Tiedonjyvä 2011/2

Jyväskylän yliopiston lehti No 2/2011

Valmiina yhteistyöhön

Kutsu juhlaluennoille -liite

Tiedonjyvä 2/11

10 Opiskelijan ja pienyrittäjän projekti 13 Osa normaalia yliopiston toimintaa 14 Wolmar luo yhteyksiä

15 Optimoinnin ilosanomaa yrityksiin 17 Professori esittelyssä

18 Kolumni: Uljas Valkeinen

Lisäksi

4 Lyhyet 18 Vuosijuhla 20 Tieteen päivät 22 Täällä Abu Dhabi 24 Väitökset

26 Liikunta ja terveys

30 Herra X 31 Valopilkku 32 Tiedeosuma 33 Summary 34 Osuma

46. vuosikerta Painos 6 000 kpl

Vastaava toimittaja Anu Mustonen puh. 050 564 9022 anu.mustonen@jyu.fi Toimitussihteeri Anna-Maija Tuuliainen puh. 050 428 0811 anna-maija.tuuliainen@jyu.fi

Ilmoitusmyynti ja tilaukset

Kalevi Luoma puh. 050 564 9006 kalevi.luoma@jyu.fi Toimituksen postiosoite Jyväskylän yliopisto/

viestintä PL 35

40014 Jyväskylän yliopisto

Kustantaja Jyväskylän yliopisto

Painopaikka

Forssan Kirjapaino 2011

Sisäinen jakelu Virastomestarit Tiedonjyvän tilaukset:

www.jyu.fi/tiedonjyva Juttuvinkit toimitussihteerille

Kannessa:

Kati Rautio Kannen kuva:

Petteri Kivimäki

Seuraava numero ilmestyy 21.9.2011

ISSN-L 0789-4805 ISSN 1798-6877 (verkkojulkaisu) 28.4.2011

Yritysyhteistyö

10

Tiedonjyvä ilmestyy nyt paperilehtenä viisi kertaa vuodessa sekä verkossa osoitteessa www.jyu.fi/tiedonjyva

Tapahtumakalenteri julkaistaan vain verkossa. Kaikki tapahtumat aika- taulu- ja paikkatietoineen löytyvät osoitteesta www.jyu.fi/kalenteri

20

26

PÄÄKIRJOITUS

Jaakko Pehkonen

taloudesta ja yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta vastaava vararehtori

Elämää yliopiston ulkopuolella

Jyväskylän yliopisto on suuri, liki 2 600 työntekijän ja yli 15 000 opiskelijan tiedeyhteisö. Usein unohtuu, että yhteiskunta on meitä suurempi ja myös siellä on elämää ja omaa tahtoa. Iso osa Keski-Suomen noin 16 000 yrityksestä tai 272 000 ihmisestä tulisi mainiosti toimeen ilman Jyväskylän yliopistoa seuraavat

kymmenen vuotta. Yliopistomme ei pärjäisi hetkeäkään ilman Keski-Suomen maakunnan meille tarjoamia palveluja.

Yliopistossamme on paljon siiloja – niin sisäisiä kuin suhteessa yhteiskuntaan. Tämä ei ole paha asia, sillä akateemisen asiantuntijatyön pitää olla riippumatonta, ja tutkimus itsessään vaatii keskittymistä ja ajoittaista eristäytymistä. Yhteistyö kaikkien kanssa on mahdotonta ja usein myös tarpeetonta. Meidän pitää kuitenkin olla hereillä. Emme saa ajautua tilanteeseen, joka on tuttu politiikan piiristä: eletään omassa kuplassa ja puhutaan kieltä, jota toiminnan rahoittajat, ystävät ja tukijat eivät ymmärrä.

Yliopistoille sälytetyn kolmannen tehtävän, yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen, haltuunotto on meillä vielä alkutekijöissään. Lähtökohdat ovat kuitenkin erinomaiset. Yliopiston kansallinen ja kansainvälinen näkyvyys on mittavaa, ja esimerkiksi ulkoiseen projektirahoitukseen liittyy usein merkittävää

yritysyhteistyötä. Kauppakorkeakoulun tuore kansainvälinen MBA-akkreditointi tai monet tuulta purjeisiinsa ottaneet innovaatiohankkeet ovat tästä hyviä esimerkkejä.

Yhteistyötä yritysten kanssa tarvitaan nykyistä enemmän, paljon enemmän. Sitä tarvitaan viemään oman toimintamme hedelmiä eteenpäin – tuomaan lisäarvoa julkisen vallan meille osoittamalle rahalliselle panostukselle.

Tuloksia ei synny ilman kirkasta tahtotilaa ja sen toteuttamiseen suunnattuja resursseja. Pelkillä seminaareilla ei saada tuloksia. Yhteisömme piirissä pitää tunnustaa aidosti, niin henkisesti kuin materiaalisesti, yritysyhteistyön arvo ja tarve. Tämän jälkeen tähän löytyy aikaa ja intoa. Itse työ vaatii jalkautumista. Sitä ei voi tehdä kirjoituspöydän takaa.

Oman yliopistomme yritysyhteistyötä tukevat toimintamallit ovat vielä kosmeettisia. Esimerkiksi palkkauksessa tai työsuunnitelmissa yhteiskunnallisia tai yritysyhteistyöhön liittyviä tehtäviä ei aina noteerata niille kuuluvilla painoilla. VPJ-arviointilomake ei edes tunnista tähän ryhmään kuuluvia tehtäviä. Ehkäpä tässä voitaisiin ottaa oppia yrityksistä. Toimintamalli on yksinkertainen – sitä mitä oikeasti arvostetaan, mitataan ja palkitaan, sitä myös tehdään.

Tiedonjyvä

2/2011 3

Vielä ehdit mukaan keräykseen

Yliopistojen pääomittamiskeräys on edennyt loppusuoralle. Vielä on mahdollisuus kirittää Jyväs- kylän yliopiston kampanjaa ja auttaa näin turvaamaan oman yliopistomme asemaa kiristyväs- sä kilpailussa.

Varainhankintakampanja on herättänyt yksityisiä ja yhteisöjä laajapohjaisesti. Kevään mittaan lahjoittajia ovat olleet muiden muassa muuramelainen Harvia Oy (20 000 e), Kokkolan kauppa- seura ry (100 000 e) ja Tapiola ryhmä (30 000 e).

Jokainen 30.6.2011 mennessä annettu yksityinen lahjoitus tuo yliopistolle 2,5-kertaisesti julkis- ta rahaa. Yritykset ja yksityis- henkilöt saavat lahjoituksestaan verovähennyksen vuoden 2011 loppuun saakka. Lahjoitusvaro- jen sijoitustuotot ohjataan suo- raan yliopistojen opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseen. Val- tio vastaa jatkossakin yliopisto- jen toiminnan perusrahoitukses- ta.

Tietoja lahjoittajista, verkko- lahjoitusmahdollisuus ja virtuaa- liset kunnialaatat:

www.jyu.fi/yliopistontukijat Opiskelijalähettiläiden koulutukseen osallistuivat Sara Hokkala, Riikka Hurri, Satu

Ijäs, Katja Jokikokko, Aapo Kuortti, Antti Lehtinen, Suvi Lemetyinen, Marjut Paljakka, Netta Ruhanen, Ville Suutari ja Helinä Turunen. Kuvasta puuttuvat Sakke Hintsala, Heli Hämäläinen, Anna-Maria Laattala ja Jussi Väisänen.

Kampuksen Dynamo (KaDy) on saa- vuttanut miesten futsalin SM-hope- aa. Mitali on seuran ensimmäinen SM-sarjatasolla. Jalkapalloseura Kampuksen Dynamo perustettiin yliopisto-opiskelijoiden keskuudes- sa 1996. Nykyinen futsaljoukkue nousi muutamassa vuodessa III divi-

sioonasta Futsal-Liigaan. Suurin osa pelaajista on yliopiston ja ammatti- korkeakoulun opiskelijoita.

Kilpailukauden päätyttyä KaDy järjesti Jyväskylässä opiskelijoiden futsalin SM-kilpailut, joissa KaDyn miesten joukkue voitti SM-kultaa ja naisten joukkue pronssia.

Liikunnan karpaasit puolestaan voittivat opiskelijoiden lentopallon SM-kultaa Tampereella huhtikuussa.

Myös Campuksen Koonto menes- tyi kuluneella kaudella: seura uusi Helsingissä viimevuotisen neljännen sijansa cheerleadingin SM-kisojen tanssisarjassa.

Suomen ensimmäiset opiskelijalä- hettiläät toivottavat opiskelupaikan hakijat tervetulleeksi Jyväskylään.

He jakavat tietoa opiskelusta ja elä- mästä Jyväskylässä omien koke- mustensa pohjalta.

Lähettiläät ovat läsnä etenkin so- siaalisessa mediassa mutta myös kasvotusten erilaisissa tilaisuuksis- sa. He eivät ole opintoasioiden eks- perttejä tai guruja mutta pyrkivät ai-

na kertomaan, mistä virallista ja ajantasaisinta tietoa saa.

Facebookissa tai sähköpostissa lähettiläiltä saa kysyä mitä tahansa opiskeluun ja opiskelijaelämään liit- tyvää. Opiskelijat kertovat arjestaan myös blogeissaan ja yliopiston net- tisivuilla (www.jyu.fi/lahettilas).

Facebook-ryhmän nimi on Jyväs- kylän yliopiston opiskelijalähetti- läät.

Lähettiläät toivottavat tervetulleeksi

KaDy:lle futsalin SM-hopeaa

ANNA-MAIJA TUULIAINEN

LYHYET

Matti Heikkisen menestyksen siivittämänä Pörssi ry järjesti kevään viime lu- milla Tour de Pörssi -hiihtotapahtuman, joka huipentui opiskelija- ja henki- löstöjoukkueiden väliseen haasteviestiin. Kauppakorkeakoulun tähtihiihtä- jät Lasse Paakkonen ja Jesse Väänänen neuvoivat niksit eri hiihtotyyleihin.

Yliopiston tytäryhtiö EduCluster Fin- land perustaa palvelunsa asiakkaan tarpeisiin, ei tuotekatalogeihin. Yh- tiö on jo perustamisvuonnaan nous- sut maamme johtavaksi koulutus- viejäksi ja osaamisbisneksen kärki- yritykseksi.

