• Ei tuloksia

"Pinnebergien" muistio vuodelta 1946 · DIGI

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa ""Pinnebergien" muistio vuodelta 1946 · DIGI"

Copied!
117
0
0

Kokoteksti

(1)
(2)
(3)

»PINNEBERGIEN»

M U I STIO

TASKUALMANAKKA JA PÄIVÄKIRJA

VUODEKSI 1946

7. VUOSIKERTA Helsingin Yliopiston erioikeus

HELSINKI 1945 Oy. WEILIN & GÖÖS Ab.

(4)

SUOMEN

LIIKETYONTEKIJÄIN

LIITTO r.y.

(SLIL)

TOIMISTO: Unioninkatu 32 A, Helsinki Puhelimet; 61 591(keskus, nimihuutoL-Y-K)

Toimistoaika:

klo 9—17, lauantaisin 9—14 (kesäaikana klo 9—16,30,lauantaisin9 Toimisto hoitaa jäsenten työ-, palkka- ja

avustusasioita.

ALMANAKKA

Liiton postisiirtotili n?o 60 02.

1946

LIIKETYONTEKIJÄ

KERRAN KUUKAUDESSA ILMESTYVÄ AIKAKAUSLEHTI.

jäsenetsaavat liitonäänenkannattajan ilmai- seksi. Tilausmaksu muille 100 mk.

YHTEISTYÖ

ON VOIMAA!

2/3

(5)

Tammikuu 1946 LIITON SIVUTOIMISTOT.

HELSINGIN

TOIMISTO:

Säästöpankinranta4 C 21. Puhelimet 72 539 (toimistojajäsen-

asiat), 74 556 (konttorit, myymälät), 74 531 (parturit, kampaajat, elokuvatyöntekijät).

Helsingin osastojen postisiirtotili 6012.

UUDENMAAN PIIRITOIMISTO: Säästöpankin-

ranta 4 C 21. Puhelin 74 531.

HÄMEEN-SATAKUNNAN PIIRITOIMISTO: Tam- pere, Aleksis Kiven katu 24 B 25. Puhelin 2448. Postisiirtotili 55178.

Tampereen osastojen postisiirtotili 55179.

VARSINAIS-SUOMEN PIIRITOIMISTO: Turku, Linnankatu 27. Puhelin 17 349. Postisiirto- tili 35 215.

Turun osastojen postisiirtotili 35 216.

SAVO-KARJALAN PIIRITOIMISTO:Kotka. Puhe- lin 1723. Postisiirtotili 50457.

Kotkan osastojen postisiirtotili 50456.

KESKI-SUOMEN PIIRITOIMISTO; Jyväskylä, Väinänk. 7. Puh. 2452. Postisiirtotili 60606.

Jyväskylän osastojen postisiirtotili 68607.

POHJOLAN PIIRITOIMISTO: Oulu Puh. 3277.

Postisiirtotili 83075.

Oulun osastojen postisiirtotili 83076.

Toimistot hoitavat jäsenten tyrä-, palkka- ja avustusasioita, ottavat uusia jäseniä japen- vät jäsenmaksuja.

1T Uudenvuodenpäivä 2 KArimo, Aapeli

3 T Elmo #

4 PMansi, Ruut 5 LLaulikki, Lea 6 S Loppiainen

Hyvärl, Harri 7 MHervo,Aukusti,Augusta 8 T Ilmo

9 K Veli,Veikko

10 T Nyyrö, Nyyrikki >

M P Kari 12 L Toini 13 S Is.Loppiais.

Kunto, Nuutti 14 M Sakari, Saikko 15 T Siviä 16 K Ilmari

17 T Hyrkkö, Anttoni © 18 P Rusko, Laura 19 L Heikki, Henrikki 20 S 2s. Loppiais.

Reijo 21 M Aune 22 T Tiera 23 KEine, Eini, Enni 24 T Mies

25 PPaavo, Paula,Paulikki

26 L Aarno 27S 3s.Loppiais.

Viljo 28 MKaarle, Kaarlo 29TKokko. Valtteri 30 KHillervo 31 T Alli

4/5

(6)

Helmikuu 1946 Maaliskuu 1946 1P Alpo

2 L Kanerva

#

Kauko, Kaukomieli 4 MArijoutsl 5 TLaila, Leila 6 K Tarmo 7 T Taru 8 P Virkku, Vilppu 9 L Auvo

10S Is. Paast. ) Aura

11 MKalervo 12 TKorjo, Reko 13 K Hirvo

14T Valvikki,Matilda 15 P Risto

16 L Ilkka

17 S 2s. Paast. © Kerttu, Kerttuli 18 M Uskali, Eetu 19 T Jarkko,Jooseppi 20 K Suonio

21 T Pentti Kev.p.t.

22 P Virmo, Vihtori 23 L Heikko. Akseli 24 S 3 s. Paait.

Keiho, Kaapo 25 M Marian Ilm. p. Raita 26 T Imanti, Immanuel, Manu 27 K Soini <£)

28 T Armas 29 P Jouni,Joonas 30 L Usko

t Puniin mnn

1 P Heloisa

2 L Aamu #

3 S Kynttllänp.

Utria 4 M Armi 5 TJuhana Ludvig 6 K Terhikki 7 TRihko, Riku 8 P Laina, Laine 9 LRaija,Naimi

Runeberglnpäivä

>

10 S 5 s. Lopplal*.

Elina il M Talvikki

12 TVirpi,Elma 13KAltis,Altti 14 T Voitto

15 P Ilari, 110, Sipri,Sipi 16 L Manno, Julius, Julia © 17S Septuageeslma

Väinö, Väinämö 18 M Kaino 19 T Kauppa 20 K Helinä 21 TKeijo 22 P Tuulikki 23 L Tero

!,4S I Rukouspälvä (f Matti

29 P Jouni,Joonas 30 L Usko 31 S Puollp.sunn.

Irma, Irmeli 25 M Suometar

26 TIstervo, Nestori 27 K Jarmo, Torsti

28 T Onni Kalevalanpälvä

6 7

(7)

Huhtikuu II 94 6 Toukokuu 1946 1KVappu

2 T Vuokko 3 P Outi 1 MHarras, Marto

2 T Pellervo #

3 KSampo

4 T Ukko 4 L Laimi, Ruusu

5 P llolsa, Ireene

6 L Vilho, Vilhelmiina,Vilma 5

s

2 s- Peräsi;

Mainlkkl

7 S 5s.Paast. 6 MYlermi

7 T Helmi Arpia

8 M Suoma » 8 K Heino

9 T Tenho,Timo 9 T Oulas, Eljas

10 K Raucia 11 T Oivlkkl,Verna

10P Aino, Ainamo 11 L Mielisuoma, Lotta 12 P Viikki,Eira

13L Tellervo 12 S 2 Rukouspälvä

JuhanaVilhelm 13 M Kukka. Floora

Snellmaninpäivd IT~$ Palmusunn.

