteuttamisaikataulujen kannalta olisi joissa- kin tapauksissa perusteltua tarvetta sille, että tiehanke voitaisiin käynnistää valituksesta huolimatta silloinkin, kun kysymyksessä on tiesuunnitelman hyväksymispäätöksen voi- massaoloajan pidentämistä koskeva päätös 31 §:n 3 momentin mukaisesti. Valitusta kä-
sittelevä tuomioistuin voisi tällöin kuten muissakin 107 §:ssä tarkoitetuissa tapauksis- sa keskeyttää toimenpiteen. Pykälän 1 mo- menttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että myös tiesuunnitelman hyväksymispäätöksen voimassaoloajan pidentämistä koskeva pää- tös olisi välittömästi täytäntöön pantavissa.
Säännös olisi tällöin yhdenmukainen ratalain vastaavan säännöksen kanssa.
109 §. Tarkemmat säännökset ja määräyk- set. Säännöksen nykyisen 2 momentin mu- kaan liikenne- ja viestintäministeriö antaa ohjeet maanteiden näkemäalueista. Ohjeiden antamiseen ei välttämättä tarvita laissa ole- vaa valtuutta, eikä ohjeita toisaalta ole maan- tielain nojalla annettu. Ohjeet koskisivat tei- den liittymien lisäksi maantien ja radan taso- risteyksiä ja niiden näkemiä. Rautatieliiken- teeseen liittyviä asioita hoitavat virastouudis- tuksen toteuduttua Liikennevirasto radanpitä- jänä ja Liikenteen turvallisuusvirasto turval- lisuusasioita koordinoivana viranomaisena.
Näkemäalueiden määrittelyssä sovitetaan yh- teen hallinnonalan useiden viranomaisten nä- kemyksiä, joten asia on selkeimmin hoidetta- vissa liikenne- ja viestintäministeriön asetuk- sella. Sen vuoksi säännöksen 2 momentissa oleva ohjeidenantovaltuus muutettaisiin lii- kenne- ja viestintäministeriön asetuksenanto- valtuudeksi.
Säännöksen 3 momenttiin tehtäisiin viras- touudistuksesta johtuva viittausmuutos, jolla Tiehallintoa koskevat viittaukset muutettai- siin viittauksiksi Liikennevirastoon ja Liiken- teen turvallisuusvirastoon.
1.2 Ratalaki
3 §. Määritelmät. Säännöksen 9 ja 10 koh- tiin tehtäisiin virastouudistuksesta johtuvat viittausmuutokset muuttamalla Ratahallinto- keskusta koskeva viittaus viittaukseksi Lii- kennevirastoon.
7 §. Liikennevirasto, radanpitäjä ja radan- pidon kustannukset. Säännöksen otsikkoon ja 1 momenttiin tehtäisiin virastouudistuksesta johtuvat viittausmuutokset.
8 §. Yleistä rautatien suunnittelusta. Sään- nöksen 2 momenttiin tehtäisiin aluehallinto- uudistuksesta johtuva viittausmuutos muut- tamalla alueellista ympäristökeskusta koske-
va viittaus viittaukseksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen.
10 §. Rautatiealueen suunnittelu ja aluei- den käytön suunnittelu. Säännöksen 3 ja 4 momentteihin tehtäisiin aluehallintouudistuk- sesta johtuvat viittausmuutokset muuttamalla alueellista ympäristökeskusta koskevat viit- taus viittauksiksi elinkeino-, liikenne- ja ym- päristökeskukseen.
17 §. Tasoristeyksen perustaminen ja rau- tatien ylittäminen. Oikeus pysyvään tasoris- teykseen on vahvistettava maanmittaustoimi- tuksessa. Maanmittaustoimituksina tulevat kyseeseen kaikki sellaiset toimitukset, joissa perustetaan uusia tieoikeuksia. Konkreettinen tasoristeyksen rakentamistyö vaatisi aina ra- danpitäjän luvan, jonka tienpitäjä tai kiinteis- tön omistaja hakee. Pääsääntöisesti radanpi- täjän aloitteesta tehtävät tasoristeyksiä kos- kevat järjestelyt toteutettaisiin ratasuunnitel- man nojalla. Tienpitäjän tai maanomistajien aloitteesta tehtävät tasoristeysmuutokset edellyttävät aina radanpitäjän myöntämää lu- paa.
Pykälän 1 momentin uusittavaksi ehdote- tulla säännöksellä laajennettaisiin runkover- kolla olevan tasoristeyksen siirtämismahdol- lisuuksia. Ehdotetun säännöksen mukaan runkoverkolla voitaisiin siirtää jotakin ole- massa olevaa tasoristeystä toiseen, liikenne- turvallisuuden tai kulkemisen kannalta tar- koituksenmukaisempaan paikkaan. Siirtämi- selle tulee olla erityisiä perusteita, kuten merkittävät kustannussäästöt, liikenneturval- lisuuden huomattava parantuminen alkupe- räiseen tilanteeseen verrattuna tai rautatien molemminpuolinen liikenteellinen tarve.
Pykälän 6 momentista poistettaisiin viittaus moottorikelkkareitteihin, koska maastolii- kennelain mukaan kiskot eivät ole maastoa eikä reittiä voi perustaa niiden yli. Lupa ylit- tää rautatie varataan muulta moottorikäyttöi- seltä ajoneuvoliikenteeltä suljetuilla metsä- teillä oleviin tasoristeyksiin maastoliikenne- lain (1710/1995) 24 §:n 1 momentin mukai- sesti. Lupaa ei saa kuitenkaan myöntää maas- toliikennelaissa tarkoitettua moottorikelkka- reittiä varten. Lupa on määräaikainen ja sii- hen voidaan liittää ehtoja, joilla varmistetaan rautatien turvallinen ylittäminen ja toisaalta pyritään estämään radan rakenteiden vahin- goittuminen. Tämä lupa ei luonnollisestikaan
korvaa kiinteistönomistajan suostumusta tai muita tarvittavia lupia.
Pykälän 7 momentissa mainituille viran- omaisille voitaisiin valvontatehtävien hoita- miseksi myöntää lupa ylittää rautatie muilla- kin maastoajoneuvoilla kuin moottorikelkalla eli ympärivuotisesti ja muuallakin kuin 6 momentissa mainituilla rataosuuksilla sijait- sevissa tasoristeyksissä. Tieliikennelaissa mahdollistetaan ylitykset rajatuissa tilanteis- sa lähinnä hälytysajossa oleville ajoneuvoil- le, mutta ei valvontatehtävissä tapahtuville tasoristeysylityksille. Myös tässä momentissa tarkoitettu lupa olisi määräaikainen ja siihen voitaisiin liittää radanpitoon ja liikenteen turvallisuuteen liittyviä, radanpitäjän tarpeel- lisiksi katsomia lupaehtoja.
22 §. Vuorovaikutus. Säännöksen 4 mo- menttiin tehtäisiin aluehallintouudistuksesta johtuva viittausmuutos.
26 §. Suunnitelmien voimassaoloaika.
Säännöksen 1 momenttiin tehtäisiin virasto- uudistuksesta johtuva viittausmuutos.
27 §. Seuranta. Säännökseen tehtäisiin vi- rastouudistuksesta johtuva viittausmuutos.
28 §. Suunnitelmien hyväksyminen. Sään- nökseen tehtäisiin virastouudistuksesta ja aluehallintouudistuksesta johtuvat viittaus- muutokset. Vastaavalla tavalla kuin maantie- lain 99 §:ään ehdotetun muutoksen osalta eh- dotetaan, että liikenne- ja viestintäministeriö hyväksyisi vain sellaiset ratasuunnitelmat, jotka koskevat rautatien lakkauttamista erilli- senä rautatien rakentamisesta riippumatto- mana toimenpiteenä.
