PÄÄTÖS
Nro 63/07/1 Dnro ISY-2006-Y-63 Annettu julkipanon jälkeen
21.6.2007
ASIA Haapasuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Leivonmäki
LUVAN HAKIJA
Vapo Oy
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Hakemus koskee Haapasuon turvetuotantoa. Tuotanto Haapasuolla on aloitettu vuon- na 1975. Tuotannosta oli vuoden 2005 tuotantokauden loppuun mennessä poistunut 107,7 ha. Hakemus koskee jäljellä olevaa tuotantokelpoista pinta-alaa 190,3 ha, joka on kokonaan tuotantokunnossa.
Haapasuo sijaitsee Leivonmäen kunnassa lyhimmillään 2 km:n päässä Leivonmäen kuntakeskuksesta, Rutajärven eteläpuolella. Tuotantoalueen pohjoispuolitse kulkee Harjunlahdentie.
ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN
Vapo Oy on toimittanut ympäristölupavirastolle hakemuksen ympäristöluvan myön- tämiseksi Haapasuon turvetuotantoalueelle 31.3.2006. Hakemusta on täydennetty 12.4.2006, 15.6.2006, 16.8.2006 ja 24.11.2006.
Vesioikeuden päätöksessä nro 83/99/1, 31.12.1999, jolla on myönnetty lupa Haa- pasuon ja Kailasuon turvetuotantoalueiden kuivatusvesien johtamiseen, on edellytetty, että luvan saaja panee viimeistään 31.3.2006 vireille luvan ehtojen tarkistamista kos- kevan hakemuksen. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 §:n 2 momentin mukaan koko toimintaan on haettava ympäristölupaa, kun ympäris- tönsuojelulain mukaan luvanvaraiseen toimintaan aiemmin myönnetyssä luvassa on määrätty luvan tarkistamisesta määräajassa.
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus edellyttävät ympäristölupaa, jos tuotantoalue on yli 10 ha.
Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin kohdan 5 c) nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa.
TOIMINTAA KOSKEVAT SOPIMUKSET, LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Itä-Suomen vesioikeus on päätöksellään nro 83/99/1, 31.12.1999 myöntänyt hakijalle luvan Haapasuon ja Kailasuon turvetuotantoalueiden kuivatusvesien johtamiseen Ru- tajoen ja Kostamonjoen vesistöalueille. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään nro 00/0062/4, 31.1.2001 muuttanut vesioikeuden päätöstä luvan saajan maksettavaksi määrättyjen korvausten osalta.
Vesioikeus on velvoittanut luvan saajan suorittamaan kertakaikkiset korvaukset turve- tuotannon ennen lupapäätöksen antamista kalataloudelle aiheuttamista vahingoista se- kä Haapalahden alueen ja Kostamonjärven rantakiinteistöjen virkistyskäytölle aiheut- tamista haitoista. Vesioikeus on katsonut, että luvan myöntämisen jälkeiseltä ajalta ei ennalta arvioiden aiheudu kalatalousmaksulla hyvitettävän kalastushaitan lisäksi mui- ta vesilain mukaan hyvitettäviä edunmenetyksiä. Vesioikeus on määrännyt luvan saa- jan suorittamaan vuosittain kalatalousmaksua 4 000 mk käytettäväksi Kitka- Kostamonjoen ja Harjujärvenojan vesistöalueiden sekä Rutajärven eteläisten osien ja Angesselän Sairastenlahden kala- ja rapukantojen elinmahdollisuuksia parantaviin toimenpiteisiin. Turvetuotannon haittavaikutusten vähentämistä palvelevaan tutkimus- toimintaan on määrätty maksettavaksi vesiensuojelumaksua 2 200 mk vuosittain.
Hakijalla on Haapasuolla halussaan 323,0 ha, josta se omistaa 154,7 ha ja hallitsee vuokrasopimuksen perusteella 168,3 ha.
Keski-Suomen seutukaavassa, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 2.8.1999, Haapasuo on merkitty turvetuotantoon varattuna alueena merkinnällä EO/tu. Haa- pasuon länsipuolella, lähimpänä tuotantoalueen pohjoisosaa, on Leivonmäen kansal- lispuisto, joka on seutukaavassa varustettu merkinnällä SL. Haapasuon pohjoispuolitse kulkevan Harjunlahdentien ja Rutajärven välinen alue kuuluu Rutajärven ranta- osayleiskaavaan, jossa alueelle on osoitettu mm. loma-asuntojen rakennuspaikkoja.
YMPÄRISTÖOLOSUHTEET
Yleiskuvaus
Haapasuon ympäristö edustaa keskisuomalaista maisemaa, jossa on metsiä, mäkiä, järviä ja suoalueilta. Alueen ympäristö kuuluu pohjamoreenialueeseen, jossa on pai- koitellen turvekerrostumia ja kapeita harjumuodostumia. Alueella on runsaasti järviä, joista osa on hyväkuntoisia ja karuhkoja, mutta osa rehevöityneitä. Tuotantoalue ra- joittuu pääasiassa metsäalueisiin. Pohjoisessa Haapasuo ulottuu lähelle Rutajärven Haapalahtea.
Haapasuon kuivatusvedet johdetaan laskuojaa 1 pitkin pohjoiseen Rutajärven Haapa- lahteen ja laskuojaa 2 pitkin etelään Kitkanjokeen ja edelleen Kostamonjärveen ja Kostamonjokea Angesselkään.
Asutuksen sijoittuminen
Hankealueen pohjoispuolella alle 500 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta sijaitsee 6 kiinteistöä, jotka ovat lähinnä kesämökkejä. Tuotantoalueen itäpuolella on 2 kiinteis- töä, joilla on asuinrakennuksia.
Suojelukohteet
Tuotantoalueen läheisyydessä ja tuotantoalueen pohjoisosassa siihen rajoittuen on Haapasuo–Syysniemi–Rutajärvi–Kivijärvi -niminen Natura-alue (FI0900074), joka muodostaa Leivonmäen kansallispuiston rungon. Tähän alueeseen kuuluu luonnonti- lainen osa Haapasuota.
Haapasuon turvetuotantoalue on ollut toiminnassa jo ennen Natura-alueesta päättämis- tä. Turvetuotantoalueen sijainti ja vesistövaikutukset on otettu Naturaa koskevassa päätöksenteossa huomioon. Turvetuotannosta ei aiheudu sellaisia haitallisia vaikutuk- sia, joilla olisi merkitystä Natura-alueen suojeluarvojen kannalta.
Keski-Suomen vesi- ja ympäristöpiirin vuonna 1993 tekemän pienvesiselvityksen mukaan hankealueen läheisyydessä ei ole luokiteltuja pienvesiä.
Pohjavesialueet
Haapasuon turvetuotantoaluetta lähimpänä sijaitseva pohjaveden muodostumisalue si- jaitsee Haapasuon luonnontilaisen osan länsipuolella. Alue on kapea harjujakso, joka kuuluu samaan harjumuodostumaan Selänpohjan vedenhankintaan soveltuvaksi poh- javesialueeksi luokitellun pohjavesialueen kanssa.
Vesistöt
Haapasuon pohjoisosa on Suurpäijänteen alueella ja siihen kuuluvalla Rutajärven ve- sistöalueella (14.236), jonka pinta-ala on 180,31 km2 ja järvisyys 14,61 %. Haapasuon eteläosa sijaitsee Sysmän reittiin kuuluvalla Rautaveden alueella, tarkemmin Kosta- monjoen vesistöalueella (14.838), jonka pinta-ala on 50,97 km2 ja järvisyys 2,51 %.
Hankealueen velvoitetarkkailusta ja ympäristöhallinnon HERTTA-tietokannasta saa- tujen tietojen perusteella on arvioitu purkuvesistön tilaa.
Rutajärvi on suuri, kirkasvetinen ja paikoin syväkin. Järven rannoilla on runsaasti ke- säasutusta ja myös vakituista asutusta. Keskisyvyys on 5,3 m. Rutajärven Haapalah-
den pintaveden kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet alhaisia. Haapalahden veden laatu on ollut hyvää. Rutajärvi on Haapalahden keskimääräisten ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella luokiteltavissa lähinnä karuksi järveksi, jossa ei ole havaittavissa veden laadun heikkenemistä verrattaessa vuosijaksojen 1978–1997 ja 1998–2005 keskimääräisiä vedenlaatutietoja keskenään.
Kostamonjärvi on suurehko, mutta hyvin matala järvi, jonka syvin kohta on alle 3 m.
Haapasuon kuivatusvedet johdetaan 79,9 ha:n tuotantoalueelta järven pohjoispäähän Kitkanjokea pitkin. Järven rannoilla on runsaasti kesäasutusta ja myös vakituista asu- tusta. Kostamonjärvi on vedenlaadultaan lievästi hapan ja ruskeavetinen. Ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi on lievästi rehevää.
Kalasto ja kalastus
Rutajärvi, Kostamonjärvi, Kostamonjoki ja Angesselkä ovat merkittäviä kalavesiä.
Kostamonjärvessä ja Kostamonjoen yläosassa on myös rapuja. Hankealueiden alapuo- listen vesistöjen kalastoa ja kalastusta on selvitetty velvoitetarkkailuun sisältyneillä alueen talouksille lähetetyllä kyselyllä sekä koekalastuksilla ja -ravustuksilla.
Rutajärven tärkeimmät saaliskalat ovat ahven, hauki, lahna ja särki. Kostamonjärven tärkeimmät saalislajit ovat ahven, hauki ja särki ja Kostamonjoen ahven ja hauki. An- gesselän tärkeimmät saalislajit ovat hauki, ahven ja särki.
Saalistietojen perusteella rapukanta on Kostamonjärvellä ja Kostamonjoella harva ja muualla erittäin harva.
Kyselytutkimuksen perusteella kalastukselle koetaan aiheutuvan pyydysten likaantu- misesta eniten haittaa kaikilla selvitysalueilla. Kostamonjärvellä ja Kostamonjoella koetaan lisäksi aiheutuvan jonkin verran haittaa vesikasvillisuuden runsaudesta, veden heikosta laadusta ja kalakantojen heikosta tilasta.
Turvetuotantoalueen alapuolisiin vesistöihin on tehty kalaistutuksia, lähinnä on istu- tettu siikaa ja kuhaa. Rutajärveen on istutettu myös rapuja.
