– akkreditoinnin vaikutukset suomalaisissa ammattioppilaitoksissa
HANKKEISTA PITKÄJÄNTEISEEN KEHITTÄMISEEN
Eija Laine
© Opetushallitus
Raportit ja selvitykset 2020:1 ISBN 978-952-13-6656-7 (pdf) ISSN-L 1798-8918
ISSN 1798-8926 (pdf) Taitto: Grano Oy www.oph.fi
SISÄLTÖ
JOHDANTO . . . .5
AKKREDITOINTI – KANSAINVÄLISYYDEN LAATULEIMA . . . .5
AJAN SÄÄSTÄMISESTÄ POTKUA JATKUVAAN KEHITTÄMISEEN – KOKEMUKSIA AKKREDITOINNIN ENSI VUOSILTA . . . .6
VALMENNUS JA OHJAUS KEHITTÄMISKOHTEINA . . . .6
OPISKELIJALIIKKUVUUDEN KEHITYS VUOSINA 2014 – 2018 . . . .6
HENKILÖSTÖ LIIKKEELLÄ . . . .8
KANSAINVÄLISILLE JAKSOILLE LISÄÄ NÄKYVYYTTÄ – VIESTINTÄ JA LEVITYS KEHITTÄMISEN KOHTEINA . . . . 10
UUSIA KUMPPANUUKSIA JA VERKOSTOJA . . . . 10
YHTEENVETO . . . . 11
LÄHTEET . . . . 11
Johdanto
Erasmus+ -ohjelman (2014-2020) ammatillisen koulutuksen akkreditoinnin tavoitteena on ollut pitkäjänteinen opiskelija- ja asiantuntijaliikkuvuuden suunnittelu ja toteutus liikkuvuus- hankkeissa. Akkreditoinnin myöntämisperusteena on muun muassa aiempi kokemus Leon- ardo- ja Erasmus+ -ohjelmien liikkuvuustoiminnosta, kansainvälisen toiminnan strategisuus, pitkäjänteisyys, organisaation sitoutuminen kansainvälisyyteen sekä toiminnan kehittäminen.
Akkreditointi mahdollistaa rahoituksen hakemisen kevennetyllä hakumenettelyllä ammatilli- sen koulutuksen Erasmus+ -ohjelman liikkuvuustoiminnossa.
Akkreditointia edelsi sertifiointi Elinikäisen oppimisen ohjelmassa (2007-2014). Sertifioinnilla oli pitkälti samat tavoitteet kuin akkreditoinnillakin, eli keskiössä on liikkuvuuden korkea laatu ja kansainvälisyysstrategioiden kehittäminen ammattioppilaitoksissa. Ensimmäinen akkreditointihaku (VET Mobility Charter) järjestettiin vuonna 2015, jolloin akkreditointi ja Erasmus+ liikkuvuusperuskirja myönnettiin 16:lle koulutuksen järjestäjälle ja yhdelle kon- sortiolle. Hakemusten taso oli korkea, sillä hakijoilta edellytettiin pitkäaikaista näyttöä liik- kuvuustoimintojen laadukkaasta toteutuksesta sekä voimassaolevaa kansainvälisyysstrate- giaa.
Tässä artikkelissa tarkastellaan akkreditoinnin vaikutuksia vuonna 2015 akkreditoiduissa suomalaisissa ammattioppilaitoksissa. Lähteenä on käytetty organisaatioiden väliraportteja, joista käy ilmi myönteinen kehityssuunta myös akkreditoinnin jälkeen. Väliraporttien ajan- jakso käsittää vuodet 2015-2018.
Akkreditointi – kansainvälisyyden laatuleima
Akkreditointia käytetään organisaation imagonrakennuksessa ja kansainvälisen toiminnan markkinoinnissa. Akkreditoinnin vaikutus on ollut suurinta oman henkilöstön motivoimisessa kansainväliseen toimintaan, uusien opiskelijoiden rekrytoimisessa sekä markkinoinnissa työelämäkumppaneille. Moni koulutuksenjärjestäjä mainitsi akkreditoinnin hyödyn myös koulutusviennissä.
Akkreditoinnin myötä henkilöstön kiinnostus kansainvälistä toimintaa kohtaan on lisääntynyt.