30 §. Rataosuuden rajoitettu kunnossapito.
Säännökseen tehtäisiin virastouudistuksesta johtuva viittausmuutos.
31 §. Liikenteen tilapäinen kieltäminen.
Säännökseen tehtäisiin virastouudistuksesta johtuva viittausmuutos.
32 §. Tilapäinen kulkutie. Säännökseen tehtäisiin virastouudistuksesta johtuva viit- tausmuutos.
33 §. Kiireellinen ratatyö. Säännökseen tehtäisiin virastouudistuksesta johtuvat viit- tausmuutokset.
34 §. Tasoristeyksen ja sinne johtavan tien tekeminen, muuttaminen ja hoito. Säännök- sen 1 ja 3 momentteihin tehtäisiin virastouu- distuksesta johtuvat viittausmuutokset.
35 §. Ratatöiden vaikutus tasoristeyksiin.
Säännöksen 2 momenttiin tehtäisiin virasto- uudistuksesta johtuvat viittausmuutokset.
43 §. Ratatoimitus. Lainkohdan mukaan radanpidon tarpeisiin tarvittavat alueet ja oi- keudet lunastetaan ratatoimituksessa. Lunas- tamisessa noudatetaan, mitä lunastuslaissa säädetään, ellei ratalaista muuta johdu. Rata- laista, kuten maantielaista ja lunastuslaista- kin, puuttuvat säännökset toimituksessa ha- vaitun virheen korjaamisesta. Tämän vuoksi ehdotetaan 43 §:n 1 momenttiin lisättäväksi viittaussäännös, joka mahdollistaisi toimituk- sen lopettamisen jälkeen havaitun virheen korjaamista tai oikaisemista koskevien kiin- teistönmuodostamislain 22 luvun säännösten soveltamisen ratatoimitukseen. Säännös olisi tällöin yhdenmukainen yksityisistä teistä an- netun lain (358/1962) 51 §:n 1 momentin ja ehdotetun maantielain 53 §:n 1 momentin muutoksen kanssa.
47 §. Lunastuksen kohteen vahvistaminen ja omistusoikeuden syntyminen rautatiealu- eeseen. Säännöksen 1 momenttiin tehtäisiin virastouudistuksesta johtuva viittausmuutos.
49 §. Oikeuksien raukeaminen. Säännös muutettaisiin vastaamaan maantielain 59 §:n muutettavaksi ehdotettua sanamuotoa. Maan- tielain 59 §:n perusteluissa tieoikeuden osalta sanottu koskee myös radanpitäjän saamaa käyttöoikeutta.
74 §. Korvauksettomat luovutukset. Sään- nökseen tehtäisiin virastouudistuksesta joh- tuva viittausmuutos. Samalla toisen virkkeen kirjoitusasua lyhennettäisiin.
78 §. Rautatien lakkauttaminen rautatietä rakennettaessa. Säännökseen tehtäisiin viras- touudistuksesta johtuva viittausmuutos.
79 §. Rautatien lakkauttaminen muussa yh- teydessä. Säännöksen 1 ja 2 momentteihin tehtäisiin virastouudistuksesta johtuvat viit- tausmuutokset. Lisäksi säännöksen 3 mo- mentissa oleva liikenne- ja viestintäministe- riötä koskeva virheellinen viittaus korjattai- siin.
80 §. Rautatiealueen luovuttaminen rauta- tien lakkauttamisen yhteydessä. Säännökseen tehtäisiin virastouudistuksesta johtuvat viit- tausmuutokset.
81 §. Lakkautetun ja luovutettavan rauta- tiealueen rakenteet ja laitteet. Säännökseen
tehtäisiin virastouudistuksesta johtuva viit- tausmuutos.
82 §. Lakkautettua rautatiealuetta koskevat menettelyt. Säännöksen 1 momenttiin tehtäi- siin virastouudistuksesta johtuva viittaus- muutos.
83 §. Liitännäisalueen lakkauttaminen.
Säännöksen 1 ja 2 momentteihin tehtäisiin virastouudistuksesta johtuvat viittausmuutok- set.
87 §. Hallinnolliset pakkotoimet. Säännök- seen tehtäisiin aluehallintouudistuksesta ja virastouudistuksesta johtuvat viittausmuutok- set.
91 §. Päätösten ilmoittaminen muistutuk- sen tehneille ja viranomaisille. Säännöksen 2 momenttiin tehtäisiin aluehallintouudistuk- sesta johtuva viittausmuutos.
92 §. Muutoksenhaku. Säännöksen 2 mo- menttiin tehtäisiin aluehallintouudistuksesta johtuva viittausmuutos.
94 §. Päätösten välitön täytäntöönpano.
Säännöksen 2 momenttiin tehtäisiin aluehal- lintouudistuksesta johtuva viittausmuutos.
95 §. Kuuluttaminen. Säännökseen tehtäi- siin virastouudistuksesta johtuva viittaus- muutos.
96 §. Tarkemmat säännökset ja määräyk- set. Ratalaissa ei, toisin kuin maantielaissa, ole mainintaa näkemäalueohjeiden antami- sesta, koska ohjeiden antamiseen ei tarvita laissa olevaa valtuutta. Näkemäalueella ei pe- riaatteessa saa pitää rakennuksia, ja radanpi- täjällä on oikeus poistaa näkemäalueelta kas- villisuus ja luonnonesteet. Rautatieliikentee- seen liittyviä asioita hoitaisivat suunnitelmi- en mukaan 1 päivästä tammikuuta 2010 al- kaen Liikennevirasto radanpitäjänä ja Liiken- teen turvallisuusvirasto turvallisuusasioita koordinoivana viranomaisina. Näkemäaluei- den määrittelyssä sovitetaan yhteen hallin- nonalan useiden viranomaisten näkemyksiä.
Siksi näkemäalueiden määrittely tapahtuisi parhaiten liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella. Samaan asetukseen on tarkoitus sisällyttää määräykset sekä maantien että ra- dan tasoristeyksen näkemäalueista.
2 V o i m a a n t u l o
Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivä- nä tammikuuta 2010.
Maantielain muuttamisesta annetun lain voimaan tullessa liikenne- ja viestintäminis- teriössä vireillä olevat kadun tai yksityisen tien muuttamista maantieksi koskevat tie- suunnitelmat samoin kuin Tiehallinnossa vi- reillä olevat tienvarsimainonnan poikkeuslu- pa-asiat käsiteltäisiin ja ratkaistaisiin lain
voimaan tullessa voimassa olleiden säännös- ten mukaan.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo- tukset:
Lakiehdotukset
1.
Laki
maantielain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 23 päivänä kesäkuuta 2005 annetun maantielain (503/2005) 4 §:n 3 momentti, 6 §:n 1 ja 2 momentti, 11 §, 17 §:n 2 ja 3 momentti, 27 §:n 4 momentti, 31 §:n 1 ja 3 moment- ti, 41 §, 52 §:n 3 momentti, 53 §:n 1 momentti, 59 §:n 1 momentti, 99 §, 101 §:n 1 momentti, 104 §:n 2 momentti, 105 §:n 2 momentti, 107 §:n 1 momentti ja 109 §:n 2 ja 3 momentti seu- raavasti:
4 §
Maantiet ja niiden luokittelu
— — — — — — — — — — — — — — Liikenne- ja viestintäministeriö määrää, mitkä maantiet ovat valtateitä ja mitkä kanta- teitä sekä miltä osin ne ovat valtakunnallises- ti merkittäviä runkoteitä. Liikennevirasto määrää, mitkä maantiet ovat seututeitä ja mitkä yhdysteitä.
