ALAVUDEN KESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ALAVUDEN KESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
DIPLOMITYÖ
JONNA HEIKKINEN
TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO ARKKITEHTUURIN KOULUTUSOHJELMA
TARKASTAJA: ARI HYNYNEN TOUKOKUU 2016
TIIVISTELMÄ
TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Arkkitehtuurin koulutusohjelma
Jonna Heikkinen: Alavuden keskustan kehittämissuunnitelma Diplomityö, 100 sivua
Toukokuu 2016
Tarkastaja: Professori Ari Hynynen
Avainsanat: Alavus, keskusta, kaupunkitila, yhdyskuntasuunnittelu, täydennysrakentaminen, maaseutu
Diplomityössä esitellään Alavuden keskustaajaman kehittämissuunni- telma, joka koostuu analyysi- ja suunnitelmaosioista.
Analyysiosiossa käydään läpi Alavuden historiaa ja nykypäivää mo- nesta kaupunkisuunnittelulle tärkeästä näkökulmasta. Analyysiosiossa myös tutkitaan, mitkä ovat Alavuden keskustan viihtyisyyden ja elävöit- tämisen kannalta olennaiset asiat ja kuinka nykyiseen tilanteeseen ol- laan päädytty.
Suunnitteluosiossa esitetään konkreettisia ratkaisuja edellä mainittui- hin asioihin ja pyritään nostamaan esiin Alavudella piilevä potentiaali.
Suunnitelma pyrkii parantamaan Alavuden julkista katutilaa, luomaan Alavudelle toimivia julkisia oleskelu- ja ajanviettopaikkoja, parantamaan kävelijöiden ja pyöräilijöiden asemaa keskustassa sekä tuomaan Alavu- denjärven ranta-alueet osaksi kaupungin keskustaa. Työssä on käsitelty koko Alavuden keskustaajamaa. Tarkempi suunnittelu on tehty keskus- taajaman ydinalueesta.
Työ on tehty yhteistyössä Alavuden kaupungin kanssa ja se on osa Ala- vuden kaupungin kehittämisohjelmaa ”Uusi Alavus 2020”.
ABSTRACT
TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Master’s Degree Programme in Architecture Jonna Heikkinen: Development plan for Central Alavus Master’s thesis, 100 pages May 2016 Examiner: Professor Ari Hynynen Keywords: Alavus, city central, space of the city, urban planning,
complementary construction, rurality
This master’s thesis is a development plan for centre of Alavus. Thesis has two parts: analysis and design.
Analysis section goes through history and present of Alavus in many urban design perspectives. It also studies which are the key revitalising and pleasantness issues in Alavus.
Design section presents solutions to above-mentioned issues and tries to bring out the potential Alavus has. Design plan strives to improve the public street space, to create functional public spaces and third places, to improve light traffic conditions and to make Alavudenjärvi part of the centre of Alavus. Thesis deals with whole neighborhood, but more de- tailed planning is made from the very core of the area.
This thesis has been made in collaboration with city of Alavus and it is part of city’s development program called ”Uusi Alavus 2020”.
4
S I S Ä L L Y S sis
1 J O H D A N T O . . . . 2 A L A V U S . . . .
2 . 1 A l a v u s e n n e n . . . . 2 . 2 A l a v u s e n n e n j a n y t . . . . 2 . 3 A l a v u s n y t . . . . 3 P A I K K A . . . . 3 . 1 R a k e i s u u s . . . . 3 . 2 K u l t t u u r i y m p ä r i s t ö . . . . 3 . 3 K e s k u s t a n m a i s e m a . . . . 3 . 3 R a k e n n u s k a n t a . . . . 3 . 4 R a k e n n u s k o r k e u s . . . 3 . 5 L i i k e n n e . . . . 3 . 6 K e s k u s t a t o i m i n n o t . . . . 3 . 7 A s u k k a i d e n k o k e m u k s i a . . . . 3 . 8 Y h t e e n v e t o . . . . 4 K E S K U S T A N K E H I T T Ä M I S S U U N N I T E L M A . . . 4 . 1 S u u n n i t e l m a n t a v o i t t e e t . . . . 4 . 2 S u u n n i t t e l u a l u e . . . . 4 . 3 S u u n n i t t e l u p r o s e s s i . . . . 4 . 4 R a k e n n e t t u y m p ä r i s t ö . . . . 4 . 5 L i i k e n n e . . . . 4 . 6 J u l k i s e t t i l a t . . . . 4 . 7 D e t a l j i t . . . . 4 . 8 S u u n n i t e l m a n v a i h e i s t u s . . . . 4 . 9 S u u n n i t e l m a . . . . 5 L O P P U S A N A T. . . . 6 L Ä H T E E T. . . .
6 1 08 1 82 6
3 43 6 3 84 2 4 44 8 5 05 4 5 86 0
6 26 4 6 66 8 7 07 2 7 67 8 8 08 2
9 6 9 8
sis
5Alavuden kaupunki kasvoi vuonna 2013, kun Töysä liittyi Alavuteen.
Tämän myötä Alavuden kaupungil- le tuli tarve luoda yhdistyneelle kau- pungille tulevaisuuden suuntalinjat.
Ensimmäinen askel oli Palvelut- ja Tulevaisuus -raporttien laatiminen, joiden pohjalta luotiin vuonna 2014 julkaistu kaupungin kehittämisoh- jelma UUSI ALAVUS 2020. Tähän ohjelmaan oli vaikuttamassa myös Suomen Kuntaliiton käynnistämä Elinvoiman eväät-hanke, jossa Alavus oli yksi mukana olleista pi-
lottikunnista. UUSI ALAVUS 2020 kehittämisohjelmassa linjataan kaupungin strategisia tavoitteita ja keinoja sekä toimenpiteitä niiden toteuttamiseen. Kehittämisohjelma luo suuntalinjat kaupungin kehityk- sen ja elinvoimaisuuden edistämi- seksi.1
Alavuden kaupungin tilaama dip- lomityö keskustan kehittämis- suunnitelma on myös osa tätä
1 Alavuden kaupunki 2014: Uusi Alavus 2020 Kehittämisohjelma.
kaupunkistrategian toteuttamista.
Suunnitelmalla halutaan Alavu- den keskusta palvelemaan parem- min sekä sen nykyisiä että uusia asukkaita. Alavuden keskustan väkimäärä tulee tulevaisuudessa kasvamaan, vaikka Alavuden koko- naisväkimäärä on laskussa.2 Tämä luo edellytykset keskusta-alueen rakentamisen ja palveluiden suun- nittelulle kasvavalle kaupunkikes- kustalle.
2 Tilastokeskus: Alavuden tilastot.
johdanto
johdanto
ALAVUS
8 1ALAVUS
62° 35′ 10″ 9N, 23° 37′ 10″ E
2 . 1
A L A V U S E N N E N
1556 1600 1684 17001680 1695
Alavuden talot ja väkiluku.
1610
1550 - 1700 Alavuden seudun pysyvän asu- tuksen alku sijoittuu 1550-luvulle.
Ensimmäiset maininnat Alavuden asukkaista oli vuonna 1556 kymme- nysveroluettelossa, jonka mukaan alueella asui neljä uudisasukasta:
isännät Niisius Heikinpoika, Tuo- mas Juhonpoika, Erkki Juhonpoika ja Yrjö Olavinpoika. Heidän asuin- paikkaansa kutsuttiin ”Alavojervek- si”. Tämä oli ensimmäinen maininta Alavudesta asiakirjoissa. Myöhem- min nimi muuttui Alavoierffui’sta Alavoträskiksi, 1800-luvulla nimi oli Alavuus ja sen jälkeen Alavut, sekä ruotsinkielinen nimi Alavo, lopulta Alavus. Alavuden seudul- le alkoi 1500-luvun loppupuolella savolaisten kaskenpolttoväestön muuttoliike ja Lapuanjoen laakson yläosa saikin nimityksen ”Lapuan Savo”. Suuri osa näistä uudisasuk- kaista siirtyi muualle ja Alavudelle jäljelle jäänyt kyröläisasutus vakiin- tui. Vuonna 1600 väkiluku oli noin 80 henkeä. Väkimäärän kehitys ei 1600-luvun alkupuolella ollut suo- tuisaa. Ruotsi-Suomen suurvalta- sodat ottivat osansa väenotoilla ja veroilla. Myös katovuodet koituivat monen talon kohtaloksi, osa vaihtoi omistajaa ja osa autioitui.