SELOSTUS TOIMINTASUUNNITELMASTA
Haapasuon tuotantokenttien ojitus on aloitettu vuonna 1973. Tuotanto on aloitettu vuonna 1975. Laajimmillaan alueen tuotantokelpoinen ala on ollut 298,0 ha, josta on vuoden 2006 tuotantokauden alkuun mennessä poistunut 107,7 ha. Nykyinen tuotan- tokelpoinen pinta-ala, 190,3 ha, on kokonaisuudessaan tuotantokunnossa. Valmiste- lussa olevia alueita ei hankealueella ole. Turvetuotannon arvioidaan Haapasuolla päät- tyvän vuonna 2025.
Haapasuolla tuotetaan energiaturvetta pääasiassa jyrsinpolttoturpeena ja vähemmässä määrin palaturpeena.
Energiaturve toimitetaan tuotantoalueelta käyttäjille pääasiassa lämmityskauden (syyskuu - huhtikuu) aikana noin 800 rekkakuormana. Rekat kulkevat tuotantoalueen pohjoispäästä Harjulahdentieltä 4-tielle ja edelleen Jyväskylään ja tuotantoalueen kes- kiosasta Haapasuontien kautta 4-tielle ja edelleen Heinolaan. Osa työmaalle tulevista rekoista ajaa suon eteläosaan johtavan Metsäpirtintien kautta, mutta kuormattuja rek- koja ei kulje tätä kautta.
Työmaateiden varressa ei ole asutusta, mutta Harjulahdentien, Haapasuontien ja Met- säpirtintien varrella on muutamia kartassa asutuiksi merkittyjä kiinteistöjä.
Henkilöautoliikenne on pääosin työmatkaliikennettä touko-syyskuussa. Tuotantotoi- minnassa käytettävä vetokoneet tuodaan keväällä työmaalle ja viedään syksyllä pois.
Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostus- ja ympäristönsuo- jelutoiminnassa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2–3 kertaa tuotan- tokauden aikana.
Haapasuolla kuluu nykyisen tuotantomäärän (95 000 m3/v) tuottamiseen polttoainetta noin 95 000 l, voiteluöljyä noin 570 l ja muita voiteluaineita 124 kg vuodessa.
Tuotantoalueelle on laadittu jätehuoltosuunnitelma. Jäteöljy, kiinteä öljyinen jäte ja akut toimitetaan käsiteltäviksi Ekokemin laitokselle Riihimäelle ja sekajäte Mustan- korkean jätteenkäsittelykeskukseen. Aumamuovi varastoidaan mahdollista myöhem-
pää hyötykäyttöä varten ja romurauta toimitetaan romun välitysliikkeelle. Työmaalla syntyvät kannot ja muu puutavara kerätään varastopaikoille, joissa ne murskataan ja toimitetaan voimalaitoksille poltettavaksi.
Hakija on esittänyt, että lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus olisi tehtävä vuoden 2016 loppuun mennessä.
HANKKEEN YMPÄRÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN RAJOITTAMINEN
Kuivatusvesien käsittelymenetelmät ja niiden vesistövaikutukset
Laskuojaan 1 johdettavien vesien käsittely
Haapasuon lohkoilta 4 ja 5, yhteensä 110,4 ha, tulevat kuivatusvedet johdetaan las- kuojaan 1.
Laskuojaan 1 johdettavat kuivatusvedet on vuodesta 1995 alkaen puhdistettu roudat- tomana aikana kemiallisesti. Esiselkeytys ennen kemikalointia tapahtuu sarkaoja- altaiden, päisteputkipidättimien ja laskeutusaltaan (pumppausallas) avulla. Kemialli- sessa käsittelyssä käytetään saostuskemikaalina alumiiniferrisulfaattia. Tarvittaessa li- sätään happamuuden säätämiseksi kalkkia, mutta sitä ei esimerkiksi vuonna 2005 tar- vittu lainkaan. Saostusreaktion seurauksena valtaosa kiintoaineksesta ja liukoisista humusyhdisteistä saostuu ja laskeutuu selkeytysaltaan pohjalle. Samalla vesi kirkas- tuu. Liete tyhjennetään ajoittain altaan pohjalta viereiseen lietealtaaseen. Puhdistunut vesi johdetaan settipadon yli laskuojaan 1 ja edelleen Rutajärven Haapalahteen. Run- sassateisina aikoina tuotantoalueelta tuleva virtaama ylittää pumppaamon tuoton, jol- loin vettä varastoituu tuotantoalueen ojastoon. Kemiallisen käsittelyn vuotuinen käyt- töaika on ollut keskimäärin 200 vrk ja käsitellyn veden määrä keskimäärin 373 000 m3 vuodessa.
Talviaikaan kemiallista käsittelyä ei voi käyttää veden ja kemikaalien jäätymisen vuoksi. Pumppaamoa käytetään silloin ilman kemikaalien syöttöä eli vesi pumpataan selkeytysaltaan kautta Rutajärven Haapalahteen.
Laskuojaan 2 johdettavien kuivatusvesien käsittely
Haapasuon tuotantoalueen lohkoilta 1–3, yhteensä 79,9 ha, tulevat kuivatusvedet joh- detaan yhteensä 7 laskeutusaltaan ja 7 valunnan säätöaltaan kautta laskuojaan 2. Sar- kaojissa on sarkaoja-altaat ja päisteputkipidättimet. Laskeutusaltaat ja valunnan säätö- altaat on varustettu vettä padottavalla patorakenteella. Laskeutusaltaissa on lisäksi pin- tapuomi.
Vesiensuojelun tehostaminen
Hakemuksessa on todettu, että tuotantoalueen pohjoisosan kuivatusvedet on vuodesta 1995 lähtien puhdistettu parasta mahdollista vesiensuojelutekniikkaa käyttäen eli ke- miallisesti. Eteläosaan on kuluneella lupakaudella rakennettu 7 valunnan säätöallasta.
Vesiensuojelun edelleen tehostamiseen on Haapasuolla vain rajalliset mahdollisuudet, kun otetaan huomioon tehostamisen kustannukset ja tuotantoalueen jäljellä oleva toi- minta-aika.
Tulevalla lupakaudella lohkoilta 4 ja 5 laskuojaan 1 johdettavat kuivatusvedet puhdis- tetaan kemiallisesti kuten aikaisemminkin sulan maan aikaan eli noin puolet vuodesta.
Talviaikaan kuivatusvedet pumpataan samaa reittiä laskuojaan 1, mutta ilman kemi- kaalien annostelua. Valuma-alueen länsilaidalla on noin 28 ha tukialueita ja vanhoja tuotantokenttäalueita, joilta turvekerros on jo tuotettu loppuun. Osa alueista on jo luo- vutettu takaisin maanomistajille. Näiltä alueilta tulevat vedet johdetaan jatkossa veden luonnollisen virtaussuunnan mukaan metsäojiin kemikaloinnin tarpeen vähentämisek- si.
Lohkoilta 1–3 laskuojaan 2 johdettavia kuivatusvesiä ei ole mahdollista puhdistaa pin- tavalutuksen avulla, koska hakijalla ei ole hallussaan tähän tarkoitukseen soveltuvaa maata. Kemikalointipuhdistus ei ole mahdollista, koska se edellyttäisi toisen pump- paamon ja kemikalointiaseman perustamista tuotantoalueen eteläpäähän, mikä tulisi kustannuksiltaan kohtuuttoman kalliiksi ottaen huomioon tuotantopinta-alan nopea supistuminen. Kaikkien kuivatusvesien johtaminen alueen pohjoispään kemikaloin- tiasemalle taas edellyttäisi mittavia ojitusjärjestelyjä tai toisen pumppaamon perusta-
mista ja nykyisen käsittelylaitoksen laajentamista, mikä myös olisi kustannuksiltaan kallis toimenpide eikä maankäytön puolesta ehkä olisi mahdollinenkaan.
Laskuojaan 2 johdettavien kuivatusvesien käsittelyä tehostetaan rakentamalla tuotan- toalueen eteläpäähän 2 uutta kosteikkoallasta, joiden kautta kuivatusvedet ympäri vuoden johdetaan olemassa oleviin laskeutusaltaisiin ja edelleen laskuojaan. Kosteikot tehdään nykyiselle tuotantoalueelle.
Tehostetun vesienkäsittelyn ulkopuolelle jää 3,6 ha:n suuruinen alue laskeutusaltaiden 2 ja 6 pohjoispuolella. Tältä alueelta kuivatusvedet johdetaan edelleen laskeutusaltai- den 2 ja 6 kautta. Alueen turvekerros on jo merkittävästi ohentunut ja hakija arvioi, et- tä lähes puolet siitä poistuu tuotannosta lähimmän 5 vuoden kuluessa.
Osa lohkojen 1–3 alueista on ollut jo vuosia poissa tuotannosta ja luovutettu takaisin maanomistajille. Pois luovutettujen alueiden vedet johdetaan vielä valunnan tasausal- taiden ja laskeutusaltaiden kautta laskuojaan 2. Hakija on esittänyt, että lohkon 3 län- silaidan luovutetun ja poistuneen alueen, noin 12 ha, vedet johdetaan jatkossa tuotan- toalueen eristysojiin ja edelleen metsäojien kautta alapuoliseen vesistöön.
Vesienkäsittelyn tehostamisen jälkeen kuivatusvesistä 59,6 % (110,4 ha) käsiteltäisiin kemikaloinnin avulla, 38,5 % (71,4 ha) kosteikko- ja valunnan tasausaltaiden avulla ja 1,9 % (3,6 ha) laskeutusperiaatteen eli perustason mukaisesti.
Hakija on katsonut, että edellä kuvattu vesienkäsittely täyttää BAT-periaatteen vaati- mukset, kun otetaan huomioon alueiden koko, tuotannon loppuajan kesto, olosuhteet sekä mahdollisuudet tuotanto- ja vesiensuojelumenetelmien toteutukselle ja käytölle.
Tuotannossa käytetään uusinta teknologiaa olevia menetelmiä ja koneita.
Tuotannosta poistuvien alueiden kuivatusvesien johtaminen
Haapasuon pohjoisosan tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan nykyään yhdessä tuotantoalueen vesien kanssa kemikalointiasemalle ja edelleen Rutajärveen.