14 T Kotivalo Taimo, Vorna

15 MTuomi, Tuomikkl 16TJalo

15 K Pulmu,Sohvi

16 T Hymy, Esteri © 17 P Maila

®

17 KIlpo, Otto 18 T Valto 19 P Pitkäperjantai

18 L Erkki, Eero 19 S 4s. Pääs. j.

Eilo, Eemeli, Milja 20M Lilja, Lilli 21 TKostia, Kosti 22 KHemmo, Hemminki 23 TLyyli, Lyylikki, Lyytl 24 P Touko

Solmu, Hartti 20 L Lauha 21~J Pääsiäispäivä

Valo, Anssi 22 M 2Pääsiäispäivä

6

Keijukka, Alina 23 TYrjö, Jyrki 24 KPertti

25 L Urpo

DJ ([ 26 S Rukotfcsi/hn. •'

25 T Markku

26 P Terttu Panu

27 M Ritva 27 L Anto, Antamo

28 S

I

s.

PäärT

28 T Heilimä, Alma

29 K Oiva 30 T Helatorstai

Armo #

29 M Tornia Osmo

30 TMirjami. Mirja 31 P Helka

8 9

(8)

Kesäkuu 1946 Heinäkuu 1946

I L Koitto, Teemu 1 MKojo,Aaro

2 T Vanamo 3 K Arvo 2 S 6 s. Pääs. j.

Hyvikki, Venla

3 M Orvokki 4 T Ulpu, Ulla

5P Untamo, Unto 6 L Esa

4 T Toivo Puolustusvoimain

lippujuhla

5 K Sulevi *

6 T Kustaa, Kyöst i 7 PLiimo, Roope 8 L Tarkko, Salomo

7 S 3 s.Kolm. p.

Launo, Klaus 8 MTuro,Tuuri 9 T Ilta 10 K Saima, Saimi M TViljamien, Elli 12 P Herkko, Herman 13 L Oras

9 S Helluntaipäivä Ensio, Ensi 10 M 2 Helluntaipäivä

Seppo

11 T Impi, Immikki, Immi 12 K Esko

14 S 4 s. Kolm. p. © Hely

15 M Rauni 13 TRaila, Raili

14 P Uuras ©

15 L Vieno

16 T Reino 16 S Pyh. Kolm. p,

Salama 17 KOtro, Ossi

18 THilpas, Rieti,Riika 19P Heinikki, Saara, Salli 20 LIhalempi,Marketta,Reeta 17 M Urho

18 T Tapio 19 K Osmi, Siiri

20 T Into 21 S 5s. Kolm. p. ([

Kaiho, Johanna 22 MMuisto, Matleena,Leena 21 P Ahti

22 L Kielo K.p.s. ([

23 S Is. Kolm.p.

Aatto, Aatu

23 T Oili Mät.a.

24 K Kirsti 25 TJaakko 26P Kiuru, Martta 27 L Unikeonpäivä 24 MJoh.Kast. p. Juho,Jussi

25 T Ahvo Suomenlipun päivä

26 K Rauno 27 TLouna, Elvi 28 P Elo. Leo

29L Pietari, Pekka ©

18 S 3Rukouspälvä #

29 MAtsoOlavi,Olli.Uolevi, Uoti 30 S 2 s. Kolm. p.

Päiviö, Päivikki 30 T Asta

31 K Helma, Helena 10 11

(9)

Elokuu 1946 Syyskuu 1946 1 T Maire, Mervi

2 P Kimmo 3 L Maria, Meeri 4S 7s. Kolm. p. $

Tolvlkkl, Veera 5 M Salme 6 T Toimi 7 KLahja 8 TSävy, Sylvi 9 P Oma 10 L Lalli, Lauri

11 S 8s.Kolm. p. n Kaunl, Sanna

12 MHeljä. Klaara

13 T Okko ©

14 K Onerva 15T Marjatta, Marja 16 P Aulis

17 L Vaalimo, Verneri 18 S 9 s.Kolm. p.

~T:

Lemmitty 19 MMaunu, Mauno 20 T Sievo, Samuli G 21 K Sulo

22 T Oso, livari,livo 23 P Varma Mät. I.

24 L Perttyli, Perttu 15S 10s.Kolm. p.

Sävele, Loviisa 26 M Ilma, Ilmi ©

27T Pohto 28 K Tauno j29 T Joutsen, lines

30 P Immo

131

LVarhia, Arvi 12

IS 11 s. K olm. p.

Alku 2 MSinikka

3 TSoili,Soilikki * 4)KRauno, Mooses

5 T Mainio 6 P Asko 7 L Inari 8 S 12s.Kolm. p.

Taimi 9 M Isto 10TKalevi

11 KSanteri,Sandra,Sanelma

12 T Voima ©)

13PJorma 14 L Sorja,lida 15 S 13 s.Koim. p.

Siro 16 M Hellevi

17 TSolmi, Tuttu,Liisa

18 KTyyne <[

19 T Viena 20 P Varpu 21 L Kaipia 22 S 14s.Kolm. p.

Leino, Mauri

23 M Mielikki S.p.t.

24 TJurva

25 K Kullervo ®

26 TLappi 27 P Vesa 28 L Lenni, Lippo 29 S MiktaTinpäivä |

Mikko,Mikael 30 M Nousia

13

(10)

Lokakuu 1946 Marraskuu 1946 1P Lyly, Pyh. miest. p.

2 L Veijo, Topi 1 T Valio

2 K Luikko, Äänis 3 T Raimo

>

3 S Pyh. mle«t. p.

Terho 4 P Mielo

5 L Inkeri 4 M Hertta

5 T Reima 6 S 16s. Kolm. p.

6 K Kustaa Aadolf 7 T Taisto Raikko, Raikas

7 MPirjo, Pirkko,Riitta 8 T Hilja

9K Ilona

10 TKyllä,Aleksi © 11 P Ohto, Otso

12 L Aarre

8 P Aatos

9 L Teuvo ©

10 S 21 s.Kolm. p.

Martti 11 MAnja 12 TKyrö 13 K Ano 13 S 17s. Kolm. p.