Uusikaarlepyyn kaupungin perus- taminen Lapuanjoen suulle vuonna 1620 oli tärkeä tapahtuma Alavu- den kylän kehityksessä. 1600-luvun
keskitettyyn kaupunki- ja kauppa- politiikkaan liittyen syntyi sisämaa- han kauppapiirit. Uusikaarlepyyn kauppapiiri ulottui Suomenselän yli Ruovedelle saakka ja tälle ak- selille rakennettiin yhteyksien pa- rantamiseksi maantie 1600-luvun lopussa Suomenselän yli, joka kulki Alavuden läpi. Aiempaan vaatimat- tomaan kaupankäyntiin tuli myös muutos uuden yhteyden myötä.
1600-luvun loppupuolella Ruotsi- Suomen rauhalliset ajat loivat hy- vät edellytykset asutuskehitykselle ja Alavuden taloluku kääntyi nou- suun uudisasukkaiden saapuessa lännestä. Väkiluku oli vuonna 1695 noin 170, mutta suurina nälkävuosi- na tunnetut vuodet 1696-97 vähen- sivät väkiluvun kolmanneksella.
Hallinnollisesti Alavuden asutus kuului Ilmajokeen, johon myös se sisällytettiin kirkollisesti, kun Lapu- an kirkkopitäjä perustettiin 1580-lu- vun alussa. Tyytymättöminä kirkol- lisiin oloihin alavutelaiset ryhtyivät toimiin oman kirkkoherrakunnan perustamiseksi vuonna 1664.
Vuonna 1673 he saivat rakennus- luvan saarnatuvalle, joka valmistui seuraavana vuonna. Kappeliseura- kunta Alavudesta tuli vuonna 1701 ja omaa pappia alavutelaiset saivat vielä odottaa vuoteen 1707.3
3 Antila 1981: Perinnealbumi Eteläpoh- janmaa I.
1700 - 1800
Isovihan vaikutukset Alavudella olivat muuta Pohjanmaata vähäi- semmät. Muutama talo paloi ka- sakkalauman jäljiltä ja kirkon kellot lähtivät venäläisten matkaan. Ison- vihan loppuvuodet alueella eleltiin melko normaalisti. Verojen maksu oli vain siirtynyt ruotsalaisilta venä- läisille.
Suuren Pohjan sodan (1700-21) jälkeen talojen lukumäärä säilyi lähes ennallaan koko 1700-luvun vuoden 1775 isojakoasetukseen saakka, jolloin alkoi uudisasutus- kausi. Alavudella tapahtui merkittä- vä väestönmäärän kasvu, kun talo- jen määrä kasvoi 25:sta 114:ään ja väkimäärä 312:sta 1749:ään vuosi- na 1774-1808. Kasvua myös vauh- ditti Ruoveden-Uusikaarlepyyn tien rakentaminen 1700-luvun lopulla kulkukelpoiseksi. 3
Varhaisimmat elinkeinot olivat maanviljely ja metsästys. 1600-lu- vulla tuli mukaan myös tervanpoltto, josta tuli Alavuden tärkein elinkei- no. Alueesta tuli koko maakunnan tärkein tuotantoalue ja tervanpoltto jatkui vuosisatojen ajan. Suotuisa
kehitys kuitenkin päättyi 1900-lu- vun taitteessa, kun laivat eivät enää tarvinneet tervaa ja kasvava saha- teollisuus tarvitsi metsiä. 1900-lu- vulle tultaessa maanviljely ja kar- janhoito olivat edelleen säilyneet tärkeinä elinkeinoina, mutta rinnalle oli kehittynyt myös monipuolises- ti teollisuutta, mm. käsiteollisuus, myllylaitos ja puujalostusteollisuus.
Alavuden kirkolta Jyväskylään kul- kevan tien rakentaminen aloitettiin 1780-luvulla. Tie kulki Töysän, Äh- tärin ja Keuruun kautta. Tien val- mistuttua Alavus sijaitsi liikenteeli- sesti merkittävällä paikalla kolmen maantien risteyksessä. Kylän ase- ma maakunnan itäisen alueen kes- kuksena parani entisestään, kun uusi tie kirkolta tehtiin Peräseinäjo- elle asti Sydänmaan kylän läpi.4 Alavus irtautui Ilmajoesta vuonna 1798 ja liittyi Kuortaneen kappe- liseurakuntaan. Kuortane irtautui Alavudesta vuonna 1875 ja Töysä vuonna 1896.
4 Lahti 1994: Rakennusarkkitehtityö, Pohjalaisen rakennuskulttuurin inventointi ja talonpoikaistalon peruskorjaussuunnitelma.
Kuva 2
1800 - 1900
Kuva 3 Alavuden taistelu
Vuonna 1808 elokuussa käytiin Suomen sodan aikaan Alavuden taistelu. Lapuan voiton jälkeen lä- hetettiin kenraalimajuri Adlercreut- zin johdolla 4000 miehen ruotsa- lais-suomalaiset joukot Alavudelle, jossa majailivat venäläisten pää- osastot. Ruotsalais-suomalaiset joukot lähestyivät Alavutta kahtena osastona kenraali Cronstedtin ja kenraalimajuri Gripenbergin joh- dolla. 2500 miehen venäläisjoukot johti taisteluun ruotsalaissyntyinen eversti Eriksson. Venäläiset kärsi- vät taistelussa tappion. Taistelun muistopatsaat sijaitsevat Muisto- jen kappelin alueella Alavudella.5 Alavuden taistelu oli Ruotsin tais- teluvoittojen huipentuma ja kään- nekohta, jonka jälkeen se ei enää kyennyt voittamaan yksittäisiä tais- teluita enempää.
Alavus kehittyi nopeasti autonomi- an aikana. Alueen elinkeino kehittyi ja väkiluku kasvoi ripeästi. Rauta- tieliikenne alkoi Alavudella vuonna 1883, kun Tampereen ja Vaasan välinen rata avattiin. Alavudelle ra- kennettiin Alavuden ja Sydänmaan asemat. Aikalaisekseen Alavudella
5 Suomen sota n.200 v.
4 5
oli hyvät yhteydet Vaasaan ja muu- alle Pohjanmaalle sekä Tampe- reella ja sitä kautta Etelä-Suomen tärkeisiin kaupunkeihin.6 Rautatie tehtiin noin kolme kilometriä kirkon- kylästä pohjoiseen, mikä aiheutti uuden taajamakeskittymän synty- misen asemanseudulle. Alavuden jakautuminen kahteen keskukseen heikensi kirkonkylän kehitystä ja kasvua.7
Alavus tuli omaksi seurakunnaksi vuonna 1835 ja kunnaksi 1865.
6 Jämsén 1991: Alavuden historia II.
7 Virtuaalinen tietosanakirja: Alavus.
Kuvat 4 ja 5
Alavuden kolmas kirkko raken- nettiin vuosina 1823-25, jonka oli suunnitellut Carl Ludvig Engel.