Henkilöstö on entistä paremmin ymmärtänyt ulkomaanjaksojen merkityksen opiskelijoiden työllistymisessä ja työelämässä. Monessa raportissa kerrottiin, että opettajat ovat aktivoi- tuneet tutustumaan paremmin opiskelijoiden liikkuvuuden eri vaiheisiin ja lisäämään omia taitojaan liikkuvuuden tukemisessa.
Raporteissa kerrotaan, että uusille opiskelijoille akkreditointi toimii vetovoimatekijänä oppilaitokseen hakeutumisessa, koska se antaa myönteisen mielikuvan kansainvälisesti aktiivisesta oppilaitoksesta. Työelämäkumppaneille liikkuvuusperuskirja antaa positiivisen signaalin organisaation toiminnasta ja on näin lisännyt työelämän kiinnostusta yhteistyöhön oppilaitosten kanssa. Akkreditoinnista on erityistä hyötyä uusien ulkomaisten kumppanien löytämisessä kansainväliseen yhteistyöhön, koska akkreditoinnin merkitys tunnetaan myös muissa EU-maissa, ja akkreditoidut organisaatiot tekevät mielellään yhteistyötä.
Ajan säästämisestä potkua jatkuvaan kehittämiseen – kokemuksia akkreditoinnin ensi vuosilta
Raporttien mukaan liikkuvuusperuskirjan myötä kansainvälisestä liikkuvuudesta on tullut osa oppilaitoksen normaalia toimintaa, eikä sitä enää mielletä erillisenä hanketoimintana kuten aiemmin.
Akkreditointi on merkittävästi helpottanut kansainvälisen toiminnan koordinointia, kehit- tämistä ja operationaalista toimintaa. Se on vapauttanut resursseja ja tuonut toimintaan ennustettavaa jatkuvuutta. Aiemmin liikkuvuushankkeita haettiin, markkinoitiin ja raportoi- tiin vuosittain, mikä vei paljon aikaa ja resursseja. Samansisältöistä viestiä voi lukea lähes kaikissa väliraporteissa. Liikkuvuushankkeiden vuosittaisen haun ja raportoinnin keventymi- nen on säästänyt työaikaa ja se on suunnattu erityisesti opiskelijoiden – mutta jossain määrin myös henkilöstön – liikkuvuusprosessien kehittämiseen. Tärkeää on ollut jatkuvan kehittä- misen mahdollisuus; kaikkea ei ehditä tehdä vuodessa, mutta kolme vuotta on tarjonnut jo hyvän aikaperspektiivin kehittämistyöhön.
Valmennus ja ohjaus kehittämiskohteina
Akkreditoinnilla on ollut vaikutusta opiskelijoiden lähtövalmennuksen kehittämiseen, ja se on edennyt vaiheittain. Muutosprosessi on edennyt ennakkoluulottoman kokeilun, palautteen keräämisen sekä rohkean muutoksen kautta. Kehittämistyön tulosten näkyvyys on huo- mattavaa: akkreditoinnin piirissä tapahtunut toiminnan kehittäminen näkyy opiskelijoille ja henkilöstölle entistä selkeämpinä ohjeistuksina, tasalaatuisempana toimintana, apurahojen nopeampina maksatuksina ja kansainvälistymismahdollisuuksien parempana näkyvyytenä.
Ulkomaanjaksojen ohjausta on myös kehitetty edelleen. Ulkomaanjakson aikaisen ohjauk- seen uusiksi välineiksi ovat useissa organisaatioissa tulleet opiskelijoiden blogit. Blogit edistävät opiskelijoiden omatoimisuutta, sillä opiskelijat kuvaavat blogeissa omaa työskente- lyään, ja opettaja voi seurata toteutuvatko sovitut työtehtävät työpaikalla.
Muita mainittuja kehittämiskohteita ovat muun muassa ulkomaanjaksolle hakeutumisen prosessi, raportointitapojen monipuolistaminen, levitys ja tiedotus, jakson arviointi, uusien sähköisten järjestelmien käyttöönotto projektihallinnossa sekä digitaalisten sovellusten hyö- dyntämien ulkomaanjaksojen aikana.
