ARVOSTELUT
58
Tekniikan Waiheita 2/09
Filosofian tohtori Ulla Tillander-Goden- hielm kytkeytyy sukunsa kautta pietarilai- sen kultasepäntaidon 1800-luvun lopun ja 1900-luvun vallankumousta edeltäneen alun loistokauteen. Hänellä onkin synnyn- näinen etulyöntiasema mittavaan Fabergé - tutkimukseen, mikä näyttää vieneen tutkijan mukanaan ja nostaneen hänet alan arvoste- tuimpien asiantuntijoiden kärkiryhmään.
Tohtori Tillander-Godenhielm on jo julkaissut runsaasti tutkimuksistaan. Nyt ilmestynyt koruteos on kuvitukseltaan- kin loistokas koonta suomalaismestarien pietarilaisen kultasepäntyön valtakaudesta – ajasta, josta ei voitu tai ei haluttu aikalais- ten asenteiden pelossa puhua silloin kun mukana olleita vielä olisi elänyt. On oltava kuitenkin tyytyväinen, että heidän työnsä on saanut ansaitsemansa julkisen tunnustuk- sen. Helsingin Sanomissa jopa kuulutetaan Pietarin suomalaisten kultaseppien kärki- kaartin nostamista maamme mestareiden ikonostaasiin – ”olivathan heidän saavutuk- sensa maailmankuuluja, taitonsa asiantun- tijoiden ylistämää ja heidän töistään mak- setaan huikeita summia”. Nämä miehet, ja upeaa kyllä myös naiset, todella unohdettiin niin Suomessa kuin Neuvostoliitto-Venä- jällä, jossa heitä ei vieläkään juuri tunneta.
Kaksi tsaariperheen pääsiäismunaa, öljy-
pohatta Nobelin tilaaman munan ja paljon muuta valmistanut Alma Pihl (1888–1976) esimerkiksi vietti Suomessa vaatimatonta elämää. Hän opetti kuvaamataitoa Kymin ruukin ruotsinkielisessä koulussa aiemmalta maineeltaan tuntemattomana. Tapauksiksi- kin nousseet Suomessa järjestetyt lukuisat Fabergé-näyttelyt ovat korjanneet tilannetta meillä.
Venäläisen kultasepäntyön historia on paljolti tsaariperheiden ja ylimystön epook- kihistoriaa. Hehän kultaseppiä työllistivät ja heidän tilaustensa innoittamina nämä ky- kenivät ylivoimaisiin suorituksiin. Nykyään tuskin kenelläkään on varaa tilata mitään Ve- näjän kultasepäntaidon loistokauden huip- puluomuksia vastaavaa, ja tuskin olisi teki- jöitäkään. Aikansa tekijät olivat yllättävän suuressa määrin sukujuuriltaan suomalaisia.
Tähän joukkoon kuuluvat esimerkiksi Fa- bergén ensimmäinen jalokiviseppämestari August Holmström sekä johtavat kultasep- pämestarit Erik Kollin ja Henrik Wigström.
SUOMALAISIA KORUJEN JA TAIDE-ESINEIDEN MESTAREITA
Veijo Kauppinen
Tillander-Godenhielm, Ulla: Fabergé ja hä- nen suomalaiset mestarinsa. 1 800 kappa- leen numeroitu laitos. Tammi 2009. 415 s.
ARVOSTELUT
Tekniikan Waiheita 2/09
59 Ei venäläisiäkään toki
pidä unohtaa, sillä osaa- jia sielläkin oli, kuten Mihail Perhin – hänkin tosin syntyisin Venäjän Karjalasta Petroskoin tienoilta. Ilmeisesti suo- malaisten ja venäläisten mestarien yhteistyö toi- mi hyvin. Arvailujen va- raan jää, millainen kul- tasepäntyön tulevaisuus olisi ollut Venäjällä, jos sen loistokauden lopet- tanutta vallankumousta ei olisi tullut ja historia olisi toisin kirjoitettu.
Kirjassa on keisa- rillisten pääsiäismunien kronologia sekä luette- loja Fabergén aikalais- kultasepistä ja heidän leimoistaan.
Vain tutkimustyöstä kirjoittavalla on käsitys sen vaativan työn todel- lisesta määrästä. Sitä mi- tenkään väheksymättä on todettava vertaansa vailla olevan kuvituksen kirjan loistavimmaksi anniksi. Parhaimmat Fabergén verkoston tuottamat esineet eivät ole tavallisten ihmisten ulottuvilla. Nyt niiden
laaja paletti on ihailtavissa kirjan kuvissa, joukossa useita ennen näkemättömiä. Tekijä kiittää kuvaus- ja kuvien käyttömahdollisuu- desta esineiden omistajia, mm. kuningas- ja hallitsijahuoneita, kokoelmia sekä kansain- välisiä huutokauppayrityksiä.
Tillander-Godenhielm valittaa monessa yhteydessä lyöneensä nuorempana moti- vaation puuttuessa laimin mukana olleiden kuuntelun ja puhuttamisen, kun se vielä oli-
si ollut mahdollista. Nyt harmittaa. Julkaistu kirja antanee tästä täyden synninpäästön.
Lisää asiasta:
Carl Fabergé ja hänen aikalaisensa (och hans sam- tidiga, and his contemporaries) -näyttelyn johdosta painettu kolmikielinen julkaisu (Oy A. Tillander Ab;
Tillander-Godenhielm, U.) 1980.
Mölsä, M., Fabergén suomalaiset kultasepät olivat kansainvälistä huippua. Helsingin Sanomat 11.4.2009.