Pohjaltaan kirkko oli 12-kulmainen, kupukattoinen ja empiretyylinen puukirkko.3 Kirkko paloi kellotapulia lukuunottamatta pääsiäisaamuna 7.4.1912.8
8 Museoviraston kuvakokoelmat .
1900 - 2013
Alavus oli lähes koko 1900-luvun pienviljelysvaltainen maatalous- pitäjä, vaikka muutkin elinkeinot vähitellen alkoivat saada suurem- paa sijaa kuten sahat ja puunja- lostuslaitokset. 9 Karja- ja maata- lous toimeentulon lähteenä väheni 1900-luvun loppupuolella maalta- paon ja elinkeinorakenteen muuttu- misen myötä.10
Alavuden väkiluku oli vuonna 1900 8759 asukasta, vuonna 1950 14 117 8 ja vuonna 2000 13 135. 7 1900-luvulla tiestö kehittyi ja uu- distui lisääntyvän autoliikenteen, talouselämän monipuolistumisen ja laajentumisen seurauksena. Pos- tilinja-autot aloittivat liikennöinnin Alavudella heti II maailmansodan jälkeen ja paikallisliikenne aloitti toi- mintansa vuonna 1963. Henkilöau-
9 Karttunen 1953: Alavuden kirja; Kuva- us kotiseudustamme ja sen vaiheista.
10 Sippola, Saariaho, Järvinen, Klemola, Mänty, Anttila, Oja-kaukola, Rannikko & Salonen 2002: Viljaa, puuta ja lasia; Alavus ennen ja nyt.
tojen lukumäärä kymmenkertaistui vuosina 1960-1980 huolimatta sii- tä, että väkiluku ajanjaksolla hiukan laski. Rautatieliikenne oli vilkasta 1900-luvun alkupuolella, kunnes 1930-luvun lama seisautti sahat ja lähtevän sekä saapuvan puutava- ran määrä laski. Lamaa seurannut nousu vilkastutti taas liikenteen, kunnes 1971 avattiin rata Tampe- reen ja Seinäjoen välillä ja Alavus menetti hyvän liikenteellisen ase- man.1
Alavus tuli omaksi kauppalaksi 1974 ja kaupungiksi 1977. 11
Vuoden 2013 alussa Töysän kunta yhdistyi Alavuden kaupunkiin kun- taliitoksen myötä. Alavuden uudek- si vaakunaksi otettiin silloinen Töy- sän vaakuna.
11 ALAVUS - Lakeuden Portti.
Kuva 6 Alavutelainen jouluaatto vuonna 1971.
2 . 1
A L A V U S E N N E N J A N Y T
7
8
Kappaleessa esitellään kuvapa- reja kuinka Alavuden keskustan ilme ja rakenne ovat muuttuneet ajan myötä.
Kuvat ovat Alavuden keskustasta kaakosta katsottuna. Kuva 7 kuvaa 30-luvun Alavuden kirkonkylää. Sii- nä on nähtävillä Alavuden kirkonky- län nauhamaista raittikyläasutusta, jonka päätteenä toimii Alavuden kirkko. Kuvassa näkyvistä raken- nuksista on säilynyt neljä. Kuva 8 on otettu vuonna 2009.
9
10
Kuvat ovat Alavuden keskustasta idästä päin katsottuna. Kuva 9 on 50-luvun lopulta ja siinä näkyy kuin- ka keskusta-alue oli aikaisemmin vahvasti maanviljelyaluetta ja Kuu- lantie oli vielä harvaan rakennettu.
Kuvassa 10 pellot ovat vaihtuneet pientaloalueisiin ja liikekeskuksen pääpaino on siirtynyt Kuulantielle.
Kuva 10 on vuodelta 2009.
11
12
Näkymät ovat Kuulantieltä län- nen suuntaan. Kuva 11 on näky- mä kirkonkylän tienristeyksestä 1900-luvun alkupuolella. Keskellä näkyvässä talossa toimi Alavuden kirjakauppa.6 Kuva 12 vuodelta 2014.
GSPublisherEngine 272.0.7.100 GSEducationalVersion
14
Kuvissa on näkymä Kuulantieltä 13
itään päin. Ajallisesti kuvilla on eroa noin viisikymmentävuotta. 10
15
16
Kuvissa on näkymä Järvi- luomantieltä lounaaseen. Kuva 15 on 50-luvun loppupuolelta.
Kuva 16 vuodelta 2015. Kulku- väylä on leventynyt huomatta- vasti, kun kirkonkylä on muut- tunut kaupungiksi. Alemman kuvan 20- ja 40-lukujen raken- nukset ovat ainoita muistumia vanhasta tiiviimmästä raken- nuskannasta.
GSPublisherEngine 272.0.7.100 GSEducationalVersion
18
Kuvissa on näkymä Järvi- 17
luomantieltä koilliseen. Kuva 17 on 50-luvun loppupuolelta. Kuva 18 vuodelta 2014. Viheralueet ovat vähentyneet Alavuden ka- tukuvassa ja rakennukset ovat vetäytyneet katulinjasta taaem- mas antaen tilaa pysäköinnille
19 20
21 Kuva 19 on n. 1890-luvulta. Ku-
vassa näkyy Carl Ludvig Engelin suunnittelema Alavuden kolmas kirkko, joka paloi vuonna 1912.
Kuvassa 20 on uusi kirkko, joka rakennettiin vuosina 1913-1915 K.S. Kallion suunnitelmien mu- kaan.3 Kuva on 20-luvulta. Kuva 21 on vuodelta 2014.
GSPublisherEngine 272.0.7.100 GSEducationalVersion
22
23
24
Kuvassa 22 on näkymä Alavu- den keskustasta 1940-luvun lopulla. Oikealla Kyntäjän lii- kerakennus, jonka paikalla on nykyisin kulttuurikeskus. Ku- vassa 23 on Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan myymälä, joka on rakennettu 60-luvulla. Kuva 24. Kaupunki osti Etelä-Pohjan- maan Osuuskaupan myymälän 1980-luvun puolessa välissä, jolloin se saneerattiin kulttuuri- keskukseksi.12 Kaupunginkirjas- ton lisäksi kulttuurikeskuksessa on kansalaisopiston toimisto, musiikkiopisto sekä kokous-, näyttely- ja opetustiloja. 10
12 Timo Myllymäki, Tekninen johta- ja, Alavuden kaupunki
2 . 1
A L A V U S N Y T
Alavuden kaupunki on maaseutu- kaupunki Etelä-Pohjanmaalla lake- uden portilla. Vuonna 2013 kunta- liitoksessa myötä Alavuteen liitettiin viereinen Töysän kunta.
Alavuden pinta-ala on 1 151,46 km2, josta vesistöjen osuus on 64,15 km2. Järviä on 60 ja ranta- viivaa on yhteensä 324 kilometriä.
Väestöntiheys Alavudella on 11,06 asukasta/km2.7 Alavuden viereiset kunnat ovat pohjoisessa Kuortane, koillisessa Alajärvi, idässä Ähtäri, etelässä Virrat ja lännessä Seinä- joki. Alavus kuuluu Kuusiokuntien seutukuntaan ja on sen keskus- paikka.
Alavuden asutuskeskukset jakau- tuivat rautatien tulon myötä kah- teen taajamaan, keskustaajamaan ja asemanseutuun. Töysän liitok- sen myötä Alavus sai kaksi uutta taajama-aluetta, Töysän kirkonky- län ja Tuurin. Keskustaajamassa on 4012 asukasta, Alavuden ase- manseudulla 1345 asukasta, Töy- sän kirkonkylällä 957 asukasta ja Tuurissa 762 asukasta.13
13 Tilastokeskus: Taajama- ja haja- asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2014
ETELÄ-POHJANMAA 25.
ALAVUS
ALAVUS
TÖYSÄ
66
18
ALAVUDEN KESKUST AAJAMA
ALAVUDEN ASEMANSEUTU
TUURI
TÖYSÄN KIRKONKYLÄ TAAJAMA-ALUEET LIIKENNE
Taajama-alueiden lisäksi Alavudel- la on kyläkeskuksia, joista suurim- mat ovat Rantatöysä, Sapsalampi, Sulkava ja Sydänmaa.7
Alavus on vilkkaasti liikennöityjen valtatien 18 ja kantatien 66 risteyk- sessä sekä Seinäjoki - Haapamäki radan varrella.
Alavuteen liittyneessä Tuurin ky- lässä sijaitsee myös ”kyläkauppa”
veljekset Keskinen oy, joka on lä- hialueiden merkittävin kaupallinen keskus ja nähtävyys. Koko maan mittakaavassakin se on kävijämää- rältään Suomen suosituin pääsy- maksuton matkakohde. Kyläkaup- pa on vaikuttanut vahvasti myös
Alavuden keskustan kehitykseen.
Varsinkin kaupallisia palveluita on siirtynyt keskustasta kyläkaupan ympäristöön.
TAMPERE 139 KM HELSINKI 313 KM
TUURI 7KM JYVÄSKYLÄ 135 KM OULU 337 KM
SEINÄJOKI 52 KM
A S U K K A A T &
E L I N K E I N O
ASUKKAAT
Alavuden väestönkehitys on ollut 90-luvulta lähtien tappiollista, mutta Alavuden keskustan alueen väki- määrä on kasvussa. 14
Alavudella on keskimääräistä enemmän 65 vuotta täyttäneitä sekä 0-14 vuotiaita, mutta 15-64 vuotiaiden osuus väestöstä on pie- nempi, kuin yleisesti Suomessa Suurin osa käy töissä kunnan sisäl- lä ja työllisyystilanne on parempi, kuin Suomessa yleensä.