– Yliopistolla on universaali eetti- nen velvoite parantaa maailmaa, ja mikä tässä tehtävässä olisi tärkeäm- pää kuin koulutus? Koulutusyhteis- työtä tehtäessä johtotähtenä on eri kulttuurien kunnioitus, rehtori Aino Sallinen muistuttaa.

– Suomi on neutraali maa globaa- lissa perspektiivissä. Osaamisemme on tunnustettu, joten meihin luote- taan maailmalla. Valjastamme työ- hön parhaat osaajat koko valtakun- nan laajuudelta, toimitusjohtaja Jan-Markus Holm kertoo.

Liiketoimintajohtaja Elise Tar- vainen painottaa, että kansainväli- siä kumppanuuksia rakennettaessa lähtökohtana ovat paikallinen näkö-

kulma ja tarpeet.

– Tavoitteena ovat pitkät strategi- set kumppanuudet esimerkiksi kou- lutusjärjestelmien kehittämistyössä, alueellisen kilpailukyvyn kehittämi- sessä ja oppimiskaarien rakentami- sessa asiakkaan kanssa. Tähtäimes- sämme on myös koulutusturismi, Tarvainen kuvailee.

Yhtiö voi myös toimia tiedekun- nan managerina. Yhteistyötä teh- dään esimerkiksi Jyväskylän yliopis- ton kauppakorkeakoulun kanssa myytäessä maailmalle kansainväli- sesti akkreditoitua johtamiskoulu- tusta (MBA-ohjelmaa).

Koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja Jouni Välijärvi näkee yhti- ön vahvuudeksi sen, että se on osa yliopistollista työtä, ja asiantuntijat voivat liittää kansainvälisiin koulu- tushankkeisiin rikasta tutkimustoi- mintaa. Tämä erottaa EduCluster Finlandin perinteisestä konsulttitoi- minnasta.

Yhtiön kotimaisesta toiminnasta vastaavan koulutusjohtajan Pekka Peltosen mukaan tavoitteena on, että Jyväskylän yliopisto on vuonna 2017 maamme johtava aikuiskou- luttaja, eikä vain määrällä vaan myös laadulla mitattuna.

Yhtiön kotimaahan suunnattuja palveluita ovat muun muassa koulu- tus- ja kehittämisprosessit, täyden- nyskoulutusohjelmat, konsultointi sekä laatu- ja akkreditointipalvelut.

Perinteisiä jyväskyläläisen täyden- nyskoulutuksen vahvuusalueita edustavat esimerkiksi erityiskasva- tus, yliopistopedagogiikka, työyh- teisön kehittäminen ja työnohjaus sekä viestintäkoulutukset.

Yhtiön osakkaita ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulu (10 %) ja Jyväs- kylän koulutuskuntayhtymä (10 %).

Yhtiöllä on toimipiste myös Helsin- gissä.

EduCluster Finland Oy kokoaa

yliopiston osaamista koulutusvientiin

Ekologian opiskelija Hilja Vuori teki lumiukon Jyväsjärven jäälle maalis- kuussa Maan ystävien Lumiukko- tempauksessa ilmastolain puolesta.

Muistoja menneen talven lumilta

www.educlusterfinland.fi

ANU MUSTONEN ANNA-MAIJA TUULIAINEN

Tiedonjyvä

2/2011 5

Matkailun edistämiskeskus MEKiin kuuluva Finland Convention Bureau (FCB) on myöntänyt vuoden 2011 Pro Congress -palkinnon liikuntabiologi- an laitoksen professorille Paavo V.

Komille. Tunnustuspalkinnon saa vuosittain henkilö tai taho, joka on ansioitunut kansainvälisten kongres- sien kutsumisessa ja järjestämisessä.

Kiihdytinlaboratorion tutkijatoh- tori Tommi Eronen on saanut nuo- ren tutkijan GENCO-palkinnon. Pal- kinnon myöntää GSI Exotic Nuclei Community (GENCo) vuosittain nuo- relle tutkijalle poikkeuksellisen erin- omaisesta tutkimuksesta ydinfysii- kan, ydinastrofysiikan tai niitä lähel- lä olevalla alalla.

Suomen fyysikkoseuran hallitus on nimittänyt vararehtori, professo- ri Matti Mannisen fellow-jäsenek- seen. Jäsenyys myönnetään fysiikan alalla ansioituneelle tai fysiikan yh-

teiskunnallista näkyvyyttä selvästi edistäneelle henkilölle.

Suomen Akatemian asettama kansainvälinen arviointipaneeli on nostanut kemian laitoksen Suomen kärkikastiin. Paneeli kiittää kansain- välisesti korkeatasoisen tutkimuk- sen lisäksi laitoksen tutkimusympä- ristöä. Paneeli arvioi 41 kemian yk- sikköä Suomen yliopistoissa vuosi- na 2005–2009.

OKL:n yliopistonopettaja Virpi- Maarit Bursiewicz on Teacher of the Year 2011 in Intercultural Envi- ronment eli yliopiston paras vieraal- la kielellä opettava opettaja. Valin- nan tekivät opiskelijat.

Tietotekniikan laitos on Vuoden 2010 innovatiivisin laitos. Yliopis- ton tutkimus- ja innovaatiopalvelut palkitsi laitoksen henkilöstön sen tekemistä idea- ja keksintöilmoituk- sista sekä aktiivisuudesta ja haluk- kuudesta pohtia tutkimustulosten kaupallistamista.

Yliopiston alumniyhdistyksiin kuu- luva ystävyyden ja henkisen kas- vun seura Strategiklubi vietti maa- liskuussa 25-vuotisjuhlaansa Semi- nariumissa.

Menestyksen strategiat- ja MBA- ohjelmien alumniklubina aloitta- neesta yhdistyksestä on muovautu- nut itsensä kehittämisestä ja maail- manmenon pohtimisesta kiinnostu- neiden ihmisten yhteisö. Klubissa on noin sata jäsentä liike-elämästä, akateemisesta maailmasta ja julki- selta sektorilta.

Juhlassa puhuivat vararehtori Jaakko Pehkonen, klubin olter- manni Juha Koskinen sekä tieteel- linen asiantuntija, emeritusprofes- sori Pertti Kettunen.

Malja

25-vuotiaalle!

Klubin sihteeri Pirjo Heikkinen ja Pertti Kettunen juhlatunnelmissa.

Paavo V. Komi

Tommi Eronen

Vanhenemisen tutkimuksen yhteistyö tiivistyy

Jyväskylän ja Tampereen yliopistot tiivistävät vanhenemisen tutkimuk- sen yhteistyötä Yliopistoallianssin puitteissa. Suunnitteilla on yhteinen monitieteinen vanhenemisen, ter- veyden ja ikääntyvän yhteiskunnan tutkimuskeskus. Yhteistyöyliopisto- jen rehtorit ovat asettaneet yhteis- työtä selvittävän työryhmän, johon Jyväskylän yliopistosta kuuluvat de- kaani Lasse Kannas, professori Taina Rantanen ja tutkimusjohta- ja Sarianna Sipilä. Työryhmän toi- sena sihteerinä toimii suunnittelu- päällikkö Sakari Liimatainen.

Juhlakonsertissa lauloi Maija Ha- puoja, jota säestivät Heikki Sar- manto (piano), Pekka Sarmanto (basso) ja Matti Koskiala (rum- mut). Illan päätteeksi nautittiin ma- kumuistoja vuosien varrelta.

Paavo V. Komille kongressipalkinto,

Tommi Eroselle nuoren tutkijan GENCO-palkinto

TARJA VÄNSKÄ-KAUHANEN

KIRSI-MARJA NURMINEN

ANNA-MAIJA TUULIAINEN

LYHYET

Kielikampus vastaa muuttuvan maailman haasteisiin

Verkkoliike-

toiminta käyntiin

Yliopiston verkkoliiketoiminta on käynnistynyt konferenssijärjestel- mällä, jossa tapahtumiin voi ilmoit- tautua ja ilmoittautumismaksut maksaa verkossa. Verkkoliiketoi- minnan avulla yhdistetään laitosten tarpeet ja olemassa olevat järjestel- mät osaksi taloushallintoa ja verk- komaksamista.

Uusi toimintamalli mahdollistaa maksujen automaattisen kirjaami- sen yliopiston kirjanpitoon. Säästö- jä syntyy, kun maksujen manuaali- nen käsittely vähenee. Palvelumak- sut voidaan maksaa luottokorteilla tai suomalaisissa verkkopankeissa.

Myös PayPal-maksupalvelun käyt- töönottoa suunnitellaan.

Opiskelija- ja henkilökuntamak- sut sekä monitoimilaitteiden tulos- tuskiintiön osto siirtyvät myös verkkoon. Lisäksi yliopiston yhtei- sestä verkkokaupasta tulee osa verkkoliiketoimintaa. Verkkokau- passa on tarkoitus myydä sekä di- gitaalisia että fyysisiä tuotteita ku- ten yliopiston julkaisuja.

Kielikeskuksen, kielten laitoksen, Soveltavan kielentutkimuksen kes- kuksen ja OKL:n yhteistyöfoorumi Kielikampus avattiin Kieli keskellä kaikkea -seminaarilla helmikuussa.

Kielikampuksen tavoitteena on ke- hittää uudenlaista tutkimusta ja kou- lutusta mahdollistamaan laaja-alai- nen ymmärrys kielen ja kielenkäytön kysymyksistä sekä luomaan parhaat edellytykset jälkimodernin maailman ja yhteiskunnan vaatimalle kielitai- dolle ja kieliasiantuntijuudelle.

Opetusministeri Henna Virk- kunen ehdotti puheessaan, että seuraavan hallitusohjelman yhtey-

dessä päätettäisiin kansallisen kie- listrategian laadinnasta. Strategialla vahvistettaisiin Suomen kieliryhmi- en, kansankielten lisäksi esimerkik- si saamelaisen alkuperäiskansan, romanien ja viittomakielisten, tosi- asiallista asemaa. Siinä myös asetet- taisiin tavoitteet ja esitettäisiin toi- menpiteet vieraiden kielten opiske- lun lisäämiseksi.

Kielentutkijat ja -opettajat nosti- vat esiin ajankohtaisia teemoja: mo- nikielisyyden ja monimediaisuuden, työelämän kielet ja kielikoulutuspo- litiikan sekä kielenoppimisen ja kie- likoulutuksen.

Markkinoinnin professori Outi Uusitalo.

Pakkausten suunnittelussa ei aina muisteta huomioida tuotteen koko elinkaarta. Tämä ilmeni Pakki-hank- keessa, jossa pohdittiin pakkauksen arvoa kilpailukyvyn lähteenä.

