• Ei tuloksia

Ammatillista harrastustoimintaa näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Ammatillista harrastustoimintaa näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

1 ElorE(ISSN 1456-3010), vol. 18 – 2/2011.

Julkaisija: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry.

[http://www.elore.fi/arkisto/2_11/pk_aarnipuu.pdf]

Pääkirjoitus

AMMATILLISTA HARRASTUSTOIMINTAA

Petja Aarnipuu

Kun tartuin edeltäjäni pyyntöön ryhtyä Eloren vastaavaksi päätoimittajaksi, sovittiin että päätoimittajakausi on kaksi vuotta. Nyt, kaksi vuotta ja neljä numeroa myöhem- min, on tullut aika katsoa taaksepäin ja siirtyä eteenpäin.

Elore on mainio lehti, jota tekee ensiluokkainen toimituskunta. Maailmalle saate- taan akateemisesti korkeatasoisia tiedeartikkeleita, -katsauksia, ajankohtaisia kulttuu- rintutkimusuutisia ja raportteja kotoa ja maailmalta sekä kirja-arvioita, jotka kattavat Suomessa ilmestyvän folkloristiikan alan tiedekirjallisuuden lähes kokonaan.

Tämä akateeminen kulttuuriteko tapahtuu kaksi kertaa vuodessa vapaaehtoisvoimin.

Toimittajat ovat kulttuurintutkimuksen alan ammattilaisia, maistereita ja tohtoreita Suomen eri yliopistoista.

Teemme harrastuksenamme ammattimaista jälkeä ja ammattimaisin velvoittein:

Eloren toimitus- ja refereemankelista tulevat artikkelit tuovat paitsi lisätietoa maail- maan myös pisteitä kirjoittajiensa kotiyliopistoille.

Tiedemaailmassa työ ja harrastukset ovat usein yhtä ja samaa niin että ei tiedä mihin yksi loppuu ja mistä toinen alkaa. Varsinkaan tiedemaailman humanistit eivät yleensä näe eroa edes maksupuolella, koska työstä saatava palkkio voi olla suuri mutta luonteeltaan immateriaalinen. Eloren vastaava päätoimittaja esimerkiksi saa valtavasti ammatillista pääomaa. (Materiaalisena etuna toki myös Tiedetoimittajien liiton pressi- kortin, kun tämä työpanos lasketaan yhteen muiden tiedeviestintään liittyvien toimien kanssa). Sekä toimituskunnan että päätoimittajan työ tihentyy kahdesti vuodessa vähän ennen kuin uusin tiedepaketti saadaan taittoon. Silloin harrastuksemme on työläs.

Termin ”vapaaehtoistyö” operatiivisen osan on mielestäni kuitenkin syytä olla se

”vapaaehtoinen” myös tiedemaailmassa. Minun on aika paneutua toisen harrastukseni, Arkistopakki-yrityksen kehittämiseen, jotta siitä tulisi työpaikka. Eloren osalta jään tekniseksi taustatueksi ja neuvonantajaksi, jos neuvoa tarvitaan. Aivan viime hetkiin saakka, vielä taittovedoksessa, tämä pääkirjoitukseni jatkui vetoomuksella Eloren lukijakunnan tohtoreille: olin oman rataosuuteni päässä heittämässä viestikapulan

(2)

Petja Aarnipuu: AMMATILLISTA HARRASTUSTOIMINTAA

Elore 2/2011 2

ilmaan, vaikka ei ollut tietoa, kuka sen ottaisi kiinni. Pyysin tohtoreita vielä mietti- mään tykönään, voisiko kapulan ottaa vastaan. Nyt minulla on suuri ilo ilmoittaa, että pääkirjoitukseni saa jatkua toisin.

Elore saa vuoden 2012 alusta lähtien kaksi uutta vastaavaa päätoimittajaa. Parhail- laan Lontoossa asuva etnomusikologi, FT Elina Hytönen Itä-Suomen yliopistosta ja folkloristi, Fil. dr Sofie Strandén Åbo Akademista jatkavat matkaa Elore-viestikapulan viejinä. Molemmat ovat tähän saakka toimineet ansiokkaasti Eloren toimituskunnassa, Sofie artikkelitoimituksessa ja Elina kirja-arviotoimituksessa. Päätöksestä riemuiten toivotan Elinan ja Sofien lämpimästi tervetulleeksi vastaavan päätoimittajan paikalle!