Alavuden taajamat levittäytyvät pientaloalueina pitkin maaseutua ja tilastojenkin mukaan valtaosa asukkaista asuu rivi- tai pientalois- sa, lähes 87 prosenttia. Alavudella myös asutaan keskimääräistä vä- hemmän vuokralla.
14 Alavuden keskeiset toimihenkilöt.
Työpaja 1 20.11.2014, Alavus.
ELINKEINORAKENNE
Vuonna 2009 Alavudella oli noin 1070 yritystoimipaikkaa ja niistä 550 aktiivista maatilaa. Tukku- ja vähittäiskaupan yrityksiä kaupun- gissa on noin 160, teollisuustoimi- paikkoja noin 100 ja rakennusalalla toimivia yrityksiä myös noin 100.15 Alavudella on huomattava raken- nustuoteteollisten yritysten keskit- tymä - voidaan puhua rakennus- klusterista. Yritykset valmistavat runko- ja julkisivurakenteita sekä ikkunoita ja ovia sekä tasolaseja. 16
15 Alavuden elinkeino palvelut.
16 Alavus toimintaympäristönä.
VÄKILUKU 12 228 as.
Etelä-Pohjanmaa 193 977 as.
Suomi 5 451 270 as
2 0 1 3 t i l a s t o i s s a2
MAAPINTA-ALA 1088 km2
Etelä-Pohjanmaa 193 428 km2 Suomi 303 891 km2
VÄKILUVUN MUUTOS -0,9 %
Suomi 0,5 %
65 VUOTTA TÄYTTÄNEI- DEN OSUUS VÄESTÖSTÄ
23,3 %
Suomi 19,4 %
0-14 -VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ
17,7 %
Suomi 16,4 %
15-64 -VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ
59,0 %
Suomi 64,2 %
RIVI- JA PIENTALOISSA ASUVIEN OSUUS ASUNTOKUNNISTA 86,9 %
Suomi 54,0 %
VUOKRA-ASUNNOSSA ASUVIEN ASUNTOKUNTIEN
OSUUS 20,2 %
Suomi 30,6 %
TYÖTTÖMYYSASTE 9,5 %
Etelä-Pohjanmaa 16,2 % Suomi 13,9 %
ASUINKUNNASSAAN TYÖSSÄKÄYVIEN OSUUS
77,8 %
Suomi 67,0 %
TAAJAMA-ASTE 57,9 %
Suomi 84,7 %
TALOUDELLINEN HUOLTOSUHDE, työvoiman
ulkopuolella tai työttömänä olevat yhtä työllistä kohti
1,59
Suomi 1,32
ALKUTUOTANNON TYÖPAIKKOJEN OSUUS
11,3 %
Suomi 3,4%
M A T K A I L U
26 Tuurin kyläkauppa 27 Sotavanhuksen museo 28 Muistojen kappeli 29 Taidekeskus Harri
26
27 28 29
Alavuden matkailuvetonaula, Kylä- kauppa Veljekset Keskinen Oy, on Suomen suosituin matkailukohde17 ja vuosittain Tuurissa vierailee noin 6 miljoonaa turistia.18 Näistä vierai- lijoista suurin osa käy maakunnas- sa kesä-elokuun välillä.
Muita Alavuden keskustan alueelta löytyviä nähtävyyksiä ovat Alavu- den kirkko ja kellotapuli, Sotavan- huksen museo, Muistojen kappeli, Pankkimuseo ja Taidekeskus Harri.
Lisäksi Ranta-Töysässä sijaitsee Pentti Valkealahden kotimuseo.17
17 Alavuden kaupunki.
18 2008. Matkailukohteiden kävijämäärät 2007. Helsinki: Matkailun edistämiskeskus.
MAISEMAMAAKUNNAT
ALAVUS
PERÄPOHJOLA LAPPI
KAINUUN JA
KUUSAMON VAARAMAA POHJANMAA
OULUNJÄRVEN SEUTU VAARAKARJALA ITÄINEN JÄRVISUOMI HÄMEEN VILJELY- JA JÄRVIMAA
LOUNAISMAA
ETELÄINEN RANTAMAA
SUOMENSELKÄ
M A I S E M A
Alavus kuuluu maisemamaakunta- jaossa Suomenselkään. Maisema- maakuntia on kymmenen ja jako ilmentää kulttuurimaisemille omi- naisia alueellisia piirteitä ja maise- mien vaihtelevuutta.
Suomenselkä on vedenjakaja- alue, joka erottaa Järvi-Suomen vesistöjen valuma-alueet Peräme-
reen laskevista Pohjanmaan joki- en valuma-alueista.7 Suomenselkä on Järvi-Suomen ja Pohjanmaan lakeuden välissä, jossa tasainen peltolakeus muuttuu loivasti kum- puilevaksi, metsien ja soiden luon- nehtimaksi vedenjakaja-alueeksi ja jossa Järvi-Suomen pitkittäiset harjut vähitellen tasaantuvat lake- udeksi. Harjujen korkeuserot Suo-
menselällä jäävät alle 20 metriin.
Harjut muodostavat myös Alavuden maisemalle tyypillisiä metsäisiä pit- kiä kumpuja. 9
30
31 32 33
paikka
ALAVUDEN KESKUSTAN ASEMAKAAVA
paikka
3436
Alavuden kaupunkirakentees- ta merkittävä osuus on pientalo- valtaista asuinaluetta. Kaupungin keskustaa on vaikea hahmottaa rakeisuudesta tuntematta kaupun- kia. Keskustan rakenne muistuttaa paikoitellen tilaa vievien kauppojen tai tuotantorakennusten aluetta.
Ydinkeskustan eteläpuolella on ly- hyellä matkalla säilynyt vielä pie- nimittakaavainen katutilaa rajaava rakentaminen. Yleisesti Alavuden keskustasta puuttuu keskustalle ominainen muuta kaupunkia tiiviim- pi rakenne.
3.1 R A K E I S U U S
37 1:10 000
3.2 KULTTUURIYMPÄRISTÖ
Valtakunnallisesti merkittävät ra- kennetut ympäristöt RKY.
Valtakunnallisesti merkittävä ym- päristökokonaisuus. YM 1993.
Kaupunkikuvallisesti, raken- nustaiteellisesti tai kulttuurihis- toriallisesti merkittävä ympäris- tökokonaisuus, jota esitetään rakennuslain 135§:n nojalla säi- lytettäväksi.
Kulttuurihistorian, rakennustava tai kaupunkikuvan kannalta mer- kittävä alue.
Kaupunkikuvallisesti, rakennus- taiteellisesti tai kulttuurihistorial- lisesti merkittävä ympäristökoko- naisuus.
Alavuden keskusta-alue sisältyy kahteen suojeluohjelmaan. Museo- virasto on määritellyt kirkon alueen, sankarihautausmaan ympäristöi- nen ja ranta-alueen valtakunnal- lisesti merkittäviksi rakennetuiksi ympäristöiksi. Ympäristöministeriö on arvottanut Järviluomantien ja Kirkkotien alueet merkittäviksi alu- eiksi sekä nostanut useita yksittäi- siä rakennuksia arvokkaina kohtei- na esiin.
JÄRVILUOMANTIE
& KIRKKOTIE
Alavuden keskusta on rakentunut Järviluomantien ja Kirkkotien var- relle. Alkuperäinen kaupunkiraken- teen periaate on edelleen säilynyt vaikka rakennuksia on korvattu uu- silla.
1 KIRKKO
Alavuden kirkko on Pohjanmaan kirkkoarkkitehtuurissa harvinainen 1900-luvun alussa rakennettu art nouveau -tyyliä edustava kivikirkko.
Arkkitehti Kauno S. Kallion suunnit- telema, vuonna 1914 valmistunut
Alavuden kirkko on muodoltaan pitkäkirkko. Rapattua tiilikirkkoa kattaa korkea katto, jonka harjalla on kapea ja korkea torni. Aumaka- ton sekä pitkien sivujen klassismia lähestyvät kaaripäätyaiheet anta- vat rakennukselle persoonallisen ilmeen. Kolmilaivaisen kirkon saka- risto on runkohuonetta matalampi.