— — — — — — — — — — — — — —
6 § Maantielautat
Maantiehen kuuluu myös lautta väylineen ja laituri. Lautta voi olla ohjausköyden tai si- tä korvaavan Liikenteen turvallisuusviraston hyväksymän muun laitteiston ohjaama lautta (lossi) taikka vapaasti ohjailtava lautta (laut- ta-alus).
Lautoista on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään ja määrätään. Lautta-alusten osalta on lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä me-
rilaissa (674/1994) ja sen nojalla säädetään ja määrätään kauppa-aluksista. Lossin kuljetta- jalla tulee olla riittävä terveys sekä riittävät tiedot ja taidot lossin kuljettamiseksi ja ko- neiston hoitamiseksi samoin kuin riittävät tiedot vesiliikenteen säännöistä. Liikenteen turvallisuusvirasto antaa tarkempia määräyk- siä lossin kuljettajan pätevyydestä ja tältä vaadittavasta todistuksesta. Liikenteen tur- vallisuusvirasto määrää lossien katsastukses- ta ja tienpitoviranomainen lossin miehityk- sestä.
— — — — — — — — — — — — — — 11 §
Tienpitoviranomainen
Tienpitoviranomaisena toimii toimivaltai- nen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää jokin muu valtion viranomainen kuin elin- keino-, liikenne- ja ympäristökeskus tienpi- toviranomaiseksi, jos sitä tienpidon kannalta on pidettävä tarkoituksenmukaisena.
Liikennevirasto on tieinfrastruktuurin tur- vallisuuden hallinnasta annetun Euroopan
parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/96/EY (tieturvallisuusdirektiivi) 2 ar- tiklassa tarkoitettu toimivaltainen organisaa- tio ja Euroopan laajuisen tieverkon tunnelien turvallisuutta koskevista vähimmäisvaati- muksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2004/54/EY) 4 artik- lassa tarkoitettu hallintoviranomainen.
Liikenneviraston tehtävistä ja toimivallasta 2 momentissa tarkoitettuna toimivaltaisena organisaationa ja hallintoviranomaisena sää- detään liikenne- ja viestintäministeriön ase- tuksella.
17 §
Tien suunnittelu ja alueiden käytön suunnit- telu
— — — — — — — — — — — — — — Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maakuntakaava ja yleiskaava on otetta- va huomioon siten kuin maankäyttö- ja ra- kennuslaissa säädetään. Yleissuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin maakuntakaavaa tai oi- keusvaikutteista yleiskaavaa. Yleissuunni- telma voidaan hyväksyä vastoin voimassa olevaa asemakaavaa, jos kunta sitä puoltaa.
Tiesuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin oi- keusvaikutteista kaavaa.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa sääde- tään, voidaan maantie suunnitella, jos tien luonne huomioon ottaen tien sijainti ja suhde muuhun alueiden käyttöön voidaan ilman kaavaakin riittävästi selvittää yhteistyössä kunnan ja maakunnan liiton kanssa.
— — — — — — — — — — — — — — 27 §
Vuorovaikutus
— — — — — — — — — — — — — — Tienpitoviranomaisen on pyydettävä suun- nitelmasta lausunto niiltä maakunnan liitoilta ja kunnilta, joiden alueelle suunnitelma si- joittuu tai joiden alueella suunnitelman vai- kutukset muutoin ilmenevät. Tienpitoviran- omaisen on pyydettävä muulta viranomaisel- ta lausunto, jos se on päätösharkinnassa tar- peen. Jos tienpitoviranomainen on muu kuin
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, myös keskukselta on pyydettävä lausunto.
— — — — — — — — — — — — — —
31 §
Suunnitelmien voimassaoloaika Tiesuunnitelman laatiminen on aloitettava kahdeksan vuoden kuluessa sen vuoden päät- tymisestä, jona hankkeesta laadittu yleis- suunnitelma on saanut lainvoiman. Muuten yleissuunnitelman hyväksymispäätös rauke- aa. Tiesuunnitelman laatimisen katsotaan al- kaneeksi, kun siitä on ilmoitettu 16 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla.
— — — — — — — — — — — — — — Päätös tiesuunnitelman hyväksymisestä raukeaa, jos tietyötä ei ole aloitettu ennen kuin neljä vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jona tiesuunnitelma on saanut lainvoiman. Liikennevirasto voi pidentää määräaikaa enintään neljällä vuodella ja eri- tyisistä syistä liikenne- ja viestintäministeriö sen lisäksi yhdellä enintään neljän vuoden ajanjaksolla. Tietyö katsotaan alkaneeksi, kun tietarkoituksiin tarvittava alue on otettu tienpitäjän haltuun 56 §:n mukaisesti.
41 §
Maantien sulkeminen puomilla Maantiellä ei saa pitää muuta puomia kuin sellaista, joka on tarpeen liikenneturvallisuu- den vuoksi tai tienpitoa varten taikka tulli- tai rajavalvonnan takia. Puomi on tehtävä tien- pidon ja liikenneturvallisuuden vaatimuksia vastaavaksi ja puomin pitäjän on kustannuk- sellaan pidettävä puomi kunnossa.
52 §
Tienvarsimainonta ja ilmoittelu
— — — — — — — — — — — — — — Mainos ja ilmoitus on laadittava ja sijoitet- tava siten, että se sopeutuu mahdollisimman hyvin ympäristöön. Ennen mainoksen aset- tamista koskevan asian ratkaisemista tienpi- toviranomaisen on pyydettävä kunnan lau- sunto, ellei lausunnon pyytäminen ole ilmei-
sen tarpeetonta. Jos tienpitoviranomainen on muu kuin elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskus, myös keskukselta on pyydettävä lau- sunto.
53 § Maantietoimitus
Tietä varten tarvittavat alueet ja oikeudet lunastetaan maantietoimituksessa ja lunasta- misessa noudatetaan, mitä kiinteän omaisuu- den ja erityisten oikeuksien lunastuksesta an- netussa laissa (603/1977), jäljempänä lunas- tuslaki, säädetään, jollei tästä laista muuta johdu. Maantietoimituksessa havaitun vir- heen korjaamisesta, virheen oikaisemisesta ja toimituksen tai päätöksen purkamista koske- vasta esityksestä on soveltuvin osin voimas- sa, mitä kiinteistönmuodostamislaissa (554/1995) kiinteistötoimituksesta säädetään.
— — — — — — — — — — — — — — 59 §
Oikeuksien raukeaminen
Tiealueen siirtyessä tienpitäjän omistuk- seen raukeavat tiealueeseen kohdistuvat kiin- nitykset ja muut erityiset oikeudet.
— — — — — — — — — — — — — — 99 §
Päätöksenteko
Liikenne- ja viestintäministeriö hyväksyy tiesuunnitelmat, jotka koskevat maantien lakkauttamista muulloin kuin maantien ra- kentamisen yhteydessä. Muut tiesuunnitelmat sekä yleissuunnitelmat hyväksyy Liikennevi- rasto. Jos kunta, maakunnan liitto tai elinkei- no-, liikenne- ja ympäristökeskus on suunni- telman olennaisista kohdista eri mieltä Lii- kenneviraston kanssa, asia on siirrettävä lii- kenne- ja viestintäministeriön ratkaistavaksi.
Liikennevirasto voi erityisistä syistä muuten- kin siirtää suunnitelman liikenne- ja viestin- täministeriön hyväksyttäväksi.
101 §
Hallinnolliset pakkokeinot
Aluehallintovirasto voi kieltää sitä, joka rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä, jatkamasta tai toistamasta lain- vastaista menettelyä. Aluehallintovirasto voi myös määrätä sen, joka rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä, täyttämään velvollisuutensa. Aluehallintovirasto voi te- hostaa päätöstään uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide tehdään laimin- lyöjän kustannuksella tai toiminta keskeyte- tään. Uhkasakkoa, teettämisuhkaa ja keskeyt- tämisuhkaa koskevaan asiaan sovelletaan, mitä uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään.