Opiskelijaliikkuvuuden kehitys vuosina 2014 – 2018
Yksi akkreditoinnin tavoitteista on ollut liikkuvuusmäärien kasvattaminen. Kymmenen orga- nisaatiota kertoi opiskelijoiden liikkuvuuslukujen pysyneen vähintäänkin suunnitellulla tai samalla tasolla. Loput seitsemän organisaatiota raportoivat laskeneista liikkuvuusluvuista.
Suurimpana syynä laskuun nähdään ammatilliseen koulutukseen kohdistuneet rahoitus- leikkaukset, joista seurasi monessa organisaatiossa suuria muutoksia, kuten oppilaitosten yhdistymisiä, yt-neuvotteluja, henkilöstön irtisanomisia ja lomautuksia. Useat laskeneista liikkuvuusluvuista raportoineet kertoivat liikkuvuuslukujen kääntyneen kuitenkin nousuun heti vuonna 2018.
TAULUKKO 1: OPISKELIJOIDEN ERASMUS+ LIIKKUVUUSMÄÄRÄT AKKREDITOIDUISSA OPPILAITOKSISSA 2014-2018
TAULUKKO 2: OPISKELIJOIDEN ERASMUS+ LIIKKUVUUS ALOITTAIN AKKREDITOIDUISSA OPPILAITOKSISSA 2014-2018
Teknii- kan ja liiken- teen ala
Sosiaali-, terveys ja liikun-
ta-ala
Luon- nonvara ja ympä- ristöala
Kult-
tuuriala Mat- kailu,- ravitse- mis- ja talous ala
Liike- talouden ja hallin-
non ala
Huma- nistinen
ja kas- vatusala
Luon- non - tieteiden ala
Muu tutkinto
2014 247 192 54 120 169 65 2 5 4 858
2015 295 182 59 117 174 98 2 24 8 959
2016 297 291 82 128 165 102 3 25 6 1099
2017 298 232 68 138 148 103 6 27 9 1029
2018 316 253 86 154 161 119 5 22 18 1134
1453 1150 349 657 817 487 18 103 45 5079
Myönteinen kehityssuunta on ollut liikkuvuuteen osallistuneiden alojen monipuolistuminen.
Lisäksi opiskelijoiden profiilikirjo on kasvanut. Kansainvälisille jaksoille on osallistunut nuoria ja aikuisia perustutkintoa opiskelevia, ammatti- ja erikoisammattitutkinto-opiskeli- joita, oppisopimusopiskelijoita ja kaksoistutkinto-opiskelijoita.
Opiskelijaliikkuvuuden vähenemisen syitä pohdittiin useassa raportissa. Ammatillisen kou- lutuksen viimeaikaisten muutosten arveltiin vaikuttaneen ulkomaanjaksojen vähenemiseen eri tavoin. Yhdeksi syyksi arveltiin sitä, että opiskelijoita kannustetaan valmistumaan nopeu- tetussa aikataulussa. Tällöin esimerkiksi kaksoistutkintoa suorittavilla aikataulu voi olla niin tiukka, ettei ulkomaanjaksoja saada aikataulutetuksi. On myös huomattu, että mikäli ulko- maanjaksoista tulisi oppisopimuksia ja työsuhteita, jää ulkomaille lähteminen helposti toteu- tumatta. Eräässä raportissa kerrotaan, että opiskelijoiden osaamistason heikentymisen ja puutteellisen kielitaidon vuoksi ulkomaanjaksot ovat usein liian haasteellisia. Opiskelijoiden lyhytjänteisyys ja epäitsenäisyys mainittiin myös syinä liikkuvuuden vähenemiseen tai sen aikana ilmenneisiin vaikeuksiin.
Opiskelijoiden kirjo on monipuolistunut. Esimerkiksi Etelä-Savon koulutuskuntayhtymän raportissa kerrotaan: ”Ulkomaan vaihtoa on voitu tarjota yhä useammalle opiskelijalle, myös niille, jotka eivät ole luokkansa ”ykkösiä”. Heille kv-vaihdon merkitys henkilökohtaisen kasvun mahdollisuutena on kuitenkin suurin ja vaihto tulevaisuuden kannalta merkityksellisin”. Esedun raportin mukaan heillä noin puolet ulkomaanjaksolle lähtevistä opiskelijoista on alaikäisiä, ja suurin osa heistä ja heidän huoltajistaan toivoo opettajan saattavan opiskelijat vaihtokohtee- seen. Tukihenkilön toiminta madaltaa opiskelijoiden kynnystä hakea ulkomaanjaksolle.