2 KELLOTAPULI
Aiempaan kirkkoon kuulunut erilli- nen, puinen kellotapuli on valmis- tunut 1825 rakennusmestari Juha Kohlströmin johdolla.
3 SOTAVANHUKSEN MUSEO Sotavanhuksen museo on perus- tettu vanhaan pitäjän viljamakasii- niin ja sen nimi viittaa Runebergin Sotavanhukseen. Se on rakennettu vuonna 1858. Museo on tyypillinen kotiseutumuseo, joita perustettiin maakuntiin 2. maailmansodan jäl- keen. Professori Erkki Ala-Könni apunaan Vuokko Kivisaari järjesti- vät museon nykyiseen asuun. Mu- seo on avattu 1955.
Järviluomantie
Kirkkotie
2 1
3
4
5 6
7 8
9
35 Kirkko, kellotapuli ja sotavanhuksen museo
36 Muistojen kappeli 37 Sankarihautausmaa 38 Säästöpankin vanhaosa 39 Järviluomantie 40 Erityisammattikoulu
35 36
37 38 39
40
4 MUISTOJEN KAPPELI
Muistojen kappeli on rakennettu kaikkien alavutelaisten sankari- vainajien muistoksi. Se sijaitsee Alavuden sankarihautausmaalla paikalla, jossa oli ennen Alavuden ensimmäinen ja toinen kirkko. Kap- peli on pienehkö jyrkkäkattoinen rakennus, jonka lattian pinta-ala on täsmälleen samankokoinen kuin paikalla aiemmin ollut Alavuden en- simmäinen saarnahuone. Kappelin takaseinällä on suuri yli 4 metriä korkea lasimaalaus, jonka on suun- nitellut taiteilija Bruno Tuukkanen ja valmistanut S. Wuorion lasimaalaa- mo vuonna 1955.
5 SANKARIHAUTAUSMAA
Alavuden sankarihautausmaa si- jaitsee kaupungin keskustassa Alavudenjärven pohjoisrannalla.
Kyseisellä paikalla käytiin Suomen sodan Alavuden taistelut 17.8.1808.
Alueelle on haudattu alavutelaisia vainajia ainakin 150 vuoden ajan ennen kuin nykyisen kirkon ympä- rille perustettiin hautausmaa vuon- na 1810. Alavuden ensimmäisen kirkon paikalla sijaitseva Muistojen kappelin alue on ainutlaatuinen nel- jän sodan sankarivainajien hauta- usmaa.
6 SÄÄSTÖPANKIN VANHA OSA Rakennus on valmistunut säästö- pankin toimitaloksi vuonna 1930.
Arkkitehtina on toiminut Hanna-Lii- sa Kalliala. Nykyisin alakerrassa on liiketilaa ja yläkerrassa asuntoja.
7 RÖYSKÖ
Päärakennus on rakennettu 1870- 1890.
8 ERITYISAMMATTIKOULU
Entiselle reservin kasarmialueella sijaitseva päärakennus on raken- nettu tuhoutuneen tilalle vuonna 1981.
9 PIHLAA
Päärakennuksen on suunnitellut arkkitehti Aarne Ervi ja se on raken- nettu vuonna 1949. Rakennuksen ulkoasu ja huonejako ovat säilyneet alkuperäisinä.
1920
Kulttuuriympäristö-kappaleen läh- teet:
19 Valtakunnallisesti merkittävät kult- tuuriympäristöt: Alavuden kirkko ja Muistojen kappelin alue.
20 Alavus 2010, ympäristösuojeluinven- tointiliite.
3.2 KESKUSTAN MAISEMA
Keskustan maiseman tilallinen analyysirakennukset ja korttelit rakennettu avoin maisema (katu,aukio)
avoin viheralue: niitty puoliavoin viheralue: puisto suljettu viheralue:
metsä, puistometsä pelto
urheilukenttä vesi
pääväylä polku
maisemallinen solmukohta näkymä, nykyinen
näkymä, avattavissa oleva maamerkki
Maisemallisesti Alavus jakautuu kahteen osaa, läntiseen ja itäiseen.
Itäiselle puolelle tyypillisiä ominai- suuksia ovat metsäiset mäkimaise- mat ja kalliopaljastumat. Länsipuoli taas on pienten järvien ja soiden rikastuttamaa lakeutta.
Kaupunki on rakentunut Lapuan- joen yläjuoksun varrelle. Lapuanjo- kilaakso on asutuksen selkäranka ja jokilaaksoon on muodostunut yhtenäinen viljelyalue. Tiet seurai- levat asutusta ja viljelyksiä vesistön molemmin puolin alueen päästä päähän. Alavus on maisemallisesti maaseutumainen aina kaupungin keskustaa myöten, jossa on nähtä- villä Suomenselälle ominaisia piir- teitä.
1:7500
44
2007
1858
1825 1914
1980
1979 1955
1970
1951
1981 1950 1988 2008
1989
1981
1972 1975
1962 1930 1972
2002 1978
1971
1975 1975 1975 1975 1977 1976
1978 1979 1976 1975 1975
1976 1976 1978 1977 1980 1981
1981
1981
1981 1983 1988
1949
1980 1947 1963
1998 1895
1949 1968
1926
1951
1977 1984
1984
1981 1980
1985
1969 1974
1967 2002
1938 1969
1951 1978
1969 1970 1970
1974 2008
2005
1992 1991
1973 1964
1975 1975 1994
1980
1947 1972
1972 1964
1963
2013
1960 1960
1966 1972
1971
1962 1979
1975 1973
1951 1978 1979 1981
1983
1975 1973
1947
1920 1962
1950
1950 1948
1972 1957
2003 1959
1969 1985
1971
1988 1988
1978
1889 1988
1977
1977
2009 2000
1950 1950
1997 1960 1961
1982 1982 1982
1965 1963 1920 1948
1973
1963
1966
1974
1974
1890
1950
1978 1969
1920 1984
1987
1971 1945
1945
1953 1970
1960 1982
1984
1940
2010 1957
1999
1995
1966
1983
1932 1935
1969 1888
1950
1920 1990
Järviluomantie Kuulantie
1:5000
3 . 3
R A K E N N U S K A N T A
1800-1900
1900-1920
1920-luku
1930-luku
1960-luku
1970-luku
1980-luku
1990-luku
2000- 1950-luku 1940-luku
Alavuden vanhin säilynyt rakennus- kokonaisuus löytyy kirkon alueelta, jossa rakennukset ajoittuvat vuosiin 1825-1914.
Järviluomantien varrella on kes- kustan vanhinta liike- ja asuinra- kentamista, joista vanhin rakennus sijoittuu 1800-luvun lopulle. Tien varrella on hyvin monipuolisesti nä- kyvissä eri vuosikymmenien raken- taminen aina vuoteen 2010 saakka.
Alunperin Järviluomantie toimi Ala- vuden pääkatuna. 70-luvulla uusia toimintoja sijoitettiin Kuulantielle ja keskusta alkoi laajentua muidenkin teiden varsille. Nykyään Alavuden pääkatuna toimii Kuulantie.
Kaupunkirakenteessa voidaan mel- ko selkeästi hahmottaa kaupungin laajentuminen 70- ja 80-lukujen ai- kana. Keskustaa ympäröivät pien- taloalueet syntyivät näihin aikoihin ja myös Alavuden keskustan alu- een nykyisestä rakennuskannas- ta valtaosa on rakennettu 70- ja 80-lukujen aikana.
1825 1914 1920 1930
1988
1962 1979
ALAVUDEN RAKENNUKSIA ERI VUOSIKYMMENILTÄ.
41 42
43
44
47 48
49
1950 1930 1940
1988 1990 2010
45
46
50
51
1-11/2 krs.
2 krs.
3 krs.
4 krs.
5 krs. -
3 . 4
RAKENNUSKORKEUS
Vaikka Alavuden keskusta sijaitsee aivan kantatie 66:n vieressä, saat- taa se jäädä ohikulkijoilta huomaa- matta osittain keskustan matalan rakentamisen vuoksi.
