Jyväskylän yliopiston lehti No 4/ 2011
Hyvä johtaminen käy kaupaksi
nro 4 • 2011 Tiedonjyvä ilmestyy paperilehtenä viisi kertaa vuodessa.
Seuraava numero ilmestyy 2.12.2011 lehti verkossa www.jyu.fi/tiedonjyva 46. vuosikerta Painos 5 100 kpl
vastaava toimittaJa Anu Mustonen
puh. 050 564 9022 anu.mustonen@jyu.fi toimitussihteeri Ja Juttuvinkit Anna-Maija Tuuliainen puh. 050 428 0811 anna-maija.tuuliainen@jyu.fi ilmoitusmyynti Ja tilaukset Kalevi Luoma puh. 050 564 9006 kalevi.luoma@jyu.fi toimitus Jyväskylän yliopisto viestintä PL 35
40014 Jyväskylän yliopisto kustantaJa Jyväskylän yliopisto painopaikka Forssa Print sisäinen Jakelu Virastomestarit
tiedonJyvän tilaukset www.jyu.fi/tiedonjyva tapahtumakalenteri julkaistaan vain verkossa.
Kaikki tapahtumat aikataulu- ja paikkatietoineen löytyvät www.jyu.fi/kalenteri ISSN-L 0789-4805
ISSN 1798-6877 (verkkojulkaisu)
22
8 5
Johtamisella kova kysyntä 10 lippulaivana ympäristöjohtaminen
15 merkityksellistä bisnestä
16 euro on hyvä valuutta
17 professori esittelyssä: Juha-antti lamberg
4 ... lyhyet 18 ... yliopistopäivät 22..Taidetta opetukseen 23...Täällä Mexico City 24 ...väitökset
26 ....liikunta ja terveys 30 ...herra X 31 ... valopilkku 33 ... summary 35 ... osuma
Kansi
Professori Hanna-Leena Pesonen. kuva: Petteri KivimäkiJa vielä lisäksi
18
Pääkirjoitus
Talous ja johtaminen ovat kaikkialla läsnä.
Jokainen meistä toimii erilaisissa organisaa- tioissa, joita johdetaan ja joiden toiminnas- sa raha on joko tavoite tai rajoite. Huonosta johtamisesta voimme syyttää talousongelmia kaikilla tasoilla, niin globaalin talousjärjes- telmän, ylivelkaantuneiden valtioiden, yri- tysten, kaupunkien kuin kotitalouksienkin.
Hyvää johtamista kiitetään silloin kun ihmi- set voivat hyvin, toiminnalla on tarkoitus, työ tuntuu mielekkäältä, ja se on järjestetty talo- udellisesti ja eettisesti kestävällä tavalla. Talo- udessa ja johtamisessa on kyse mielenkiintoi- sista, kaikkialle ulottuvista ilmiöistä, joiden lainalaisuuksia ja erilaisiin tilanteisiin tehok- kaimmiksi osoittautuneita toimintamalleja kauppatieteissä tutkitaan ja opetetaan.
Jyväskylän yliopiston kauppatie- teitä on pitkäjänteisesti kehitetty tavoittee- na täyden palvelun kauppakorkeakoulu. Täy- si palvelu tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että tarjonnastamme löytyvät kaikki tärkeimmät kauppatieteelliset koulutus- ja tutkimusalat:
johtaminen, kansantalous, laskentatoimi, markkinointi ja yrittäjyys. Täysi palvelu tar- koittaa myös sitä, että koulutustoimintamme kattaa kandidaatti- ja maisterikoulutuksen, tohtorikoulutuksen ja kokeneen liikkeenjoh- don MBA-koulutuksen.
Monialainen yliopisto kauppakor- keakoulun toimintaympäristönä merkitsee sitä, että osaamisellemme on paljon ja mo- nentyyppistä kysyntää. Meillä on oma kaup- patieteellisen koulutusalan tutkimus- ja kou- lutustehtävämme, jonka lisäksi on tärkeää viljellä myös muiden alojen opiskelijoiden talous- ja johtamissivistystä sekä olla muka- na edistämässä yliopistolähtöistä yrittäjyyttä.
On tarkoituksenmukaista jättää valmistuvien mieleen mahdollisuus hyödyntää yliopistom- me tarjoamia koulutuspalveluja myös valmis- tumisen jälkeen, kauppakorkeakoulumme tapauksessa erityisesti Avance-johtamiskou- lutuksen palveluja, silloin kun ura kulkee kohti esimies- ja johtotehtäviä.