Taina 14 MAuvikki, Elsa 15 T Helvi, Heta 16 KSatu, Sirkka 17 T Saini

14 TVaula, Vaulikki,liris 15P Leimu

16 L Aarne, Aarni ([

18PSäde

19 L Uljas 17 S 22s.Kolm. p.

Einari, Eino 18 MJousia

19T Aila, Aili 20 S 4 Rukouipäivä

Kauno 20KKouvo, Jalmari

21 T Pilvikki, Hilma 22 PSomikki, Silja 23 L Ismo 21 M Ponteva

22TIrja 23 KSauvo,Severi 24 T Pasi

#

25 P Sointu 24

STuomiosunn

26 L Unelma, Manta Lempi

25 MKai|a, Katri, Kaarina 26 T Sisko

27 S 19 i Kolm- p Hellä, Helli. Helle

28 M Simo 27 K Hilkka

28 T Sorjo 29 PAimo 29 T Urmas

30 K Eila

31 TAarto, Arto, Artturi 30 L Antti, Antero

14 15

(11)

Joulukuu

19 4 6 1 S Is. Advent. $

Paaso, Oskari 2 M Anelma

3TVellamo 4KAira, Airi 5 TTytti, Selma

6 P Itsenä!s.p.Pyry,Niilo 7 L Sampsa

8 S2 s.Advent. @ Kyllikki

9 MAnna, Annikki 10 T Ihanelma 11K Keimo, Taneli 12 T Tuovi 13 P Seija, Eija 14 L Jouko

(J Heimo

16 MAuli,Aulikki

PÄIVÄKIRJA 1946

neimu

16MAuli, Aulikki 17 T Avu, Raakel 18 K Tauvo,Aapo 19 T Ilkka, liro,lisakki 20 P Kerkko 21 L Tuomas, Tuomo

T.p.s Luja,Raafael 23 MIsmarl, Aatami d 24 T Valiikki,Eeva 25 KJoulupäivä 26 T Tapaninpäivä 27 P Kalmo, Hannu 28 L Lumia, Viatt. lasten p.

29 S Sunn. J.

Joui. j

Rauha 30 MTaavetti, Taavi 31 T Silvo,Sylvester j 16 2

(12)

TAMMIKUU

ONNELLISTA

UUTTA VUOTTA!

(13)
(14)
(15)
(16)
(17)
(18)
(19)
(20)
(21)
(22)
(23)
(24)
(25)
(26)
(27)
(28)
(29)
(30)
(31)
(32)
(33)
(34)
(35)
(36)
(37)
(38)
(39)
(40)
(41)
(42)
(43)
(44)
(45)
(46)
(47)
(48)
(49)
(50)
(51)
(52)
(53)
(54)
(55)
(56)
(57)
(58)
(59)
(60)
(61)
(62)
(63)
(64)
(65)

f) toimia taloudellisen kansanvallan to- teuttamiseksi tuotannollisessa elämässä ja

125

Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto (SAK) r.y.

Tarkoitus ja tehtävät.

1) Kesausliiton tarkoituksena on toimia työmarkkinoilla ja elinkeinoelämässä työs- kentelevien palkkatyöntekijöiden taloudel- listenetujen valvomiseksi sekä heidänyh- teiskunnallisen ja sivistyksellisen tasonsa kohottamiseksi ja turvaamiseksi.

2) Tarkoituksensa saavuttamiseksi on keskusliiton tehtävänä;

a) koko maata

käsittävien

ammatillisten järjestöjen yhdyssiteenä edistää palkkatyön- tekijöiden ammatillista järjestäytymistä,

b) ohjata ammatillisten paikallisjärjes- töjentoimintaa näiden harjoittaessa amma- tillista valistustyötä paikkakunnallaan,

c) avustaa paikallisten jakokomaata kä- sittävien

ammatillisten

järjestöjen perusta- mista jaedistää niiden keskeistä yhteistoi- mintaa keskusliiton puitteissa,

d) tukea ammattiyhdistysliikkeen toimin- tavapauden turvaavaa kansanvaltaista oi- keusjärjestystä,

e) työskennellä sosiaalisen lainsäädännön kehittämiseksi työntekijöille suotuisaan suuntaan,

(66)

edistää

tuotantojärjestelmän rakentamista yhteiskunnan kokonaisetuja palvelemaan, g) toimia työntekijäin tietojen kartutta- miseksi kansallisen ja

kansainvälisen

am- mattiyhdistysliikkeen tuntemisessa sekä edis- tää heidän pyrkimyksiään

taloudellisen

elämän, yhteiskunnallisten olojen ja teknii- kankehityksen seuraamisessa,

b) edustaa

ammatillisesti

järjestyneitä työntekijöitä siellä missä se on tarpeen, i) suorittaa ammattiyhdistysliikettä edis- tävää suullista jakirjallista herätys-, va- listus- ja kasvatustyötä, kustantaa tarkoi- tustaanedistävääkirjallisuutta, lentolehtisiä ja

sanomalehteä.

j) tukea aatteellisesti ja aineellisesti jä- senjärjestöjen toimintaa näiden työskennel- lessä jäsentensä palkka- ym. työolojen pa-

rantamiseksi

ja työajan lyhentämiseksi,

k) koota jäsenjärjestöjen myötävaikutuk- sella tilastoja

palkkatyönteidjäin

oloista ja asemasta Suomessa,

1) olla yhteistoiminnassa ja keskinäisissä sopimuksissa sellaisten koti- jaulkomaisten työväenjärjestöjen kanssa, joillaon saman- lainen tarkoitus jasamanlainenperiaatteelli- nen ohjelma, kuin myös muiden sellaisten taloudellisten järjestöjen kanssa, joiden toiminta ei ole ammattiyhdistysliikkeen tar- ioitusperien vastaista.

Suomen Liiketyöntekijam Liitto r.y.

Suomen lääketyöntekijäin Liiton tarkoi- tuksena on järjestää ammatilliseen yhteis- toimintaan uskontoon ja puoluekantaan katsomatta kaikki seuraayat työntekijä- ryhmät:

kauppaliikkeiden ja konttorien;

kauppaliikkeiden varastojen;

pankkien, vakuutus-,teollisuus-, liikenne- ja puhelinlaitosten, sanomalehtien, yhdis- tysten sekä muiden näihin

rinnastettavien

yritysten toimistojen;

parturin- ja kampaamoliikkelden sekä kauneudenhoitolaitosten; ja

apteekkien, huvituslaitosten, elokuvaval- mistaurojen ja muiden näihin

verrattavien

yritysten palveluksessa olevat

myymälä-, toimisto-, varasto- ja kulje- tustyöntekijät,

kauppamatkustajat,

vah- timestarit, työnjohtajat, piirtäjät, toi- mitsijat, studiotyöntekijät, laborantit, elo kuvakoueenhoitaj at,

apteekkiapulaiset.

parturit, kampaajat ja muut näihin verrattavat työntekijät.

Tähänpäämääräänpyrkiessään liitto har- joittaa seuraavanlaista toimintaa:

126 127

(67)

a) tekee työehtosopimuksia;

b) työskentelee työajan lyhentämisen puolesta;

c) toimii työtä suojelevien lakien paran- tamiseksi erikoisesti silmälläpitäen liike- alalla työskenteleviä työntekijöitä;

d) toimittaa lainopillista avustusta;

e) välittää sattuvissa työriitaisuuksissa;

f) valmistaa tilastoa ja julkaisee tietoja liikealan työntekijäin asemasta mahdollisten epäkohtien osoittamiseksi ja parannusten aikaansaamiseksi vaikuttamallayleiseenmie- lipiteeseen;

g) harjoittaa kustannustoimintaa ja jul- kaisee aikakauslehteä;

h) toimeenpanee kursseja ja esitelmä tilaisuuksia;

i) turvaa erilaisin

avustusmuodoin

jäse- niään niissä olosuhteissa, jotkaliiton säännöt, avustusehdot sekä Lilketyöntekijäin Työt- tömyyskassan säännöt määräävät;

j) avustaa rahallisesti j äseniään näiden joutuessa työttömiksi työnseisauksen takia tai muuten ilman omaa syytään;

k) välittää jäsenilleen työtä;

l) edistää jäsentensä ammattikasvatusta;

m) ylläpitää yhteistoimintaa toisten koti- maisten ja ulkomaisten ammatillisten jär- jestöjen kanssa; ja

n) työskentelee muilla

samanluontoisilla

keinoilla liikealan työntekijäin etujen puo- lustamiseksi sekä uusien etujen hankkimi- seksi.