Uskon, että voitte viedä lehteä uusiin suuntiin ja kenties uusille lukijakunnillekin.

Elorea lukevia tohtoreita, maistereita ja perusopintojensa loppusuoralla olevia opiskelijoita kehotan edelleen pohtimaan, kiinnostaisiko teitä Eloren toimituskuntaan liittyminen. Uusia voimia tarvitaan koko ajan!

Omasta puolestani kiitän Eloren ammattitaitoista toimituskuntaa, jonka kanssa todella on ollut ilo harjoittaa tuloksellista harrastustoimintaa (näin kapulan kunniaksi)!

Kiitän myös kaikkia Eloren lukijoita ja liityn seuraanne odottamaan uusia lehtiä. Ja lopuksi kiitän taittajaamme Tiina Kaarelaa, joka viime tingassa vaihtoi pääkirjoituk- seni uuteen!

E

LORE

2/2011

Syksyn lehti on tavannut olla teematon, ja siihen on koottu niitä artikkeleita, joita Eloreen on lähetetty oma-aloitteisesti. Tässä numerossa teemana voisi kuitenkin olla kulttuurintutkimuksen monialaisuus: artikkeliosassa historiantutkija Lene Andersen kirjoittaa uudesta ammattimaisesta tarinankerronnasta Tanskassa, folkloristi Andreas Backa tutkii Are Waerlandin, varhaisen suomenruotsalaisen vegetaristin sairauskäsi- tystä ja Annika Kumlin, niin ikään folkloristi, englantilaisen Talent-kisan voittajan Susan Boylen herättämiä reaktioita. Arkeologi Riku Kauhanen pohtii arkeologian ja haastattelututkimuksen yhdistämisen mahdollisuuksia ja kansatieteilijä Miia-Leena Tiili osallistuvaa havainnointia Merleau-Pontyn ruumiinfenomenologian valossa.

Julkaisukielinä tässä numerossa ruotsi, suomi ja englanti.

Elore onnittelee lämpimästi eläkkeelle jäänyttä professori Satu Apoa lisääntyneestä vapaa-ajasta, jonka hän Eija Starkin tekemässä haastattelussa ilmaisee käyttävänsä tutkimuksen tekoon.

Hyvää joulua ja mitä parhainta uutta vuotta 2012!

Ft Petja Aarnipuu on tästedes Eloren entinen vastaava päätoimittaja ja ny- kyinen tiedetoimittaja kalevalan kääntämisen kulttuurihistoriaa selvittävässä kirjahankkeessa sekä Arkistopakki-yrityksen toimitusjohtaja, it-osasto ja ainoa työntekijä

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Taitoa tarvittiin metson laulattamiseen. Oli kuitenkin niin taitavia metson laulattajia, että he toivat aamulla kotiin kantamustakan komeita metsoja.. lenkin saalis

Päätoimittaja: 983-331 74/34 Toimituskunta: 983-331 74/24 Vastaava päätoimittaja: Arvo HelantJ Toimituskunta:. Eija Anttila, Terhi Brusln, Tommi Niemi Seuraava n u m e r o

rmaa tietoa, mill-oin parp.pila[l varuha,t a,suinraJkennuks,et i hä,,viteMiin ja ny,kyinen rak, ennus ra1rnnnettiin, mutfa kirkkolherran arkist• os, sa ,ei löy- dy

Kauppias-lehden entinen päätoimittaja ja Suo- men vähittäiskauppiasliiton eläkkeellä oleva toimitusjohtaja YTT Heikki Nuutinen on kir- joittanut Suomen lehdistöhistoria -projektin

Ingoa on mielestäni syytä onnitella siitä, että hän on malttanut mielensä ja ilmei- sen suosiolla jättänyt syrjään koko jou- kon asioita, jotka kyllä kuuluvat kään- tämisen

pidetta ryhmatoista, he ovat olleet sita mielta, etta ne eivat ole niin tehokkaita kuin josjokainen kaantaa

ansa. Tutkimus alkaa Kanavan toimittajan Pietari Hannikaisen vaiheiden kuvauk­.. sella. Hannikaisen opiskeluaika 1830- luku oli suomalaisuusharrastusten

Hänen suomennoksensa ja eräät omat teokset samoin kuin kielen- korjaustoiminta ovat jättäneet jälkiä nykyiseenkin kielenkäyttöön, eritoten eräät uudissanat ovat