Jyväskylän yliopiston kauppakor- keakoulussa toteutuu parhaalla tavalla liiketa- lous- ja kansantaloustieteen yhteiselo sellaise- na integroidun taloustieteen yksikkönä, joka erityisesti Pohjoismaissa on ollut pyrkimyk- senä. Erityslaatuisuutemme kauppatieteelli- senä tutkijayhteisönä määrittyy oppiaineiden vuorovaikutuksessa kauppakorkeakoulun si- sällä, aktiivisessa yhteistyössä elinkeinoelä- män kanssa ja myös muiden Jyväskylän yli- opistossa toimivien tieteiden rajapinnoilla.
Tervetuloa mukaan menestystarinaamme!
Taloutta ja johtamista
Jukka pellinen kauppakorkeakoulun dekaani ja johdon laskentatoimen professori
Hyvää johtamista
kiitetään silloin kun
ihmiset voivat hyvin.
Musiikin havait- semisen tutkimus kansainvälistä huippua
Music Perception -lehdessä on julkaistu eniten suomalaistutki- muksia väkilukuun suhteutettu- na viimeisten 30 vuoden aikana.
Suomalaisten tuotteliaisuus on suurimmaksi osaksi Jyväskylän yliopiston professorien Petri Toi- viaisen ja Mari Tervaniemen sekä heidän kollegoidensa an- siota, alan ykkösjulkaisu kirjoit- taa.
Musiikin monitieteisessä huippututkimusyksikössä on tut- kittu musiikin havaitsemiseen liittyviä teemoja pitkäjänteisesti.
MP-lehden artikkeleissa on kä- sitelty mm. sointivärin, rytmin ja sävellajin havaitsemista, musii- killisia emootioita, kapellimesta- rien ja tanssin liikeanalyysia se- kä jazzimprovisaation analyysia ja mallintamista.
Parhaillaan yksikössä tutkitaan muun muassa musiikillisten piir- teiden prosessointia aivoissa se- kä musiikkiterapian käyttöä dep- ressio- ja aivohalvauspotilaiden kuntoutuksessa.
Mattilanniemen kampukselle tulossa uusi rakennus
Norssin alakoulu juhli 145-vuotissynttäreitä
Jyväskylän normaalikoulun alakoulu (Norssi) täyttää tänä vuonna 145 vuotta. Vuonna 1866 perustettu koulu toimii yhä alkuperäisessä tehtäväs- sään opettajaksi opiskelevien harjoit- telukouluna.
Norssin alakoulussa harjoittelee vuosittain noin 350 luokan-, aineen tai erityisopettajaksi opiskelevaa.
Kaikki koulun omat opettajat toimivat opetusharjoittelun ohjaajina. Lisäksi opetustoimintaa tutkitaan, kokeillaan ja kehitetään aktiivisesti.
Juhlaviikolla 3.–8. lokakuuta oppi- laille tarjottiin joka päivä teemaan liit- tyvää toimintaa. Maanantaina oli kon- sertti, tiistaina perehdyttiin Unesco- asioihin, keskiviikkona rakennettiin ti- lataidetta ja torstaina opiskeltiin kuu- desluokkalaisten videoiden avulla.
Perjantaina opettajat esittivät oppilail- le näytelmän.
Lauantaina vietettiin perinteistä Norssin päivää. Koululla oli avoimet ovet, ja oppilaiden vanhemmat oli kutsuttu seuraamaan opetusta.
niCo holMberg
Oppilaiden maalaamista kivistä koostuva tilataideteos kertoo, kuinka vanha Norssin alakoulu on.
Mattilanniemen kampusalueelle ra- kennetaan uudisrakennus nykyisten MaB- ja MaC-rakennusten paikalle.
Uuden kampusrakennuksen käyttäjik- si tulevat Jyväskylän yliopiston kaup- pakorkeakoulu, yhteiskuntatieteiden tiedekunta ja muita mahdollisia tällä hetkellä väistötiloissa toimivia yksik- köjä.
Yliopiston hallintojohtaja Kirsi Moisanderin mukaan uudisraken-
nuksesta tulee yksi uudenlaisen ope- tus-, oppimis- ja tutkimusympäristön lippulaivoista. Ideana on, että opetus tapahtuu rakennuksen ”turuilla ja to- reilla”, massojen välisillä aukioilla ja rakennusosia yhdistävillä silloilla. Ra- kennuksen sisällä on tiiviimpiä toi- mistomaisia rakennusosia perinteisiä työtiloja varten.