Pakki-hanketta vetäneen markki- noinnin professori Outi Uusitalon mukaan pakkaus on tärkeä viestin- nän väline tuottajan ja kuluttajan välillä. Se kulkee suunnittelijan ide- asta kaupan hyllyjen kautta kotiin ja jätteeksi asti.

Laajaan tutkimukseen osallistui- vat kuluttajien lisäksi pakkausteolli-

suus, tuotteiden valmistajat ja vä- hittäiskauppa. Osa toivoi kevyttä pakkausta, osa tukevampaa, joka suojaa tuotetta paremmin.  

Eri materiaalit viestivät eri tavoin tuotteen ekologisuudesta. Uusitalon mukaan ekologisuus on niin monen tekijän summa, että kuluttajan on sitä vaikea arvioida.

– Tässä onkin tarvetta uudelle tutkimustiedolle, jotta voitaisiin kehittää ympäristöystävällisyydestä viestivä, pakkauksiin merkittävä indeksi, Uusitalo toteaa.

Pakkaus elää ideoista jätteeksi

Muutot ja

remontit jatkuvat

Muutot ja remontit jatkuvat kam- puksilla. Sisäilmakorjaukset ja tila- muutokset ovat käynnistyneet Am- biotica-rakennuksen D-siivessä ja Liikunnalla. MaB- ja MaC-rakennuk- sissa remontti alkaa syksyllä. Yh- teiskuntatieteiden tiedekunta siir- tyy silloin kokonaisuudessaan Ylis- tönmäentie 33:een. Suurin osa tie- dekunnan opetuksesta siirtyy Ylis- tönmäelle. Myös hallintorakennus pyritään tyhjentämään syyskuun al- kuun mennessä remontin tieltä.

Päärakennuksen siipirakennus tyhjennetään korjausten ajaksi, ja henkilökunnalle etsitään väistötilo- ja. Rakennuksen kokonaistilanne selvitetään.

SAMI HAAPOJA

Tiedonjyvä

2/2011 7

Yhä tiiviimpää yhteistyötä

TEKSTI Anna-Maija Tuuliainen KUVAT Petteri Kivimäki

 Minulla oli

idea uudesta

palvelukonseptista.

Yhä tiiviimpää yhteistyötä

Yliopisto tiivistää yhteistyötään yritysten kanssa. Puheviestinnän opiskelija Kati Raution ja yrittäjä Sakari Suomalan yhteinen projekti on hyvä esimerkki siitä, että myös pienet yritykset hyötyvät yhteistyöstä.

  Minä kirjoitin sen

ketjukäsikirjaksi.

K

un yrittäjä Sakari Suomala halusi kehittää uuden liiketoimintamallin korjausrakentamisyrityksel- leen, hän sai avukseen ehkä hieman yllättävän kumppanin: puheviestinnän opiskelijan.

Neljännen vuoden opiskelija Kati Rautio sai tehtäväk- seen kirjoittaa ketjukäsikirjan uudesta palvelukonseptis- ta, jonka ideana on tarjota kuluttajille mikä tahansa rau- takaupan tuote kodin sisätiloihin valmiiksi asennettuna.

Tarkasti suunnitellulle konseptille laadittiin toiminta- ja laatukäsikirjat.

– Ketjukäsikirja mallintaa yhteen rakennustoiminnan ja rautakaupan. Tarpeeni on kehittää markkinoille uusi liiketoimintamalli: rakennuspalvelutuotteen voisi os- taa rautakaupan hyllyltä kuin sementtisäkin. Nyt pystyn myymään ideologiaani kirjan avulla rautakauppiaille ja asiakkaille, Suomala kertoo.

Suomala pitää palvelun tekemistä näkyväksi monen pienen yrityksen ongelmana.

– Toiminta pitää pystyä mallintamaan, että se olisi tot- ta ja olemassa. Muuten pienyritys ei voi kasvaa eikä mo- nistaa onnistumisiaan. Pienyrittäjä hyötyy tällaisesta kä- sikirjasta, koska se auttaa mielekkäällä tavalla eteenpäin ja nostaa uskottavuuden uudelle tasolle.

Tärkeä työkalu opiskelijalle

Kati Rautio bongasi Suomalan projektin puheviestijöi- den sähköpostilistalta. Hän ei saanut puolitoista kuu- kautta kestäneestä projektista yhtään opintopistettä vaan teki sen palkkatyönä. Silti hän pitää työelämäyhteistyötä tärkeänä opiskelijan työkaluna.

– On tärkeää, että yliopisto kannustaa menemään työelämään jo opiskeluvaiheessa. Työelämän viestintä- haasteiden tarkastelu opintojen ohella auttaa opiskeli- jaa syventämään omaa asiantuntijuuttaan ajankohtais- ten viestintähaasteiden alueella.

Rautio kuvailee työtä ideoiden siirtämisenä konkreet- tisesti paperille.

– Kun projekti alkoi, meillä ei ollut selkeää kuvaa, mi-

ten tämä pitäisi tehdä. Olemme olleet avoimia ja saaneet hyviä tuloksia, Rautio kertoo.

– Oli tärkeää, että Katin kanssa löytyi nopeasti yhtei- nen kieli. Opiskelijan ja yrityksen maailmat ovat helpos- ti kovin erilaiset ja kaukana toisistaan, Suomala toteaa.

Vaikka pienyrittäjä joutuu venymään moneksi, Suo- mala huomauttaa, että yrittäjä itse ei välttämättä ole pa- ras mahdollinen osaaja kaikissa yrityksensä asioissa.

– Esimerkiksi meistä kahdesta Kati on paljon parempi kirjoittamaan. Olen koko projektin ajan luottanut siihen, että pöydän toisella puolella on huippuammattilainen ja homma on yli 100-prosenttisesti hanskassa.

Idean henki paperille

Suomalan yritys MSA Invest Oy on toiminut noin 30 vuotta, aiemmin nimellä Suomala. Yritys on myynyt osan liiketoiminnoistaan, ja se haluaa keksiä ja järjestää itsensä uudelleen, Suomalan mukaan ”aivan järjettö- män asiakaslähtöisesti”.

Yrityksen päätoimialana ovat asuin- ja toimistotilare- montit ja se työllistää noin kymmenen ihmistä. MSA In- vest on erikoistunut muutos- ja korjausrakentamiseen, erityisesti home- ja mikrobivaurioiden korjaamiseen.

– Haluamme nimenomaan myydä kokonaisuuksia ja hallita myös alihankkijaketjut. Tämä tuotteistus on hen- kilökohtainen projektini, jonka pyrin myymään yrityk- selleni, Suomala tähdentää.

Ketjukäsikirja toimii markkinoinnin lisäksi henkilös- tön koulutuksen ja ohjauksen apuvälineenä, ja sen laati- minen oli Suomalan mukaan haasteellinen tehtävä nuo- relle opiskelijalle. Hänen mielestään Rautio onnistui hyvin ideoiden ja niiden hengen siirtämisessä paperille.

Ei mörköjä eikä hippejä

Sakari Suomalan ja Kati Raution yritysyhteistyö sai al- kunsa yliopiston aktiivisuudesta. Suomalaan otettiin yhteyttä hänen vastattuaan yliopistolta lähetettyyn kyse-

Puheviestijä raksalla

lyyn. Muuten hän ei olisi yliopistoa löytänyt – eikä se olisi helposti tul- lut mieleenkään.

– Yliopisto on instituutio, joka ei näyttäydy pienyrittäjän maailmassa potentiaalisena yhteistyökumppani- na, koska mittaluokkaero on niin suuri. Huomasin, etteivät yliopiston ihmiset olekaan mitään mörköjä tai hippejä vaan ihan oikeita ihmisiä, hän nauraa.

Suomala kehottaa muitakin yrit- täjiä rohkeasti tutustumaan yliopis- toon ja sen tarjoamiin vaihtoehtoi- hin yrityksen omien tarpeiden poh- jalta.

– Ei tarvitse aina olla ylevää huip- puideaa, ihmisen kokoiset hankkeet riittävät. Pienissä yrityksissä ajatel- laan usein vain teknistä pätevyyttä, mutta viestintä pitäisi nostaa kai- kessa tekemisessä isoon rooliin, sillä viestintä on yrityksen kehittymisen kannalta keskeinen kulmakivi.

Oli tärkeää, että Katin kanssa löytyi nopeasti yhteinen kieli.

Sakari Suomala ja Kati Rautio omakotitalon remonttityömaalla Jyväskylässä.

Projektin käynnistämiseen liittyvis- tä käytännön järjestelyistä vastasi Keski-Suomen Innovaatiomarkkina- paikka, joka esiteltiin Tiedonjyvässä 1/2011. Innovaatiomarkkinapaikka selvitteli MSA Investin kehittämis- tarpeita ja rekrytoi yritykselle vies- tinnän projektityöntekijän.

Tiedonjyvä

2/2011 11

TEKSTI Anna-Maija Tuuliainen, KUVA Petteri Kivimäki

Vastavuoroinen yhteistyö hyödyttää sekä

yrityksiä että yliopistoa

Y

liopiston yhteiskuntasuhteiden hoito edellyttää tutkimustulosten hyödyntämistä yhteiskunnassa.

Yritysyhteistyötä tehdäänkin yhä enemmän eri puolilla yliopistoa ja yrityksiin pidetään yhteyttä aktiivi- sesti. Erillistä, nimettyä yritysyhteistyöyksikköä yliopis- tolla ei ole vaan yhteistyö perustuu pitkälti henkilökun- nan, etenkin professorien, omiin kontakteihin.

Erikoissuunnittelija Toivo Takala saattaa yhteen yli- opiston eri yksiköitä ja elinkeinoelämää erikoisalueenaan alueellinen kehittämistyö. Hän korostaa, että molempien osapuolien pitää hyötyä yhteistyöstä.

Agora Centerin koordinaatioyksikön hankepäällikkö Mikko Pitkäsen mukaan vastavuoroisuus toteutuu hy- vin.

– Yritykset kyselevät usein, mitä uutta yliopistolla ta- pahtuu ja ovat aidosti kiinnostuneita. Samalla ne myös luottavat omiin tuotteisiinsa ja haluavat haastaa yliopis- ton osaamisen. Yliopiston on annettava todellista lisäar- voa yritykselle, Pitkänen kertoo.

Biologian, fysiikan ja kemian tutkimuksen yhdistäväl- lä Nanoscience Centerillä on yrityspalvelujen lisäksi oma yrityshautomo.

