• Ei tuloksia

Puomit ja muu puutavara saattavat kuitenkin irrota rannoista ja aiheuttaa haittaa

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Puomit ja muu puutavara saattavat kuitenkin irrota rannoista ja aiheuttaa haittaa"

Copied!
7
0
0

Kokoteksti

(1)

Nro 6/08/1

Dnro ISY-2007-Y-228 Annettu julkipanon jälkeen

9.1.2008

HAKIJA Pohjois-Savon ympäristökeskus

ASIA Uittosäännön kumoaminen Paljakkajärveen ja Suvasveden eteläpäähän laskevissa vesistöissä sekä perattujen koskien kunnostaminen Kuolemanjoella, Lapinjoen ala- osalla, Polvijoella ja Vääränjoella, Leppävirta, Heinävesi, Varkaus, ja Kuopio.

HAKEMUS

Hakija on ympäristölupavirastoon 9.10.2007 toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt asiakohdassa sanotun uittosäännön kumoamista.

Hakemuksen mukaan puheena olevissa vesistöissä on uittosääntönä voimassa Kuopi- on läänin kuvernöörin 14.7.1914 antama päätös metsäntuotteiden lauttaamisesta, jota vesistötoimikunta on 27.11.1946 antamallaan päätöksellä muuttanut.

Uittoja varten vesistöjä on muokattu eri tavoin, mm. perkaamalla ja niihin on raken- nettu patoja, uittokouruja ja muita uittorakenteita. Uitot ovat loppuneet puiden kuor- ma-autokuljetuksiin siirryttäessä ja uittorakennelmat ovat hajonneet tai poistettu.

Hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaan vesistöissä suoritetaan kunnostustöitä seuraavasti:

(2)

Kuolemanjoki

Kalliosahissa jäljellä olevat uittorakennelmien jäänteet eivät nykyisellään ole haitalli- sia joen käytölle tai jokiluonnolle. Puomit ja muu puutavara saattavat kuitenkin irrota rannoista ja aiheuttaa haittaa. Siksi ne on poistettava tai ankkuroitava suurilla kivillä kosken pohjaan suojapaikoiksi. Kosken rannoilla ja lähiympäristössä on runsaasti kunnostukseen soveltuvaa kiveä. Siksi koko koski on muokattavissa poikas- ja lisään- tymisalueeksi.

Riikankoskesta ja Pitkärännistä on poistettava uittokourun ja puomien jäänteitä, jotka paikoin tukkivat koko joen. Täälläkin koski kunnostetaan samalla poikasalueeksi.

Kosken niskalle ja nykyisen uittorännin yläpuolelle tehdään kutusoraikot.

Myllykoski kunnostetaan poikasalueeksi niiltä osin, missä on virtaavaa koskiosuutta.

Kutusoraikot tehdään kosken niskalle ja myllypadon yläpuolelle.

Kuolemanjoki kunnostetaan konetyönä.

Lapinjoki

Lapinjoen alaosalla Haapasenniementien alittava koski kunnostetaan koneellisesti poikasalueeksi. Koskessa on luonnostaan joitakin syvempiä ja hitaampivirtaisia aluei- ta, joita hieman syventämällä saadaan koskeen riittävästi talvehtimisalueita. Näiden alueiden alaosiin luodaan kutusoraikot.

Polvijoki

Polvikoski kunnostetaan käsityönä.

Vääränjoki

Sääksjärven luusuasta alkava koski kunnostetaan käsityönä.

(3)

Syrjäntien sillalta alkavaa koskea on kunnostettava. Patoa on aukaistava ja suurimmat uomaa tukkivat puut on poistettava kalojen liikkumisen mahdollistamiseksi. Sillan alapuolelle ja uimalammikon alaosaan suositellaan kutusorakoita. Padon alapuolinen osa kunnostetaan poikasalueeksi. Uimalammikkoa voidaan syventää talvehtimisalu- eeksi.

Joen alimmaisesta koskesta on poistettava uiton aikaisia puominkappaleita. Samalla koski kunnostetaan poikasalueeksi. Koski sijaitsee vaikeakulkuisessa maastossa, eikä sinne pääse turvallisesti kaivinkoneella. Siksi kaikki toimenpiteet on tehtävä käsin.