Rakennusta suunnitellaan yhteis- työssä Jyväskylän kaupungin kanssa
hahmotellen kampuksen yhteyttä muuhun kaupunkirakenteeseen ja lii- kenneyhteyksiin.
Kampusrakennuksen alustava laa- juus on noin 11 500 m2 aktiivista käyttötilaa ja sen suunnittelusta vas- taa arkkitehtitoimisto Arkjaatiset Oy.
Hankkeen kustannusarvio on noin 20 miljoonaa euroa. Se voidaan to- teuttaa nykyisen rakennusoikeuden rajoissa.
LyhyeT
Seminaarin- mäen puisto kuntoon
Lea Pulkkiselle tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinto
Suomen Yliopistokiinteistöt Oy aloittaa Seminaarinmäen puiston ja puutarhan kunnostustoimet. Tä- nä vuonna kohennetaan erityisesti Villa Ranan puutarhaa, Seminaa- rinharjua päärakennuksen alapuo- lella, Oppion rinnepuistoa ja väylää päärakennukselle sekä Seremo- nia-aukiolta ylioppilastalolle johta- vaa väylää. Kunnostus koskee kasvillisuutta, rakenteita ja pinnoit- teita. Työlle haetaan viranomaisten edellyttämä lupa.
Kunnostus jatkuu myös ensi vuonna. Se etenee vaiheittain Mai- semasuunnittelu Hemgårdin laati- mien suunnitelmien mukaan.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt professori Lea Pulkkiselle vuoden 2011 tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnon. 20 000 euron suuruinen palkin- to myönnettiin monipuolisesta tiedonjulkistamistyöstä psykologian tutkimuksen saralla.
Lea Pulkkinen työskenteli psykologian professorina vuosina 1972–2005.
Hän toimi yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaanina, psykologian laitoksen johtajana sekä Agora Centerin apulaisjohtajana. Hän kuuluu monitieteisen Per- hetutkimuksen keskuksen perustajiin.
Tutkijat käyttävät edelleen Pulkkisen keräämää laajaa seuranta-aineistoa, jo- ka tunnetaan Jyväskylän pitkittäistutkimuksena. Aineisto on ainutlaatuinen; sii- nä samoja henkilöitä on seurattu 8-vuotiaista 50-vuotiaiksi. Pulkkinen jatkaa edelleen ihmisen persoonallisuuden ja sosiaalisen kehityksen tutkimustyötään.
Hänellä on lukuisia tieteellisten seurojen jäsenyyksiä ja huomionosoi- tuksia. Hän on saanut muun muassa Suomen tiedepalkinnon vuonna 2001 ja eurooppalaisen Aristoteles-palkinnon vuonna 2003.
Opiskelupaikoilla on kysyntää syksylläkin
Opiskelupaikkaa hakevat ovat löytäneet syksyn opiskelijava- linnat. Informaatioteknologian tiedekunta ja matemaattis- luonnontieteellinen tiedekunta ottavat uusia opiskelijoita tänä- kin syksynä.
Hakijamäärät pysyivät lähes ennallaan viime syksyyn ver- rattuna. Informaatioteknologian tiedekuntaan tuli hakemuksia sama määrä viime vuoteen verrattuna, eli 601 kappaletta.
Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan hakijamäärä pieneni hieman viime vuodesta, hakemuksia tuli yhteensä 268.
Hakijoita oli kaikkiaan 566, eli moni haki useampaa paik- kaa. Hakuaika päättyi 7.10.
Informaatioteknologian tiedekuntaan otetaan opiskelemaan 40 uutta opiskelijaa tietojärjestelmätieteeseen ja tietotekniik- kaan. Matemaattis-luonnontieteelliseen valitaan tiedekuntaan
30 opiskelijaa fysiikan alalle sekä matematiikan ja tilastotie- teen pääaineryhmään. Opinnot alkavat tammikuun alussa.
Syksyn opiskelijavalinnan tavoitteena on tehdä opiskele- maan hakeutuminen entistä joustavammaksi. Näin myös syksyn uudet ylioppilaat tai varusmiespalvelusta suorittavat voivat aloittaa yliopisto-opintonsa jo tammikuussa.
Monet yliopistot eivät ota lainkaan uusia opiskelijoita syk- syisin.