Tutkimus- ja innovaatiopalveluyksikkö huolehtii tut- kimustuloksien kaupallistamisesta. Lisäksi yksikkö välit- tää yritysten tutkimustarpeita tutkijoille. Yksikkö vauh- dittaa innovaatioita yhdessä JAMKin kanssa.

Avoin yliopisto kertoo yritysvierailuilla mahdollisuuk- sista kehittää, tukea ja kannustaa henkilöstöä omaehtoi- seen kouluttautumiseen ja uralla etenemiseen. Yhteis- työsopimus on solmittu muun muassa Jalkapalloilijoi- den pelaajayhdistyksen kanssa: pelaajien osaamista ke- hitetään yhteistyössä ja luodaan pohjaa urheilu-uran jäl- keiseen työelämään.

Opiskelijoille yritysyhteistyö näyttäytyy tavallisimmin työskentelynä opintojen ohessa, mutta yhteistyö on mah- dollista myös opinnäytetöiden muodossa. Yliopisto myös tukee opiskelijoiden perustamia yrityksiä niiden alkutai- paleella.

Tieto jakoon avoimesti

Vaikka yliopistossa tehdään mielellään vankkaan perus- tutkimukseen perustuvaa pitkäaikaista kehittämistyötä, joka vaivaan lääkettä ei välttämättä löydy.

– Ei kannata tehdä sellaista, missä ei itse ole paras.

Voimmekin ohjata kysyjän tarvittaessa esimerkiksi Jyväs- kylän ammattikorkeakouluun sopivan henkilön puheille.

Suora vuorovaikutus organisaatiorajojen yli on tärkeää, eikä tietoa pidä pihdata, Takala sanoo.

Vireimmin ulkoista rahoitusta on hankkinut tietotek- niikan laitos.

– Yhteistyötä tehdään satojen sekä Keski-Suomessa et- tä globaalisti toimivien yritysten kanssa, tietotekniikan laitoksen varajohtaja Tommi Kärkkäinen kertoo.

Noin 80 keskisuomalaista yritystä on mukana Profit – Profiloituva informaatioteknologian osaaminen -hank- keessa, jonka vastuullinen johtaja Kärkkäinen on. Profi- tin tavoite on tukea Keski-Suomen rakennemuutoksessa olevan ICT-alan kasvua ja kilpailukykyä.

Yrityksille järjestetään niiden tarpeisiin räätälöityä koulutusta. Sivutuotteena syntyy yritysten osaamistar- peita ennakoiva malli, joka tuo myös tutkimuksellista li- säarvoa koulutustyölle.

Mukana on kaikenkokoisia yrityksiä, esimerkiksi Tieto, Digia, Ixonos, Buildercom, Magister Solutions ja Netwell.

– Nyt parannetaan jo olemassa olevia suhteita ja luo- daan uusia. Yliopiston näkökulmasta tämä on hyvää asia- kaspalvelua ja pitkäaikaisten asiakkuuksien hoitoa, Profi- tin projektipäällikkö Tapani Kella kertoo.

Toivo Takala muistuttaa, että Profitin kaltaiset kuvi- ot eivät olisi mahdollisia ilman mukana olevien yritys- ten omaa rahaa.

– Kun yritys pistää omia killinkejä peliin, se sitoutuu hankkeeseen ja voi samalla vaatia yliopistolta hyvää pal- velua.

Tarpeiden kuuntelu tärkeää

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan Viveca-yksik- kö tuo liikunta- ja terveystieteiden osaamista yrityksiin sekä julkiselle ja kolmannelle sektorille. Yrityskontaktit yrityksiin syntyvät muun muassa alan messuilla. Tiede- kunta on tehnyt paljon yhteistyötä erikokoisten urhei- luvälinevalmistajien sekä liikunta- ja terveyssektorin kanssa.

Tiedekunnan kehittämispäällikkö Aki Karjalaisen mukaan yhteistyön lähtökohtana ovat yritysten tarpeet.

– Kumppaneita kartoittaessani mietin, miten osaami- semme hyödyttäisi yritystä parhaiten. Yhteistyötä teh- dään monitieteisesti, esimerkiksi liiketoiminnan, tuot- teen tai palvelun kehittämisessä voidaan selvittää brändi- mielikuvia ja käyttäjänäkökulmaa. Tällöin mukaan tulee

kumppaneita yliopiston muilta aloilta tai seudun muista toimijoista, Karjalainen kertoo.

Olennaista on löytää yrityksen tarpeita parhaiten vas- taavat toimijat.

Agora Centerin Innovaatiokeskittymä-ohjelmassa ja Keski-Suomen Innovaatiomarkkinapaikassa tehdään töitä pääosin keskisuomalaisten yritysten kanssa. Yritys- ten edustajat ja oppilaitosten asiantuntijat voivat kohda- ta myös sähköisessä markkinapaikassa (www.ks-inno.fi).

– Haluamme Agora Centerissä kehittää pienten yri- tysten mahdollisuuksia uudistumiseen ja innovaatioihin.

Voimme sisällyttää projekteihin myös yliopiston yritys- kumppaneille tutkimus- ja kehitysrahoitusta. Me pyrim- me win-win-win -periaatteeseen, jossa kaikki voittavat, hankepäällikkö Mikko Pitkänen korostaa.

Agora Centerissä on käynnissä esimerkiksi Grapho- Read-hanke. Vaikka sen tavoitteena on saada juuri luke- maan oppineelle lapselle jotain luettavaa hänen omalla kielellään, avautuu samalla mahdollisuuksia oppimate- riaalin muuhunkin jakeluun mobiiliteknologian avulla, tässä tapauksessa erityisesti kehittyviin maanosiin, esi- merkiksi Afrikkaan.

– Tekesin osarahoittamassa projektissa on mukana yritysjoukko, joka on kiinnostunut hyödyntämään tut- kimustuloksia kaupallisesti. Tarkkaan mietitty partne- riverkosto pystyy hankkeen onnistuessa rakentamaan kansainvälisen jakelukonseptin ja viemään eOppimiseen liittyviä tuotteita kansainvälisille markkinoille, Pitkänen kertoo.

Yhteystietoja

• Viveca, kehittämispäällikkö

Aki Karjalainen: aki.i.karjalainen@jyu.fi, 0400 247 464, www.jyu.fi/viveca

• Nanotiedekeskus, yrityspalvelupäällikkö Elja Kallberg: elja.kallberg@jyu.fi, 050 427 3078, www.jyu.fi/nsc

• Fysiikan laitoksen kiihdytinlaboratorio, tutkimusjohtaja Ari Virtanen:

ari.virtanen@jyu.fi, 050 541 9401, www.jyu.fi/fysiikka/tutkimus/kiihdytin

• Tutkimus- ja innovaatiopalvelut: ture@jyu.fi, www.jyu.fi/hallintokeskus/tutkimuspalvelut

• Agora Center, hankepäällikkö Mikko Pitkänen:

mikko.h.pitkanen@jyu.fi, 0400 247 409

• Harjoittelupaikat: uraohjaaja Annamari Rovamo: annamari.rovamo@jyu.fi, 050 376 1198; työpaikkatarjoukset: rekry@jyu.fi

Tiedonjyvä

2/2011 13

Y

liopistosta löytyy varmas- ti asiantuntija ongelmaa- ni, miten saan häneen yhte- yden? Seminarium on arvokas ra- kennus keskellä kaupunkia, voisin- kohan järjestää firmani juhlat siellä?

Kuinka löytäisin vanhat kurssikave- rini? Osaanko pukeutua oikein suku- laistytön väitöstilaisuuteen? Kaikkiin näihin voi vastata uusi verkkopalve- lu Wolmar.

Wolmar palvelee kaikkia, mutta on erityisesti räätälöity elinkeinoelä- män edustajille. Sen osioista löytä- vät palvelunsa niin vierailijat, alum- nit, tilavaraajat kuin asiantuntijoita ja täydennyskoulutustakin hakevat.

Wolmar sai nimensä tietenkin pii- rilääkäri Wolmar Schildtiltä (1810–

1893), joka perusti yliopistoyhdis- tyksen Jyväskylään. Schildtin kan- nustamana osakuntaystävä Uno Cygnaeus toi seminaarin juuri Jy- väskylään.

Wolmarin tunnus on ahkera ja vä- symätön puurtaja, muurahainen.

Wolmarin yhteyshenkilönä toi- mii erikoissuunnittelija Toivo Taka-

la. Hän myös ohjaa kysyjän tarvit- taessa eteenpäin – yrityksen koosta riippumatta.

– Pelko pois täysin, täällä ei olla norsunluutornissa. Yhteistyö on ta- paus-, tilanne- ja yrityskohtaista, ja yliopistolla on notkeutta ja mahdol- lisuus lähteä hyvinkin pienimuotoi- siin mutta vastaanottajan kannalta tärkeisiin projekteihin. Penan Nyrk- kipaja ja UPM ovat samalla viivalla, Takala rohkaisee.

Yhteistyö näkyvämmäksi

Takalan mukaan yliopiston yritys- yhteistyötä on tarkoitus tehdä ny- kyistä näkyvämmäksi sidosryhmä- portaalin avulla.

– Odotan Wolmarilta yhteydenot- toja: että puhelin alkaa soida ja säh- köposti laulaa. Tarkoitus olisi, että yritykset löytäisivät yliopiston mah- dollisimman helposti ja uskaltaisivat ottaa yhteyttä.

Takala toivoo myös, että sana läh- tisi kiertämään yrityksissä. Hän ker-

too, että puhelimeen vastaa oikea ih- minen.

– Ei tarvitse pelätä, että luurin toi- sessa päässä on akateeminen henkilö, jonka munkkilatinasta ei saa mitään selvää, Takala nauraa.

www.jyu.fi/wolmar

Pelko pois ja luuriin kiinni

Toivo Takala

Toivo Takala 050 562 0419 toivo.takala@jyu.fi TEKSTI JA KUVA Anna-Maija Tuuliainen

TEKSTI Elina Havu KUVA Helin Mesila

K

ompromissi on termi, jolla on usein negatiivinen sävy. Ajatellaan, että kompromissiin päädytään, kun pitää tinkiä jostakin tavoitellusti. Päätöksen- teon ja teollisen optimoinnin kohdalla tilanne on päin- vastainen – kompromissista tulee päämäärä. Ratkaisu ei ole paras silloin kun yhtä tavoitetta optimoidaan, vaan silloin kun samanaikaisesti huomioidaan useita ristirii- taisia tavoitteita ja etsitään niiden väliltä paras kompro- missiratkaisu.