Alavuden keskustaajaman raken- nuskannasta valtaosa on 1-kerrok- sista rakentamista, joista suurin osa sijaitsee pientaloalueilla keskustan ympärillä.
Keskusta koostuu pääosin 2-3 ker- roksista rakennuksista. Keskustan korkeimmat rakennukset kirkkoa lu- kuun ottamatta ovat nelikerroksisia (virastotalo ja muutama 2000-lu- vulla valmistunut asuinkerrostalo).
Keskusta-alueella ei varsinaisesti ole maamerkinomaista korkeam- paa rakentamista, joka merkitsi- si ydinkeskustan sijainnin. Kirkko erottuu muista rakennuksista kor- keutensa vuoksi, mutta se ei ole osa ydinkeskustan rakennetta.
3 . 5 L I I K E N N E
Maaseutukaupungissa, jossa jouk- koliikenne puuttuu, hallitsevimmak- si liikennemuodoksi muodostuu helposti yksityisautoilu. Myös Ala- vudella autot ja pysäköintialueet dominoivat kaupunkikuvaa.
Kevyen liikenteen reitit seuraavat pitkälti ajoväyliä ja useat liittymät pysäköintialueille rikkovat reitte- jä. Kevyen liikenteen väylät jää-
vät suurten pysäköintialueiden ja autoteiden väliin. Koska näitä eri toimintoihin tarkoitettuja alueita ei ole erotettu toisistaan esimerkiksi eri materiaalein tai istutusvyöhyk- kein, keskustassa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvattomuus li- sääntyy. Keskustassa jalankulkijat ja pyöräilijät ovat alisteisessa ase- massa autoilijoihin nähden.
ajoväylät pysäköinti &
kulkuväylät kevyen liikenteen väylä
polku liikenteelliset solmukohdat
66
1:5000
GSPublisherEngine 272.0.7.100 GSEducationalVersion
Kulkuväylät ovat osittain huono- kuntoisia ja niiden rajapintaa ei ole havaittavissa. Autotiet, kevyen liikenteen väylät ja pysäköintialu- eet liittyvät saumattomasti yhteen, mikä aiheuttaa monin paikoin on- gelmia turvallisuudessa ja tilan hahmottamisessa.
52
55
52
53 56
54
Kuva 55
Yleisilmettä leimaavat pysä- köintialueet kattavat suurim- man osan ydinkeskustan pin- ta-alasta. Pysäköintialueita on paikoin rakennuksen kaikilla sivuilla.
53
54
56 55
3 . 6
KESKUSTATOIMINNOT
1 Kaupungintalo 2 Linja-autoasema 3 Virastotalo 4 Kela 5 Kirjasto
6 Hotelli - ei käytössä 7 Posti
8 Kirkko
9 Seurakuntakeskus 10 Muistojen kappeli
11 Jäähalli 12 Yläaste 13 Ala-aste 14 Lukio 15 Liikuntahalli 16 Paloasema 17 Terveyskeskus 18 Päiväkoti 19 Ammattiopisto 20 Taidekeskus Harri
julkiset ja
hallintorakennukset liikerakennukset liike- ja
asuinrakennukset asuinrakennukset seurakunnalliset rakennukset
teollisuusrakennukset
2 1 3
4
5 6 7 17
19
12
11
10
20
8 9
16 13
15 14
18
1:10 000
18
PALVELU- JA LIIKEKESKITTYMÄ
TUOTANTOKESKITTYMÄ KOULUTUS
VAPAA-AIKA TERVEYS
Alavuden keskustassa palvelut päivittäisille ostoksille ja asioinnille sijoittuvat pienelle alueelle. Palve- lukeskus on saavutettavuudeltaan hyvä ja suurin osa palveluista on noin 250 metrin säteellä kaupun- gintalosta.21 Kuulantie on kaupun- gin pääkatu, mutta osa liiketiloista sijoittuu myös viereisille kaduille.
Mm. entisen pääkadun ominaisuu- dessa Järviluomantiellä on säily- nyt vielä liiketiloja, joista osa on nykyisin tyhjillään. Toinen kaupalli- nen alue sijaitsee ydinkeskustasta luoteeseen. Alueella toimivat tilaa vievät kaupat, kuten rautakauppa ja huonekaluliike. Valtatie 18 poh- joispuolella sijaitsee tuotantotilojen keskittymä kaupungin pääväylien kyljessä. Keskustasta vajaa kilo- metri pohjoiseen löytyy Alavuden Koulukeskittymä, johon kuuluu ala- ja yläkoulu sekä lukio. Niiden
21 Kosonen 2013: Kolmen kaupunki- järjestelmän malli.
TOIMINTOKESKITTYMÄT
LIIKEKESKITTYMÄ 18
300 m
500 m
700 m
1 km
SAAVUTETTAVUUS välittömässä läheisyydessä ovat
myös urheiluhallit ja -kentät. Am- mattiopisto Luovi sijaitsee keskus- tan länsipuolella Kaartin alueella.
Terveysasema ja päiväkodit ovat keskustan itäpuolella, Salmentien varrella.
Saavutettavuutta mitoittavat kehät palvelukeskuksessa:
300m - hyvä 500m - kohtalainen 700m - huono.21
Jalankulkukaupungin ydinalue:
0-1 km21
rauhallisuus
kiertoliittymä
liikennejärjestelyt
Kyntäjän uusiokäyttö
järvi
ranta-alue
liikenneväylien kunto
maankäyttö
kaupunkirakenne
PALVELUT
siisteys
kaupallisten toimijoiden puute
pysäköinti palveluiden hajautuneisuus
tori
Järviluomantien yleisilme
KESKUST AN YLEISILME
pysäköinti
Tervakarhu
julkiset tilat
hotelli
laituri
esteettömyys
tori AKTIVITEETIT
liikennejärjestelyt
aktiviteetit puisto
kirkko
vanha säästöpankin rakennus
sauna
3 . 8
A S U K K A I D E N
K O K E M U K S I A
Alavuden kaupungin kotisivuilla järjestettiin kysely vuonna 2014.
Kyselyssä kartoitettiin Alavuden asukkaiden mielipiteitä ja kehittä- misehdotuksia Alavuden keskus- tasta. Kyselyssä oli kaksi kysymys- tä: ’Mitkä asiat ovat tällä hetkellä hyvin Alavuden keskustassa?’ ja
’Mitä muutettavaa Alavuden kes- kustassa mielestäsi on?’. Kyse- lyyn saatiin yhteensä 54 vastausta.
Asukkaat kokivat monien asioiden olevan ympäristössään hyvin tai kohtalaisesti, mutta paljon tuli myös ehdotuksia ympäristön parantamis- keinoista.
Positiivisina asioina esiin nousivat keskustan palvelujen kehittyminen.
Erityisesti Kauppakeskus Kyntäjän uudelleen käyttöönotto on ollut po- sitiivinen muutos kaupungin palve- lutarjonnassa. Osa vastaajista koki liikennejärjestelyt hyviksi tai koh- talaisiksi sekä pysäköintialueita oli riittävästi kaikille keskustassa. Ark- kitehtuurista nostettiin yksittäisistä rakennuksista helminä esille vanha säästöpankin rakennus ja kirkko.
Keskusta-alue koettiin rauhalliseksi ja siistiksi. Eniten positiivista palau- tetta sai keskustassa sijaitseva jär- vi ja rantapuisto, jonka ympäristö koettiin viihtyisäksi ja hyvin hoide- tuksi.
Keskustan muutosehdotusten palautemäärä oli huomattavas- ti runsaampi ja esiin nousi paljon kehitettäviä asioita, mikä tietysti suunnittelijan näkökulmasta oli po- sitiivinen asia. Muutosta siis kaiva- taan. Päällimmäisenä palautteissa nousi esiin keskustan yleisilme ja liikennejärjestelyt.
Yleisilmeen kohentamiseksi asuk- kailla oli ehdottaa monia keinoja.
Keskustan koettiin tarvitsevan kaut- taaltaan nykyaikaistamista ja sel- keyttämistä, joka voitaisiin toteuttaa osin olemassa olevien rakennusten julkisivujen korjaamisella ja päivit- tämisellä. Paremmalla maankäytöl- lä voitaisiin jäsenöittää ympäristöä.