– On positiivista, että IT-ala on säilyttänyt vetovoimaisuu- tensa nuorten keskuudessa, iloitsee opintoasiainpäällikkö Sa- mi Kollanus.
petteri kivinmäki iida liimatainen
Nachoja ja lattarirytmejä kieliviikolla
Eurooppalaiset käyttävät kaikkiaan 23 virallista kieltä sekä kymmeniä alueellisia ja vähemmistökieliä. Eu- roopan kieliä juhlistettiin yliopiston kieliviikolla 26.–30. syyskuuta.
Viikon aikana päärakennuksen au- lassa oli esillä mm. kieliaiheista kir- jallisuutta, musiikkia, videoita ja elo- kuvia, pelejä sekä valokuvanäyttely.
Eri kielten yhteisessä tietopisteessä kerrottiin kielten opiskelusta Jyväsky- län yliopistossa sekä vaihto-opiskelu- ja työskentelymahdollisuuksista eri maissa.
Torstain kielenä oli espanja. Esitte- lyssä olivat Euroopan ja Etelä-Ameri-
kan espanjan erot. Aino McLean ja Aino Huotari tarjoilivat tortilloja, pe- runamunakasta ja nachoja.
– Tänään on käynyt tosi paljon po- rukkaa. Nämä tarjottimet olivat vielä aamulla täynnä, Aino McLean esitteli.
Aulassa järjestettiin myös tanssi- tuokioita lattarirytmein. Espanja-ai- heisen tietokilpailun pääpalkintona saattoi voittaa piñatan. Meksikosta kotoisin oleva piñata on pahvista teh- ty värikäs hahmo, joka täytetään pie- nillä yllätyksillä ja lyödään lopulta rik- ki juhlissa.
Viikon toteutuksesta vastasivat Kielikampuksen opiskelijat.
Aino McLean (vas.) ja Aino Huotari esittelivät espanjan kieltä.
Hyviä tuloksia psykoosin hoidosta
Psykoosin hoidosta on saatu poikkeuksellisen hyviä tuloksia Tornion seudulla. Siellä on kehi- tetty yli 20 vuoden ajan julkisen terveydenhuollon psykiatrista hoitojärjestelmää, joka perustuu hoidon nopeaan aloitukseen, tii- viiseen yhteistyöhön potilaan lä- heisten kanssa ja hoidon sovit- tamiseen potilaan ja hänen per- heensä tarpeisiin.
Ensimmäistä kertaa psykoosin sairastuneista 84 prosenttia pa- lasi täysiaikaiseen työhön tai opiskeluun ja yli 80 prosenttia oli oireettomia kahden vuoden kuluttua hoidon alusta. Skitso- frenian ilmaantuvuus laski kym- menekseen 1980-luvun puolivä- liin verrattuna. Tulokset ovat poikkeuksellisen hyviä verrattu- na tavanomaiseen hoitoon.
Tulokset ovat saaneet run- saasti kansainvälistä huomiota.
Psykologian laitos on ollut tiiviisti mukana kehittämässä Tornion seudun hoitojärjestelmää 1980-luvulta saakka. Tutkimuk- sen vastaavina ovat professori emeritus Jukka Aaltonen ja professori Jaakko Seikkula.
Uudista johtamisosaamistasi Menestyksen Strategiat -ohjelmalla
Avance Johtamiskoulutuksen Menes- tyksen Strategiat -ohjelmassa jäsen- netään yritystoiminnan tulevaisuuden haasteita ja menestystekijöitä. Se on tarkoitettu johtajille, esimiehille ja vaativissa asiantuntijatehtävissä toi- miville, jotka suhtautuvat tavoitteelli- sesti sekä itsensä että oman organi- saationsa kehittämiseen.
Ohjelmassa rakennetaan menesty- vän johtamisen viitekehystä perehty-
en sekä moderniin liikkeenjohdolli- seen tietämykseen että parhaisiin yri- tyskohtaisiin käytänteisiin. Ohjelma koostuu huippuasiantuntijoiden alus- tamista seminaarijaksoista, kirjallisis- ta töistä, oman organisaation kehittä- misestä sekä tehtävistä digitaalisessa työympäristössä.
Menestyksen Strategiat -ohjelma käynnistyy 15.11. ja siihen voi ilmoit- tautua 31.10. saakka. Ohjelman voi
suorittaa erillisenä kokonaisuutena tai osana MBA-opintoja.