Jatkossa tuotannosta poistuneen alueen vesiä 14,4 ha:n alueelta ohjataan olemassa olevan laskeutusaltaan kautta Rutajärveen. Muut Haapasuon pohjoisosan tuotannosta
poistuneiden alueiden vedet johdetaan edelleen kemikalointiin. Mikäli jatkossa on mahdollisuus johtaa lisää tuotannosta poistuvien alueiden vesiä vanhan altaan kautta, niistä esitetään suunnitelma ennen hankkeen toteutusta Keski-Suomen ympäristökes- kukselle.
Haapasuon eteläosan länsilaidan tuotannosta poistuneen noin 12 ha:n alueen vedet johdetaan nykyisin olemassa olevien vesienkäsittelyrakenteiden (laskeutusaltaat, va- lunnan säätöaltaat) kautta. Kun vesiensuojelun tehostamistoimenpiteitä toteutetaan, nämä vedet ohjataan eristysojan kautta alapuoliseen vesistöön. Alueet ovat olleet vuo- sia poissa tuotannosta ja ojat ovat kasvittuneet, joten vesienkäsittely ei tarvitse muita toimenpiteitä. Jatkossakin alueen länsilaidalta vapautuvien tuotantoalueiden vedet johdetaan kasvittuneiden ojien kautta tuotantoalueen ulkopuolelle. Haapasuon etelä- pään keskiosan tuotannosta poistuneiden ja osin maanomistajille luovutettujen aluei- den vedet johdetaan nyt ja tulevaisuudessa eteläosan altaiden kautta alapuolisiin vesiin kuten tähänkin saakka.
Vesienkäsittely tuotantokenttien mataloituessa
Tuotantoalueella on jo runsaasti matalia tuotantokenttiä, joissa ojat ulottuvat kiven- näismaahan. Myös sarkaojissa olevien vesiensuojelurakenteiden ylläpidon edellyttä- mät kaivutyöt tai sarkojen kuivatuksen edellyttämä ojitus ulottuu osittain kivennäis- maahan. Matalilla kentillä on vesiensuojelussa ongelmia.
Hakija on esittänyt, että tuotantokenttien mataloituessa:
− sarkaojat voidaan kaivaa kivennäismaahan saakka tarpeellisen kuivatuksen edel- lyttämään syvyyteen
− sarkaoja-altaita ei kaiveta kivennäismaahan
− vesiensuojelumenetelminä käytetään edelleen sarkaoja-altaita, päisteputkipidät- timiä, laskeutusaltaita, kosteikkoja, valunnan säätöaltaita ja kemiallista käsittelyä
− sarkaojia ei puhdisteta säännönmukaisesti joka vuosi
Vesistökuormituksen määrä
Haapasuon pohjoisosan vesistökuormitus on arvioitu kemikaloinnin yhteydessä mitat- tujen pitoisuuksien ja vuotuisen vesimäärän sekä talviajan osalta Vapo Oy:n Länsi- Suomen tarkkailusoiden talvisen kuormituksen keskiarvojen perusteella. Muilta osin vesistökuormitus on arvioitu Vapo Oy:n Länsi-Suomen alueen kuormitustarkkailun ominaiskuormituslukujen ja suon nykyisen tuotantokelpoisen pinta-alan (Haapasuon eteläosa 79,9 ha) mukaan. Kysymyksessä on nettokuormitus eli luvuissa ei ole muka- na suolta tuleva luonnontasoa vastaava kuormitus.
Näillä perusteilla laskettu Haapasuon pohjoisosan aiheuttama vesistökuormitus on seuraava:
Tuotantoalue ha
Kiintoaine kg/v
Typpi kg/v
Fosfori kg/v Kemikalointi
26.4.–16.11.
110,4 1 388 595 2,0
talviaika 110,4 1 464 323 10,3
yhteensä 110,4 2 852 918 12,3
Haapasuon eteläosan laskennallinen vesistökuormitus on nykyisellä vesienkäsittelyta- solla ja kosteikkoaltaiden käyttöönoton jälkeen seuraava:
Tuotantoalue ha
Kiintoaine kg/v
Typpi kg/v
Fosfori kg/v
nykyinen 79,9 1 204 477 13,6
Tuleva 79,9 1 100 431 11,4
Haapasuon aiheuttama vesistökuormitus tulee alenemaan lähivuosina, kun alueita poistuu tuotannosta.
Vaikutukset veden laatuun
Haapasuon kuormitus kohottaa fosforin, typen ja kiintoaineen määrää lievästi Rutajär- vessä ja Kostamonjärvessä. Valtaosa kuormituksesta näihin järviin tulee muista läh- teistä kuin turvetuotannosta. Kuormitusarvion mukaan Haapasuon turvetuotannon ai- heuttamat laskennalliset keskimääräiset pitoisuuslisäykset Rutajärven Haapalahden ja Kostamonjärven veden laadussa ovat seuraavat:
Tuotantoala ha
Kiintoaine
% mg/l Typpi
% µg/l Fosfori
% µg/l Haapalahti
110,4 6 0,08 5 26 4 0,4
Kostamonjärvi,
nykyinen 79,9 5 0,12
5 46 6,5 1,3 Kostamonjärvi,
tuleva 79,9 4 0,10 5 41 5 1,0
Haapasuon vesistövaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Rutajärven pohjoisosaan ke- miallisen käsittelyn ulkopuolisena aikana ja ympärivuotisesti Kitkanjokeen sekä Kos- tamonjärveen ja Kostamonjokeen.
Turvetuotannosta johtuva ravinnekuormitus aiheuttaa vesistöissä rehevöitymistä ja humuskuormitus lisää veden hapenkulutusta. Rutajärvessä ja Kostamonjärvessä vaiku- tukset ovat lieviä eivätkä muuta vesistön yleiskuvaa. Kuivatusvesien johtamisesta ei hakijan mukaan aiheudu sellaisia haitallisia vaikutuksia niiden alapuolisten vesistöjen rantakiinteistöjen käytölle, että niistä aiheutuisi korvausvelvollisuus. Koska hakija pi- tää laskuojat niiden hyvän toiminnan edellyttämässä kunnossa, ei ojiin rajoittuville maa- ja metsätalouskiinteistöille aiheudu vettymishaittoja.
Hakijan tietojen mukaan hankkeen vaikutusalueen vesistöjen vettä ei käytetä talousve- tenä, joten turvetuotannolla ei ole vaikutuksia talousvesien käyttökelpoisuuteen.
Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen
Turvetuotannosta aiheutuva ravinnekuormituksen lisäys Rutajärveen ja Kostamonjär- veen on vähäinen eikä sillä ole merkittävää vaikutusta järvien kalastoon tai kalastuk- seen.
Kuluneella lupakaudella hakija on maksanut kalatalousmaksua. Kun hakemuksessa esitetyt vesiensuojelun tasoa parantavat toimenpiteet on tehty ja lisäksi otetaan huo- mioon tuotannosta poistuvat alueet, tuotantoalueen kuormitus alenee niin, että kalata- lousmaksulle ei ole hakijan käsityksen mukaan enää perusteita.
Pöly- ja meluvaikutukset ja niiden rajoittaminen
Haapasuon tuotantoalueesta enintään 500 m:n päässä sijaitsee 8 rakennusta, joista 6 on loma-asuntoa ja yksi vakituinen asunto. Yhden rakennuksen käyttötarkoituksesta haki- jalla ei ole tietoa. Alueesta noin 60 km pohjoiseen sijaitsevalla sääasemalla tehtyjen tuulihavaintojen perusteella todennäköisintä pölyn leviäminen on kesäaikaan etelä- kaakkosuuntaisten ja pohjoistuulten vallitessa. Pölyhaitan syntymistä on pyritty ehkäi- semään pidättäytymällä pölyävistä toimenpiteistä Haapasuon pohjoisosassa silloin, kun tuulen suunta on etelästä ja pölyä voisi kulkeutua Rutajärveen päin. Pölyn leviä- mistä vähentävät metsäiset suojavyöhykkeet tuotantoalueen ympärillä. Hankkeesta ei hakijan mukaan aiheudu lähiasutukselle sellaista kohtuutonta haittaa, jota ei olisi vel- vollisuutta sietää.
Tuotantoalueen pohjoisreunasta on Rutajärven Haapalahden rantaan 100–300 m. Haa- pajärvi sijaitsee tuotantoalueen länsipuolella noin 200 m:n päässä. Tuotantoalueen ete- läreunasta on Kostamonjärveen noin 3 km.
Pölyä muodostavan toiminnan rajoittaminen Haapasuon pohjoisosassa etelätuulilla vähentää myös toiminnasta aiheutuvaa melua. Jatkossa tuotantotoiminnan supistumi- nen vähentää melua. Näillä perusteilla hakija on katsonut, että tuotantotoiminnasta ei aiheudu lähiasutukselle kohtuutonta ja ohjearvot ylittävää meluhaittaa.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Turvetuotanto aiheuttaa työn luonteen ja ajankohdan (kuiva kesäkausi) vuoksi ympä- ristölle paloturvallisuusriskin. Työmaalle laaditaan vuosittain paloturvallisuussuunni- telma, joka on kuvattu ISO 9002 -standardin mukaisessa laatujärjestelmässä. Työ- maalle on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio.
Tulipaloriskin lisäksi hätätilanteita voi syntyä patojen murtumisten, poikkeuksellisten rankkasateiden tai tulvien sekä polttoaineiden toimitusten ja varastoinnin yhteydessä.
Hätätilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Palovi- ranomaiselle toimitetaan vuosittain päivitetty paloturvallisuussuunnitelma.
Haapasuon turvetuotantoalueen toiminnalle on otettu ympäristövahinkovakuutus.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Hakija on ilmoittanut, että Haapasuo kuuluu Vapo Oy Energian Länsi-Suomen yksik- köä koskevaan käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmaan, joka on käynnistynyt vuonna 1999 ja jota on päivitetty vuonna 2004. Hakemussuunnitelmaan on liitetty tarkkailuohjelman tekstiosa. Kemikalointiasemalle tulevan ja sieltä poistuvan veden laatua on analysoitu osana kemikalointiaseman toiminnallista tarkkailua.