— — — — — — — — — — — — — — 104 §
Päätöksestä ilmoittaminen muistutuksen teh- neille ja viranomaisille
— — — — — — — — — — — — — — Liikenneviraston on lähetettävä ilmoitus yleis- ja tiesuunnitelman hyväksymispäätök- sestä kunnalle, elinkeino-, liikenne- ja ympä- ristökeskukselle ja maakunnan liitolle sekä tarvittaessa muullekin viranomaiselle. Ilmoi- tukseen on tarvittaessa liitettävä jäljennös suunnitelmasta.
105 § Muutoksenhaku
— — — — — — — — — — — — — — Kunnalla, elinkeino-, liikenne- ja ympäris- tökeskuksella sekä maakunnan liitolla on oi- keus hakea valittamalla muutosta sellaiseen yleis- ja tiesuunnitelman hyväksymispäätök- seen, jonka vaikutukset ulottuvat kunnan alu- eelle tai viranomaisen toimialueelle.
— — — — — — — — — — — — — —
107 §
Päätösten välitön täytäntöönpano Yleis- tai tiesuunnitelman hyväksymistä taikka tiesuunnitelman hyväksymispäätöksen voimassaoloajan pidentämistä koskeva pää- tös voidaan panna täytäntöön valituksesta huolimatta, jollei muutoksenhakutuomiois- tuin toisin määrää.
— — — — — — — — — — — — — — 109 §
Tarkemmat säännökset ja määräykset
— — — — — — — — — — — — — — Säännökset maantien näkemäalueiden mää- rittelystä annetaan liikenne- ja viestintäminis- teriön asetuksella.
Liikennevirasto antaa maanteiden pitoa koskevat tekniset ohjeet sekä Euroopan laa- juisen tieverkon tunnelien turvallisuutta kos- kevista vähimmäisvaatimuksista annetun Eu- roopan parlamentin ja neuvoston direktiivin
2004/54/EY täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevat tekniset määräykset. Maanmittaus- laitoksen keskushallinto antaa maantietoimi- tuksen ohjaamiseksi tarpeelliset asiakirjojen kaavat, määräykset rajamerkeistä ja muista maastomerkeistä sekä maantietoimituksessa tehtävien mittausten tarkkuudesta.
— — — — — — — — — — — — — —
———
Tämä laki tulee voimaan xx päivänä xx kuuta 20xx.
Tämän lain voimaan tullessa Tiehallinnos- sa vireillä olevat tienvarsimainonnan poikke- uslupahakemukset käsitellään ja ratkaistaan tämän lain voimaan tullessa olleiden sään- nösten mukaan.
Liikenne- ja viestintäministeriössä tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat yksityi- sen tien ja kadun muuttamista maantieksi koskevat tiesuunnitelmat käsitellään ja rat- kaistaan tämän lain voimaan tullessa voimas- sa olleiden säännösten mukaan.
—————
2.
Laki
ratalain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 2 päivänä helmikuuta 2007 annetun ratalain (110/2007) 3 §:n 9 ja 10 kohta, 7 §:n otsikko ja 1 momentti, 8 §:n 2 momentti, 10 §:n 3 ja 4 momentti, 17 §:n otsikko sekä 1 ja 6 momentti, 22 §:n 4 momentti, 26 §:n 1 momentti, 27 ja 28 § ja 30–33 §, 34 §:n 1 ja 3 moment- ti, 35 §:n 2 momentti, 43 §:n 1 momentti, 47 §:n 1 momentti, 49 §:n 1 momentti, 74 ja 78 §, 79 §:n 1 momentin johdantokappale sekä 2 ja 3 momentti, 80 ja 81 §, 82 §:n 1 momentti, 83 §:n 1 ja 2 momentti 87 §, 91 §:n 2 momentti, 92 §:n 2 momentti, 94 §:n 2 momentti ja 95 § sekä
lisätään 17 §:ään uusi 7 momentti sekä 96 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 mo- mentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:
3 § Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan:
— — — — — — — — — — — — — — 9) rataverkolla Liikenneviraston hallinnas- sa olevia valtion omistamia rautateitä;
10) yksityisraiteella muuta kuin valtion omistamaa ja Liikenneviraston hallinnoimaa rautatietä, jolla on liityntä rataverkkoon;
— — — — — — — — — — — — — — 7 §
Liikennevirasto, radanpitäjä ja radanpidon kustannukset
Liikennevirasto toimii radanpitoviranomai- sena ja hallinnassaan olevan rataverkon ra- danpitäjänä. Valtio vastaa omistamansa rata-
verkon radanpidon kustannuksista. Muu taho voi osallistua valtion omistaman rataverkon radanpidon kustannuksiin Liikenneviraston kanssa tehtävän sopimuksen nojalla, jos osal- listumiseen on erityinen syy.
— — — — — — — — — — — — — — 8 §
Yleistä rautatien suunnittelusta
— — — — — — — — — — — — — — Suunnitelmia tehtäessä radanpitäjä toimii yhteistyössä maakunnan liittojen, kuntien, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä muiden viranomaisten kanssa. Suunnit- telun on perustuttava rautatien kehittämisen tarpeisiin, valtakunnallisiin alueidenkäyttöta- voitteisiin sekä muuhun alueidenkäytön suunnitteluun.
— — — — — — — — — — — — — —
10 §
Rautatiealueen suunnittelu ja alueiden käy- tön suunnittelu
— — — — — — — — — — — — — — Sen estämättä, mitä 1 momentissa sääde- tään, voidaan olemassa olevan rautatien ra- kentamista koskeva yleissuunnitelma ja rata- suunnitelma laatia, jos hankkeen luonne huomioon ottaen suunnitelman suhde muu- hun alueiden käyttöön voidaan riittävästi sel- vittää yhteistyössä liikenneviranomaisten, kunnan, maakunnan liiton sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa.
Yleissuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin maakuntakaavaa tai oikeusvaikutteista yleis- kaavaa. Yleissuunnitelma voidaan hyväksyä vastoin voimassa olevaa asemakaavaa, jos kunta sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäris- tökeskus sitä puoltavat. Ratasuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin oikeusvaikutteista kaa- vaa.
— — — — — — — — — — — — — — 17 §
Tasoristeysten perustaminen ja rautatien ylit- täminen
Uuden pysyvän tasoristeyksen saa rakentaa vain muun rataverkon kuin runkoverkon vä- häliikenteiselle osalle. Runkoverkolla olevan tasoristeyksen paikkaa voidaan siirtää, jos siirrolla voidaan merkittävästi parantaa taso- risteyksen turvallisuutta taikka muusta erityi- sestä syystä. Tasoristeyksen rakentamiseen tai siirtämiseen on oltava radanpitäjän lupa.
— — — — — — — — — — — — — — Radanpitäjä voi myöntää luvan ylittää rau- tatie moottorikelkalla lumipeitteen aikana ta- soristeyksessä, joka sijaitsee muulta mootto- rikäyttöiseltä liikenteeltä kuin moottorikelk- kojen liikenteeltä suljetulla metsätiellä. Lupa voidaan myöntää runkoverkon ulkopuoliselle vähäliikenteiselle rataosalle korkeintaan vii- den vuoden määräajaksi ja vain, jos lupaeh- doin voidaan varmistaa, että moottorikelkan käyttö ei vahingoita rataa tai rautatiealueen rakenteiden toimivuutta, haittaa radanpitoa eikä vaaranna liikenneturvallisuutta.