Avance MBA (Master of Business Administration) on kokeneen liikkeen- johdon koulutusohjelma. Sisällöt ja opintoaikataulu räätälöidään jokaisel- le opiskelijalle henkilökohtaisesti.
Avance MBA -koulutusohjelmalla on kansainvälinen AMBAn (Association of MBAs) akkreditointi. Lisätietoja:
www.jyu.fi/jsbe/avance
LyhyeT
Keski-Suomen Innovaatiomarkkina- paikka kehitti ja aktivoi paikallisten oppilaitosten ja yritysten välistä yh- teistyötä yli odotusten, todettiin hank- keen loppuseminaarissa 4. lokakuuta.
– Kehittämistyötä on tehty yli 60 yritykselle, mikä ylitti hankkeelle ase- tetun 50 yrityskumppanin tavoitteen, projektipäällikkö Juho Heikkinen iloitsee.
– Olemme saaneet sekä yrittäjiltä et- tä opiskelijoilta työstämme erinomaista palautetta. Yrittäjät kokevat oppilaitosyh- teistyön tarjoavan arjen työkaluja ja uu- denlaista tietoa liiketoiminnan kehittämi- seen, projektitutkija Niina Pitkänen kertoo.
Yritysyhteistyötä toteutti yli 240 opiskelijaa ja 30 yliopiston henkilö- kunnan jäsentä. Yhteistyöhön kuului kurssi- ja opinnäytetöitä, työharjoitte- lupaikkoja sekä tutkimushankkeita ja tilaustutkimuksia. Hankkeen vastuul- lisena johtajana toimi professori Pek- ka Neittaanmäki.
Hankkeen aikana suunniteltiin
myös uudenlainen opintojakso, Moni- tieteinen työelämäprojekti, joka toteu- tettiin pilottikokeiluna kesällä 2011.
Opiskelijat tutustuivat asiakkaan kanssa työskentelemiseen ja harjoit-
telivat työelämässä tarvittavia taitoja.
– Yritysprojektissa pääsi teoreetti- sen osaamisen lisäksi hyödyntämään maalaisjärkeään ja luovaa ajattelua sekä viemään asioita käytäntöön, markkinoinnin opiskelija Sari Nykä- nen kuvailee.
– Koska palaute opintojaksosta oli niin positiivista, Monitieteinen työelä- mäprojekti on tarkoitus toteuttaa uudel- leen keväällä 2012. Toivomme tästä Jy- väskylän yliopistolle pysyvää yritysyh- teistyön muotoa, Heikkinen ja Pitkänen kommentoivat.
Hallintojohtaja Kirsi Moisander lu- pasi loppuseminaarissa, että Inno- vaatiomarkkinapaikan toimintamuoto otetaan osaksi yliopiston perustoi- mintaa. Hankkeen jälkeisessä kehit- tämistyössä huomioidaan yritysten, opiskelijoiden ja henkilökunnan pa- lautteet ja kehittämisehdotukset. Työ- elämäyhteyksiä, työelämän edellyttä- mää osaamista ja yrittäjyysosaamista vahvistetaan, ja opiskelijoille tarjotaan johtamiskoulutusta.
Innovaatiomarkkina-
paikka ylitti tavoitteensa
anu varila
Markkinoinnin opiskelija Sari Nykänen kertoi kokemuksistaan kesäprojektissa.
JYX – tiedettä avoimesti ja ilmaiseksi verkossa
Tutkimus halutaan näkyville ja hyö- dyksi niin laajalti kuin mahdollista.
Jyväskylän yliopistossa on tämän vuoden alusta alkaen kehotettu tal- lentamaan tutkimukset perinteisten julkaisukanavien lisäksi myös yliopis- ton avoimeen julkaisuarkisto JYXiin.
Tieteellinen julkaisu on avoimesti saatavissa, kun se on sekä tiedeyh- teisön että suuren yleisön luettavissa internetistä ilmaiseksi ja esteettö- mästi.
Yksi avoimen julkaisemisen muoto on rinnakkaistallentaminen, jolloin yli- opistotutkijat tallentavat tieteelliset
julkaisunsa alkuperäisen julkaisufoo- rumin lisäksi myös oman yliopistonsa avoimeen julkaisuarkistoon.
Avoin saatavuus maksimoi tutki- muksen vaikutuksen. Siitä hyötyvät kaikki: tutkija itse, yliopisto, tutkijat muissa yliopistoissa, liike-elämä ja kehitysmaat. Avoimuus on siten paitsi hyödyllistä, myös eettistä toimintaa.