Henkilöstö liikkeellä
Erasmus+ -ohjelman puitteissa on toteutettu myös suuri määrä henkilöstöliikkuvuuksia.
Niiden myötä tietoisuus ja myönteisyys kansainvälisyyttä kohtaan on oppilaitoksessa kas- vanut. Kansainvälisyys nähdään nyt entistä paremmin osana ammatillista koulutusta, ja opetushenkilöstö ymmärtää kansainvälisten liikkuvuusjaksojen arvon opiskelijan työelämä- taidoille.
Akkreditointi on motivoinut henkilöstöä lähtemään liikkeelle ja tutustumaan ulkomaisen kumppanien toimintaan ja työelämään. Yli puolet koulutuksenjärjestäjistä kertoi henkilöstön liikkuvuuden lisääntyneen tai henkilöstön kiinnostuksen kansainvälistä toimintaa kohtaan kasvaneen akkreditoinnin myötä. Joidenkin kohdalla akkreditointi auttoi pysymään henkilös- töliikkuvuuden suunnitelmissa ja teki sen suunnittelun pitkäjänteiseksi.
Henkilöstöliikkuvuuden prosessien kehittäminen on nähty keinoksi motivoida yhä useampien alojen opetushenkilöstöä hakeutumaan vaihtoihin. Kuusi organisaatiota mainitsi yhtenäisen ohjeistuksen laatimisesta henkilöstöliikkuvuuksien hakuun. Tämä oli erityisen tärkeää niissä organisaatioissa, joissa useat eri oppilaitokset olivat yhdistyneet viime vuosien aikana. Oli päätetty selkeistä, läpinäkyvistä valintakriteereistä. Tällä kehittämistyöllä motivoitiin kaik- kien alojen opettajia hakeutumaan ulkomaanjaksolle, ja siinä oli onnistuttukin.
Moni koulutuksen järjestäjä on innovoinut uusia tapoja henkilöstön motivoimiseksi liikkuvuu- teen. Esimerkiksi Oulun seudun ammattiopistossa on kehitetty niin sanottu Mentori-malli, jossa henkilöstön jäsenet saavat kollegoilta tukea ulkomaanjakson toteuttamiseen. Tällöin jo aiemmin liikkuvuusjaksolle osallistunut henkilöstön jäsen voi hakea uutta liikkuvuusapura- haa, jos hän ottaa mukaansa kollegan, joka ei ole aiemmin osallistunut liikkuvuuteen. Näin on saatu mukaan sellaisia uusia kollegoja, jotka eivät ole olleet halukkaita lähtemään ulko- maanjaksolle yksin esimerkiksi kielitaitoon liittyvän epävarmuuden takia.
Muutamat organisaatiot kertoivat akkreditoinnin antaneen lisää mahdollisuuksia lähettää liikkuvuusjaksoille muitakin henkilöstön jäseniä kuin opettajia. Liikkuvuuksiin on osallistunut opettajien lisäksi esimerkiksi rehtori, opinto-ohjaajia, opintosihteereitä, koulutuspäälliköitä sekä it-henkilöstöä. Liikkuvuuksista on haettu uusia näköaloja omaan työhön. Esimerkiksi Omnian opetuskeittiön henkilöstöä lähti opintovierailulle Bilbaoon Espanjaan tutustumaan vastaaviin opetuskeittiöihin sekä niihin huippuravintoloihin, joissa opiskelijat suorittavat työs- säoppimisjaksoja.
Seinäjoen koulutuskuntayhtymän viikon pituiselle ulkomaanjaksolle on osallistunut opettajia ja taloushallinnon henkilöstöä. Tuloksena on saatu vertailutietoa oman työn kehittämiseen.
Opettajat ovat oppineet uusia opetusmenetelmiä työskennellessään uusien kollegoiden
kanssa sekä ongelmaratkaisutaitoja eri kulttuureista tulevien opiskelijoiden kanssa työsken- nellessään. Työparina yhdessä toisen kollegan kanssa työskentely lisäsi henkilöstön vuoro- vaikutus- ja itsearviointitaitoja.