Hakija on ilmoittanut, että se ei pidä jatkuvaa, ympärivuotista päästötarkkailua Haa- pasuolla tarpeellisena. Kemikalointiaseman toimintaa seurataan edelleen aseman käyt- töaikana ottamalla puhdistukseen tulevasta ja lähtevästä vedestä näytteet 2 kertaa kuu- kaudessa. Lisänäytteitä otetaan mahdollisten toimintahäiriöiden yhteydessä. Tulokset otetaan huomioon kuormituslaskennassa. Muuten vesistökuormitus lasketaan yhteis- tarkkailuohjelmasta saatavien ominaiskuormituslukujen perusteella. Suolta purkautu- van veden laadun selvittämiseksi ja kuormituslaskennan varmistamiseksi otetaan kah- tena vuotena vesinäytteitä Haapasuon eteläpäästä laskeutusallas nro 2:n lähtöpäästä toukokuun ja syyskuun välisenä aikana. Ensimmäinen tarkkailu tehdään luvan lain- voimaiseksi tuloa seuraavalla kesäkaudella. Analyysit tehdään yhteistarkkailuohjel- man laajan kuormitusanalyysivalikoiman mukaan.
Hakija on esittänyt, että vesistötarkkailua jatketaan nykyisen tarkkailuohjelman mu- kaisesti.
Kalataloudellista tarkkailua on suoritettu hakemussuunnitelmaan liitetyn, Keski- Suomen TE-keskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Hakija on esittänyt, että tarkkailua jatketaan entisen ohjelman mukaisesti.
Hakija on katsonut, että pöly-, melu- tai muun tarkkailuvelvoitteen asettamiselle ei ole tarvetta.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Hakemuksesta tiedottaminen
Haapasuon ja Kailasuon turvetuotantoalueiden ympäristölupahakemus on annettu tie- doksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Leivonmäen ja Joutsan kunnissa 6.9.–6.10.2006 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 6.9.2006 Joutsan Seutu -nimisessä lehdessä.
Hakemuksesta on pyydetty lausunto Keski-Suomen ympäristökeskukselta, Keski- Suomen TE-keskukselta, Leivonmäen ja Joutsan kuntien ympäristönsuojeluviran- omaisilta sekä Leivonmäen ja Joutsan kunnanhallituksilta.
Haapasuon ja Kailasuon turvetuotantoalueiden lupahakemusten käsitteleminen erikseen
Tiedoksi annettu hakemus koskee sekä tässä päätöksessä tarkoitettua Haapasuon tur- vetuotantoaluetta että sen lisäksi Kailasuon turvetuotantoaluetta, jonka ympäristölupaa koskevan asian ympäristölupavirasto ratkaisee eri päätöksellä.
Vaikka Haapasuon ja Kailasuon turvetuotantoalueita koskien on tehty yksi yhteinen hakemus, johon molempia tuotantoalueita koskevat hakemussuunnitelmat sisältyvät, ympäristölupavirasto on päättänyt antaa kumpaakin tuotantoaluetta koskevan ympäris- töluvan erikseen, koska näillä tuotantoalueilla ei ole ympäristössä sellaisia yhteisvai-
kutuksia, että ympäristölupa-asioiden ratkaiseminen samassa päätöksessä olisi tar- peen.
Seuraavassa selostetaan lausuntoja ja muistutuksia niiltä osin, kuin ne koskevat Haa- pasuon tuotantoaluetta. Kailasuon osalta lausuntoja ja muistutuksia on selostettu Kai- lasuon tuotantoalueen ympäristölupaa koskevassa päätöksessä.
Lausunnot
1) Keski-Suomen ympäristökeskus on ilmoittanut, että hakemusasiakirjoissa ei ole esitetty Leivonmäen kansallispuiston rajausta. Hakemusta on täydennettävä kansallis- puiston kartalla ja voimassa olevalla Rutajärven rantaosayleiskaavan kartalla hank- keen kannalta oleellisin osin.
Vesistöjen veden laadusta ympäristökeskus on lausunut, että Rutajärvi on kirkasveti- nen karu järvi, jonka ravinnepitoisuudet ovat alhaisia. Uuden vesistön käyttökelpoi- suusluokituksen mukaan Rutajärven Kirkkoselkä (Haapasuon pohjoisosan kuivatus- vesien johtamisreitti) kuuluu luokkaan erinomainen ja Rutajärven länsiallas kuuluu luokkaan hyvä. Kostamonjärvi on ruskeavetinen. Loppukesällä Kostamonjärven fos- foripitoisuudet ovat olleet keskimäärin yli 20 µg/l eli rehevän puolella, mutta talvella lievästi rehevän vesistön puolella. Kostamonjärven a-klorofyllipitoisuus on ollut kes- kimäärin 14,5 µg/l eli sen mukaan järvi olisi rehevä. Kostamonjärvi kuuluu käyttökel- poisuusluokituksessa luokkaan tyydyttävä.
Arvioitaessa tulevaa kuormitusta on otettava huomioon, että kosteikkojen toimivuu- desta, mitoituksesta ja reduktioprosenteista ei ole vielä riittävästi tutkimustietoa. Näin ollen hakijan kuormitusarvio kosteikkoaltaiden käyttöönoton jälkeen sisältää epävar- muustekijöitä.
Haapasuon kuivatusvedet aiheuttavat Rutajärvessä ja Kostamonjärvessä ravinteisuu- den ja humuspitoisuuden nousua. Hakija on esittänyt laskennalliset ainekuormituksen pitoisuuslisäykset Rutajärven länsi- ja itäosaan ja Kostamonjärveen keskivirtaamati- lanteessa, joihin ympäristökeskuksella ei ole huomauttamista.
Vesienkäsittelymenetelmien osalta ympäristökeskus on edellyttänyt, että Haapasuon pohjoisosassa tuotannosta poistuneen 14,4 ha:n alueen vedet tulee edelleen käsitellä kemiallisesti. Vesiensuojelun kannalta, ottaen huomioon myös alapuolisen vesistön luonne, tuotannosta poistuneiden alueiden vedet on parempi vielä johtaa turvetuotan- non vesiensuojelurakenteiden kautta, varsinkin kun tällä hetkellä ei pystytä määritte- lemään kuormituksen loppumisen täsmällistä aikaa.
Haapasuon eteläosan länsilaidan jo poistuneen alueen ja jatkossa poistuvan alueen ve- sien johtamisesta ympäristökeskus on lausunut, että vedet voidaan johtaa eristysojan kautta alapuoliseen vesistöön, mikäli alue on jo kasvitutunut. Muiden eteläosan tuo- tannosta poistuvien alueiden vesien johtamiseen eristysojien kautta tulee olla ympäris- tökeskuksen hyväksyntä.
Ympäristökeskus on ilmoittanut, että sille ei ole tullut ilmoituksia pöly- tai meluhai- toista. Turvetuotannossa tulee käyttää mahdollisimman vähän melua ja pölyä aiheutta- via koneita ja laitteita. Päätökseen on annettava määräys turvetuotannon harjoittami- sesta siten, että siitä on asutukselle mahdollisimman vähän melu- ja pölyhaittoja.
Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa hakijan esittämästä tarkkailuohjelmasta.
Ympäristökeskuksen tulee voida tehdä tarkkailuihin tarpeelliseksi katsomansa muu- tokset.
Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kaut- ta siihen asti, kunnes Keski-Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muusta syystä ole enää tarpeen. Lisäksi ympäristökeskuksen tulee voida tarvittaessa antaa jälkihoidon vesistötarkkailuihin liittyviä tarkentavia määräyksiä.
Haapasuon alueen jälkikäyttösuunnitelmat on hakemuksessa esitetty melko yleisellä tasolla. Nyt kun osa alueista on jo luovutettu takaisin maanomistajille, koko turvetuo- tantoalueen jälkikäyttö tulisi suunnitella tarkemmin. Asian tärkeyttä lisää alueen sijoit- tuminen Leivonmäen kansallispuiston läheisyyteen. Yksi tärkeimmistä lähtökohdista on se, että osa tuotantoalueesta tulee vesittymään, kun kuivatusvesien pumppaaminen lopetetaan. Tästä syystä tuotantoalueen pohjoispään osalta onkin mietitty sen perusta-
mista lintuvedeksi. Kyseinen jälkikäyttömuoto soveltuisi erinomaisesti kansallispuis- ton naapurissa olevalle tuotantoalueelle. Tähänastiset kokemukset joistakin toteutetus- ta vesittämiskohteesta osoittavat, että ainakin muutamana perustamisen jälkeisenä vuonna tekojärven aiheuttama ravinnekuormitus voi olla melko suuri. Siksi tämänkin jälkikäyttömuodon osalta on huolehdittava siitä, että purkuvedet ohjataan riittävän kauan vesiensuojelujärjestelmien kautta. Viimeisessä luvassa voitaisiin määrätä tulevat jälkihoitotoimet ja vahvistaa alueelle mahdolliset jälkikäyttömuodot hakijan suunnitte- lemien esitysten pohjalta ainakin hakijan omistaman maan osalta.
Lupaehtojen tarkistusajankohdaksi on määrättävä vuosi 2016.
2) Keski-Suomen TE-keskus on ilmoittanut, että sillä ei ole huomautettavaa hake- mussuunnitelmassa esitetyistä Haapasuon vesienkäsittelyä koskevista muutoksista.
Kemiallisen puhdistamon toimivuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Lupa voidaan myöntää seuraavilla ehdoilla:
1) Hakijan tulee maksaa Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle Haapasuon ja Kailasuon turvetuotantoalueiden osalta yhteensä 1 000 euron vuotuinen kalatalous- maksu käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemistä tai vähentämistä tarkoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen hankkeen vaikutusalueella.
2) Hakija velvoitetaan tarkkailemaan toimintansa vaikutuksia alueen kalastoon ja ka- lastukseen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Ehdo- tus tarkkailuohjelmaksi tulee toimittaa TE-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
3) Hakijalle ei tule myöntää lupaa johtaa luovutettujen tai poistuneiden alueiden vesiä metsäojia pitkin alapuoliseen vesistöön vaan ne tulee koko toiminnan ajan edelleen johtaa kuivatusvesien tapaan kemiallisen puhdistamon tai laskeutus- tai kosteikkoal- taiden kautta.
Haapasuon turvetuotanto kuormittaa alapuolisia vesialueita ja sillä on ilmeisiä vaiku- tuksia kalastoon ja kalatalouteen. Kiintoaineen lisääntyminen Haapasuon ja Kailasuon
turvetuotannon kuormituksen johdosta aiheuttaa kutu- ja pyyntipaikkojen liettymistä etenkin Kostamonjärvessä ja Rutajärven Haapalahdessa. Liettyminen haittaa lisäksi virtakutuisten kalojen elinolosuhteita Kostamonjoessa ja Kivipurossa. Myös Kosta- monjoen rapukannalle kiintoaineesta ja liettymisestä aiheutuva haitta on huomattava.