Poliisi, tullilaitos ja rajavartiolaitos voivat maastossa tapahtuvien valvontatehtävien vuoksi saada radanpitäjältä määräajaksi lu- van ylittää rautatietasoristeys moottorikelkal- la ja muulla maastoajoneuvolla myös muual- la kuin edellä 6 momentissa tarkoitetulla ra- taosalla luvassa tarkemmin määritellyin eh- doin.
22 § Vuorovaikutus
— — — — — — — — — — — — — — Radanpitäjän on pyydettävä yleis- ja rata- suunnitelmasta lausunto niiltä elinkeino-, lii- kenne- ja ympäristökeskuksilta, maakunnan liitoilta ja kunnilta, joiden alueelle suunni- telma sijoittuu ja joiden alueella suunnitel- man vaikutukset muutoin ilmenevät. Radan- pitäjän tulee pyytää muulta viranomaiselta lausunto, jos se on päätösharkinnassa tar- peen.
— — — — — — — — — — — — — —
26 §
Suunnitelmien voimassaoloaika Ratasuunnitelman laatiminen on aloitettava kahdeksan vuoden kuluessa sen vuoden päät- tymisestä, jona hankkeesta laadittu yleis- suunnitelma on saanut lainvoiman. Muuten yleissuunnitelman hyväksymispäätös rauke- aa. Liikennevirasto voi pidentää yleissuunni- telman voimassaoloaikaa enintään neljällä vuodella. Voimassaoloaikaa voidaan jatkaa vain, jos 10 ja 12 §:n edellytykset täyttyvät.
Ratasuunnitelman laatimisen katsotaan alka- neen, kun siitä on ilmoitettu 9 §:n 2 momen- tissa säädetyllä tavalla.
— — — — — — — — — — — — — —
27 § Seuranta
Liikenneviraston on järjestelmällisesti seu- rattava, miten ratahankkeen arvioidut ja muut vaikutukset toteutuvat ja käytettävä hyväksi seurannan tuloksia tulevien hankkeiden vai-
kutusarvioinnissa ja suunnitteluratkaisujen valinnassa.
28 §
Suunnitelmien hyväksyminen
Liikenne- ja viestintäministeriö hyväksyy rautatien lakkauttamista koskevat ratasuunni- telmat, jotka koskevat rautatien lakkauttamis- ta muulloin kuin rautatien rakentamisen yh- teydessä. Muut ratasuunnitelmat ja yleis- suunnitelmat hyväksyy Liikennevirasto. Jos kunta, maakunnan liitto tai elinkeino-, lii- kenne- ja ympäristökeskus on suunnitelman olennaisista kohdista eri mieltä Liikennevi- raston kanssa, on asia siirrettävä liikenne- ja viestintäministeriön ratkaistavaksi. Liikenne- virasto voi erityisistä syistä muutoinkin siir- tää suunnitelman liikenne- ja viestintäminis- teriön hyväksyttäväksi.
30 §
Rataosuuden rajoitettu kunnossapito Liikennevirasto voi erityisestä syystä päät- tää, että jotakin rataosuutta ei pidetä 29 §:ssä tarkoitetussa kunnossa.
31 §
Liikenteen tilapäinen kieltäminen tai rajoit- taminen
Liikennevirasto voi määräajaksi kieltää lii- kenteen radalla tai sen osalla taikka rajoittaa sitä, jos rata on sellaisessa kunnossa, ettei ra- dalla voida turvallisesti liikennöidä tai jos rautatieliikenne saattaa vaurioittaa rataa, joka roudan sulamisen tai sateen vuoksi taikka muusta syystä on rakenteeltaan heikentynyt.
32 § Tilapäinen kulkutie
Jos radan sortumisen vuoksi tai muusta yl- lättävästä syystä taikka poikkeuksellisten luonnonolosuhteiden johdosta liikenne radal- la estyy, Liikennevirastolla on oikeus järjes-
tää toisen maalle tilapäinen kulkutie esteen poistamisen ajaksi. Ennen kulkutien järjes- tämistä on asianomaiselle kiinteistön omista- jalle tai haltijalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jos se on mahdollista.
33 §
Kiireellinen ratatyö
Jos radan sortumisen vuoksi tai muusta yl- lättävästä syystä taikka poikkeuksellisten luonnonolosuhteiden johdosta rautatie on vaarassa vaurioitua ja tämän vuoksi liikenne radalla estyisi, on Liikennevirastolla oikeus rakentaa toisen maalle tilapäinen rakennel- ma, laite, oja, rumpu tai penger. Ennen ra- kentamista on asianomaiselle kiinteistön omistajalle tai haltijalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jos se on mahdollista.
Jos 1 momentissa mainittu rakennelma, lai- te tai penger jää pysyvästi toisen maalle, Lii- kenneviraston on käynnistettävä viivytykset- tä ratasuunnitelman laatiminen, jollei se ole 14 §:n 2 momentin perusteella tarpeetonta.
34 §
Tasoristeyksen ja sinne johtavan tien tekemi- nen, muuttaminen ja hoito
Tienpitäjä tai kiinteistön omistaja on vel- vollinen tekemään tasoristeykseen liittyvän tienosan ja pitämään sen kunnossa Liikenne- viraston ohjeiden mukaan sillä tavoin, ettei siitä ole vaaraa liikenteelle tai junaturvalli- suudelle eikä haittaa radan kunnossapidolle.
— — — — — — — — — — — — — — Tienpitäjä tai kiinteistön omistaja on vel- vollinen poistamaan tai vähentämään tasoris- teyksen merkittävästi lisääntyneestä tai muut- tuneesta käytöstä liikenteelle aiheutuvan vaa- ran tai radanpidolle aiheutuvan haitan muut- tamalla tietä tai tekemällä risteysjärjestelyjä Liikenteen turvallisuusviraston määräyksissä edellytetyllä tavalla. Jos tienpitäjä tai kiin- teistön omistaja laiminlyö velvollisuutensa, Liikennevirasto voi suorittaa tai teettää tässä momentissa tarkoitetut toimenpiteet tienpitä- jän tai kiinteistön omistajan kustannuksella siten kuin uhkasakkolaissa (1113/1990) sää- detään.
35 §
Ratatöiden vaikutus tasoristeyksiin
— — — — — — — — — — — — — — Jos rautatien rakentamisen yhteydessä taso- risteyksen olosuhteet heikkenevät vaarantaen liikenneturvallisuuden tai muuttuvat Liiken- teen turvallisuusviraston määräysten vastai- siksi olennaisilta osiltaan, radanpitäjä on vel- vollinen korjaamaan tasoristeykseen liittyvän tien Liikenteen turvallisuusviraston määräys- ten mukaiseksi tai entistä vastaavaksi taikka poistamaan tasoristeyksen.
43 § Ratatoimitus
Radanpidon tarpeisiin tarvittavat alueet ja oikeudet lunastetaan sekä tasoristeyksiin liit- tyvät oikeudet muutetaan ratatoimituksessa.
Lunastamisessa ja tasoristeyksiin liittyvien oikeuksien muuttamisessa noudatetaan, mitä kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetussa laissa (603/1977), jäljempänä lunastuslaki, säädetään, jollei täs- tä laista muuta johdu. Ratatoimituksessa ha- vaitun virheen korjaamisesta, virheen oikai- semisesta ja toimituksen tai päätöksen pur- kamista koskevasta esityksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kiinteistönmuodostamis- laissa (554/1995) säädetään kiinteistötoimi- tuksesta.