Töiden suorittaminen

Töissä otetaan huomioon ekologiset tekijät, eli koski- ja rantaluontoa ei tarpeettomasti rasiteta toimenpiteiden aikana. Kunnostettaviin kohteisiin pyritään palauttamaan mah- dollisimman monimuotoiset virtauskuviot. Jokien kalataloudellisia edellytyksiä pa- rannetaan lisäämällä tai paljastamalla soveltuviin kosken osiin kutusoraa, kiveämällä koskien reuna-alueita pienpoikashabitaateiksi, lisäämällä virtauksen mutkittelua sekä kosken alivedenkorkeutta erilaisilla pohjakynnysratkaisuilla. Palauttamalla rannoille kasattua perkauskivikkoa uomaan se samalla levenee, jolloin joen tulvapurkautumis- kyky säilyy eikä yläpuolisten suvantojen ja järvien vedenkorkeuksiin synny muutok- sia. Järven luusuan läheisten koskien niska-alueille ei tehdä toimenpiteitä. Työt teh- dään kohteesta riippuen kaivinkoneella tai käsityönä. Koneella tehtävät kunnostustyöt ajoitetaan virkistyskauden ulkopuolelle, loppusyksylle tai talvelle. Työkonetta liikute- taan pääasiassa uomassa, jolloin vauriot rantakasvillisuudelle saadaan minimoiduksi.

Työkoneen kulkureitit uomaan suunnitellaan yhteistyössä maanomistajien kanssa.

Puustolle mahdollisesti aiheutuvat vahingot korvataan maanomistajille.

Uittolaitteet pyritään poistamaan kokonaan. Samalla niiden ympäristö pyritään palaut- tamaan mahdollisimman lähelle luonnontilaista. Jotkin uittolaitteet ovat niin hyvin maatuneet tai jääneet kasvillisuuden alle, että niiden poistaminen aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Tällaiset uittolaitteet ja esimerkiksi rantapenkan eroosion estävät puomit jätetään paikalleen.

(4)

Tarkkailu

Suunnitelmaan on liitetty ehdotus vesistön tarkkailuohjelmaksi. Sen mukaan tarkkailu keskitetään konetyökohteiden alapuolisiin Haapasenjärveen sekä Suvasveden Kuole- manlahteen. Kummaltakin havaintopaikalta suoritetaan samat analyysit: kokonaisfos- fori, kiintoaine, sameus, rauta ja pH. Näytteet otetaan ennen töiden aloittamista, työn aikana ja noin viikko töiden lopettamisen jälkeen.

TIEDOKSIANTO

Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 §:n mukaisesti annettu kuuluttamalla tiedoksi.

Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet tuli toimittaa ympäristölupavirastolle viimeis- tään 10.12.2007.

MUISTUTUS

Varkauden kaupungin tekninen lautakunta on puoltanut hakemusta ja edellyttänyt kunnostustöiden suorittamista suunnitellussa laajuudessa.

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU

Koska uitto kysymyksessä olevissa vesistön osissa on lakannut ja uittosäännön voi- massa pitäminen sen vuoksi on käynyt tarpeettomaksi, ympäristölupavirasto vesilain 5 luvun 9 §:n ja 30 §:n 3 momentin nojalla kumoaa Kuopion läänin kuvernöörin 14.7.1914 antamalla päätöksellä vahvistetun Paljakkajärveen ja Suvasveden eteläpää- hän laskevien vesistöjen uittosäännön siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, Leppävirran ja Heinäveden kunnissa sekä Varkauden ja Kuopion kaupungeissa.

Pohjois-Savon ympäristökeskus velvoitetaan valtion kustannuksella poistamaan pu- heena olevista vesistön osista uittorakenteiden jäännökset ja suorittamaan perattujen koskien kunnostaminen Kuolemanjoella, Lapinjoen alaosalla, Polvijoella ja Vääränjo-

(5)

ella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen liitteenä 3 olevan periaatepiirroksen ja liitteenä 4 olevien työkohdekarttojen mukaisesti.