Veden väri ja humuspitoisuus ovat huomattavasti korkeampia verrattuna turvetuotan- toa edeltäneeseen vesistön tilaan. Alapuolisissa vesissä esiintyy myös hapenvajausta.
Hoitotoimenpiteet eivät ole tuottaneet toivottua tulosta turvetuotantoalueiden välittö- mässä läheisyydessä sijaitsevilla vesialueilla, joten kalojen istutustoiminta on kohdis- tettu lähinnä Rutajärveen ja Angesselkään.
Rehevöitymisen vaikutuksesta kalasto on muuttunut ahven- ja särkivaltaiseksi ja rapu- kanta on taantunut vuosina 1996–2005. Hankkeesta aiheutuu yleiselle edulle kala- ja raputaloudellista vahinkoa, joka voidaan kompensoida Haapasuon ja Kailasuon osalta yhteensä 1 000 euron suuruisella vuotuisella kalatalousmaksulla. Kalataloudellisten vaikutusten tarkkailu on tarkoituksenmukaista.
Tuotantopinta-alan vähentyminen ei johda haittojen ja niiden kompensaatiotarpeen vä- henemiseen, koska haitat ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa ja järveen aiemmin jou- tuneet ravinteet aiheuttavat kalataloudellista haittaa sisäisen kuormituksen vuoksi.
3) Leivonmäen kunta on Haapasuon turvetuotantoalueen osalta lausunut, että se edel- lyttää vesienkäsittelyn tehokkuutta. Päästöt Rutajärveen on talviaikana pyrittävä estä- mään nykyistä tehokkaammin. Kemikalointi on laajennettava mahdollisuuksien mu- kaan koskemaan myös talviaikaa. Rutajärven ranta-asemakaavan alueelle kohdistuviin ympäristövaikutuksiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Kunta on osaltaan huolehti- nut vesi- ja jätevesihuollosta Rutajärven alueella rakentamalla vesi- ja viemärirunko- linjan vesiosuuskunnan kanssa.
4) Leivonmäen kunnan maaseutulautakunta on kunnan ympäristönsuojeluviran- omaisena todennut, että hakemuksessa esitetyt vesiensuojelutoimet ovat riittävät jo to- teutettujen lisäksi.
5) Joutsan kunta on todennut, että Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan kuntien terve- ysvalvontaviranomaisena sekä Joutsan ja Luhangan kuntien ympäristönsuojeluviran-
omaisena toimiva yhtymähallitus on esittänyt lausuntonaan Haapasuon turvetuotannon osalta seuraavaa:
"Haapasuolta laskuojan 2 kautta johdettavat jätevedet johdetaan rehevöityneeseen Kostamonjärveen, jossa viimeksi kesällä 2006 oli havaittavissa voimakas sinileväku- kinta. Tämän vuoksi tulisi järven ravinnetasoa pyrkiä vähentämään. Maatalous järven valuma-alueella on vähentynyt ja vakituisten ja vapaa-ajan asuntojen viemäröintiä ol- laan voimakkaasti parantamassa lainsäädännön perusteella. Tämä tulee koskemaan myös jo rakennettuja kiinteistöjä.
Edellä olevaan viitaten yhtymähallitus katsoo, että koska Haapasuon turvetuotantoalu- eella on kemiallinen puhdistamo ja Rutajärveen laskevat jätevedet roudattomana aika- na puhdistetaan kemiallisesti, tulisi koko Haapasuon turvetuotantoalueen jätevedet kä- sitellä roudattomana aikana lainsäädännön edellyttämällä tavalla eli parasta käytettä- vissä olevaa tekniikkaa käyttäen ja näin ollen myös laskuojan 2 kautta virtaavat jäte- vedet pumpattaisiin roudattomana aikana kemialliseen puhdistamoon.
Lisäksi luvan myöntämisen ehtona tulisi olla huollon ja valvonnan tehostamiseksi ehto sarkaoja-altaiden lietteenpidättimien ja laskeutusaltaiden vuosittainen tyhjentämisvel- voite turvetuotantokauden lopuksi. Valvonnan helpottamiseksi tulisi luvansaaja vel- voittaa ilmoittamaan valvovalle ja paikalliselle ympäristönsuojeluviranomaiselle vuo- sihuollon ajankohta mahdollista tarkastustoimenpidettä varten.
Luvanhakija tulee velvoittaa osallistumaan alapuolisten vesistöjen vedenlaadun seu- rantaan ja mahdollisiin vesistöjen kunnostuskustannuksiin, lisäksi luvan voimassaolo- aika tulisi olla enintään 10 vuotta, jotta jätevesienkäsittelyn tasoa ja vaikutuksia ala- puolisiin vesistöihin voidaan seurannasta saatavien tulostan perusteella arvioida."
Joutsan kunta on yhtynyt yhtymähallituksen lausuntoon.
Muistutukset
1) Leivonmäen osakaskunta on vaatinut, että hakija tehostaa Haapasuon laskuojan 1 alueen vesienkäsittelyä ainakin rakentamalla toisen selkeytysaltaan nykyisen rinnalle, jotta turvataan riittävä kapasiteetti runsaampien virtaamien aikana. Kemikalointia tu- lee edelleen suorittaa. Lisäksi on tutkittava uusia keinoja kivennäismaan eroosion es- tämiseksi. Talvikauden vesienpuhdistuksen turvaamiseksi on rakennettava uusi kos- teikko. Käytöstä poistuneiden alueiden osalta on noudatettava vesioikeuden päätöksen nro 83/99/1 lupaehtoa, jonka mukaan käytöstä poistettujen alueiden tulee olla kasvilli- suuden peittämiä ennen kuin alueiden vedet johdetaan puhdistusjärjestelmien ulko- puolelle.
Hakija on velvoitettava maksamaan Haapasuon ja Kailasuon turvetuotantoalueiden osalta Keski-Suomen TE-keskukselle 2 000 euron suuruinen vuotuinen kalatalous- maksu, joka käytetään Rutajärven ja Harjujärven kalastolle ja kalastukselle aiheutu- neiden vahinkojen korvaamiseen. Hakija on velvoitettava laatimaan tarkkailuohjelma, jonka mukaan seurataan toiminnan vaikutuksia alueen kalastoon ja kalastukseen. TE- keskuksen on hyväksyttävä ohjelma ja siitä on toimitettava tieto osakaskunnalle.
Lupa on myönnettävä määräaikaisena, esim. viideksi vuodeksi.
Edellä mainitut toimenpiteet ovat tarpeen turvetuotannon haittojen vähentämiseksi.
Tuotantoalueen laskuvesistöillä on suuri merkitys virkistysalueena. Kalataloushaitat eivät vähene, vaikka tuotantopinta-ala vähenee. Järvissä esiintyy sisäistä kuormitusta.
Jatkuvan kiintoainekuormituksen kutualueille aiheuttama haitta on pysyvä.
Osakaskunta on rehevöitymisen estämiseksi aloittanut roskakalojen hoitokalastuksen ja ruovikkojen niiton, joita jatketaan tarpeen mukaan. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettava huomioon nämä hoitotoimenpiteet. Osakaskunta on myös säännöllisesti istuttanut Rutajärveen kuhaa ja siikaa luontaisen kudun korvaamiseksi.
2) AA ja BB Haapalahden rannalla sijaitsevan Sammalrannan tilan RN:o 36:1, Lei- vonmäen kunnan Leivonmäen kylässä, omistajina ovat ilmoittaneet, että turvetuotanto alentaa kiinteistön arvoa ja haittaa sen virkistyskäyttöä.
Lupaehtoja on tiukennettava. Haapasuon laskuojan 1 alueen kuivatusvesien käsittelyä on tehostettava rakentamalla lisää selkeytysallaskapasiteettia. Kemikalisoinnin on ol- tava käytössä ympäri vuoden. Kivennäismaan eroosio on estettävä kaikin keinoin.
Käytöstä poistuvien alueiden osalta on noudatettava vesioikeuden päätöksen nro 83/99/1 lupaehtoa, jonka mukaan käytöstä poistettujen alueiden tulee olla kasvillisuu- den peittämiä ennen kuin alueiden vedet johdetaan puhdistusjärjestelmien ulkopuolel- le. Meluhaitta on minimoitava. Toimintaa voidaan harjoittaa arkisin klo 6.00–23.00 ja viikonloppuisin klo 7.00–20.00 välisenä aikana. Pölyhaitat on rajoitettava mahdolli- simman vähäisiksi. Haapasuon pohjoisosalla ei saa suorittaa pölyävää toimintaa etelä- tuulella.
Lupa on myönnettävä näillä ehdoilla viideksi vuodeksi. Ennen luvan myöntämistä on suoritettava ympäristökatselmus.
Rutajärveä käytetään virkistykseen ja kalastukseen. Turvetuotannosta aiheutuu haitto- ja, jotka keväisin ovat silmin havaittavissa veden tummuuden ja kiintoainepitoisuuden vuoksi. Rutajärvi on kansallispuistoon kuuluva virkistysalue. Kiintoaine kerääntyy rannoille ja aiheuttaa järven pohjan rehevöitymistä. Toiminta painottuu kesäaikaan, jolloin myös ranta-asukkaat haluaisivat nauttia luonnonrauhasta ja käyttää järveä vir- kistykseen.
3) CC Telkkärannan tilan RN:o 2:370 omistajana sekä 4) DD ja 5) EE Kuusirannan tilan RN:o 36:4 omistajina ovat ilmoittaneet, että heidän Leivonmäen kunnan Lei- vonmäen kylässä sijaitsevat tilansa ovat Haapalahden rannalla. He ovat tehneet sa- mansisältöisen muistutuksen kuin 2) muistutus.
6) FF ja GG Haapalahden rannalla sijaitsevan Pihlajarannan tilan RN:o 36:2, Lei- vonmäen kunnan Leivonmäen kylässä, omistajina ovat vaatineet, että Haapasuon tur- vetuotantoalueen Rutalahteen johdettavat kuivatusvedet on puhdistettava myös talvi- aikaan.
Ympäristölupa on myönnettävä enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Ennen luvan myöntämistä on Rutajärven ja erityisesti Haapalahden tilanne tutkittava ja toimitettava ympäristökatselmus.