— — — — — — — — — — — — — —
47 §
Lunastuksen kohteen vahvistaminen ja omis- tusoikeuden syntyminen rautatiealueeseen Lunastuspäätöksessä vahvistetaan lunas- tuksen kohde ratasuunnitelman tai 14 §:n 2 momentissa tarkoitetun kirjallisen suostu- muksen perusteella tarvittaessa Liikennevi- raston osoituksen mukaan. Ratasuunnitel- masta voidaan vähäisessä määrin poiketa, jos siihen on erityinen syy.
— — — — — — — — — — — — — —
49 §
Oikeuksien raukeaminen
Rautatiealueen siirtyessä radanpitäjän omistukseen raukeavat lunastettavaan rauta- tiealueeseen kohdistuvat kiinnitykset, käyttö- oikeudet ja muut erityiset oikeudet.
— — — — — — — — — — — — — —
74 §
Korvauksettomat luovutukset
Valtiolla ei ole oikeutta tässä laissa tarkoi- tettuun korvaukseen Liikennevirastolta. Kor- vaukseen oikeutettuja ovat kuitenkin valtion liikelaitoksista annetun lain (1185/2002) mu- kaiset liikelaitokset. Valtioneuvosto voi päät- tää valtion korvausoikeudesta toisin, jos tä- hän on erityisiä syitä.
78 §
Rautatien lakkauttaminen rautatietä raken- nettaessa
Jos rautatietä rakennettaessa rautatie on siirretty uuteen paikkaan eikä ratasuunnitel- massa ole määrätty, että rata jää entisellä paikallaan edelleen rautatieksi, se lakkaute- taan siltä osin rautatienä Liikenneviraston hyväksymän ratasuunnitelman perusteella.
Tämän estämättä radanpitäjä saa käyttää en- tistä rautatiealuetta muihin radanpidon tar- peisiin, jos ratasuunnitelmassa niin määrä- tään.
79 §
Rautatien lakkauttaminen muussa yhteydessä Liikenne- ja viestintäministeriö voi lak- kauttaa rautatien Liikenneviraston valmiste- leman ratasuunnitelman perusteella, jos:
— — — — — — — — — — — — — — Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö voi lakkauttaa rautatien Liikenneviraston valmis- teleman ratasuunnitelman perusteella, jos rautatien liikenne on vähäistä eikä rautatietä ole taloudellisesti kannattavaa pitää valtion
varoilla turvallisesti liikennöitävässä, 29 tai 30 §:ssä tarkoitetussa kunnossa ja jos alueen saavutettavuus sekä kuljetustarpeet on turvat- tu muulla tavoin.
Liikenne- ja viestintäministeriön tulee en- nen tässä pykälässä tarkoitetun päätöksen te- kemistä kuulla tarvittaessa asianomaisia mi- nisteriöitä, maakunnan liittoja ja kuntia.
80 §
Rautatiealueen luovuttaminen rautatien lak- kauttamisen yhteydessä
Liikennevirasto luovuttaa 78 tai 79 §:ssä tarkoitetun päätöksen perusteella rautatiealu- een, jollei alueen säilyminen viraston hallin- nassa ole perusteltua. Alueiden luovutukses- sa menetellään siten kuin oikeudesta luovut- taa valtion kiinteistövarallisuutta annetussa laissa (973/2002) säädetään.
Liikennevirasto voi ratasuunnitelmassa päättää luopua rautatiealueesta korvauksetta, jos rautatie on lakkautettu ja alueella on vä- häinen arvo tai merkitys. Rautatiealue siirtyy siihen rajoittuviin kiinteistöihin radan raiteen tai raiteiden muodostaman alueen keskilinjaa myöten. Rajaa saadaan entisellä rautatiealu- eella rajankäynnissä oikoa ja suorittaa muita kiinteistöjaotuksen kannalta tarkoituksenmu- kaisia rajansovituksia siten, että pinta- alaltaan ja arvoltaan vähäisiä alueita vaihtuu kiinteistöjen kesken tai, jollei sopivaa vasti- kemaata ole, siirtyy kiinteistöstä toiseen.
Rautatiealue siirtyy kuitenkin kunnan omis- tukseen asemakaava-alueella ja alueella, jolle kunta on päättänyt laatia asemakaavan.
Kun rautatie on lakkautettu eikä rautatie- aluetta ole määrätty käytettäväksi muihin ra- danpidon tarpeisiin taikka kun Liikenneviras- to lakkauttaa rautatiealueen käyttämisen muihin tarpeisiin, lakkaa siihen kohdistunut 48 §:n 1 momentin mukainen käyttöoikeus.
Ratasuunnitelmassa on määrättävä, mistä lukien alue lakkaa olemasta rautatie.
81 §
Lakkautetun ja luovutettavan rautatiealueen rakenteet ja laitteet
Ratasuunnitelmassa on osoitettava, tarvi- taanko aluetta tiealueeksi, museorautatieksi tai muuhun tarkoitukseen ja kuuluuko aluee- seen erityistä hoitoa vaativia rakenteita tai laitteita. Jos näin on, alue on jätettävä sellai- seksi, ettei sen käyttö mainittuun tarkoituk- seen vaikeudu. Jos edellä tarkoitettua käyttöä ei ole, ratasuunnitelmassa on tarvittaessa osoitettava toimenpiteet, jotka ovat tarpeen entisen rautatiealueen palauttamiseksi ennal- leen. Liikennevirasto poistaa rautatiealueelle radanpitoa varten rakennetut tai sijoitetut ra- kenteet ja laitteet ja tekee mahdolliset ennal- listamistoimenpiteet kahden vuoden kuluessa rautatien lakkauttamista koskevan päätöksen voimaantulosta, jollei luovutuksensaajan kanssa sovita toisin.
82 §
Lakkautettua rautatiealuetta koskevat menet- telyt
Radanpitäjän on haettava viipymättä rata- toimituksen pitämistä, kun rautatie on lak- kautettu ja Liikennevirasto on päättänyt luo- pua rautatiealueesta.
— — — — — — — — — — — —
83 §
Liitännäisalueen lakkauttaminen Liikennevirasto lakkauttaa liitännäisalueen, jos sitä ei enää tarvita siihen tarkoitukseen, jota varten se on perustettu. Liitännäisalueen lakkauttamista koskevasta menettelystä on soveltuvin osin voimassa, mitä ratasuunni- telmasta säädetään. Kun liitännäisalue lak- kautetaan, lakkaa samalla siihen kohdistunut käyttöoikeus.
Jos liitännäisalueen lakkauttamisesta aiheu- tuu jollekulle hyötyä, jota ei ole pidettävä vähäisenä, hyödynsaaja on velvollinen kor- vaamaan Liikennevirastolle saamansa hyö-
dyn. Jollei korvauksesta sovita, asia on rat- kaistava ratatoimituksessa.
— — — — — — — — — — — — — —
87 §
Hallinnolliset pakkokeinot
Aluehallintovirasto voi kieltää sitä, joka rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä, jatkamasta tai toistamasta lain- vastaista menettelyä. Aluehallintovirasto voi myös määrätä sen, joka rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä, täyttämään velvollisuutensa. Aluehallintovirasto voi te- hostaa päätöstään uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide tehdään laimin- lyöjän kustannuksella tai toiminta keskeyte- tään. Uhkasakkoa, teettämisuhkaa ja keskeyt- tämisuhkaa koskevaan asiaan sovelletaan, mitä uhkasakkolaissa säädetään.
Jos kiireellinen toimenpide on tarpeen lii- kennettä välittömästi uhkaavan vaaran pois- tamiseksi taikka jos kysymys on rautatiealu- eeseen kohdistuvan luvattoman toimenpiteen oikaisemisesta, Liikenteen turvallisuusviras- tolla ja Liikennevirastolla on oikeus toimen- piteeseen tai luvattoman toimenpiteen oikai- semiseen siihen velvollisen kustannuksella.