Menettelytavoista liiton työskentelyssä päättävät lähemmin liiton edustajakokous, liittoneuvosto ja liittotoimikunta.

Lähiajan

vaatimuksia

varten on liitto hyväksynyt itselleen

seuraavan

ohjelman:

r. Liikealan työntekijäin palkkoja on

pa-

rannettava ja määrättävä alimmatpalkat työehtosopimuksilla.

2 Oppilasolot on järjestettävä tyydyttäviksi ja nuorempien, ammattiinsa pystyvien työntekijäin oikeus kohtuulliseen palkkaan

on turvattava.

3. Lain rajoittama työaika on saatava to- della käytäntöön myös liikealalla ja ylityöstä on suoritettava palkka.

4. Juhlapäivien aattoinaon myymälät sul- jettava aikaisemmin.

5 Asevelvollisuutensa suorittanut on otel- tettavatyöhönvanhana työntekijänä ja hä- nen kesälomaoikeutensa on turvattava.

(>. Työntekijälle on maksettava sairauden ajalla korvaus.

7. Työntekijän vanhuudenturvaontaattava.

8. Liikealan työttömiä on yhteiskunnan avustettava tai hankittava heille työtä.

128 129

(68)

9- Irtisanomisaika työstä erotettaessa on pidennettävä.

to. Työntekijäin mielivaltainen kohtelu on lopetettava.

tl Liikealan työntekijäin ammattiopintoja on työnantajain taloudellisesti tuettava.

13.

Liikealan

työttömien ja invaliidien am- mattiopetusta on yhteiskunnan edistettävä.

Liitto on yhteistyössä muiden ammatil- listen järjestöjen kanssa, ja kuuluu se Suo- men Ammattiyhdistysten Keskusliittoon, Liiketyöntekijäin Kansainväliseen Liittoon ja Liiketyöntekijäin Pohjoismaiseen Yhteis- työjärjestöön.

Liiton toiminnan tulokset selviävät ka- lenterin tilastoista.

Liiton

liittymismaksu on 20 markkaa.

Liiton jäsenmaksut jakaantuvat

kahdek-

saan maksuluokkaan seuraavasti:

1 luokassa palkka tasan tai yli 8 000 mk 85 mkkk;ssa

7 7,000 75

3 6.000 65

4 5.000 55

5 4.000 45 ~

6 3.000 35

7 2.500 30 ~

8 ~ alle 2.500 ~ 20 ~

Työttömyyden, sairauden,

asevelvollisuu-

den ja opintojen aikana jäsenetovat vapaat jäsenmaksuista.

Liiton puheenjohtaja on opettaja Arvi Hautamäki ja luottamusmies

Janne

Haku- linen.

Liiton

toimikuntaan puheenjohtajan ja luottamusmiehen lisäksi kuuluvat seu- raavat: V.

Järvinen,

Lempi Lehto, O. Lind- gren, Lydia Pukander, A. Saxell, F. Sund- qvist, P. Heinonen, Aili Pulkkinen, K. Tor- vela ja P. Kahi.

Liiton

laajennettuun hallitukseen eliliitto- neuvostoon kuuluvat toimikunnan jäsen- ten lisäksi seuraavat henkilöt: Elsa Peräläi- nen, Y. Pirhonen, O. Ekström ja

Johanna

Nyres Helsingistä, O. Kataja Hyvinkäältä, K.SikanenKarkkilasta, E. Blomros Turusta, K. Peltonen Tammelasta, L. Lahtinen Tam- pereelta,

J.

Syvänen Kolhosta, M. Valhhi

Imatralta, A. Drockila Joensuusta, O.

Hiltunen Varkaudesta, V. Aromaa Porista, V.

Järvinen

Voikkaalta, Alli Strandberg Vaasasta, K. Leppänen Jyväskylästä, R.

Halonen Oulusta jaE. Kokkonen Kajaanista.

Liitontilintarkastajat ovat kiinteistöjoh- taja V. V. Salovaara ja kamreeri Uuno Aho.

130 131

(69)

Miia jokaisen jäsenen on tiedettävä avustusten perimisestä.

Käytännölliset ohjeet:

Liittomme avustustoimintaperustuuedus- tajakokousten päätöksiin, joista saa tarkat tiedot liiton säännöistä. Opastaaksemme jä-- seniämme avustusasioissa olemme laatineet seuraavat lyhyet ohjeet avustusten perimi- sestä. Lähempiä tietoja saa osastojen toi- mitsijoilta ja liiton toimistosta.

Työttömyys-

ja

matka-avustukset.

Työttömyys- ja matka-avustuksen saannin ehtona on vähintään r vuoden jäsenyys.

Työttömyyden toteaminen.

1. Avustusta anottaessa

on

oltava työttö- myystodistus, joka on hankittava siltä paikkakunnalta, jolla jäsen on työttö- mäksi joutuessaan.

2. Työttömyystodlstustäytyy olla sosiaali- ministeriön vahvistaman kaavan mukai- nen. Todistuksen antavat työnvälitystoi- mistot,työnvälitysasiamiehet, kunnan huol- tolautakunnan puheenjohtajat sekä asian- omaisten huoltopiirien valvojat. Todistus- lomakkeita saaliiton toimistosta. Työt-

tömyyden toteaminen on välttämätön niin työttömyys- kuin matka-avustuk-

sen

saantiin nähden. Matka-avustuksen saantia varten työttömyyspäivien luku voi olla esim. 1päivä.

Työttömyys- ja matka-avustuksen suorittami- nen.

1.Työttömyys- ja

matka-avustuksen

suo- rittaa osaston rahastonhoitaja ja niillä paikkakunnilla, joissa ei ole osastoa, liiton toimisto.

2. Avustuksen saajan itsensä onkuitattava tarkoitusta varten valmistettu kuitti.

Muunlaiset laskut jakuitit eivätkelpaa.

Suirausavuslus.

Sairausavustuksen

saannin ehtona on vähin- tään 2 vuoden jäsenyys.

1. Sairaus on todettava

lääkärintodistuksen

tai osaston lausunnon perusteella.