Haapalahti on rehevöitynyt ja sen veden laatu huonontunut niiden 13 vuoden aikana, joina muistuttajat ovat sen rannalla asuneet. Tämä johtuu turvetuotantoalueen kuiva- tusvesien riittämättömästä käsittelystä. Jos veden laatu huonontuu entisestään, muis- tuttajat tulevat vaatimaan korvausta kiinteistön arvon alenemisen perusteella. Rutajär- vellä on suuri merkitys virkistysalueena.
7) HH ja JJ Kirkkoselän rannalla Haapasuon laskuojan suulta noin 1 km:n päässä si- jaitsevan Aaltolan tilan RN:o 2:587, Leivonmäen kunnan Leivonmäen kylässä, omis- tajina ovat vaatineet, että Vapo Oy on velvoitettava maksamaan heille korvaukseksi
vesiosuuskuntaan liittymisestä aiheutuneet kustannukset, jotka tulevat olemaan noin 8 000 €, ja kiinteistön arvon alenemisesta 12 000 € eli yhteensä 20 000 €.
Uutta ympäristölupaa ei tule myöntää. Vapo Oy on sen sijaan velvoitettava korjaa- maan aiheutuneet vahingot ja ruoppaamaan Rutajärven pohjasta sinne tuotantoalueelta kulkeutunut muta sekä ennallistamaan ja maisemoimaan tuotannosta poistuva alue.
Yhtiölle on asetettava kalanistutusvelvoite.
Haapasuon tuotantoalueen aiheuttaman kuormituksen vuoksi ovat Rutajärven veden laatu ja kiinteistön ranta huonontuneet jatkuvasti viimeksi kuluneiden noin 25 vuoden aikana. Rutajärven vesi on niin sameaa, että se on uimavedeksi huonoa eikä sovi pe- suvedeksi lainkaan. Kalanpyydykset limoittuvat ja saaliiksi saadaan vain roskakalaa.
Kiinteistön myyntiarvo on alentunut. Turvetuotantoalueesta aiheutuu maisema-, pöly- ja meluhaittaa. Haapasuolta poimittiin aikaisemmin lakkoja.
Turvetuotantoalueelta nousee tuulella ja koneiden käydessä sankkaa pölyä, jota kul- keutuu järven pinnalle. Pöly likaa katot, terassit, ulkokalusteet ja kulkuneuvot. Konei- den melu kuuluu kauas etenkin tyyninä kesäiltoina.
8) KK Haapajärven rannalla Haapasuon turvetuotantoalueen länsipuolella, Leivonmä- en kansallispuiston sisällä sijaitsevan Haapalehdon tilan omistajana on vaatinut, että Vapo Oy lopettaa turvetuotannon mahdollisimman nopeasti ja suunnittelee alueen jäl- kikäytön kansallispuiston ja siihen liittyvien elinkeinojen näkökulmasta.
Turvetuotannosta aiheutuu tilalla harjoitettavalle luontomatkailulle haittaa melun ja vesistöhaittojen vuoksi. Aikaisemman suunnitelman mukaan alueelle muodostettaisiin lintujärvi. Hakemuksessa on sen sijaan mainittu jälkikäyttömuotoina ruokohelpin vil- jely ja maatalous, joiden vuoksi melu- ja vesistöhaitat jatkuisivat. Alueen jatkuva kui- vatus pumppaamalla kuivattaisi edelleen sekä suojelualuetta että Haapajärveä.
Vapo Oy:n edustajat ovat vuonna 1988, jolloin muistuttaja muutti Haapalehdon tilalle, ilmoittaneet, että turvetuotanto jatkuu alueella noin 20 vuotta. Viimeksi ilmoitettu tur- vetuotannon lopettamisajankohta on 2010.
9) LL ja MM Rutajärven rannalla sijaitsevan Suvirannan tilan RN:o 36:3, Leivonmä- en kunnan Leivonmäen kylässä, omistajina ovat vaatineet, että kuivatusvesien puhdis- tusta on tehostettava ja kemikaloinnin käyttöaikaa on pidennettävä.
Muistuttajat ovat kunnostaneet vuonna 1992 rakennetun omakotitalokiinteistönsä ran- taa hiekalla. Uimaranta on kuitenkin liettynyt ja peittynyt liejun alle. Rutajärvi saastuu sekä vesitse että ilman kautta tulevasta turvepölystä. Tuotanto on kiellettävä, kun il- mavirtaus on eteläsuunnasta ja sääolojen vuoksi pölyä kulkeutuisi järvelle.
SELITYS
Hakija on antanut lausunnoista ja muistutuksista selityksen.
Hakija toimittaa ympäristölupavirastolle Keski-Suomen ympäristökeskuksen edel- lyttämät Leivonmäen kansallispuiston kartan ja karttakopiot Rutajärven rantaosayleis- kaavasta hankkeen kanalta oleellisin osin.
Haapasuon pohjoisosan tuotannosta poistuneen 14,4 ha:n suuruisen alueen ja Haa- pasuon eteläosasta tuotannosta vapautuvien alueiden kuivatusvesien käsittelyn osalta hakija on ilmoittanut, että se tulee esittämään suunnitelman ympäristökeskuksen hy- väksyttäväksi näiden alueiden vesienkäsittelystä. Haapasuon pohjoisosan tuotannosta poistuneella 14,4 ha:n suuruisella alueella on viimeksi vähäisellä osalla ollut tuotantoa kesällä 2000. Pääosa aluetta, noin 8,5 ha, on palautettu maanomistajalle ja se on otettu hallitusti metsätalouskäyttöön. Myös muu osa aluetta, noin 6 ha, on saanut kasvilli- suuden ja taimettunut. Edellytykset alueen vesien erottamiselle ulkopuolisiksi on tek- nisesti toteutettavissa ilman suurempia kaivuja.
Hakija esittää tuotannosta poistettujen alueiden vesien käsittelystä suunnitelman ym- päristökeskuksen hyväksyttäväksi. Tuotannosta poistuneiden sellaisten alueiden, jotka on voitu ympäristökeskuksen hyväksynnän mukaan erottaa ulkopuolisiksi alueiksi, osalta ei ole turvetuotannosta johtuvaa syytä edellyttää, että ne kuuluvat tarkkailun pii- riin.
Jälkihoitotoimia tehdään jatkuvasti tarpeen mukaan. Ympäristökeskuksella on valvon- taviranomaisena mahdollisuus antaa asiaa koskevia määräyksiä. Tähän hakemukseen annettavassa päätöksessä on riittävää, että toimenpiteistä annetaan tavanomaiset mää- räykset.
Tähän saakka voimassa olleet määräykset pöly- ja meluhaittojen estämisestä ovat edelleen riittävät.
Keski-Suomen TE-keskuksen edellyttämän kalatalousmaksun määräämiselle ei ole enää perusteita, kun hakemuksessa mainitut vesiensuojelutason parannukset on toteu- tettu. Tarkkailua koskevaan vaatimukseen hakijalla ei ole huomauttamista.
Hakijalle ei voida asettaa velvoitetta johtaa uudelleen jo pois luovutettujen alueiden vesiä turvetuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteiden kautta.
Leivonmäen kunnan lausunnon johdosta hakija on lausunut, että kemiallinen puhdis- tus on käytössä maksimaalisesti sulan ajan. Talviaikainen kuivatusvesien puhdistus tapahtuu samoin kuin sellaisilla turvetuotantoalueilla, joilla ei ole kemikalointia.
Rutajärveen kohdistuvia vaikutuksia vähennetään kuivatusvesien kemikaloinnilla. Li- säksi Haapasuon tuotantoalueen pohjoispäässä tuotantoa on rajoitettu tuulen puhalta- essa etelästä, jolloin turvepölyä saattaisi levitä Rutalahteen.
Leivonmäen kunnan maaseutulautakunnan lausunnosta hakijalla ei ole huomaut- tamista.
Joutsan kunnan vesiensuojelutoimia koskevien vaatimusten johdosta hakija on lau- sunut, että nopeasti supistuvan Haapasuon eteläpään kuivatusvedet tullaan käsittele- mään parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti. Vesien johtamissuunnan muut- taminen ei ole taloudellisesti mahdollista.
Valvonnan osalta on riittävää asettaa tavanomaiset lupamääräykset, samoin alapuolis- ten vesistöjen veden laadun seurannan ja niiden kunnostukseen osallistumisen osalta.
Leivonmäen osakaskunnan muistutuksessa esitettyjen vesiensuojelutoimenpiteitä ja kivennäismaan eroosion tutkimista koskevien vaatimusten osalta hakija on viitannut edellä lausumaansa ja pitänyt suunnitelmaa asianmukaisena. Kalatalousmaksun osalta hakija on viitannut siihen, mitä se on vastannut TE-keskuksen lausuntoon. Tarkkai- luohjelmaa koskevaan vaatimukseen hakijalla ei ole huomauttamista. Lupa tulee myöntää toistaiseksi voimassa olevana niin, että lupamääräysten tarkistamisajankohta on 31.12.2016.
2) – 5) muistutusten johdosta hakija on todennut, että muistuttajien kiinteistöt sijait- sevat Rutajärven Niininiemen länsirannalla 0,4–0,6 km:n etäisyydellä Haapasuon tuo- tantoalueen laskuojan 1 purkupaikasta. Muistutusten vesiensuojelua koskevien vaati- musten osalta hakija viittaa edellä lausumaansa.
Hattulan ja Rengon kunnissa sijaitsevalla Väärälammensuon turvetuotantoalueella suoritetuissa mittauksissa on havaittu, että jyrsin- tai palaturvetuotannon eri tuotanto- vaiheissa 40 dB(A) meluvaikutus ulottuu noin 100–150 m:n etäisyydelle tuotantoalu- een reunasta silloin, kun tuotantoalueen reunasta alkaa metsävaltainen alue. 40 dB(A) vyöhyke ulottuu vain poikkeuksellisesti 300 m tai sitä etäämmälle tuotantoalueen reu- nasta ympäristön ollessa avointa aluetta (entistä tai nykyistä tuotantokenttää tai avosuota). Haapasuon tuotantoaluetta ympäröi metsä osaksi sen pohjoispuolellakin.
Ottaen huomioon etäisyys muistuttajien kiinteistöihin hakija katsoo, että melu ei ylitä ohjearvoja. Lupamääräykset melun rajoittamiseksi eivät ole tarpeen.