Teollisen optimoinnin professori Kaisa Miettiselle op- timointi on päätöksenteon tukemisen tutkimusta. Teol- linen optimointi keskittyy teollisuuden päätösongelmiin ja etsii ratkaisua matematiikkaa ja tietotekniikkaa yhdis- tellen.

Koska optimoitavat tavoitteet ovat ristiriitaisia, tue- taan päätöksentekijää tyydyttävän kompromissiratkai- sun löytämisessä. Päätöksen tekeminen matemaattisesti yhtä hyvien ratkaisujen perusteella edellyttää aina inhi- millisen päätöksentekijän osallistumista.

Pitkäjänteisyys takaa onnistumisen

Miettisen mukaan yritysyhteistyön lähtökohtiin kuu- luu, että yritys tunnistaa tarpeen optimoida ja nimeää ristiriitaiset tavoitteensa. Myös yhteisen kielen löytämi- nen on tärkeää, sillä jokaisella alalla on terminologian- sa. Täydellistä ajankohtaa yritysyhteistyön aloittamiselle ei ole. Kun talous on kunnossa, yritysten edustajat ovat kiireisiä. Kun taloudessa menee huonosti, on rahoituk- sen järjestyminen vaikeaa. Ajoitus ei kuitenkaan ole oleellisinta yhteistyössä.

– Yritysyhteistyö vaatii pitkäjänteisyyttä. Sen hedelmät voivat jäädä vaatimattomiksi, jos ihanteellisen ratkaisun löytyminen jää kiireellä tavoiteltavien tulosten varjoon.

Asiakkaan tulee sitoutua yhteistyöhön, jotta sen asian- tuntemusta voidaan hyödyntää.

Tiede jalostuu

Tällä hetkellä Miettinen tutkii muun muassa investoin- ti- ja käyttökustannusten samanaikaista optimoimista, toimeksiantajinaan metsäklusteri ja Tekes. Tavoite on pyrkiä pois ajattelutavasta, jossa suunnitteluvaiheessa ei

mietitä, mitä käyttö tulee maksamaan. Nyt käyttökus- tannusten suhdetta tarkastellaan samaan aikaan, kun suunnittelun ja käytön välillä on ristiriitoja. Miettisen tutkimusryhmä kehittää niin menetelmiä, teoriaa kuin ohjelmistojakin käytännön ongelmien tarpeisiin muun muassa jäteveden puhdistamojen ja biojalostamojen suunnitteluun.

Tilaus monitavoiteoptimoinnille on vahva, sillä re- surssit ovat rajalliset ja kilpailu kiristyy. Uuden luominen edellyttää vallitsevien käytänteiden kyseenalaistamista.

– Parhaimmillaan yhteistyö johtaa tieteen jalostumi- seen. Yhteistyö hyödyttää myös yritystä, joka saa ongel- milleen uudenlaisia näkökulmia, professori summaa.

Suomi on optimoinnin kärkimaa

Laskennallisessa tieteessä matematiikka ja tietotekniik- ka muodostavat tieteen tekemisen tavan, jota tarvitaan esimerkiksi ydinvoimaloiden kaltaisia vaarallisia asioita tutkittaessa. Yhteistyöverkostot takaavat tutkimustu- losten tehokkaan hyödyntämisen. Uusilla lähestymis- tavoilla on myös kansainvälistä merkitystä, sillä moni- tavoiteoptimoinnin menetelmäkehityksessä Suomi on maailman kärkimaita.

Miettinen kertoo julistavansa optimoinnin ilosano- maa yrityskumppaneille, jotta sen hyödyt ymmärrettäi- siin laajemmin. Jyväskylässä ilosanoma raikaa kesäkuus- sa järjestettävässä MCDM2011-konferenssissa, joka ko- koaa yhteen alan kansainväliset tutkijat ja soveltajat yli 40 maasta.

Optimointi voittaa

yrityksen ja erehdyksen

Tiedonjyvä

2/2011 15

Kuka olet ja mitä teet?

Olen fysiikan professo- ri Jussi Timonen ja teen fysiikkaa. Teen se- kä perus- että sovelta- vaa tutkimusta ja ope- tan statistista eli tilas- tollista fysiikkaa. Yritän liittää perustutkimusta käytännön ongelmien ratkaisemiseen.

Mitä tutkimuksesi käsittelee?

Perustutkimuksen puo- lella tutkin materiaalien ominaisuuksia ja analy-

soin niiden rakennetta tomografiamenetelmillä. Sovel- luksetkin ja yritysten kanssa tehty yhteistyö liittyvät enimmäkseen tähän aihepiiriin.

Kehitän myös biolääketieteellisiä sovelluksia osteopo- roosiin diagnosointiin ja proteiinien liikkumiseen solus- sa. Suomen Akatemia rahoittaa näitä tutkimuskohteita.

Laitoksella on tuotettu uusia menetelmiä osteoporoo- sin diagnosointiin ultraäänen avulla. Helsinkiläinen Os- care Oy on lisensioinut tähän liittyvän patenttimme, ja heidän sen pohjalta rakentamansa diagnosointilaite on nyt kliinisessä testauksessa. Olemme jo aikaisemmin testanneet laitteen toiminnan luotettavuuden omien mittalaitteidemme avulla.

Miten kiinnostuit tutkimusalasta?

Fysiikasta kiinnostuin lukioaikana ja lähdin opiskele- maan Helsingin yliopistoon aluksi teoreettista fysiikkaa, kunnes noin 20 vuotta sitten aloin tehdä kokeellistakin tutkimusta ja soveltaa. Nyt yhdistän kokeellisia ja teo- reettisia menetelmiä ongelmanratkaisussa. Se on tärke- ää, koska ei ole ennalta selvää, miten ongelmat ratkea- vat.

Millaista yritysyhteistyötä fysiikan laitos tekee?

Fysiikan laitokselle tulee suhteellisen paljon yhteyden- ottoja yrityksiltä, se on ihan jokapäiväistä. Kiihdytinla- boratoriolla on oma asiakaskuntansa ja meille merkittä- viä yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Stora En-

so, UPM, Metsä- Botnia, Posiva ja Borealis, paikalli- sista toimijoista Metso. VTT:n kans- sa teemme paljon tutkimusyhteistyö- tä nimenomaan so- veltavan tutkimuk- sen puitteissa. Pi- tempiaikainen yh- teistyö johtaa on- nistuessaan siihen, että yrityksen kanssa syntyy luot- tamussuhde, jol- loin se voi esittää syvällisempiäkin ongelmia. Niihin voimme etsiä yhdessä ratkaisuja jopa perustutkimuksen tasolla.

Aika paljon olemme tehneet teollisuusyhteistyötä pa- perinvalmistuksessa. Stora Enso ja UPM ovat osallistu- neet merkittävästi tomografialaitteiden hankintaan.

Tähtäin on heidän osaltaan tulevaisuuden tuotteissa, ei niinkään tämän hetken valmistusongelmien selvittämi- sessä. Emme siis vielä tiedä, mitä nämä tuotteet saattai- sivat olla.

Meillä on ollut aina se periaate, että laadimme tieteel- lisiä fysiikan alan julkaisuja myös soveltavan tutkimuk- sen ongelmista. Ne voidaan kirjoittaa tilanteesta riippu- en joko perustutkimuksen tai sovellusten näkökulmas- ta.

Jos saisit valita kenet tahansa,

kenen kanssa haluaisit työskennellä ja miksi?

Tuo Heikkisen Matti vaikuttaa määrätietoiselta ja harkit- sevalta kaverilta. Sellaisen opiskelijan kanssa on aina hauska työskennellä.

Miten pääset vapaa-ajallasi irti tutkimus- ja opetustyöstä?

En pääse. Tämä on työ ja harrastus.

Fysiikasta tuli työ ja harrastus

Fysiikan professori Jussi Timonen työhuoneessaan, joka paperipinoineen on hänen omasta mielestään varoittava esimerkki nuorisolle.

Anna-Maija Tuuliainen

ANNA-MAIJA TUULIAINEN

KOLUMNI

”Johtaminen ja johtajuus ovat ja tulevat olemaan avain- asemassa punnittaessa kansakuntien, yritysten ja yksi- löiden menestystä 2000-luvun globalisoituvassa maail- massa. Johtamista on ollut yhtä kauan kuin inhimillistä toimintaakin. Asiat on laitettava järjestykseen ja työt on tehtävä yrityksessä, työyhteisössä tai missä tahansa or- ganisaatiossa. Hyvä johtaminen merkitsee sellaista ko- konaisvaltaista lähestymistä johtamiseen, joka hyväk- syy lähtökohdakseen kestävän kehityksen periaatteet - taloudellisen, eettisen, ekologisen ja sosiaalisen näkö- kulman toisiaan täydentävinä ja kehittävinä.” Tämä oli lainausta Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun nettisivuilta johtamisesta ja johtajuudesta. Nämä lin- jaukset johtamisesta istuvat varsin hyvin myös Keski- Suomen kauppakamarin vuoden 2011 teemoihin.

Kauppaneuvos Keijo Manner on nostanut kauppa- kamarin hallituksessa ja useissa keskusteluissa tämän vuoden alussa esille ajatuksen: ” Voisiko Keski-Suomi olla parhaiten johdettu maakunta?” Tämä tarkoittaisi sitä, että me kaikki yhdessä arvioisimme ja asettaisim- me tavoitteeksi, että esimerkiksi vuonna 2015 olemme Suomen parhaiten johdettu maakunta. Keijo Mannerin avaus on ollut hyvin tähän hetkeen sopiva ja se on otet- tu myönteisesti vastaan.

Johtamisen kehittäminen on nähtävä tässä kokonai- suutena, jossa olemme mukana me kaikki yksilöinä se- kä koko julkinen että yksityinen sektori. Tähän kehittä- mistyöhön meillä on Keski-Suomessa kaikki tarvittavat elementit. Yliopisto, ammattikorkeakoulu ja ammatilli- nen koulutus ovat monialaisia ja maan huippuja. Meillä on perinteenä hyvä maakunnallinen yhteistyökulttuu-

ri ja toimivat verkostot. Jos yhteinen tahto löytyy, niin varsin pian pystyisimme repäisemään muihin maakun- tiin sen verran eroa, että voisimme aidosti ja rehellisesti sanoa olevamme parhaiten johdettu maakunta.