Omniassa asiantuntijavaihtoihin on hakeutunut opettajia, jotka haluavat lähteä hakemaan vertailutietoa kumppanimaihin sellaisista opintokokonaisuuksista, joita niissä on opetettu jo pitkään. Esimerkkinä tästä on työelämäpalvelujen opettajaryhmä, joka on suunnitellut ulkomaanjaksoa Belgiaan, jossa tutustutaan palvelumuotoilun opettamiseen paikallisessa ammattikorkeakoulussa ja työpaikoilla. Tähän heitä ovat motivoineet uuden opetussuunnitel- man mukanaan tuomat opintokokonaisuudet.
Työelämäsuhteiden kannalta tärkeä askel on saada työelämäkumppaneita osallistumaan asiantuntijaliikkuvuuksiin. Omnia lähetti kymmenen työnantajan edustajaa Bremeniin tutustumaan saksalaiseen ammatillisen koulutuksen järjestelmään, oppilaitoksiin ja yrityk- siin. Nämä henkilöt olivat toimineet yrityksissään ulkomaisten harjoittelijoiden työpaikka- ohjaajina.
Henkilöstön kansainvälistymisopintoja varten ammatilliset erityisoppilaitokset ovat kehittäneet kansainvälisyyden portaat -mallin. Esimerkiksi Ammattiopisto Luovissa on tehty osaamis- merkkejä portaiden eri tasoille Open Badge -ympäristössä1: https://finvet.fi/fi/kv-polku/etusivu
TAULUKKO 3: HENKILÖSTÖN ERASMUS+ LIIKKUVUUSMÄÄRÄT AKKREDITOIDUISSA OPPILAITOKSISSA 2014-2018
1 Open Badges on Mozilla-säätiön kehittämä avoin standardi, jonka avulla voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista, saavutuksia ja taitoja, joita kartutamme arjessa, työpaikalla, harrastuksissa ja monessa muussa kontekstissa.
TAULUKKO 4: HENKILÖSTÖN ERASMUS+ LIIKKUVUUS ALOITTAIN AKKREDITOIDUISSA OPPILAITOKSISSA 2014-2018
Tekniikan ja liiken-
teen ala
Sosiaali-, terveys ja liikun-
ta-ala
Luon- nonvara ja ympä- ristöala
Kult-
tuuriala Mat- kailu,- ravitse- mis- ja talousala
Liike- talouden ja hallin- non ala
Huma- nistinen ja kas- vatusala
Luon- non- tieteiden ala
Muu tutkinto
2014 65 30 21 16 39 15 0 3 114 303
2015 79 46 23 19 30 24 0 6 145 372
2016 233 144 41 33 67 86 0 21 145 770
2017 113 107 56 35 162 94 2 16 227 812
2018 62 58 14 31 28 19 0 0 103 315
552 385 155 134 326 238 2 46 734 2572
Kansainvälisille jaksoille lisää näkyvyyttä – viestintä ja levitys kehittämisen kohteina
Panostaminen viestintään ja erityisesti vaihtokokemusten levitykseen tuotiin esille useissa raporteissa. Seitsemässä vastauksessa kerrottiin uusista toimintatavoista viestinnässä ja ulkomaan kokemusten jakamisesta. Samanaikaisesti monipuolistettiin opiskelijavaihtojen ohjauksen välineitä ja raportointitapoja.
Laajempaa vaikuttavuutta tulosten levittämisessä on haettu järjestämällä erilaisia infoja ja tapahtumia, joita on esimerkiksi European Vocational Skills Weekin tapahtumiin. Oppilaitok- sissa on tehty myös infovideoita ulkomaanjaksolle hakeutumisesta ja käyttöön on otettu eri- laisia blogialustoja tulosten levitystä varten.
Ammattiopisto Luovi raportoi lisänneensä panostusta kokemusten jakamiseen akkredi- toinnin myötä. Käytössä on yhteinen Luovi International -blogialusta; lisäksi viestitään Ins- tagramissa, Facebookissa ja sisäisessä intrassa Satamassa. Luovi toimii myös Erasmus+
-ohjelman lähettiläänä Instagramissa. Kokemuksia jaetaan myös oppilaitoksessa vieraile- ville ulkomaalaisille ryhmille ja erilaisissa seminaareissa. Koulutuksen järjestäjä on saanut myönteistä palautetta siitä, että erityistä tukea tarvitsevilla opiskelijoilla on laajat mahdolli- suudet osallistua kansainväliseen toimintaan opintojensa aikana.
Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian raportissa kerrotaan, että kansainvälisille jak- soille osallistuneet opiskelijat on velvoitettu kertomaan ulkomaanjaksosta muille opiskelijoille.
Parhaat opiskelijoiden kansainvälisten jaksojen blogit julkaistaan Omnian kotisivulla. Omnian viestintäyksikkö haastattelee säännöllisesti ulkomaanjaksoilta palanneita opiskelijoita ja julkai- see haastatteluja Omnian erilaisissa viestintäkanavissa kuten viikkotiedotteessa, ajankohtais- ta-osiossa, sekä sosiaalisen median alustoilla kuten Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä.
Uusia kumppanuuksia ja verkostoja
Raporteissa yhdeksän organisaatiota mainitsi akkreditoinnin edistäneen kansainvälistä ver- kostoitumista. Akkreditointi oli auttanut saamaan uusia kumppaneita sekä liikkuvuustoimin- taan että strategisiin kumppanuushankkeisiin. Uudet kumppanit olivat usein itsekin akkredi-
Monessa raportissa kerrotaan, että hakumenettelyn keventymisen johdosta säästetty aika oli käytetty toimimiseen strategisissa kumppanuushankkeissa. Hankkeiden teemat liittyivät tavallisesti opiskelijoiden liikkuvuusprosessien kehittämiseen. Esimerkiksi Hyria koulutus on osallistunut useisiin KA2-hankkeisiin. Hankkeissa on voitu sisällyttää omaan opetussuunni- telmaan kolmen viikon kestoisia, englanninkielisiä opintokokonaisuuksia, jotka toteutetaan yhdessä työelämän kanssa. Toteutukseen osallistuu Hyrian omien opiskelijoiden lisäksi aina neljä ulkomaalaista opiskelijaa. Samassa hankkeessa opiskellaan myös virtuaalisesti yhteis- työssä kansainvälisten partnereiden kanssa. Näin kansainvälisyys näkyy myös oppituntien ja tehtävien muodossa.
Yhteenveto
Raporttien mukaan akkreditoinnin myötävaikutuksella oppilaitosten liikkuvuusprosesseja on voitu kehittää edelleen. Samoin voitiin kehittää lähtijöiden valmennuksen laatua. Liikku- vuuksissa mukana olevan henkilöstön osaaminen kehittyi, ja he ovat valmiimpia ohjaamaan opiskelijoita, jotka ovat liikkuvuusjaksoilla. Liikkuvuutta on voitu laajentaa aloille, joissa se oli aiemmin ollut vähäistä. Akkreditoinnin seurauksena myös oppilaitosten kansainväliset yhteistyökumppaniverkostot kasvoivat, ja akkreditointi on ollut merkittävä imagotekijä ulko- maisten kumppaneiden, työelämän sekä opiskelijoiden suuntaan. Ammatillisen koulutuksen muutoksista huolimatta kansainvälisen liikkuvuuden kehitys on jatkunut, se on strategisesti johdettua toimintaa ja osa ammattioppilaitosten arkea.
TAULUKKO 5: ERASMUS+ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN AKKREDITOINNIT 2015-2019
Akkreditointihakemukset
(lkm) Hyväksytyt Hyv (%)
2015 26 17 65
2016 11 7 64
2017 8 4 50
2018 5 3 60
2019 3 2 67
TAULUKKO 6: ERASMUS+ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HANKKEILLE MYÖNNETTY RAHOITUS 2016-2019
Vuosi Kokonaismyöntö KA102 KA116 KA116 %
2016 4 782 702 € 2 925 990 € 1 856 712 € 40
2017 5 281 589 € 2 271 287 € 3 010 302 € 57
2018 6 171 200 € 2 240 013 € 3 931 187 € 64
2019 7 619 271 € 2 715 762 € 4 903 509 € 64
Lähteet:
Erasmus+ ammatillinen koulutus -ohjelman vuonna 2015 akkreditoitujen organisaatioiden väliraportit Opetushallituksen yleinen tiedonkeruu
Verkkojulkaisu
ISBN 978-952-13-6656-7 ISSN 1798-8926