Pölyhaittoja koskevien vaatimusten osalta hakija on viitannut edellä lausumaansa.
6) muistutuksesta hakija on todennut, että muistuttajien kiinteistö sijaitsee Rutajärven Niininiemen länsirannalla noin 0,5 km:n päässä Haapasuon tuotantoalueen laskuojan 1 purkupaikasta. Muistutuksen vaatimusten osalta hakija on viitannut edellä lausumaan- sa.
7) muistuttajien kiinteistö sijaitsee Rutajärven Niininiemen länsirannalla noin 0,8 km:n päässä Haapasuon tuotantoalueen laskuojan 1 purkupaikasta. Muistuttajien vaatimukset ovat aiheettomia.
8) muistuttajan kiinteistö sijaitsee Leivonmäen kansallispuiston keskellä noin 1,0 km Haapasuon turvetuotantoalueen pohjoispäästä länteen. Muistuttajan vaatimukset tulle- vat riittävästi huomioiduiksi muissa aluetta koskevissa yhteyksissä.
9) muistuttajien kiinteistö sijaitsee Rutajärven Niininiemen länsirannalla noin 0,4 km:n päässä Haapasuon tuotantoalueen laskuojan 1 purkupaikasta. Vaatimusten osalta hakija viittaa edellä lausumaansa.
MERKINTÄ
Itä-Suomen ympäristölupavirasto antaa tänään päätöksen nro 64/07/1 Kailasuon turve- tuotannon ympäristölupa-asiassa.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Leivonmäen kunnassa si- jaitsevan Haapasuon turvetuotantoon 190,3 ha:n tuotantoalalla. Alue on kokonaan tur- vetuotannossa.
Haapasuon pohjoisosan lohkoilta 4 ja 5, joiden pinta-ala on yhteensä 110,4 ha, kuiva- tusvedet johdetaan laskuojan 1 kautta pohjoisen suuntaan Rutajärven Haapalahteen.
Haapasuon eteläosan lohkoilta 1, 2 ja 3, joiden pinta-ala on yhteensä 79,9 ha, kuiva- tusvedet johdetaan laskuojan 2 kautta etelän suuntaan Kitkanjokeen ja edelleen Kos- tamonjärveen ja Kostamonjokea Angesselkään.
Kalastolle ja kalastukselle aiheutuva ilmeinen vahinko alapuolisessa vesistössä määrä- tään hyvitettäväksi kalatalousmaksulla. Muuta hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa hankkeesta ei ennalta arvioiden tule aiheutumaan. Ennakoimattomien vahinkojen va- ralta annetaan lupamääräys.
Ympäristölupavirasto katsoo, että hankkeen toteutus ei edellytä luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisen arvion tekemistä.
Luvan saajan on noudatettava jäljempänä ilmeneviä lupamääräyksiä. Luvan voimassa- olosta ja määräysten tarkistamisesta määrätään jäljempänä.
LUPAMÄÄRÄYKSET
Vesien johtaminen
1. Haapasuon tuotantoalueen pohjoisosan vedet lohkoilta 4 ja 5, yhteensä 110,4 ha:n alalta, on johdettava laskuojaan 1 sarkaoja-altaiden, päisteputkipidättimien ja laskeu- tusaltaan kautta. Roudattomana aikana kuivatusvedet on johdettava lisäksi kemika- lointiaseman kautta.
Haapasuon tuotantoalueen eteläosan vedet lohkoilta lohkoilta 1, 2 ja 3 yhteensä 79,9 ha:n alalta on johdettava laskuojaan 2. Kuivatusvedet on johdettava laskuojaan laskeutusaltaiden ja valunnan säätöaltaiden kautta. Lisäksi näiden vesien käsittelyä varten on rakennettava 2 kosteikkoallasta. Haapasuon eteläosan kuivatusvedet on joh- dettava näiden kosteikkoaltaiden kautta lukuun ottamatta 3,6 ha:n suuruista aluetta las- keutusaltaiden 2 ja 6 pohjoispuolella.
Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet on johdettava eristysojissa tuotantoalueen ohi.
Vesiensuojelurakenteet ja niiden hoito
2. Haapasuon eteläosaan rakennettavat kosteikot on tehtävä ja otettava käyttöön vii- meistään ennen vuoden 2009 tuotantokauden alkua.
3. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit. Sarkaojissa on oltava lietesyvennykset, lietteenpidättimet ja päisteputket.
4. Vesiensuojelurakenteiden rakentamisen ajankohta ja menetelmät on valittava niin, että haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi.
5. Auma-alueiden ja ojien väliin on jätettävä suojavyöhyke, jotta lastausten yhteydessä turvetta ei joudu ojiin.
6. Laskeutusaltaat ja sarkaojien lietesyvennykset on pidettävä kunnossa ja tyhjennet- tävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä.
7. Kemikalointiaseman, ojastojen ja laskeutusaltaiden kunto on tarkastettava säännöl- lisesti ja mahdolliset puutteet korjattava välittömästi. Muutkin vesistökuormitusta vä- hentävät rakenteet, muun muassa päisteputket ja pintapuomit, on pidettävä kunnossa.
Eristys-, kokooja- ja laskuojien syöpymille alttiit kohdat on tarvittaessa vahvistettava.
Ojiin mahdollisesti laskeutuva kiintoaines on tarvittaessa poistettava. Puhdistustyöt on tehtävä siten, että niistä ei aiheudu ylimääräistä kuormitusta.
Mataloituvien, alle 0,5 metrin turvepaksuuden omaavien kenttien vesiensuojeluraken- teina käytetään sarkaojakohtaisia päisteputkipidättimiä. Kivennäismaahan kaivettuja sarkaojia ei tarvitse puhdistaa joka vuosi. Sarkaoja-altaita ei tarvitse kaivaa kivennäis- maahan. Kenttien ojastojen kuntoa ja lietteen kertymistä on seurattava ja ojastot on tarvittaessa puhdistettava.
8. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan tehdä niiden toiminnan tehostamiseksi sellaisia Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yleiseen tai yksityiseen etuun.
Päästöt ilmaan
Pöly
9. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä ja melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle loma- ja asuinrakennuksista. Tuotantoalueen pohjoisreunassa oleva auma tulee poistaa käytöstä ennen vuoden 2008 tuotantokauden alkua.
Turpeen tuotanto ja lastaus on ajoitettava tuulen suunta ja voimakkuus huomioon otta- en niin, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän pölyä ympäristöön. Kulje-
tuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häiritse- västi.
Pölyävät työvaiheet on tuotantoalueen pohjoisosalla lohkolla 5 keskeytettävä tuulen suunnan ollessa lounaan ja kaakon välillä ja nopeuden yli 5 m/s.
Melu
10. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää ympäristössä asumiseen käytettävillä alueilla klo 7.00–22.00 A-painotettuna ekvivalenttitasona arvoa (LAeq) 55 dB eikä klo 22.00–7.00 arvoa 50 dB, eikä loma-asumiseen käytettävillä alueilla 45 dB klo 7.00–22.00 ja 40 dB klo 22.00–7.00.
Varastointi ja jätteet
11. Siirrettävät polttonestesäiliöt on pidettävä tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, ettei mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta pääse maaperään tai vesistöön. Voiteluai- neet ja jäteöljyt on säilytettävä siten, että vuodot maaperään tai vesistöön on estetty.
12. Tuotantoa on harjoitettava niin, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Paperi-, metalli- ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. On- gelmajätteet on toimitettava asianmukaisesti käsiteltäväksi. Jätteiden keräämistä var- ten on oltava työmaalla omat jätteidenkeruupaikat.
13. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimituspaikka ja -aika.
Tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoito
14. Kun turvetuotanto on päättynyt selkeän kokonaisuuden muodostavalla tuotanto- alueen osalla, alue tulee siistiä ja tarpeettomat rakenteet sekä rakennelmat purkaa. Täl- laisilla alueilla on siirryttävä aktiiviseen jälkikäyttöön tai varmistettava, että maa- ainesta sitovaa kasvillisuutta on kentällä eroosion estämiseksi mahdollisimman pian tuotannon päätyttyä.
15. Tuotannosta poistuneilta alueilta, joita ei ole siirretty aktiiviseen jälkikäyttöön, on vedet johdettava vesiensuojelurakenteiden kautta niin kauan kuin vesistä saattaa ai- heutua haitallisia vaikutuksia vesistössä. Vesienkäsittelyä on kuitenkin jatkettava vä- hintään siihen saakka, kun alue on saanut kasvipeitteen.
Haapasuon pohjoisosassa tuotannosta poistuneen 14,4 ha:n suuruisen alueen kuivatus- vedet saadaan johtaa kemikaloinnin sijasta tuotantoalueen pohjoisosassa olevaan van- haan laskeutusaltaaseen ja edelleen Rutajärveen.
16. Keski-Suomen ympäristökeskukselle on toimitettava suunnitelma jälkikäyttöön siirtyvien tuotantoalueiden vesien johtamisesta ja käsittelystä viimeistään 6 kuukautta ennen kysymyksessä olevan toimenpiteen suunniteltua toteuttamista.
17. Tuotannosta poistuvia alueita voidaan ottaa vesiensuojelukäyttöön ympäristökes- kuksen hyväksymällä tavalla. Ympäristökeskus voi valvontaviranomaisena muutoin- kin antaa tuotannosta poistuvia alueita koskevia tarkentavia määräyksiä.
Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet
18. Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitet- tava Keski-Suomen ympäristökeskukselle sekä Leivonmäen ja Joutsan kuntien ympä- ristönsuojeluviranomaisille.
Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat sekä häiriötekijät korjattava viipymättä.
19. Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana sekä ylläpidettävä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta.
20. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyynty- neelle maa-ainekselle.
Tarkkailumääräykset
21. Haapasuon käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu on suoritettava vuonna 2004 päivi- tetyn Vapo Oy Länsi-Suomen yksikköä koskevan käyttö-, päästö- ja vesistötarkkai- luohjelman mukaisesti.
Kemikalointiaseman toimintaa on seurattava analysoimalla sinne tulevan ja sieltä poistuvan veden laatua kaksi kertaa kuukaudessa otettavista näytteistä. Silloin, kun kemikalointi ei ole käytössä, näytteitä on otettava laskuojasta kerran kuukaudessa ja suurten virtaamien aikana keväällä ennen kemikaloinnin aloittamista. Mahdollisten toimintahäiriöiden yhteydessä on otettava lisänäytteitä.