MÄÄRÄYKSET

1. Kunnostustyöt on tehtävä siten, ettei niillä vaikuteta haitallisesti veden korkeuteen.

Työt on pyrittävä tekemään sellaisena aikana ja siten, että tarpeeton vesistön samen- tuminen ja muu haitta vältetään. Koneella tehtävät työt on ajoitettava loppusyksyyn tai talveen.

2. Työstä aiheutuvaa vaikutusta vesistön veden laatuun on tarkkailtava suunnitelman liitteenä 9 olevan ohjelman mukaisesti.

3. Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu vahingollinen seura- us, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen saattaa asian vesilain 2 luvun 27 §:n 2 momentissa sääde- tyssä ajassa lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölupaviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty.

4. Tässä päätöksessä tarkoitetut työt on tehtävä 4 vuoden kuluessa siitä, kun tämä pää- tös on saanut lainvoiman. Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle ja Leppävirran ja Heinäveden kuntien sekä Var- kauden ja Kuopion kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille.

KÄSITTELYMAKSU

Päätöksestä ei peritä käsittelymaksua.

Vesilain 21 luvun 9 § (muut. 88/2000).

Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006).

(6)

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasi- asta.

Muutosta tähän päätökseen saa hakea

1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea,

2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta- alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,

3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutuk- set ilmenevät,

4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kun- nan ympäristönsuojeluviranomainen ja

5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.

Valitusosoitus liitteenä.

Seppo Kemppainen

Seppo Kekäläinen Ilpo Hiltunen

Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Seppo Kemppainen, Seppo Kekäläinen (asian esittelijä) ja Ilpo Hiltunen.

SK/LN

Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 774 8065, 020 490 4953

(7)

Määräaika ja valitusmenettely

Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen anta- mispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauan- tai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraa- vana arkipäivänä.

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 8.2.2008 ennen virka-ajan päättymistä.

Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio

Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Asiakaspalvelu: 020 690 180

Puhelin: 020 490 120 Telekopio: 020 490 4999

Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi

Virka-aika: klo 8.00 - 16.15

Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla.

Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Valituskirjelmän sisältö

Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähkö- postiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.

Valituskirjelmään on liitettävä

- ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

- valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asia- miehen toimivallasta.

Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein.

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista pe- rittävistä maksuista annetussa laissa.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Kuvataidekoulu laajan oppi- lasmäärä jää syyslukukaudella yhteensä 45 oppilasta (14 %) tavoitetta (330) pienem- mäksi johtuen ryhmäkokojen pienentämisestä koronatilanteen

Myös sosiaalipalveluissa (-0,3 milj. euroa) sekä kaupungin sairaalassa (-0,4 milj. euroa) henkilöstömenot ovat alku- vuoden aikana toteutuneet jaksotettua talousarviota

Työpiirustuksissa tulee esittää kaikki rakenteet ja niiden detaljit siten, että työpiirustusten ja työselostusten avulla kunnostushanke voidaan toteuttaa ilman

Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston Riista- ja kalatalouden tutkimuslai- toksen Taivalkosken riistan- ja kalantutkimukselle 21.11.2003 myöntämäs- sä ympäristöluvassa nro 107/03/1

Ojittamattoman alueen itäosassa reuna-ojan läheisyydessä sekä jossain ojissa tavattiin lisäksi mesotrofian indikaattorikasveja.. Avosuon länsiosaa läpi kulkee ajoura ja siellä

Kunnostuskurssin suunnittelussa ja keskusteluissa esille tulleita asioita. • Kehitettävää, osaamis-

Tällaiset perheet saattavat kuitenkin aiheuttaa yksit- täisten perheenjäsenten kehitykselle painei- ta, jotka voivat johtua esimerkiksi siitä, että lasten odotetaan pitävän

Nähdäkseni kuitenkin ensimmäinen selitys (vksm. rasia) on yksinkertaisempi, kun otetaan huomioon myös sm. Valittiinpa kumpi selitys hyvänsä, voidaan joka tapauksessa todeta, että