Kaupunkiin kaivattiin myös lisää tiiviyttä, korkeampaa rakentamista, uusia julkisia olohuonemaisia tiloja sekä vähemmän asfaltoituja aluei- ta.
Liikennejärjestelyihin ehdotettiin monia ratkaisuja. Kuulantien riste- ys koettiin sekavana ja siihen kai- vattiin kiertoliittymää, joka on ollut aiemminkin Alavudella suunnitel- missa, mutta jäänyt vielä toteutta- matta. Myös Kuulantien ja linja-au- toaseman risteykseen kiertoliittymä sai kannatusta. Liikenneväylien kunto koettiin huonoksi. Kyselyn mukaan kevyen liikenteen reittien turvallisuudessa on puutteita ja pa-
rannuskeinoina nousi esiin reittien uudelleen järjestäminen, valaistus sekä korotetut suojatiet. Joidenkin vastanneiden mukaan pysäköinti oli liian näkyvillä keskustassa. Se haluttiin poistaa liiketilojen edestä jonnekin keskitetymmin suurem- malle keskustan pysäköintialueelle.
Liikenneväylien varteen kaivattiin myös lisää istutuksia.
Kyselyssä moni kaipasi lisää palve- luita keskustaan ja osa koki Tuurin vievän liikaa kaupallisia toimijoita pois alueelta. Palvelut koettiin ha- jautuneiksi. Kaupunkilaisten toive- listalla oli pieniä putiikkeja, toimiva hotelli, ravintola ja yrittäjien yhteisiä tapahtumapäiviä.
Ranta-alue ja järvi nousivat kes- kustan positiivisissa puolissa pääl- limmäisenä esiin. Ranta-alueille tuli myös useita kehittämisideoita.
Ranta-alueiden yleisilmeeseen ja siisteyteen haluttiin kohennusta.
Virkistävien ulkoilumahdollisuuksi- en sekä monipuolisten aktiviteettien katsottiin parantavan ranta-aluetta.
Lisäksi ranta-alueelle kaivattiin es- teetöntä pääsyä, laituria keskustan lähelle, näkymien avaamista järvel- le, lisää aktiviteetteja ranta-alueelle eri vuoden aikoina, julkinen wc ja järvenrantaan kävelytie. Rannasta ja järvimaisemasta haluttiin yleises- ti keskustan käyntikortti.
3 . 9
Y H T E E N V E T O
Alavuden keskusta on vuosisatojen ajan aina 70-luvulle saakka raken- tunut Järviluoman tien varrelle. Jär- viluomantie on toiminut keskustan pääkatuna ja muodostanut yksin- kertaisen sekä selkeän kaupunkira- kenteen: kaupallinen keskus yhden kadun varrella, jonka päätepistee- nä kohoaa kirkko.
70-luvulta lähtien tilanne on muut- tunut. Kaupunkirakenne on hajau- tunut ja autot ovat vallanneet Ala- vuden keskustan. Järviluomantien vanha kaupunkirakenteellinen joh- donmukaisuus ei ole jatkunut muu- alla keskustassa.
Keskustan laajentumisesta huoli- matta kaupungin palvelukeskus on säilynyt pienellä alueella, mikä te- kee keskustan saavutettavuudesta hyvän ja helpotttaa kaupunkiraken- teen täydentämistä ja kehittämistä.
Palvelukeskuksen kattama alue on kompakti, mutta toiminnot ovat yk- sipuolisia. Esimerkiksi asumista ei juurikaan ydinkeskustan kortteleis- sa ole. Tämä heikentää keskustan ympärivuorokautista käyttöä. Kes- kustasta puuttuvat myös julkiset kaupunkitilat, joissa asukkaat voi- sivat viettää vapaa-aikaa ja jotka aktivoisivat keskustaa eri kellonai- koina.
Keskustaa lähimpänä oleva oles- keluun tarkoitettu paikka on Ran- tapuisto Alavudenjärven rannal- la. Puisto ja järvi eivät kuitenkaan keskeisestä sijainnista huolimatta ole vahvasti läsnä keskustamaise- massa. Näkymät järvelle ovat joko istutusten tai rakennusten takia heikot ja ranta-alueen toiminnalli- set yhdeydet kaupunkitilaan ovat puutteelliset. Yhteyksiä heikentävät mm. rantaa eristävä ajoväylä, Huh- tamäentie, joka ei liikenteellisesti ole keskustan tieverkostossa mer- kittävä.
Yleisesti keskustan liikenneväylät ja niiden ympäristöt kärsivät huo- nokuntoisuudesta, epämääräisestä tilasta ja jäsentymättömyyden aihe- uttamasta turvattomuudesta.
PUUTTUVA YHTEYS
Kaupunkitilassa ja maisemassa jää visuaalinen ja/tai toiminnallinen yh- teys puuttumaan.
JÄRVILUOMANTIE &
KIRKKOTIE
Kulttuurihistoriallisen arvokkaan akselin toiminnot ja kaupunkielämä hiipunut.
KULKUVÄYLÄT
Katutilassa ja väylissä väljyyttä ja jäsentymättömyyttä.
KEHITETTÄVÄT ALUEET Keskusta-alueen muutosta ja eheyttämistä vaativat alueet.
tori?
tori?
tori?
TORIToritoimintaa on kokeiltu eri pai- koissa onnistumatta luoda vilkas torielämä joko syrjäisen sijainnin tai käyttöön sopimattoman ympäristön vuoksi.
62
suunnitelma
suunnitelma
634 . 1
S U U N N I T E L M A N T A V O I T T E E T
Alavuden kaupunki linjaa kaupun- kistrategiassaan visiokseen olla asukkaille, matkailijoille ja yrityksil- le houkutteleva, palveleva ja kas- vava maaseutukaupunki. Pienelle kaupungille ominaisiksi piirteiksi mielletään kävelykulttuuri, lyhyet etäisyydet, sosiaalisuus ja luonnon läheisyys. Nämä tekijät ovat myös keskustan kehittämissuunnitelman tärkeitä tavoitteita. Suunnitelma pyrkii eheyttämään kaupunkira- kennetta täydennysrakentamisella sekä luomaan uusia julkisia kau- punkitiloja. Täydennysrakenta- minen pitää sisällään toimisto-,
liike- ja asuinrakentamista, johon kaivataan uusia vaihtoehtoja Alavu- della. Elinvoimainen ja ajassa kiin- ni oleva kaupunki näyttäytyy myös yrityksille ja matkailijoille houkut- televana ympäristönä. Suunnitel- ma esittää konkreettisia ratkaisuja Alavuden elävöittämiseksi sekä viihtyisämmän ja aktiivisemman kaupungin luomiseksi. Tärkeitä ta- voitteita ovat julkisen kaupunkitilan parantaminen, kävelijöiden ja pyö- räilijöiden aseman kohentaminen, liikenteellisten ratkaisujen selkeyt- täminen sekä ranta-alueiden liittä- minen osaksi keskustan toimintoja.
57
59 58
66
4 . 2
SUUNNITTELUALUE
Suunnittelualueeksi valittiin kau- pungin keskeisten toimijoiden kanssa Alavuden keskusta ja sitä ympäröivät asuinalueet. Alue koko- naisuudessaan kulki koko suunnit- teluprosessin ajan mukana, mutta lähtökohdat ja suunnittelun tavoit- teet ohjasivat suunnittelun keskit- tämistä Alavuden ydinkeskustan alueelle.
67
SUUNNITELMA B
TORI- AUKIO HIDASKATU
EI LÄPIAJOA
SUUNNITELMA A
HIDASKATU TORI- AUKIO
UUSI KOIVUTIE
GSPublisherEngine 127.0.19.100 GSEducationalVersion
toriaukio Kauppa
Julkinen
Asuminen
Kauppa Julkinen
Asuminen
JALANKULKU - JÄRVI
Suunnitelma oli Alavuden kaupun- gin tilaama diplomityö. Suunnitte- luprosessin aikana Alavuden kau- pungin keskeiset toimihenkilöt ja asukkaat saivat olla vaikuttamassa suunnitelmaan sen eri vaiheissa.