Haapasuon eteläpäästä laskeutusallas 2:n alapuolelta on otettava kahtena vuotena ve- sinäytteitä kerran kuukaudessa ympäri vuoden. Ensimmäinen tarkkailuvuosi on lupa- päätöksen lainvoimaiseksi tuloa seuraava vuosi. Analyysit tehdään tarkkailuohjelman laajan kuormitusanalyysivalikoiman mukaan.
Luvan saajan on mitattava toiminnasta aiheutuvan pölyn määrää ja melutasoa alle 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueista sijaitsevien asuinrakennusten pihoilla Keski- Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mittaamista on suoritettava kah- den tuotantokauden aikana tämän luvan lainvoimaiseksi tulemisen jälkeen ja sen lisäk- si tässä päätöksessä tarkoitetulla lupakaudella kahden muun tuotantokauden aikana.
Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmia voidaan muuttaa Keski-Suomen ympä- ristökeskuksen hyväksymällä tavalla.
22. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle, Keski-Suomen TE-keskukselle sekä Leivonmäen ja Joutsan kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Lisäksi tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa.
Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuuste- kijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.
23. Turvetuotantoalueen kuivatusvesien vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Keski-Suomen TE-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti.
Tarkkailuohjelma on toimitettava TE-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupa- päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
24. Kalataloustarkkailun vuosiraportit on toimitettava Keski-Suomen TE-keskukselle.
Lisäksi tarkkailun tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeu- teen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa.
Kalatalousmaksu
25. Luvan saajan on maksettava Keski-Suomen TE-keskukselle kalatalousmaksua 470 euroa käytettäväksi Kitkan- ja Kostamonjoen vesistöalueiden sekä Rutajärven eteläis- ten osien ja Angesselän Sairastenlahden kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahin- kojen estämiseksi.
Maksu on suoritettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä.
Ennakoimattoman vahingon korvaaminen
26. Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuoje- lulain 72 §:n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella.
RATKAISUN PERUSTELUT
Luvan myöntäminen
Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, luonnonsuojelulain ja jätelain se- kä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.
Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti turvetuotannosta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden
pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vai- kutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Haapasuon turvetuotantoalueella käytössä olevat vesiensuojelurakenteet täydennetty- nä tässä päätöksessä määrätyillä uusilla kosteikkoaltailla ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia Haapasuon turvetuotantoalueen olosuhteissa.
Tuotantopinta-ala tulee vähenemään, koska osia tuotantoalueesta poistuu tuotannosta.
Rakennettavat kosteikkoaltaat vähentävät Haapasuon eteläosan kuormitusta. Vesistö- kuormitus tulee näistä syistä jatkossa vähenemään.
Koska toimintaa ei laajenneta, ei luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen arviointi ole tarpeen hankkeen Natura-alueella aiheuttamien vaikutusten selvittämiseksi.
Lupamääräysten perustelut
Vesistöpäästöjen rajoittamiseksi on edellytetty käytettäväksi Haapasuon olosuhteisiin soveltuvaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
Pölyn ja melun leviämisen estämiseksi on annettu kysymyksessä olevissa olosuhteissa tarpeelliset määräykset, joilla estetään erityisesti turvepölyn kulkeutumista vesialueel- le sekä pölystä ja melusta aiheutuvien haittojen aiheutumista lähellä sijaitsevalle asu- tukselle.
Tuotantoalueen pohjoispuolella on lähimmillään noin 200 m:n etäisyydellä vesistön äärellä loma-asutusta, joten sille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi ase- tetaan melurajat. Pöly- ja melutason seuranta on suoritettava Keski-Suomen ympäris- tökeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti kahtena vuonna lupapäätöksen lain- voimaiseksi tulemisen jälkeen ja lisäksi kahtena muuna vuonna lupakaudella.
Jätelain 4 §:n mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehditta- va siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän, ja ettei jätteestä aiheudu merkityk-
sellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa tai haittaa tervey- delle tai ympäristölle. Jätteen haltijaa koskee lisäksi jätelain 6 §:n mukainen yleinen huolehtimisvelvollisuus jätehuollon järjestämisestä. Jäte on myös hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia ver- rattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon.
Häiriö- ja poikkeustilanteiden ja niiden syiden seuranta on tärkeää haittojen arvioimi- seksi ja niiden ennaltaehkäisemiseksi.
Tuotannosta poistuvien alueiden vesienkäsittelystä on annettu kuormituksen vähentä- miseksi tarpeelliset määräykset. Näiden alueiden vesiensuojelua on tarpeen arvioida yksityiskohtaisemmin kuin tätä päätöstä annettaessa on mahdollista tehdä. Sen vuoksi on määrätty, että luvan saajan on esitettävä tuotannosta poistuvien alueiden vesiensuo- jelua koskeva suunnitelma Keski-Suomen ympäristökeskukselle.
Haapasuon pohjoisosassa tuotannosta poistuneen 14,4 ha:n suuruisen alueen kuivatus- vedet saadaan kemikaloinnin sijasta johtaa tuotantoalueen pohjoisosassa olevan van- han laskeutusaltaan kautta. Alue on jäänyt pois tuotannosta vuonna 2000. Alueesta noin 8,5 ha on palautettu maanomistajalle ja otettu metsätalouskäyttöön. Noin 6 ha:n alalta alue on kasvittunut. Alueen vesiä ei ole määrätty käsiteltäväksi kemikaloinnilla, koska se ei ole kuormituksen vähentämiseksi tarpeen.
Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toi- mintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähen- tämismahdollisuuksista. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten ja ennakoimattomien vahinkojen varalta. Tarkkailussa kerätään tietoa myös lu- pamääräysten tarkistamisvaihetta varten. Kalataloudellinen tarkkailu on edelleen tar- peen kuivatusvesien kuormituksen kalastolle ja kalastukselle aiheuttamien haittojen seuraamiseksi.
Haapasuon turvetuotantoalue kuormittaa osaltaan niitä vesistöjä, joihin sen kuivatus- vesiä johdetaan. Kysymyksessä olevia vesistöjä käytetään virkistys- ja kotitarvekalas- tukseen. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan kompensoimiseksi määrätään vuotuinen kalatalousmaksu. Kun otetaan huomioon tuotantoalueen koko ja kuormitus,
ympäristölupavirasto arvioi 470 euron vuotuisen maksun riittäväksi. Vaikka kuormi- tus vähitellen vähenee uusien vesienkäsittelyrakenteiden ja tuotannosta poistuvien alu- eiden ansiosta, aiheuttaa turvetuotannon kuormitus edelleen haittaa kalastolle ja kalas- tukselle. Maksu on nyt määrätty pelkästään tässä päätöksessä käsiteltävän Haapasuon tuotantoalueen osalta. Aikaisemmin Haapasuon ja Kailasuon turvetuotantoalueita on koskenut yhteinen 4 000 markan määräinen kalatalousmaksu, joka vastaa noin 672,75 euroa. Ympäristölupavirasto katsoo, että yhteenlasketut kalatalousmaksut on syytä säi- lyttää suunnilleen entisellä tasollaan ja että niistä kuuluu Haapasuon osalle noin 70 %.
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN
Keski-Suomen ympäristökeskus
Keski-Suomen ympäristökeskuksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Haapasuon pohjoisosan 14,4 ha:n suuruisen tuotannosta poistu- neen alueen vesien käsittelyä koskevaa vaatimusta ei kuitenkaan ole hyväksytty. Ky- symyksessä olevan alueen vesien johtamisesta on edellä kohdassa "Lupamääräysten perustelut" mainituilla perusteilla annettu määräys, että vedet saadaan kemikaloinnin sijasta johtaa vanhan laskeutusaltaan kautta.
Keski-Suomen TE-keskus
Keski-Suomen TE-keskuksen esittämä 1 000 euron kalatalousmaksua koskeva vaati- mus käsittää sekä Haapasuon että Kailasuon tuotantoalueet. Vaatimus on otettu huo- mioon määräämällä Haapasuon tuotantoaluetta koskeva 470 euron suuruinen kalatalo- usmaksu, jota ympäristölupavirasto pitää riittävänä edellä lupamääräysten perusteluis- sa mainituilla perusteilla.
Tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatusvesien johtaminen alapuoliseen vesistöön on mahdollista edellä lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla.
Ympäristölupavirasto katsoo, että näissä tilanteissa tuotannosta poistuneiden alueiden vedet eivät enää aiheuta vesistössä haittoja.
TE-keskuksen kalataloustarkkailuohjelmaa koskeva vaatimus on otettu huomioon.
Leivonmäen kunta
Leivonmäen kunnan vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.
Joutsan kunta
Joutsan kunta on vaatinut, että koko Haapasuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet on johdettava alueen pohjoisosassa sijaitsevan kemikalointiaseman kautta. Tuotantoalu- een pinnankorkeudet huomioon ottaen tämä edellyttäisi ojituksen järjestämistä uudel- leen ja mahdollisesti pumppausta, mistä aiheutuvat kustannukset eivät vastaisi saatua hyötyä. Alueen eteläosan vedet johdetaan vesistöön vesiensuojelurakenteiden kautta.
Ympäristölupavirasto katsoo, että tässä päätöksessä annettujen määräysten mukaiset vesiensuojelurakenteet ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
Luvan saaja on velvoitettu tarkkailemaan hankkeen alapuoliseen vesistöön aiheutta- maa kuormitusta. Esitettyjä kunnostustoimia on mahdollista toteuttaa kalatalousmak- sulla. Edellytykset luvan myöntämiselle toistaiseksi voimassa olevana ovat olemassa.
Vesiensuojelun tasoa ja kuormituksen vaikutusta arvioidaan, kun luvan saaja panee vi- reille edellä määrätyn hakemuksen lupamääräysten tarkistamiseksi.
Muistutukset
Katselmuksen suorittaminen
Asiassa on esitetty ratkaisemista varten riittävä selvitys, joten katselmuksen suoritta- mista koskevat vaatimukset hylätään aiheettomina.
Hakemuksen hylkääminen
Luvan myöntämisen edellytykset ovat edellä mainituilla perusteilla olemassa. Sen vuoksi hylätään vaatimukset, joiden mukaan lupaa ei tulisi myöntää.