Jos joku estää Liikenteen turvallisuusviras- toa tai Liikennevirastoa toimittamasta 2 mo- mentissa tarkoitettua virkatehtävää tai 9 §:n 1 momentissa tarkoitettua tutkimustyötä, polii- sin on annettava Liikenteen turvallisuusviras- ton tai Liikenneviraston pyynnöstä virka- apua.
91 §
Päätösten ilmoittaminen muistutuksen teh- neille ja viranomaisille
— — — — — — — — — — — — — — Radanpitäjän on lähetettävä yleis- ja rata- suunnitelman hyväksymispäätöksestä ilmoi- tus kunnalle, elinkeino-, liikenne- ja ympäris- tökeskukselle ja maakunnan liitolle sekä tar- vittaessa muullekin viranomaiselle. Ilmoituk- seen on tarvittaessa liitettävä jäljennös suun- nitelmasta.
92 § Muutoksenhaku
— — — — — — — — — — — — — — Kunnalla, elinkeino-, liikenne- ja ympäris- tökeskuksella ja maakunnan liitolla on oikeus hakea valittamalla muutosta sellaiseen yleis- ja ratasuunnitelman hyväksymispäätökseen, jonka vaikutukset ulottuvat kunnan alueelle tai viranomaisen toimialueelle.
— — — — — — — — — — — — — —
94 §
Päätösten välitön täytäntöönpano
— — — — — — — — — — — — — — Päätöksessä, jonka Liikennevirasto antaa 41 §:n 2 momentin nojalla, voidaan määrätä, että päätös on pantavissa täytäntöön valituk- sesta huolimatta.
95 § Kuuluttaminen
Milloin tämän lain nojalla on julkaistava kuulutus, määräys, kielto tai muu asia ylei- sesti tiedoksi eikä tiedoksi antamisen tavasta ole erikseen säädetty, on Liikenneviraston tiedotettava asiasta kuuluttamalla siitä vähin- tään 30 päivän ajan asianomaisen kunnan il- moitustaululla siten kuin julkisista kuulutuk- sista annetussa laissa (34/1925) säädetään.
Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettava ainakin yhdessä toiminnan vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä, jollei asian merkitys ole vähäinen tai ilmoittaminen ole muutoin ilmeisen tarpeetonta.
96 §
Tarkemmat säännökset ja määräykset
— — — — — — — — — — — — — —
Säännökset radan näkemäalueiden määrit- telystä annetaan liikenne- ja viestintäministe- riön asetuksella.
— — — — — — — — — — — — — —
———
Tämä laki tulee voimaan xx päivänä xx kuuta 20xx.
—————
Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2009
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Ministeri Sirkka-Liisa Anttila
Liite
Rinnakkaistekstit
1.
Laki
maantielain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 23 päivänä kesäkuuta 2005 annetun maantielain (503/2005) 4 §:n 3 momentti, 6 §:n 1 ja 2 momentti, 11 §, 17 §:n 2 ja 3 momentti, 27 §:n 4 momentti, 31 §:n 1 ja 3 moment- ti, 41 §, 52 §:n 3 momentti, 53 §:n 1 momentti, 59 §:n 1 momentti, 99 §, 101 §:n 1 momentti, 104 §:n 2 momentti, 105 §:n 2 momentti, 107 §:n 1 momentti ja 109 §:n 2 ja 3 momentti seu- raavasti:
Voimassa oleva laki Ehdotus
4 §
Maantiet ja niiden luokittelu
— — — — — — — — — — — — — — Liikenne- ja viestintäministeriö määrää, mitkä maantiet ovat valtateitä ja kantateitä sekä miltä osin ne ovat valtakunnallisesti merkittäviä runkoteitä. Tiehallinto määrää, mitkä maantiet ovat seututeitä ja yhdysteitä.
— — — — — — — — — — — — — —
4 §
Maantiet ja niiden luokittelu
— — — — — — — — — — — — — — Liikenne- ja viestintäministeriö määrää, mitkä maantiet ovat valtateitä ja mitkä kanta- teitä sekä miltä osin ne ovat valtakunnallises- ti merkittäviä runkoteitä. Liikennevirasto määrää, mitkä maantiet ovat seututeitä ja mitkä yhdysteitä.
— — — — — — — — — — — — — —
6 § Maantielautat
Maantiehen kuuluu myös lautta väylineen ja laituri. Lautta voi olla ohjausköyden tai sitä korvaavan Merenkulkulaitoksen hyväksymän muun laitteiston ohjaama lautta (lossi) taikka
6 § Maantielautat
Maantiehen kuuluu myös lautta väylineen ja laituri. Lautta voi olla ohjausköyden tai si- tä korvaavan Liikenteen turvallisuusviraston hyväksymän muun laitteiston ohjaama lautta
vapaasti ohjailtava lautta (lautta-alus).
Lautoista on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään ja määrätään. Lautta-alusten osalta on lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä me- rilaissa (674/1994) ja sen nojalla kauppa- aluksista säädetään ja määrätään. Lossin kul- jettajalla tulee olla riittävä terveys sekä riittä- vät tiedot ja taidot lossin kuljettamiseksi ja koneiston hoitamiseksi samoin kuin riittävät tiedot vesiliikenteen säännöistä. Merenkulku- laitos antaa tarkempia määräyksiä lossin kul- jettajan pätevyydestä ja tältä vaadittavasta to- distuksesta. Merenkulkulaitos määrää lossien katsastuksesta ja tienpitoviranomainen lossin miehityksestä.
— — — — — — — — — — — — — —
(lossi) taikka vapaasti ohjailtava lautta (laut- ta-alus).
Lautoista on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään ja määrätään. Lautta-alusten osalta on lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä me- rilaissa (674/1994) ja sen nojalla säädetään ja määrätään kauppa-aluksista. Lossin kuljetta- jalla tulee olla riittävä terveys sekä riittävät tiedot ja taidot lossin kuljettamiseksi ja ko- neiston hoitamiseksi samoin kuin riittävät tiedot vesiliikenteen säännöistä. Liikenteen turvallisuusvirasto antaa tarkempia määräyk- siä lossin kuljettajan pätevyydestä ja tältä vaadittavasta todistuksesta. Liikenteen turval- lisuusvirasto määrää lossien katsastuksesta ja tienpitoviranomainen lossin miehityksestä.
— — — — — — — — — — — — — —
11 §
Tienpitoviranomainen
Tienpitoviranomaisena toimii Tiehallinto, joka huolehtii tienpitäjälle kuuluvista tehtä- vistä ja käyttää puhevaltaa tienpitoa koskevis- sa asioissa. Valtioneuvoston asetuksella voi- daan säätää jokin muu valtion viranomainen tienpitoviranomaiseksi, jos sitä tienpidon kannalta on pidettävä tarkoituksenmukaisena.
11 §
Tienpitoviranomainen
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää jokin muu valtion viranomainen kuin elinkei- no-, liikenne- ja ympäristökeskus tienpitovi- ranomaiseksi, jos sitä tienpidon kannalta on pidettävä tarkoituksenmukaisena.
Liikennevirasto on tieinfrastruktuurin tur- vallisuuden hallinnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/96/EY (tieturvallisuusdirektiivi) 2 artik- lassa tarkoitettu toimivaltainen organisaatio ja Euroopan laajuisen tieverkon tunnelien turvallisuutta koskevista vähimmäisvaati- muksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2004/54/EY) 4 artik- lassa tarkoitettu hallintoviranomainen.
Liikenneviraston tehtävistä ja toimivallasta 2 momentissa tarkoitettuna toimivaltaisena organisaationa ja hallintoviranomaisena säädetään liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella.