2. Avustusanomusonlähetettävä liiton toi- mistoon, josta osaston rahastonhoita- jalle annetaan maksumääräys.

3. Ilman liiton toimiston antamaa lupaa ei avustuksia saa maksaa.

Sairausavustusanomuslomakkeita

saa Ui-

ton toimistosta.

132 133

(70)

134 135

Opintoavustus.

Opintoavustuksen saannin ehtona on vähin- tään

x

vuoden jäsenyys.

I. Opintoavustusta onhaettava liitlotoimi- kunnalta.Anomukseen onliitettäväosas- ton johtokunnan lausunto.

Oikeusavustus.

Oikeusavustuksen saannin ehtona

on

vähin- tään

x

vuoden jäsenyys.

1.Oikeusavustusta on haettava liittotoimi- kunnalta. Anomukseenon

liitettävä

osas- ton johtokunnan lausunto.

Hautausavustus.

Hautausavustuksen saannin ehtona on vähin- tään 3 vuoden jäsenyys.

1. J

äsenen jälkeenj ääneiden omaisten, oikeu- denomistajain tai osaston johtokunnan on anottava avustusta liittotoimikunnal- ta. Anomukseen on liitettävä kuolin- todistus tai johtokunnan lausunto.

Laki kauppaliikkeiden ja

toimistojen työoloista.

AnnettuHelsingissä joulukuun 8pnä 1934.

Eduskunnan

päätöksen

mukaisesti

sääde-

täänAtäten;

1§.Tämän lain alaisiaovatkauppaliikkeet ja

toimistot

ynnäniihin verrattavat yrityk- set, joissa työntekijöinä käytetään muita kuin työnantajan puolisoa ja omialapsia.

Lain

alaisia eivät ole;

1) julkiset virastot;

2)matkustajatja edustajat, mikälihesuo- rittavat työnsä

liikkeen

tai yrityksen

ulko-

puolella.

2 §. Työntekijä tämän lain mielessä on henkilö, joka toisen johdonjavalvonnan alai- sena

työskentelee

lain alaisessa yrityksessä.

3 §. Työntekijää älköön

säännöllisesti

pidettäkö työssä enempää

kuin kahdeksan tuntia

vuorokaudessa, eikä enempää kuin

neljäkymmentäseitsemän

tuutia viikossa.

Jos

työaika yhtenätai useampana viikon päivänä on kahdeksaa

tuntia lyhyempi,

voidaan työntekijää muina viikon

päivinä

(71)

pitää työssä enintään yhdeksän tuntia ehdolla, ettei työtuntien

luku viikossa

ole

f

neljääkymmentäscitsemää suurempi.

1yönantaja

älköön

pidentäkö edellämai- nittuatyöaikaa antamallatyötä

kotona

teh- täväksi.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske työtä apteekeissa

eikä

vartijain, päivystä- jäin ynnä muiden näihin verrattavien hen-

kilöiden

työtä

eikä

myöskään

sellaista valmistelu-

ja viimeistelytyötä, jota muut kuin yrityksen

henkilökuntaan

kuuluvat suorittavat säännöllisentyöajanulkopuolella.

4 §. Työntekijää saadaan hänen suostu- muksellaan pitää työssä 3 §:ssä sanotun työajan

lisäksi

neljäkymmentäkahdeksan tuntia neljän viikon aikana ja yhteensä enintään kaksisataa tuntia vuodessa:

1) kausimyyntiä ja

rahaksimuuttoa

sekä

liikkeen

muuttoa tai lopettamista ynnä muuta

kiireellistä

tai määräaikaista toimi- tusta varten, jonka vuoksi ei

kohtuudella

voida vaatia lisätyövoimaa

hankittavaksi;

2)

inventoimista,

määräaikaista tiliensel- vittelyä ja tilinpäätöstä tehtäessä;'

3) tavaran pilaantumisen

ehkäisemiseksi’

sekä

4)

omaisuutta

uhkaavanvaarantorjumi-

seksi. J

1 momentin 1 ja2 kohdassa mainituissa

tapauksissa, paitsi joulumarkkinain vuoksi välttämättömissä töissä joulukuun 10ja23 päivän välisenä aikana, on työntekijälle

kuitenkin

annettava vähintään kaksitoista tuntia käsittävä keskeytymätön lepoaika vuorokaudessa.

Ylityöstä, jokatehdään 3 §;n 1momen- tissa sanotuntyöajanlisäksi,onsuoritettava vähintään viidelläkymmenellä prosentilla

koroitettu

palkka. Ylityöstä sekä siitä suoritetusta palkasta on sanotuissatapauk- sissa myös pidettävä luetteloa, joka on vaadittaessa näytettävä ammattientarkas- tajalle ja työntekijäin valtuutetulle.

5 §. Työajan ollessa kahdeksan tuutia tai enemmän vuorokaudessa on työntekijälle työn aikana annettava

ainakin

yksi vähin-

tääntunnin kestävälepohetki, jonka aikana hän saakoon esteettömästi poistua työpai-

kalta.

Tämä ei kuitenkaan koske 4§:n1

momen-

tin 3 ja 4 kohdassa mainittuja töitä.

6 §. Sunnuntain ajaksi on työntekijälle annettava vähintään kolmekymmentäkah- deksan tuntia käsittävä yhtäjaksoinen viik- kolepo.

Työntekijää

älköön

pidettäkö työssä kir-

kollisena

juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä eikä vapunpäivänä.

Mitä 1 ja 2

momentissa

on säädetty, ei 136 137

(72)

koske

liikettä, jotaon lupa harjoittaa,

eikä

toimistoa, jota saadaan pitää auki myös sanotuissa momenteissa mainittuina päi- vinä, eikä töitä, jotka on mainittu 3 §:n 4 momentissa ja 4 §:ssä.

Työntekijälle, joka sunnuntaina on ollut työssä maito-, leipä- tai kukkakaupassa, on annettava työhön käytettyä sunnuntai- lepoavastaavayhtäjaksoinenvapausmuuna viikon

aikana.

Samaolkoon

laki muissakin

kauppaliikkeissä ja toimistoissa, joissasään- nöllisesti pidetään työntekijää työssä sun- nuntaina ja joiden toiminnan laatu sallii vastaavan vapauden annettavaksi muuna viikon aikana.

Työntekijää, jokakieltäytyy 1 ja2 mo- mentissa

mainittuina

päivinä työstä, älköön siihen pakotettako niissäkään tapauksissa, jolloin

sellainen

työhön sallittua.SS

s t

_7 §.Naista, joka on synnyttänyt, älköön pidettäkö työssä kuutena ensimmäisenä viikkonasynnytyksen jälkeen.

Älköön myöskäänkehittyneessä raskauden tilassa

olevaa

naistapidettäkö työssä, joka siinä tilassa

olevalle

voi olla vahingollista.

8§.

liikkeen

omistaja onvelvollinenpitä-

mään huolta siltä, ettei työ estä hänen palveluksessaan olevaa,

kahdeksaatoista

vuotta nuorempaa henkilöä saamasta ha-

luamaansa

sopivaa ammattiopetusta.

9 §.Kussakin myymälässä tulee olla riit- tävä määrä istuimia, joitatyöntekijät ovat oikeutetut joutohetkinään käyttämään.

10 §. Säännöllistä työtä varten on työn- antajan, milloinsetyön laatuun katsoen on mahdollista, kullakin työpaikalla laadittava työtuntiluettelo, jossa on mainittava työn alkamis- japäättymisajat sekä ruokailu- ja lepoajat työn aikana. Työtuntiluettelo on pidettävä sopivalla palkalla työntekijäin nähtävänä.

11 §.Tämä laki on työnantajan toimesta pantava näkyviinlain alaisenyrityksen huo- neistoon.

12 §. Tämän lain noudattamista valvoo ammattientarkastus.

13§.

Joka

rikkootämänlain määräyksiä, rangaistakoon sakolla.

Jos

asianhaarat ovat erittäin raskauttavat, olkoon rangais- tus vähintään kymmenen päiväsakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi.

Jos

työnantajan edustaja havaitaansyy- pääksi tämän lain rikkomiseen, eikä työn- antajan syyksi samalla voida lukea mitään tuottamusta, rangaistakoon ainoastaantyön- antajan edustajaa.

(L. 17.11. 1939.)

14§. hainvoimaanpanoa ja soveltamista vartentarpeelliset määräyksetantaa valtio- neuvosto.

138 139

(73)

140 141

15§.Tämä laki tulee voimaan 1päivänä tammikuuta 1935jasilläkumotaankauppa-,;

konttori- ja

varastoliikkeiden

työoloista 24 päivänä

lokakuuta

1919 annetun lain 1, 6—B sekä 10—-13§ynnä samanlainmujden pykäläin säännökset,

mikäli

ne koskevat kauppaliikkeiden ja toimistojen työoloja.

Laki kauppa- ynnä eräiden muiden liikkeiden sekä liiketoimistojen

aukioloajasta.

Annettu Helsingissä joulukuun 8 pnä 1934

Eduskunnan päätöksen mukaisesti sää- detään täten:

1 §. Myymälää, varastoa, parturin- ja kähertäjänliikettä ynnä muuta niihin ver- rattavaa liikettä sekä liiketoimistoa älköön, mikäli tässä laissa ei toisin säädetä, pidet- täkö avoinna arkipäivinä ennen

kello kah-

deksaa eikä jälkeen kello kahdeksantoista

Kesäkuun

1 päivän ja syyskuun 1päivän

välisenä aikana saavat

kuitenkin

sanotut liikkeet kaupungeissa jakauppaloissa, joi-' den valtuusto niin päättää, sekä maaseu-

dulla olla avoinna

kello

seitsemästä

kello

yhdeksääntoista.

Lauantaisin ja

kirkollisten

juhlapäivien aattoina on muut 1 momentissa sanotut

liikkeet

ja toimistot paitsi parturin- ja kähertäjänliikkeet suljettava tuntia aikai- semmin kuin mitä edellä on säädetty.

Milloin paikkakunnan liikenneolot niin vaativat, voi asianomaisen kunnan val- tuusto määrätä, että 1ja2 momentissa

sano-

tut aukioloajat siirtyvät tuntia

aikaisem-

miksi tai tuntia myöhäisemmiksi ehdolla, että päivittäinen aukioloaika ei tule pi- temmäksi.

2 §. Sunnuntaina,

kirkollisena

juhlapäi- vänä,itsenäisyyspäivänäjavapunpäivänäon

1 §:ssä mainitut liikkeetjatoimistot, mikäli ei 3§:ssätoisin säädetä,pidettävä suljettuina.

Joulun

ja juhannuksen aattoina

on liik-

keet ja toimistot 3§:ssäsallituinpoikkeuksin suljettava kello viisitoista.

3 §.Asianomaisen kunnan valtuusto mää- rätköön ajan, mikälikoskee;

1) maito-, leipä- jakukkakauppojen auki- oloa, kuitenkinottaenhuomioon, ettei näitä kauppoja 2 §:såä mainittuina päivinä saa pitää auki kolmea tuntia kauemmin eikä muunaaikana kuin kello kuuden jayhden- toista välisenä aikana, elleivätpaikkakun- nan luonnonolot tai liikennesuhteet vaadi

(74)

poikkeuksia viimeksimainitun aikavälinra- joihin,mikälikoskee maito-jaleipäkauppoja;

2) kioskeissa ja niihin verrattavissa myyntipaikoissa sekä ulkosallatapahtuvaa valmiin ravinnon, virvokkeiden, virvoitus- juomani, tupakan, sanomalehtien ja aika- kauskirjojen sekä kukkien myyntiä;

3) parturin- ja kähertäjänliikkeiden auki- oloa jälkimmäisenä kahdesta peräkkäin sattuvasta 2 §:ssä mainitusta päivästä, ottaen huomioon, että tämä

aukiolo

saa kestää enintään kaksi tuntia; sekä

4) 2 §:ssä sanottujen päivien jälkeisinä päivinäilmestyvien sanomalehtien toimisto- jen aukioloa 2 §:ssä mainittuina päivinä, mikäli työnteko tällöin on välttämätöntä ja ottaen huomioon, ettei

aukiolo

kestä

kolmea tuntia

kauemmin,

4§ Sinäaikana, jolloin tämän lain

alaiset

liikkeet jatoimistotonpidettävä suljettuina, älköön tavaraa, jota näissä liikkeissä pide- tään kaupan,

muuallakaan

pidettäkö myy-

tävänätai tarjottakohuutokaupallamyytä- väksi, ellei

asianomainen

järjestysviran- omainen ole siihen määrättyä tilaisuutta varten erityistä lupaa antanut.

5 § Tämä laki ei

koske:

1) apteekkeja:

2)

liikenne-

jakuljetuslaitosten seka ho-

tejlien ja

ravintolain

ynnä

sairaalain

ja

huoltolaitosten

kassoja ja toimistoja;

3) rautatie-,' höyrylaiva-, linja-auto- ja

leutokoneasemilla

sekä rautatievaunuissa ja laivoilla tapahtuvaa myyntiä matkustajien tarpeeksi;

4)

ulkosalla

sekä kioskeissa janiihin ver-

rattavissa

myyntipaikoissatapahtuvaamoot- torienpoltto- ja voiteluaineiden sekä vält- tämättömien varaosien kauppaa;

5) teattereissa ynnä muissa huvittelulai- toksissa tapahtuvaa pääsylippujen, ohjel- mien sekä

virvokkeiden

myyntiä; eikä

6) säästöpankkeja ynnä osuus-, sairaus-, eläke-, hautaus-, työttömyys- ynnä multa sellaisia kassoja.

6 § Tämän lain noudattamisen valvonta

kuuluu

järjestysviranomaisille.

7 §

Joka

rikkoo tämän

lain.

määräyksiä, rangaistakoon enintään

kahdellasadalla

päi- väsakolla.