Keski-Suomeen on maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) aloitteesta nimetty yritysten kehittämisen joh- toryhmä tehostamaan elinkeinojen kehittämistä ja vä- hentämään päällekkäisiä toimia. Keski-Suomen MYR on tässä asiassa maakuntien joukossa edelläkävijä ja tä- mä on hyvä esimerkki hyvästä johtajuudesta. Päätavoite johtoryhmällä on yksinkertaisesti saada Keski-Suomeen uusia vientituloja. Niitä me todella tarvitsemmekin taantuman aiheuttaman vajauksen paikkaamiseksi. Me- netimme vuonna 2009 vientituloja noin miljardin ver- ran. Vaikka nousu on ollut vahvaa, niin esimerkiksi tek- nologiateollisuutemme volyymi näyttää jääneen selvästi alle huippuvuosien 2007–2008. Vahvojen teollisuusalo- jen kilpailukyky on meidän pyrittävä säilyttämään ja si- tä halutaan vahvistaa globaaleilla markkinoilla. Yrityk- siin tavoitellaan uusia tuotteita ja palveluita ja liiketoi- mintaan parempaa kannattavuutta.

Yliopiston ja elinkeinoelämän yhteistyö Keski-Suo- messa on ollut hyvää ja tuloksia tuottavaa. Kauppaka- mari haastaa koko Jyväskylän yliopiston ja sen tiede- kunnat viemään osaltaan Keski-Suomen sen polun pää- hän, joka johtaa parhaiten johdettuun ja menestyvään maakuntaan.

Uljas Valkeinen toimitusjohtaja Keski-Suomen kauppakamari

Johtamisen tulevaisuus ja Keski-Suomi

Tiedonjyvä

2/2011 17

Yliopiston vuosijuhlassa 8. maa- liskuuta jaettiin viisi Jyväskylän yliopistosäätiön myöntämää pal- kintoa, joiden yhteissumma nousi 18 600 euroon.

Tieteellisen tiedon julkistamispal- kinto myönnettiin musiikkitieteen professori Tuomas Eerolalle. Eerola tutkii musiikin havaitsemista, kog- nitiivista musiikkitiedettä, musiikin ja tunteiden sekä persoonallisuuden ja musiikin välisiä yhteyksiä. Hän on popularisoinut tutkimustuloksia näistä aiheista suurelle yleisölle in- nostavalla tavalla.

Professori Eerola kertoi juhla- puheessaan tieteen ja luovan työn imusta, joka vaatii myös joutilasta aikaa ilman tulospaineita. On tär- keää, että opetustehtävissä toimivi- en ajatteluun tarvitsema aika turva- taan tutkimusvapailla, vuorottelulla ja työn järkevällä periodisoinnilla.

Myös liikkumavapaus eri tieteenalo- jen ja menetelmien välillä vaatii uu- delta yliopistolta organisaation si- säistä joustavuutta, Eerola mainitsi.

Jyväskylän yliopiston ylioppilas-

kunta valitsi Hyvän opettajan pal- kinnon saajaksi filosofian tutkija- tohtori, opinto-ohjaaja Olli-Pekka

Moision.

Hyvä väitöskirja -palkinto luovu- tettiin kauppatieteiden tohtori Mar-

Huippututkimus inspiroi

vuosijuhlan musiikkiesityksiä

Emma Kostiainen Immi Hellénin roolissa; The Detectives ja Emotion Visualizer; Tuomas Eerola (kolmas oik.) ja iloinen seurue.

Olli-Pekka Moisio (vas.), Marjo Siltaojan palkinnon vastaanottanut Tuomo Takala, Hannu Häkkinen, Timo Ahonen, Annika Waenerberg ja Tuomas Eerola.

Jyväskylän Kauppalaisseuran Säätiö jakoi helmikuussa 53 000 euroa kaup- patieteelliseen opiskeluun ja toimin- taan Jyväskylän alueella. Lisäksi säätiö lahjoitti 100 000 euroa yliopiston pe- ruspääomaan.

Apurahoja saivat Jyväskylän yliopis- ton kielikeskus (10 000 e), Jyväskylän ammattikorkeakoulu (13 000 e), Jyväs- kylän Ammattiopisto (10 500 e), Jyväs- kylän Kauppalaisseura ry. (11 500 e),

Jyväskylän Kauppateknikot ry. (1 000 e), Pörssi ry. (1 500 e) ja Suomen tie- tojenkäsittelymuseoyhdistys (4 000 e) sekä Antti Puoliväli (500 e).

Kauppalaisseuran väitöskirja- palkinnon (1 000 e) sai KTT Satu Nivalainen. Keisari Aleksanteri II:n stipendirahastosta 500 e:n apurahan saivat Vilma Lehtinen ja Petteri Ervasti. Jyväskylän Kauppaseuran apurahan (1 000 e) sai Ville Toikka.

Yliopisto-opintoja

etä-, verkko- ja lähiopintoina

Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto

MAHDOLLISUUKSIA

• Omaehtoiseen itsensä kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen

• Yliopistotutkinnon suorittamiseen aikuiskoulutuksena osa kerrallaan

• Ammatillisen osaamisen ja urapolun vahvistamiseen

• Lisäpätevyyden hankkimiseen

Tutustu kesän opintotarjontaamme.

Luvassa mielenkiintoinen kesä - säästä riippumatta!

Lisätietoja: avoin.jyu.fi p. (014) 260 3697 avoneuvo@avoin.jyu.fi os. Mattilanniemi 6 Kauppalaisseuran säätiöltä apurahoja opiskelijoille ja lahjoitus yliopistolle

Emma Kostiainen Immi Hellénin roolissa; The Detectives ja Emotion Visualizer; Tuomas Eerola (kolmas oik.) ja iloinen seurue.

jo Siltaojalle. Hän tutki johtamisen alan väitöskirjassaan yritysten sosiaalista vas- tuuta.

Hyvä esimies -palkinto myönnettiin yh- teiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani, psykologian professori Timo Ahoselle, jo- ta luonnehditaan esimiehenä pidetyksi, vuorovaikutteiseksi, keskustelevaksi ja ra- kentavaksi.

Kulttuuripalkinto jaettiin taidehistori- an professori Annika Waenerbergille, jo- ka on toiminut monipuolisesti kuvataiteen ilmaisun ja ymmärtämisen kehittämiseksi taiteilijoiden ja yleisön keskuudessa.

Vuosijuhlassa jaettiin nyt toista kertaa Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiön tunnus- tuspalkinto tieteellisen tutkimuksen edis- tämisestä. Tunnustuspalkinnon, 5 000 eu- roa, sai laskennallisen nanotieteen profes- sori Hannu Häkkinen.

Vuosijuhlan esityksiä oli inspiroinut musiikin laitoksen huippututkimus. Niis- sä saattoi nähdä musiikin välittämät tun- teet sekä liikkeen ja persoonallisuuden yh- teydet The Detectives -yhtyeen tulkitsemi- na ja Emotion visualizer -ohjelman kuvan- tamina. Tilaisuuden juonsi lehtori Emma Kostiainen runoilija ja opettaja Immi Hel- lénin roolissa.

Herkkuja notkuva buffet-pöytä.

Tiedonjyvä

2/2011 19

Jyväskylän yliopiston Tieteen päi- vät kokosivat esi- ja alkuopetusikäi- siä tutustumaan tieteeseen leikin ja elämysten kautta. Erityisen suosit- tuja olivat Teknologia tutuksi- sekä Kemiaa eskareille -työpajat, joissa lapset saivat tutustua itse kokeile- malla muun muassa iPadeihin, äly-

puhelimiin sekä muihin teknologia- vempaimiin ja suorittaa kemiallisia kokeita ohjaajan valvonnassa. Yli- opiston oma kasvatti, Talent Suomi 2009 -voittaja MotoriikkaMiikka eli Miikka Mäkelä viihdytti lapsia ja ai- kuisia Agorassa.

Ympäri Suomea saapuneet eri tie-

teenalojen tutkijat keräsivät lähes tuhat kiinnostunutta Mattilannie- meen, Agoraan ja Seminaarinmä- elle. Osana valtakunnallisia Tieteen päiviä järjestetyn tapahtuman pää- teemana oli Arjen arvoitus. Suosi- tuimmat luennot käsittelivät nano- teknologiaa arjessa ja tunteiden roo-

lia vuorovaikutuksessa.

Kutsuvieraat pääsivät ihaste- lemaan tutkijamuodin trendejä sekä eri tiedekuntien yliopisto- muotia.

Kysy proffalta -radio-ohjel- massa kuulijat pääsivät tenttaa- maan asiantuntijoilta kielen op- pimiseen, monikulttuurisuu- teen ja kielivalintoihin liittyvis- tä asioista.

Tieteen päivillä oli mahdol- lista kokeilla myös omaa PISA- osaamista ja testata, kuinka pär- jäisi maailmankuulussa tutki- muksessa Suomen peruskoulu- laisille sekä eri maiden oppilail- le matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä. Lisäksi pai- kalla oli lukuisia suomalaisten tiede- ja tietokirjakustantajien edustajia esittelemässä uutuus- kirjojaan.

TEKSTI Sini Kangasmäki KUVAT Petteri Kivimäki

Leikkiä ja elämyksiä lapsille

Yliopistossa on kivaa!

MotoriikkaMiikka eli Miikka Mäkelä viihdytti lapsia ja aikuisia. Yliopistomuotia esittelivät Pekka Neittaanmäki (vas.) Kirsi Moisander, Terhi-Anna Wilska, Jukka Pellinen, Timo Ahonen, Ursula Kaari, Marjatta Lairio, Helena Rasku-Puttonen, Matti Manninen, Raine Koskimaa, Henrik Kunttu ja Lasse Kannas.

Tanssiva Tulihirviö eli musiikin tah- tiin tanssivat tulenliekit nousivat yleisön suosikiksi, kun Seitsemän ihmettä -koulukiertue vieraili Tikan koululla Jyväskylässä helmikuussa.

Fysiikan aineenopettajaopiskeli- joiden järjestämä kiertue vieraili vii- dessä keskisuomalaisessa koulussa.

Opiskelijat Jussi Ahokas, Kaisa Jo- kiranta ja Aaro Eloranta kertoivat neljäs- ja viidesluokkalaisille tarinan maailmankaikkeuden alusta ja sen kehittymisestä. He myös esittelivät fysiikan ihmeitä.

Oppilaat saivat nähdä muun mu- assa alkuräjähdyksen mikroaaltouu- nissa. Itsestään täyttyvä ilmapallo kuvasi avaruuden laajentumista.