Keskustan kehittämissuunnitelma on osa UUSI ALAVUS 2020 -kau- punkistrategiaa ja sen tavoitteita ovat määritelleet työn toteutetta-
vuus sekä paikalliset realiteetit.
Reunaehdoista huolimatta suun- nittelutehtävään annettiin vapaat kädet. Työkaluina suunnitelmaan on käytetty muun muassa kaupun- kianalyyseja, asukkaiden näkemyk- siä, kaupungin toimijoiden kanssa pidettyjä workshoppeja ja maasto- käyntejä.
4 . 3
S U U N N I T T E L U - P R O S E S S I
1
GSPublisherEngine 215.0.13.100 GSEducationalVersion
UUDET TIEYHTEYDET
TIEYHTEYDET UUDET TIEYHTEYDET
60
SUUNNITELMA A
HIDASKATU TORI- AUKIO
UUSI KOIVUTIE
SUUNNITELMA
GSPublisherEngine 215.0.13.100 GSEducationalVersion
KAUPPAHALLI/
TORIKATOS KAUPPA- TORI
KIRJASTO- AUKIO BUSSI
PAVILJONKI/
RAVINTOLA
LAITURI RANTA- AUKIO
RANTA- PUISTO
RANTA- PUISTO
GSPublisherEngine 215.0.13.100 GSEducationalVersion
UUDET TIEYHTEYDET
TIEYHTEYDET UUDET TIEYHTEYDET
GSPublisherEngine 215.0.13.100 GSEducationalVersion
MAANKÄYTTÖ
ASUMINEN KAUPPA &
JULKINEN TEOLLISUUS SEURAKUNTA
LOKAKUU MARRASKUU JOULUKUU TAMMIKUU HELMIKUU MAALISKUU
ALOITUS 1. TYÖPAJA KESKUSTELU-
TILAISUUS 2. TYÖPAJA
PROJEKTI LOPPUU 2. TYÖPAJA
- SUUNNITELMAN VAIHEISTUS - DETALJIT & OHJEISTUKSET
TORI
GSPublisherEngine 241.0.10.100 GSEducationalVersion
KAUPPATORI
KIRJASTO- AUKIO BUSSI
/PYSÄKÖINTI
PAVILJONKI/ RAVINTOLA
RANTA- AUKIO II
II
V
VI
III III
III III
II III
III III
II II
II II
LEIKKIPUISTO KUNTOILUPUISTO TORIKATOS
TOIMINNALLINEN- PUISTO
KAUPPAHALLI
KAHVILA PYÖRÄ- PARKKI
II III
II II
III III
III
I
IV II II
II
II II
III
I
I II II
IV I IV
II
II
II III
I
I
PYSÄKÖINTI
PYSÄKÖINTI
PYSÄKÖINTI
PYSÄKÖINTI PYSÄKÖINTI
PYSÄKÖINTI
HIDASKATU
GSPublisherEngine 241.0.10.100 GSEducationalVersion
KAUPPATORI
KIRJASTO- AUKIO BUSSI
/PYSÄKÖINTI
PAVILJONKI/
RAVINTOLA
LAITURI RANTA-
AUKIO
RANTA- PUISTO II
III
III
III
III III
II
II
II
LEIKKIPUISTO
KUNTOILUPUISTO UIMARANTA UIMARANTA
PUUTARHA- PUISTO TORIKATOS
TOIMINNALLINEN- PUISTO KAUPPAHALLI
KAHVILA PYÖRÄPARKKI
II
I IV
II II
II
I
II
II III
I II
I
I
PYSÄKÖINTI
PYSÄKÖINTI
PYSÄKÖINTI
PYSÄKÖINTI
GSPublisherEngine 272.0.7.100 GSEducationalVersion
KAUPPATORI
KIRJASTO- AUKIO
LAITURI RANTA- BULEVARDI
RANTA- PUISTO II
II V III III
II
III III
II
I
II III
III III II
PUUTARHA- PUISTO II
II III
II
katos
TOIMINNALLINEN- PUISTO III
III
II III
UIMARANTA II
II III
III II
I
IIIII
II
II
II II III
I
II
II III
I II I II
I
IV
II I II
IV
II II
II III
I
I P
HIDASKATU I
I
PAVILJONKI/
RAVINTOLA
II III
VI
SAUNA II
I
P P
P P
P P
P P P
P P P
P
P P P
MATKAHUOLTO P
P
P
P P
II II
II II II
II II
I
I P
I
I I
I
I I
II I II II
III II III
P
III II
Työn kantava idea syntyi julkisen tilan puuttumisesta kaupungissa.
Työn edetessä kehittyi ajatus torista Alavuden sydämenä, jonka ympä- rille koko muu kaupunki kietoutuu.
Aiempien torikokeilujen perusteella torin tulisi sijaita keskeisellä paikalla kaupunkirakenteessa. Torin sijain- tia, kokoa ja muotoa haettiin eri rat- kaisuilla. Prosessin alkuvaiheessa
päädyttiin vaihtoehtoon, jossa tori sijoittuu nykyisen kaupungintalon paikalle. Ensimmäiset luonnokset kehittyivät eteenpäin avaten kes- keistä kaupunkitilaa rannan ja jär- ven suuntaan ottaen ranta-alueen olennaiseksi osaksi kaupunkitilojen sarjaa. Suunnitelma kattoi aluksi suuremman alueen, mutta olen- naisemmaksi koettiin suunnitelman
keskittäminen ja tarkentaminen ydinkeskustan alueelle.
61
62
1 63
NYKYTILANNE
Alavuden keskustassa rakennukset sijoittuvat väljästi ja kaupunkikes- kustalle tyypillinen tiiviys puuttuu.
Autovaltaisuus on hallinnut kau- punkirakenteen kehitystä 70-luvulta lähtien.Ydinkeskustassa rakennus- ten sijoittuminen tonteille on teh- ty autoilun ehdoilla, jonka vuoksi rakennuksia ei ole sijoitettu tontin reunaan rajaamaan katutilaa. Väl- jyys tuottaa epämääräistä ja jäsen- tymätöntä ympäristöä.
PURETTAVAT RAKENNUKSET Suunnitelmassa on esitetty muu- taman rakennuksen purkamista.
Keskeisin rakennus suunnitelman toteutuksen kannalta on Alavuden kaupungintalo, jota huonokuntoi- suuden vuoksi odottaa tulevaisuu- dessa mittava saneeraus tai purku.
Kaupungintalo on rakennettu vuon- na 1975 ja sen on suunnitellut ark- kitehti Touko Saari. Toinen tärkeä kohde on rannassa sijaitseva Oma Säästöpankin rakennus. Sen pur-
kaminen mahdollistaa tärkeän torin ja rannan välisen yhteyden toteutta- misen. Purettujen rakennusten toi- minta jatkuisi Alavuden nykyisissä toimisto- ja liikerakennuksissa tai keskustan uusissa rakennuksissa.
TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Alavuden kirkonkylä syntyi nau- hamaisena raittikyläasutuksena yhden tien varteen, jossa katuta- sokerrokset palvelivat kylää liiketi- loina. Työssä Alavuden keskustaa tiivistetään täydennysrakentamisel- la, joka noudattelee osittain samaa periaatetta. Rakennukset luovat selkeämmin rajattua katutilaa. Täy- dennysrakentaminen luo keskus- taan urbaanimman miljöön tiiviim- mällä rakenteella ja sen keskiössä on Kuulantie, joka toimii Alavuden pääkatuna. Uudet asuinalueet kes- kustassa on suunniteltu jalankulun ja pyöräilyn kannalta toimiviksi sekä koko keskusta-alueen yhteyksiä on parannettu. Suunnitelmassa kes- kusta täydentyy noin 26 500 k-m2, johon sisältyy asuin-, toimisto- ja
liikerakentamista. Täydennysra- kentamisessa on viitteitä nykyisistä rakennuksista mittakaavan ja mate- riaalien muodossa.
4 . 4
R A K E N N E T T U Y M P Ä R I S T Ö
Liike-/toimisto- tai muu julkisessa käytössä oleva rakennus
Asuinrakennus tai muu talousrakennus
Asuin- ja/tai liike- ja/tai toimistorakennus tai muu talousrakennus
Purettavat rakennukset
NYKYTILANNE
GSPublisherEngine 272.0.7.100 GSEducationalVersion