17 §
Tien suunnittelu ja alueiden käytön suunnitte- lu
— — — — — — — — — — — — — — Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
17 §
Tien suunnittelu ja alueiden käytön suunnit- telu
— — — — — — — — — — — — — — Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
sekä maakuntakaava ja yleiskaava on otettava huomioon siten kuin maankäyttö- ja raken- nuslaissa säädetään. Yleissuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin maakuntakaavaa tai oikeus- vaikutteista yleiskaavaa. Yleissuunnitelma voidaan hyväksyä vastoin voimassa olevaa asemakaavaa, jos kunta ja alueellinen ympä- ristökeskus sitä puoltavat. Tiesuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin oikeusvaikutteista kaa- vaa.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa sääde- tään, voidaan maantie suunnitella, jos tien luonne huomioon ottaen tien sijainti ja suhde muuhun alueiden käyttöön voidaan ilman kaavaakin riittävästi selvittää yhteistyössä kunnan, maakunnan liiton ja alueellisen ym- päristökeskuksen kanssa.
— — — — — — — — — — — — — —
sekä maakuntakaava ja yleiskaava on otetta- va huomioon siten kuin maankäyttö- ja ra- kennuslaissa säädetään. Yleissuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin maakuntakaavaa tai oi- keusvaikutteista yleiskaavaa. Yleissuunni- telma voidaan hyväksyä vastoin voimassa olevaa asemakaavaa, jos kunta sitä puoltaa.
Tiesuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin oi- keusvaikutteista kaavaa.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa sääde- tään, voidaan maantie suunnitella, jos tien luonne huomioon ottaen tien sijainti ja suhde muuhun alueiden käyttöön voidaan ilman kaavaakin riittävästi selvittää yhteistyössä kunnan ja maakunnan liiton kanssa.
— — — — — — — — — — — — — —
27 § Vuorovaikutus
— — — — — — — — — — — — — — Tienpitoviranomaisen on pyydettävä yleis- ja tiesuunnitelmasta lausunto niiltä alueellisil- ta ympäristökeskuksilta, maakunnan liitoilta ja kunnilta, joiden alueelle suunnitelma sijoit- tuu tai joiden alueella suunnitelman vaikutuk- set muutoin ilmenevät. Tienpitoviranomaisen tulee pyytää muulta viranomaiselta lausunto, jos se on päätösharkinnassa tarpeen.
— — — — — — — — — — — — — —
27 § Vuorovaikutus
— — — — — — — — — — — — — — Tienpitoviranomaisen on pyydettävä suun- nitelmasta lausunto niiltä maakunnan liitoilta ja kunnilta, joiden alueelle suunnitelma si- joittuu tai joiden alueella suunnitelman vai- kutukset muutoin ilmenevät. Tienpitoviran- omaisen on pyydettävä muulta viranomaisel- ta lausunto, jos se on päätösharkinnassa tar- peen. Jos tienpitoviranomainen on muu kuin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, myös keskukselta on pyydettävä lausunto.
— — — — — — — — — — — — — —
31 §
Suunnitelmien voimassaoloaika
Tiesuunnitelman laatiminen on aloitettava kahdeksan vuoden kuluessa sen vuoden päät- tymisestä, jona hankkeesta laadittu yleissuun- nitelma on hyväksytty. Muuten yleissuunni- telman hyväksymispäätös raukeaa. Tiesuun- nitelman laatimisen katsotaan alkaneen, kun siitä on ilmoitettu 16 §:n 2 momentissa sääde- tyllä tavalla.
— — — — — — — — — — — — — — Päätös tiesuunnitelman hyväksymisestä
31 §
Suunnitelmien voimassaoloaika Tiesuunnitelman laatiminen on aloitettava kahdeksan vuoden kuluessa sen vuoden päät- tymisestä, jona hankkeesta laadittu yleis- suunnitelma on saanut lainvoiman. Muuten yleissuunnitelman hyväksymispäätös rauke- aa. Tiesuunnitelman laatimisen katsotaan al- kaneeksi, kun siitä on ilmoitettu 16 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla.
— — — — — — — — — — — — — — Päätös tiesuunnitelman hyväksymisestä
raukeaa, jos tietyötä ei ole aloitettu ennen kuin neljä vuotta on kulunut sen vuoden päät- tymisestä, jona tiesuunnitelma on hyväksytty.
Tienpitoviranomainen voi pidentää määräai- kaa enintään neljällä vuodella ja erityistä syistä liikenne- ja viestintäministeriö sen li- säksi yhdellä enintään neljän vuoden ajanjak- solla. Tietyö katsotaan alkaneeksi, kun tietar- koituksiin tarvittava alue on otettu tienpitäjän haltuun 56 §:n mukaisesti.
raukeaa, jos tietyötä ei ole aloitettu ennen kuin neljä vuotta on kulunut sen vuoden päät- tymisestä, jona tiesuunnitelma on saanut lainvoiman. Liikennevirasto voi pidentää määräaikaa enintään neljällä vuodella ja eri- tyisistä syistä liikenne- ja viestintäministeriö sen lisäksi yhdellä enintään neljän vuoden ajanjaksolla. Tietyö katsotaan alkaneeksi, kun tietarkoituksiin tarvittava alue on otettu tienpitäjän haltuun 56 §:n mukaisesti.
41 §
Maantien sulkeminen puomilla
Maantiellä ei saa pitää muuta kuin sellaista puomia, joka on tarpeen liikenneturvallisuu- den vuoksi tai tienpitoa varten taikka tulli- tai rajavartioinnin takia. Puomi on tehtävä tien- pidon ja liikenneturvallisuuden vaatimuksia vastaavaksi ja on asianmukaisesti rakennetta- va ja pidettävä kunnossa laitteen pitäjän toi- mesta ja kustannuksella. Puomista maantien ja rautatien tasoristeyksen kohdalla sääde- tään valtioneuvoston asetuksella.
41 §
Maantien sulkeminen puomilla Maantiellä ei saa pitää muuta puomia kuin sellaista, joka on tarpeen liikenneturvallisuu- den vuoksi tai tienpitoa varten taikka tulli- tai rajavalvonnan takia. Puomi on tehtävä tien- pidon ja liikenneturvallisuuden vaatimuksia vastaavaksi ja puomin pitäjän on kustannuk- sellaan pidettävä puomi kunnossa.
52 §
Tienvarsimainonta ja ilmoittelu
— — — — — — — — — — — — — — Mainos ja ilmoitus on laadittava ja sijoitet- tava siten, että se sopeutuu mahdollisimman hyvin ympäristöön. Ennen mainoksen asetta- mista koskevan asian ratkaisemista on tienpi- toviranomaisen pyydettävä alueellisen ympä- ristökeskuksen ja kunnan lausunto.
52 §
Tienvarsimainonta ja ilmoittelu
— — — — — — — — — — — — — — Mainos ja ilmoitus on laadittava ja sijoitet- tava siten, että se sopeutuu mahdollisimman hyvin ympäristöön. Ennen mainoksen aset- tamista koskevan asian ratkaisemista tienpi- toviranomaisen on pyydettävä kunnan lau- sunto, ellei lausunnon pyytäminen ole ilmei- sen tarpeetonta. Jos tienpitoviranomainen on muu kuin elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskus, myös keskukselta on pyydettävä lau- sunto.
53 § Maantietoimitus
Tietarkoituksiin tarvittavien alueiden ja oi- keuksien lunastaminen suoritetaan maantie- toimituksessa ja lunastamisessa noudatetaan, mitä kiinteän omaisuuden ja erityisten oike-
53 § Maantietoimitus
Tietä varten tarvittavat alueet ja oikeudet lunastetaan maantietoimituksessa ja lunas- tamisessa noudatetaan, mitä kiinteän omai- suuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta
