• Ei tuloksia

Maatalousnaisten työsaralta · DIGI

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Maatalousnaisten työsaralta · DIGI"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Karstulan Maamiesseuran 75-v. juhlan yhteydessä 19. 11. -67 ojennettiin pitkän ajan toiminnassa mukana olleille toimi­

henkilöille Maatalousseurojen Keskusliiton myöntämät hopeiset ansiomerkit Martta Poikonen, Elli Heinonen, Lyyli Halttunen, Martta Nieminen, Inkeri, Olga ja lauri Humppi, Sirkka ja U kko Karstu, Liisa Oikari, Anna-Liisa Oikari ja M ikko Möttönen.

Maatalousnaisten työsaralta

Karstulan Maatalousnaisten työ on paikkakunnalla jat­

kunut varsin toimeliaana jo usean vuosikymmenen ajan.

Osasto perustettiin Maamiesseuran yhteyteen vuonna 1937. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi emäntä Elli Tallinen. Maamiesseuratyö oli tällöin Karstulassa varsin vireää, epä siis ihme jos naisetkin innostuivat mukaan yhteiseen toimintaan. Yhteistyön kannustajana on aina ollut rakkaus kotiseutuun, sekä lähimmäisen palvelemisen halu. Toimintaan eivät ole milloinkaan sisältyneet huvi- ohjelmat vaan on aina pyritty neuvonnalliseen työhön, joka koituisi tekijänsä iloksi hyödyttämään kotia ja maa­

seudulla eläviä ihmisiä, myös nuorisoa.

Karstulassa Maatalousnaisten työ on kohdistunut lä­

hinnä erilaisten kurssitilaisuuksien järjestämiseen. Mer­

kittävää on ollut myöskin käsityöharrastus, jonka avulla on pyritty vaalimaan lähinnä kansanomaisten aiheiden säilymistä. Kuten kaikki järjestötyö vaatii naisosaston­

kin toiminta jatkuvasti varoja. Rahaa on hankittu järjes­

tämällä ravintolatilaisuuksia ja arpajaisia. Erityisen kiitol­

lisia ollaan järjestön taholla kuitenkin Karstulan Mant- taalikunnalle joka on myötänyt avustusta kurssitoiminnan tukemiseen.

Erilaiset kurssit sisältyvät myöskin tulevan vuoden toi­

mintasuunnitelmaan. Keskeinen sija on lisäksi tupailloilla, joita on pyritty järjestämään pitäjän eri kylille. Tupailto­

jen ohjelmaan tulee tänä talvena sisältymään ensiapuneu- vonta, joka nykyisenä koneellistuneena aikana on naisille välttämätön taito. Keski-Suomen maanviljelysseuran tahol­

ta on lisäksi esitetty, että koko maakunnan naiset ikään­

kuin tempauksen tavoin sisällyttäisivät tänä toiminta­

vuonna ohjelmaansa myöskin veroneuvonnan, joka edel­

lyttää oikean maatalouskirjanpitotaidon hallitsemisen, se­

kä edelleen yhteisen yritystoiminnan suuren merkityk­

sen. Molempia ehdotuksia pyritään toteuttamaan myöskin Karstulassa. Maatalousnaiset toivovatkin, että mahdolli­

simman monella olisi tilaisuus tulla näihin tilaisuuksiin, sekä muutenkin järjestön toimintaan mukaan,

Naisen kodissa suorittaman työn osuus on varsin mer­

kittävä. Valveutunut perheenemäntä haluaakin, että hän ei näänny jokapäiväiseen työhönsä, vaan että hän mahdol­

lisimman monella tavalla kykenisi palvelemaan perhet­

tään, hyvänä taloudellisena emäntänä, sekä täyttäisi muu­

tenkin kodissa suomalaisen naisen aseman.

Moninaisia ovat ne askareet joita emännät tämänkin joulun lähestyessä joutuvat tekemään valmistaessaan per­

heelleen jouluiloa. Maatalousnaiset toivovatkin sydämes­

tään, että joulun rauha saapuisi tänä vuonna jokaiseen Karstulan kotiin.

T u u l i k k i L i i m a t a i n e n

29

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

mentaation  tuottajien  on  pystyttävä  vastaamaan  terveydenhuollon  ammattilaisten  tarpeisiin.  Näitä  keinoja  on  käytettykin,  mutta  tämä  kuten 

Lelujen kauppiaat ovat tosin Winshipin mukaan haasteen edessä: naisten muuttunut asema yhteiskunnassa vaatii myös tyttöihin kohdistuvaa erilaista markkinointi-

Sitten alkoi matkamme kohti itää, josta lähes 46 vuotta sitten tulimme sotaa pakoon.. Tullista selvisimme

U nohtaa ei myös sovi Laukaan Kalevalaisia Naisia, jotka ovat olleet uutterasti mukana Kallun- tuvan tapahtumissa ja monissa muissa kotiseututapahtumissa. Kalluntuvan

Tämä tarkoittaa sitä, että luokkahierarkiassa kaikki yläluokan ominaisuu- det ovat myös kaikkien – ei ainoastaan seuraavan – alaluokkien ominaisuuksia ja käänteisesti että

Sutinen tuo esille tutkimuksiin pohjautuen, että matkailua käytetään oman identiteetin määrittämiseen, jolloin sitä voi käyttää ihmisten määrittämiseen

Mistä esimerkiksi selittyy, että ››Kyllä työ tekijänsä neuvoo» on selvästi ylei- sempi kuin ››Työ tekijänsä neuvoo››, kun taas ››Työ tekijäänsä kiittää»

Kylliälällä ei ole milloinkaan ollut ulkonaista loistoa, sillä sen taloudelliset mahdollisuudet ovat aina olleet rajoittuneet., ja henkilökuntakin on suunnannut harrastuksensa