Kännykkä ”lähetettiin avaruuteen”

lasikuvun alle synnytetyssä tyhjiössä.

Kun siihen soitettiin, näyttö vilkkui mutta ääni kuului koko ajan hiljai- sempana. Näin hahmotettiin, että valo pystyy kulkemaan avaruudessa mutta ääni ei.

Esityksen jälkeen oppilaille järjes- tettiin luokissa työpajoja, joissa he saivat muun muassa kokeilla, mil- laista on olla saippuakuplan sisällä.

Tikan koulun tapahtuma tallen- nettiin myös videolle, jonka voi käy- dä katsomassa osoitteessa

www.jyu.fi/hae

Jännitys ja tunnelma olivat käsin- kosketeltavia, kun koululaiset esit- telivät innolla tuotoksiaan yliopis- ton tiloissa 17. maaliskuuta. Leluista otettiin mittaa, kun koululaiset ko- koontuivat Tämä toimii! -kilpailun Keski-Suomen aluekarsintoihin.

Kilpailussa oli kaksi sarjaa: 1.–3.

vuosiluokan A-sarja sekä 4.–6.

-luokkalaisten B-sarja. Oppilaat oli- vat viiden viikon aikana suunnitel- leet ja rakentaneet itsenäisesti tehtä- vänannon mukaisen liikkuvan lelun.

Keski-Suomen aluekarsintoihin ko- koontui yhteensä 41 oppilasryhmää.

Espoossa pidettävään loppukil- pailuun valittiin yksi joukkue kum- mastakin sarjasta. A-sarjasta jatkoon pääsi Säynätsalon peruskoulun kol- masluokkalaisten Laskettelukeskus- niminen lelu. B-sarjasta jatkoon va- littiin Lehtisaaren koulun 6-luokka- laisten Muff-lelu.

Lelun lisäksi tuomaristo arvioi myös joukkueen omasta lelustaan

tekemän mainoksen sekä ryhmän toimintaa, suunnittelu- ja rakenta- misprosessia kuvaavan päiväkirjan.

Tänä vuonna lapsia olivat innos- taneet huvipuistot ja laskettelurin- teet. Mukana oli myös monenlaisia eläimiä, pelejä ja muita mukavia le- luja. Leluja piti välillä paikkailla ko- van kulutuksen vuoksi.

Tämä toimii! on Teknologiateol- lisuus ry:n alakoululaisille vuosittain järjestämä valtakunnallinen teknolo- giakilpailu, jonka tavoitteena on in- nostaa lapsia teknologisten haastei- den ja tehtävien ratkaisuun poikki- tieteisestä näkökulmasta. Alueellisen kilpailun toteuttivat Teknologiateolli- suus ja OKL:n teknologiakasvatuksen sivuaine- sekä Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden opiskelijat.

Seitsemän ihmettä -koulukiertue

Saippuakuplan sisällä kesken koulupäivän

Tämä toimii! -kilpailu

Lapset lelumestareina

TEKSTI Anni Haavisto, Pekka Henttonen, Minna Palovuori, Anni Tenhunen, Riikka Toivanen KUVAT Ilona Hokkanen

Jokainen pääsi vuorollaan kokemaan, millaista on olla saippuakuplassa.

Muff: Minttu Nuorala, Ida Salonen, Saskia Raatikainen ja Samuli Heinonen.

Laskettelukeskus: Jaakko Virolainen, Ida Autio, Tiia Kolari ja Erica Salonen.

TEKSTI JA KUVAT Anna-Maija Tuuliainen

Tiedonjyvä

2/2011 21

As Salaam Aleikum, ystävät!*

Viime elokuussa me 30 suomalaisen koulutusvien- nin pioneeria istuimme matkalaukkujemme päällä ko- ti-Suomessa ja odotimme hartaasti erilaisen elämänvai- heen alkamista uudessa kotimaassamme Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa.

Kaikesta hyvästä orientaatiosta ja valmistautumises- ta huolimatta kukaan meistä ei voinut aavistaa, mihin tulisimme ja miten asiat järjestyisivät.

Alkukuukaudet olivat hektisiä ja hankaliakin – olim- mehan muuttaneet maahan, jossa papereiden ja leimo- jen määrä ratkaisee eikä asioiden hoitaminen aina suju niin kuin Suomessa on tottunut. Useimmiten asiat tääl- lä tapahtuvat InsAllah, Allahin tahdosta, ja ”by the end of this week”, mikä yleensä merkitsee useamman viikon odottelua ja kymmeniä vierailuja eri virastoissa.

Miten sopeuduin maahan pohjalaisena, kristillisen kasvatuksen saaneena naisena? Emiraatit osoittautui- vat avoimiksi ja varsin vapaamielisiksi muslimeiksi, jot-

ka kunnioittavat omaa uskontoaan, mutta sallivat mui- denkin uskontokuntien harjoittaa menojaan ja perus- taa kirkkoja ja temppeleitä. Maahan muuttavan naisen ei ole pakko pukeutua abayaan eikä peittää kasvojaan.

Myös osa paikallisista musliminaisista valitsee itse, pu- keutuako abayaan eli koko kehon peittävään vaattee- seen, joka jättää näkyviin vain kasvot, kämmenet ja jal- katerät. Useimmat kuitenkin pukeutuvat mustaan aba- yaan ja peittävät päänsä hijabilla.

Itse yritän pukeutua niin, että on mukava liikkua en- kä loukkaa muita pukeutumisellani, eikä se ole aina- kaan itselläni aiheuttanut sen kummempaa feministis- tä kapinaa tai tarvetta alleviivata liian vapaamielisellä pukeutumisella naisten vapautta ja oikeuksia. Olen it- se asiassa nauttinut täällä naisiin kohdistuvista etuoike- uksista, kuten pankkien ja virastojen omista palvelutis- keistä naisile.

Satu Jokinen työskentelee Abu Dhabi Education Councilin ja Jyväskylän yliopiston tytäryhtiön EduCluster Finland Oy:n kumppanuusohjelmassa, joka rakentaa pedagogisia ratkaisuja 6–10 -vuotiaiden oppilaiden opetukseen ja koulujärjestelmään.

Koulutusyhteistyö tähtää lippulaivakoulujen rakentamiseen ja maailman huippuluokan opetus- ja oppimisympäristön luomiseen.

Sykähdyttävä aamunavaus

Työ poikakoulussa on ollut erittäin haastavaa mutta omalla tavallaan samanlaista kuin erityisopettajan työni Suomessa. Työt alkavat aamulla seitsemältä, ja aamun- avaus koulun keskuspihalla sykähdyttää joka aamu. Mi- ten upeaa on kuulla innokkaiden ja vilkkaiden pienten poikien laulavan täysin rinnoin kansallislaulua koulun orkesterin säestämänä, vannovan uskollisuutta omal- le maalleen ja lausuvan ääneen Koraanin ensimmäisen Suuran valkoiset ghandourat eli miesten kansallisasut yllään. Meillä olisi tästä kyllä opittavaa Suomessa. Ei oli- si pahitteeksi kunnioittaa ja opettaa lapsiakin kunnioit- tamaan omaa maata ja sen kulttuuria, ilman että koko ajan pelätään näiden asioiden vaalimisen olevan louk- kaus muualta meille tulleita kohtaan.

Pojat tulevat ensimmäiselle luokalle viisivuotiai- na. Koulupäivä on seitsemän periodin pituinen, ja vä- lillä tunnen sääliä näitä pieniä kohtaan, sillä päivät ovat heille todella raskaita. Koulussa opiskellaan englantia, arabiaa, matematiikkaa, luonnontieteitä, islamia, kuvaamataitoa ja liikuntaa sekä meidän kansalaistaito- amme vastaavia civic-opintoja. Suomalaiset opettajat opettavat englantia, matematiikkaa ja luonnontieteitä englanniksi, eikä se aina ole helppoa. Useimpien lasten kielitaito on olematon sekä heidän omassa äidinkieles- sään että englannissa. Suurin osa ei osannut sanaakaan englantia syksyllä aloittaessamme.

Pojat ovat todella villejä ja paikallaan pysyminen on vaikeaa. Äänenkäyttö on kovaa ja lapset ovat tottuneet mittelemään fyysisesti toistensa kanssa. Muutokset kou- lussamme, joista suomalaisena opettajana olen erityi- sen ylpeä, kantavat hyvää hedelmää. Luokanopettajuu- den myötä kokonaisvaltainen huolehtiminen lapsista, kasvatus ja opetus ovat saaneet nämä pienet emiraatti- pojat kiintymään ja leimautumaan opettajiinsa todella voimakkaasti. Tällä on myös ollut suuri merkitys kou- lun yleisen ilmapiirin rauhoittumisena ja tappelunnu- jakoiden vähentymisenä. Joka päivä pieni joukko poikia juoksee kintereilläni ja huutaa: ”Mr Sato, me, your clas- sroom, today” (pienten oppilaiden puheessa Mr ja Mrs ovat aivan sama asia, joten kyse ei ole siitä, etteivätkö pojat erottaisi naista miehestä).

Valtava voimainponnistus

Erityisopetukseen pääseminen on pojista tärkeää ja muutos siinä, että he näkevät itse oppimisen tärkey- den, on ollut valtava voimainponnistus upeilta ja taita- vilta suomikollegoiltani. Myös paikalliset emiraattikol- legat ja lasten vanhemmat kiittelevät koulun muutoksia ja meidän paneutumistamme työhön silloinkin, kun se rehellisesti sanottuna on vaatinut kaiken olemassa ole- van sisumme, päättäväisyytemme ja voimavaramme.

Koulullamme on hyvä maine ja vetovoimasta kertookin

viikoittainen pyrkijäjoukko, joka haluaisi tulla koulum- me oppilaiksi. Tällä viikolla todistin upeaa hetkeä, kun meille pyrkivä autistinen poika hieroi neniä Harri-reh- torin kanssa. Miesten kesken nenän antaminen toiselle on suurin kunnianosoitus ja merkki tärkeästä, sukulais- suhteeseen verrattavasta kunnioituksesta toista kohtaan.

Näissä tilanteissa voi vain mykän liikuttuneena katsoa vierestä ja iloita näistä hienoista kohtaamisista erilaisten kulttuurien kesken.

Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä on val- tava ja järjestelmän ja tukitoimien kehittäminen ja ra- kentaminen on ollut haastavaa. Olemme vasta pitkän matkan alkutaipaleella, mutta uskon vahvasti, että pis- kuisen suomalaisjoukkueen myötä olemme päässeet aloittamaan omalta osaltamme parempaa tulevaisuutta emiraattilapsille koulutuksen saralla. Kaupungilla tör- mään harva se päivä koulun poikiin, ja he tulevat aina yhtä innokkaina ja iloisina kättelemään Mr. Satoa, vaik- ka useimpina päivinä olen joutunut heitä kovalla kuril- la paimentamaan. Kaunaa ei kanneta ja opettajan ku- rinpalautus on ilmeisesti koettu kuitenkin oikeuden- mukaisena.

Olen jo päässyt kokemaan monia unohtumattomia hetkiä esimerkiksi aavikkosafareilla, kameliraveissa, pai- kallisten kodeissa ja kuninkaallisissa häissä. Olen kuul- lut kymmeniä tarinoita naisten omasta elämästä, kult- tuurista ja islamin uskosta. Lähempää katsottuna meis- sä kaikissa on paljon samaa. Hymy ja avoin katse avaa- vat ovia maailmassa. Niin täälläkin.

Satu Jokinen Erityisopettaja, Al Ameen Primary School for Boys, Abu Dhabi Erityisopetuksen lehtori, Jyväskylän Normaalikoulu Al Ameen Primary School for Boys -koulu.

KUVAT MIRJA-LEA KALLIO

* arab. tervehdys: Rauha olkoon kanssanne

Tiedonjyvä

2/2011 23

6.2.–17.4.2011 VÄITELLEET

www.jyu.fi/vaitokset

11.2.2011 FL Riikka Ullakon- oja, venäjän kieli ja kulttuuri, Da. Eto vopros! Pro- sodic development of Finnish students' read-aloud Russian during study in Russia.

12.2.2011 FM Päivi Lammi, matematiikka, Homeomorphic Equivalence of Gro- mov and Internal Boundaries.

18.2.2011 FM Merja Honka- nen, ekologia ja evoluutiobiologia, Perspectives on var- iation in species richness: area, ener- gy and habitat het- erogeneity.

26.2.2011 LitM Esa Hyny- nen, liikunta- fysiologia, Heart rate variability in chronic and acute stress with special reference to noctur- nal sleep and acute challenges after awakening.

4.3.2011

YTM Uuve Södor, yhteiskuntapolitiikka,

Community Resilience and Wellbeing in Northwest Russian Forestry Settle- ments.

5.3.2011

LitM Béla Pavelka, liikuntasuunnittelu ja -hallinto, Open Water as a Sportscape – Analy- sis of Canoeing in Finland for develop- ing Sport Infrastruc- ture and Services.

11.3.2011 YTM Anna Pärnä- nen, yhteiskunta- politiikka, Organisaatioiden ikäpolitiikat: strate- giat, instituutiot ja moraali.

12.3.2011 M.Sc. Katriina Hy- vönen, psykologia, Personal work goals put into context:

Associations with work environment and occupational well-being.

19.3.2011 FM Jussi Lassila, venäjän kieli ja kulttuuri, Anticipating Ideal Youth in Putin’s Rus- sia: The Web-Texts, Communicative De- mands, and Sym- bolic Capital of the Youth Movements

“Nashi” and “Idushchie Vmeste”.

19.3.2011 LitM Jyri Peso- nen, liikunta- pedagogiikka, Opettajat oppijoina – toimintatutkimus liikunnanopettajien pätevöittämiskoulu- tuksen käynnistämi- sestä ja kehittämisestä.

25.3.2011 FM Kimmo Leivo, fysikaalinen kemia, Gelation and gel properties of two- and three-compo- nent pyrene based low molecular weight organogelators.

25.3.2011 FM Sergiy Nikitin, tietotekniikka, Dynamic Aspects of Industrial Middle- ware Architectures.

30.3.2011 Musiikin maisteri Ágnes Török, musiikkitiede,

”Mint a folyó víz mellett termö szép fa”. Huszár Gál 1560-as énekes- könyve; himnu- szok, canticumok és parafrázisok.

1.4.2011 FM Jonna Timo- nen, ekologian ja evoluutiobiologia, Woodland key habi- tats – a key to ef- fective conserva- tion of forest biodi- versity?

9.4.2011 M.Sc. Erwin Borremans, erityisliikunta, Asperger Syndrome and Physical Exer- cise – A study about sensomotor profiles, physical fitness, and the effectiveness of an ex- ercise training program in a group of adolescents with Asperger syndrome.

15.4.2011 FM Elisa Nurmi- nen, solubiologia, Rational Drug Dis- covery – Structural Studies of Protein- Ligand Complexes.

15.4.2011 THM Kristiina Ojala, terveyskas- vatus, Nuorten painon kokeminen ja laihduttaminen – Health Behaviour in School-aged Chil- dren (HBSC) study ja WHO-Koululaistutkimus.

tietoniekka

• Työn ohessa suoritettava valtakunnallinen 100 opintopisteen laajuinen ohjelma

• Opiskelijan tukena henkilökohtainen opintojen ohjaus ja laaja ohjelmatarjonta

• Opinnot kytketään oman organisaation strategiseen kehittämiseen

• AMBA (Association of MBAs) akkreditoitu MBA-ohjelma Suunnittele omat MBA opintosi www.jyu.fi/mba ja ota yhteyttä, niin kartoitetaan yhdessä mitä mahdollisuuksia MBA-ohjelma Sinulle tarjoaa!

helene.eriksson@jyu.fi, 0400 777 054 sirpa.seppanen@jyu.fi, 0400 803 687 www.facebook.com/avancemba

MBA

Avance-johtamiskoulutus

Työelämän vaativuus puhuttaa pal- jon, ja työurien pidentämiseen etsi- tään keinoja. Katriina Hyvönen kur- kisti väitöskirjassaan nuorten esi- miesten maailmaan ja selvitti, mitkä ovat heidän tärkeimpiä henkilökoh- taisia työtavoitteitaan ja mikä mer- kitys näillä tavoitteilla on työhyvin- voinnin edistäjinä.

Työtavoitteiden kärkeen nousivat ammatillinen osaaminen, uralla ete- neminen ja työssä jaksaminen ja viihtyminen. – Työtavoitteet heijas- tavat nuorten esimiesten omia unel- mia ja toiveita työstä. Tämä sai mi- nut kiinnostumaan aiheesta, paljas- taa Hyvönen.

Vaikka organisaation menestys oli vain harvalle keskeisin tavoite, se oli suotuisa esimiesten työhyvin- voinnille. – Näitä tavoitteita kuvan- neet esimiehet kokivat muita use- ammin työn imua, kuten energisyyt- tä, innostuneisuutta ja uppoutumi-

sen kokemuksia, ja heillä oli vähiten työuupumusta, Hyvönen toteaa.

Työhyvinvoinnin ongelmat kasau- tuivat heille, joiden työtavoitteet liit- tyivät työssä jaksamiseen ja viih- tymiseen sekä uuteen työhön tai yrittäjyyteen. – Työssä jaksami- sen tavoite voi nousta esimerkik- si työn ja perheen yhteensovittami- sen hankaluuksista. Tämä näkyy niin miehillä kuin naisillakin, huo- mauttaa Hyvönen.

Työympäristö muovaa merkittä- västi työtavoitteita, jotka puoles- taan vaikuttavat työhyvinvointiin.

Kun palkkio tuntui riittämättömältä ponnisteluihin nähden, suuntautui- vat työtavoitteet uuden työn etsin- tään tai yrittäjyyteen. Palkkioiden jatkuva kehittäminen ja seuranta or- ganisaatioissa ovat avainasemassa.

– Kun palkka ja uranäkymät ovat kohdallaan, nuori esimies jaksaa ponnistella organisaation eteen ja

voi työssäänkin paremmin. Tämä olisi syytä ottaa huomioon työelä- mää kehitettäessä, kehottaa Hyvö- nen. -UK

Eteenpäin nuoren esimiehen mieli

URSULA KAARI

Tiedonjyvä

2/2011 25

Kilpauimari Ari-Pekka Liukkonen on yksi Jyväskylään perustetun kaupunkivalmennuskeskuksen urheilijoista.

Suomalaista huippu-urheilua tukeva keskus toimii osa- na Keski-Suomen Urheiluakatemiaa.

– Keskuksen toiminnan keskiössä ovat urheilija ja valmentaja, joiden päivittäistä työtä tuetaan Suomen oloissa ainutlaatuisella tutkimus-, kehitys- ja tukipalveluosaamisella, urheiluakatemian uintivalmentaja ja työnohjaaja Marko Malvela kertoo.

Apua tarpeen mukaan

Ensi kesän MM-kisoihin Shanghaihin tähtäävä Liukko- nen on uinut Malvelan ohjauksessa syksystä 2005 läh- tien.

– Perustyö on ollut hyvällä tasolla ennen tätäkin, mutta nyt yhteyksiä asiantuntijoihin syntyy vielä enemmän kai- killa tasoilla. Odotan valmennuskeskukselta eniten sel- laista apua, jota en ehkä pystyisi omalta valmentajaltani saamaan. Ulkopuolelta saa nyt apua tarpeen mukaan ai-

healueesta riippumatta.

Liukkonen uskoo hyötyvänsä esimerkiksi KIHU:n starttianalyysipalvelusta.

– Sen avulla pitäisi pystyä mittaamaan, kauanko aikaa kuluu startista esimerkiksi kymmeneen metriin.

Yhteistyötä lajirajojen yli

Valmennuskeskuksen kehittäjänä toimiva Malvela tekee yhteistyötä lajivalmentajien ja asiantuntijoiden kanssa.

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan projektipääl- likkö Pasi Sarkkinen huolehtii keskuksen valtakunnalli- sista yhteyksistä ja osaamisen kehittämisestä. Tiedekun- nan kehittämispäällikkö Aki Karjalainen suunnittelee toiminnan ohjaamista operatiivisessa ryhmässä.

Karjalaisen mukaan keskuksen toiminnassa uutta on suora tiedon jakaminen valmentajien välillä.

– Osaamisen jakaminen ja yhteistyö myös lajirajojen yli on valmennuskeskuksen vahvuus, Karjalainen koros- taa.

Kaupunkivalmennuskeskus

sparraa urheilijaa ja valmentajaa

TEKSTI Anna-Maija Tuuliainen KUVA Petteri Kivimäki

Ari-Pekka Liukkonen kuuntelee valmentaja Marko Malvelan treeniohjeita uimaradan reunalla AaltoAlvarissa.