(L. 17.11. 1939)

8 § Tämä laki tulee voimaan 1päivänä tammikuuta 1935jasillä kumotaankauppa-, konttori- javarastoliikkeiden työoloista24 päivänä lokakuuta 1919 annetun lain 2 ja 3 §sekä samanlain muiden pykäläin sään- nökset, mikäline kohdistuvat

liikkeiden

ja toimistojen aukioloon.

142 143

(75)

Laki kauppa-, ja varasto-

. . . .. i„. ...

liikkeiden työoloilta.

Annettu Helsingissä 24pnälokakuuta 1919

Eduskunnan päätöksen

mukaisesti

sää- detään täten;

4 §. Neljäätoista vuotta nuorempaa lasta älköön pidettäkö työssä niissä liikkeissä, joihin tätä lakia sovellutetaan.

Lapsellatarkoitetaantässälaissa henkilöä, joka ei ole täyttänyt

kuuttatoista

vuotta, sekä nuorella henkilöllä sellaista, joka on täyttänyt kuusitoista, mutta ei kahdeksaa- toista vuotta.

Ennenkuinlapsitai nuori

henkilö

otetaan toimeentämän lain alaiseen liikkeeseen, on hänen ikänsä selvitettävä papin tai muun julkisen viranomaisen antamalla

todistuk-

sella, joka on annettava

lunastuksetta

5 § kasta

älköön

pidettäkötyössä enem- pää kuin kuusi tuutia vuorokaudessa

Raskaita taakkoja ja kuormia älköön annettako lasten tahi nuorten henkilöiden kannettavaksi, nostettavaksi, vedettäväksi tai lykättäväksi, älköönkä heillä teetettäkö muitakaan sellaisia töitä, jotka ovat omiaan 144

|vahingoittamaan heidän terveyttään tai ehkäisemään heidän ruumiinkehitystään. Val-

tioneuvoston

on tästä annettava erityisiä ohjeita.

14§.

Liikkeen

omistajaon

velvollinen

pitä-

määnpalveluksessaan

olevista

lapsista luet- teloa, jossa mainitaan heidän nimensä, koti- paikkansa ja ikänsä ynnä kunkin koulun- käynnin

aika

sekä lasten holhoojain nimetja kotipaikat.

Luettelo on vaadittaessa näytettävä am- mattientarkastajalle ja liikeapulaisten val- tuutetuille.

15§.Tämän lain alaisenkauppa-,konttori-

in varastoliikkeen

huoneistoononomistajan

toimesta

julkipantava tämä laki sekä sen

soveltamista

ja valvontaa

koskevat

valtio- neuvoston antamat erikoismääräykset.

16§. Tämän lain noudattamista valvovat

ammattientarkastajat valtioneuvoston

an- tamien ohjeiden

mukaisesti.

17§.

Joka

rikkoo tämän

lain

määräyksiä, rangaistakoon sakolla. Asianhaarojen ollessa erittäin

raskauttavat,

olkoon rangaistus

vähintään

kymmenen päiväsakkoa tai van- keutta enintään yksi vuosi.

Jos Uikkeenomistajan

edustaja havaitaan syypääksi tämän lain

rikkomiseen, eikä liikkeenomistajan

syyksi

samalla

voida lukea

( 145

(76)

mitään tuottamusta, rangaistakoon ainoas- taan liikkeenomistajan edustajaa.

Jos

lastaonvastointämänlain säännöksiä pidettytyössä, tuomittakoon myöskin hänen holhoojansa enintään kolmeenkymmeneen päiväsakkoon. Rangaistusta älköön kui- tenkaan tuomittako,jos holhoojavoisaattaa uskottavaksi, että rikkomus on tapahtunut hänen tietämättään

taikka

jos asianhaarat muuten ovat erittäin lieventävät.

(L. 1,7. 11.1939.)

18§.Tämä lakiastuu voimaan

kuukauden

kuluttua siitäpäivästä lukien, jolloinse on julkaistu.

Lain voimaanpanoa ja soveltamista var- ten tarpeelliset määräykset antaa valtio- neuvosto.

Työntekijäin vuosilomalaki.

AnnettuHelsingissä21pnähuhtikuuta 1939.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti sää- detään:

-4 §.Kauppaliikkeessä jatoimistossaynnä niihin verrattavassa yrityksessä työskente-

levälle

työntekijälle on annettava ka-

lenterivuosittain

vuosilomaa, millointyö- suhde ennen 1 päivää syyskuuta on keskeytymättä jatkunut vähintään

kuusi

kuukautta, yksi viikko, kun se on jatkunut vuoden, kaksi viikkoa, kun se on jatkunut viisivuotta, kolme viikkoa sekä kun se on jatkunut kymmenen vuotta, yksi kuukausi.

5 §. Vuosilomaon annettava työnantajan määräämänä aikana toukokuun 2päivän ja syyskuun 30 päivän välillä, paitsi 2 §:n 3 momentissa tarkoitetuissatapauksissa, joissa se voidaan antaa muunakin aikana saman kalenterivuoden kuluessa, sekä tämän py- kälän2ja3momentissa mainituissatapauk- sissa. 4§:ssä mainituissatapauksissa vuosi- lomaa on annettava työnantajan määrää- mänä aikana toukokuun 15päivän ja syys- kuun 15 päivän välillä.

Vuosiloman tulee olla yhdenjaksoinen.

Kuitenkin olkoon työnantaja oikeutettu milloin se työn käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä taityöntekijäsiihenmuutoin suostuu, antamaan erikseen sen osanvuosi- lomasta, jokaedellä 2 §:ssä mainituissa ta- pauksissa ylittää yhdeksän päivää. 4

§:ssä mainituissa tapauksissa

olkoon

työn-

tekijällä oikeustyönantajan

suostumuksella

saadalomansa muunakin aikana, kuin mitä näistätapauksista edelläonsanottu. Maan- viljelykseen ja sen sivuelinkeinoihin kuulu- 146 147

(77)

vissa tai

välittömästi maatalouden

yhtey- dessä

suoritettavissa

töissä olevalle työn- tekijälle voi työnantaja työntekijän suostu- muksella antaa koko loman

useammassa

erässä,

kuitenkin

niin, että 2§:n 1momentin 2 ja 3 kohdassa

tarkoitetuille

työntekijöille on annettava lomaayhteen jaksoon vähin- tään kuusi työpäivää.

Kun työntekijä,jokatyönantajan määrää- män yhteisen loma-ajan vuoksi on saanut

vuosilomaa,

myöhemmin saman kalenteri- vuoden aikana jatkuvan työsuhteen perus- teella2§:nsäännöksien mukaan tulee oikeu- tetuksi

saamaan

lisälomaa, voi työnantaja antaa tämän

lisälomankin erikseen saman kalenterivuoden

kuluessa.

Vuosilomanajasta ontyönantajan ilmoi- tettava työntekijälle

vähintään

kaksi viik-

koa ennen

loman

alkamista.

6 §. Työsuhteen, jonkaperusteella vuosi- loma annetaan, ei tätä

lakia

sovellettaessa ole

katsottava

keskeytyneen, jos yrityksen omistaja tai haltija vaihtuu tahi kun työn- tekijä reservin harjoitusten tai ylimääräi- seen palvelukseen kutsumisen takia taikka sellaisen sairauden tai

muun

hänestä riip- pumattoman esteen vuoksi, jokaonkestänyt kerrallaan enintään kuukauden tai synnyt- tämisen johdosta laissa säädetyn ajan on ollut estynyt työtä suorittamasta, mutta 148

esteen poistuttua onryhtynyt jälleen työ- hön.

Työntekijä

älköön

myöskään työsuhteen

voimassaoloaikaan

nähden vähäpätöiseksi katsottavan keskeytyksen johdosta menet- täkö

oikeuttaan

lukea vuosilomaan nähden hyväkseen sitä aikaa, jonka työsuhde

ennen

keskeytystä on jatkunut. Keskeytystä on pidettävä vähäpätöisenä, jollei se kestä

kauemmin

kuin sen ajan, minkä työntekijä keskeytykseen asti jatkuneen työsuhteensa perusteella, jos häntyöskenteli kauppaliik- keessä tai

toimistossa

taikka niihin ver- rattavassa yrityksessä, olisi 4 §:n mukaan

oikeutettu saamaan lomaa.

Sama oikeus

lukea

hyväkseen ennenkes- keytystä jatkunut työsuhde olkoon työn- tekijällä, joka on kutsuttu

asevelvollisuute

taan suorittamaan tai sotatilan aikana palvelukseen tai määrätty työvelvollisuus- tai

muun

sellaisen lain nojalla työhön taikka joka sairauden tai synnyttämisen takiaon estynyt

kauemmin

kuin 1 momen- tissaonsanottu,työtä suorittamasta, mutta

kuukauden

kuluessa mainitun velvollisuu- den täytettyään tai esteen poistuttua on ryhtynyt jälleen työhön.

(K. 11.7. 1941.)

7 §. Vuosilomaan kuuluvilta työpäiviltä tai viikoilta ontyöntekijälle annettava täy-

149

(78)

150 151

det palkkaedut. Tällöin ei kuitenkaanoteta huomioonpalkkaetuihin kuuluvaa vapaata asuntoa. Sellainentyöntekijä, joka on työn- antajanruuassa, mutta vuosilomansa aikana ei käytä tätä

etua. on

oikeutettusaamaan päivittäistäruokaansavastaavankorvauksen loma-ajalta, sunnuntaitjajuhlapäivät siihen luettuina, jos työntekijä työssä ollessaan myös näinä päivinä olisi saanut ruuan.

Työntekijälle, jokaon tehnyturakkatyötä tai työtä ainoastaan määrättyinä päivinä tai lyhennetyin työajoin, on vuosiloman ajalta tulevapalkka

laskettava

hänen keski- määräisenpäiväanslonsa perusteella. Tämä päiväansio saadaan jakamalla työntekijän kolmen lähinnä edellisen kuukauden yh- teenlaskettu ansio, siihen kuitenkaan luke- matta palkkaa ylityöstä, seitsemälläkym-

menelläviidellä. Jos

kuitenkin työntekijä sinä aikana 6 §:n 1 momentissa mainitusta syystä onollutpoissatyöstä, työsuhteen sen johdosta keskeytymättä, jaetaan mainittu ansio sillä luvulla, joka saadaan, kun

tällai-

set poissaolopäivät vähennetään seitse- mästäkymmenestäviidestä.

Jollei

päivä-

ansion

laskemiseen

urakkatyössä ole saata- vissa tarvittavia tietoja, on se arvioitava samassa asemassa olevan työntekijän paik- kakunnalla sellaisessa työssä yleensä saa- man päiväansion perusteella.

lyOiua-ajaltatulevapalkka onsuoritettava työntekijälle ennen loman alkamista.

(k. 11.7. 1941.)

8 §.

Jos

työsuhde, ennenkuin työntekijä sen perusteella onsaanut vuosilomaa,päät- tyy, on työnantajan suoritettava täyttä palkkaa vastaava korvaus seuraavasti:

1) työntekijälle, jonka työsuhde on kes- keytymättä jatkunut vähintään kuusi kuu- kautta, mutta ei yhtä vuotta, siilien katso- matta, mihin aikaan vuodesta työsuhde päättyy, viideltä työpäivältä sekä 3 §:ssä tarkoitetuille työntekijöille kuudelta työ- päivältä ja 4 §:ssä tarkoitetuille työnteki- jöille yhdeltä

viikolta,

ei kuitenkaan siinä tapauksessa, että työntekijä edellisen ka-

lenterivuoden

aikanaontässä kohdassa tar- koitetun työsuhteensa perusteella saanut vuosiloman; sekä

2/ työntekijälle, jonka työsuhde onkes- keytymättä jatkunutvähintään yhden vuo- denja päättyy toukokuun 2päivänätai sen jälkeen, siltä lonxa-ajalta, johon työntekijä sinä

kalenterivuonna

olisi ollut oikeutettu, sekä puolelta tästä loma-ajasta,

kuitenkin

vähintään viideltä työpäivältä,jos työsuhde päättyy saman

kalenterivuoden

kuluessa ennentoukokuun 2 päivää.

Tässä pykälässä mainittua korvausta ei kuitenkaan ole suoritettava, jos työnantaja

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

• Vakituinen eli toistaiseksi voimassa oleva työsuhde päättyy irtisanomiseen, joko työntekijän tai työnantajan aloitteesta.. Työnantaja tarvitsee irtisanomiseen painavan syyn,

kokous- ja esitelmäpalkkioita, jotka ovat ennakonpidätyksen alaisia, mutta niistä ei silti peritä sava-maksua (työsuhde puuttuu). ◦ Ei myöskään työkorvauksista

Eri aineistoajankohtina (1984, 1990, 1997, 2003 ja 2008) voimakkaimmat korrelaatiot löytyivät, kun epätyypillinen työsuhde korreloi työhön kohdistuvien uhkien samoin

1) kauppaliikkeessä tai toimistossa tahi niihin verrattavassa yrityksessä taikka teol- lisuuslaitoksessa toimistotyössä työskente- levälle työntekijälle, jonka työsuhde huhti-

Suomen Työväen Näyttämöiden Liitto, Helsinki P, Sturenkatu

Sitten hän vilkaisi vielä kerran konetta ympäriinsä ja kun kaikki näytti olevan lopullisesti kunnossa hän nykäisi he- vosen mahtipontisesti liikkeelle, mutta hänen suureksi

[r]

Samaan aikaan kuin terveyden talous on tär- keätä, on muistettava, että hyvinvointivaltio on paljon muutakin kuin tulonsiirtoja, ja että tämä muu on ollut vähintään