Avoin tutkimus edistää kansantalout- ta ja luo uutta innovatiivisuutta.
Artikkelien avoin tallentaminen pe- rinteisten julkaisukanavien lisänä he- rättää kysymyksen, onko se luvallis- ta? Avoin tallentaminen on kuitenkin
luvallisempaa kuin usein luullaan.
Myös kustantaja hyötyy, kun sen jul- kaisemien artikkelien näkyvyys para- nee. Mitä parempi näkyvyys, sitä isompi vaikuttavuus (Impact Factor).
Koska artikkelien julkaiseminen on kustantajille liiketoimintaa, avoimelle tallentamiselle voi olla joitain reuna- ehtoja. Yksi niistä on versiovaatimus.
Yleisin kustantajien sallima versio on ns. Final draft –versio, eli viimeinen tekijältä kustantajalle lähtenyt korjat- tu versio.
Yliopiston avoin julkaisualusta:
http://jyx.jyu.fi
toivoo paluuta Mattilanniemeen.
LyhyeT teemana JKKK
Professori Hanna-Leena Pesonen johtaa Corporate Environmental Management -maisteriohjelmaa, josta on
muodostunut Jyväskylän kauppakorkeakoululle (JKKK) johtamisen lippulaivatuote. Johtamisen koulutuksella
riittää kysyntää, ja JKKK vastaa haasteeseen ulottamalla johtamisen lähes kaikkeen tutkimukseensa.
JOHTAMisEn
kOuluTuksEllA kOvA kysynTä
teksti anna-maija tuuliainen, kuvat petteri kivimäki
Muutos vaatii
vastuullista otetta
Asiat olisivat hyvin, jos meitä ei tarvittaisi.
yritysten ympäristöjohtaminen on Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun suosituin maisteriohjelma. yhdys- valtalaisen Aspen instituten Beyond Grey Pinstripes -jul- kaisu noteerasi sen hiljattain 41. sijalle 100 parhaan sosi- aaliseen ja ympäristöjohtamiseen keskittyvän MBA-oh- jelman listalla. kahden vuoden välein tehtävässä arvioin- nissa oli mukana 149 koulutusohjelmaa 22 maasta.
– Maisteriohjelmasta valmistuneen pitää pystyä tun- nistamaan, mitä ympäristövaikutuksia organisaation toiminnasta, tuotteista ja palveluista syntyy. kun vaiku- tukset on tunnistettu, aletaan miettiä, miten hyviä asi- oita vahvistetaan ja huonoja parannetaan. sitten tutki- taan, mitä vaikutuksia toimenpiteillä voi olla menestyk- selliseen liiketoimintaan ja yrityksen kilpailukykyyn, yri- tysten ympäristöjohtamisen professori Hanna-Leena Pe- sonen kuvailee oppiainetta.
Vastuullinen ei ole aina kallista
yritysten ympäristöjohtamisessa korostuu johtamisen vastuullisuus.
– Pitää olla ymmärrystä ja näkemystä ympäristöllisis- tä ja sosiaalisista kysymyksistä. Tämä sopii huonosti yh- teen perinteisen nopeita tuottoja hakevan kvartaaliajatte- lun kanssa. vastuullinen toiminta ei kuitenkaan ole aina kallista, vaan esimerkiksi energiansäästötoimilla voi saa- da nopeastikin toimintaa tehostetuksi.
yrityksen tai organisaation toiminnasta suoraan aiheu- tuneiden ympäristövaikutusten tunnistaminen on hel- pompaa kuin palvelujen ja tuotteiden kautta yhteiskun- taan leviävien vaikutusten havaitseminen.
– Alan haasteita ovat tietenkin isot ympäristöongel- mat ja niiden hoitaminen. ilmastonmuutosta ei voi ohit- taa yritysmaailmassakaan. Ongelmat riippuvat toki toi- mialasta, Pesonen toteaa.
– Emme kuitenkaan toivo, että kaikista opiskelijois- tamme tulisi ympäristöjohtajia yrityksiin, vaan he voivat sijoittua hyvin monenlaisiin organisaatioihin huomioi- maan ympäristöasioita esimerkiksi kestävän kehityksen johtajina, konsultteina tai viestinnällisissä tehtävissä. yk- si esimerkki meiltä valmistuneista on Finnairin ympäris- töjohtajaksi pestattu Kati Ihamäki.
ympäristökysymysten huomioiminen voi tarkoittaa jopa joidenkin toimialojen kuolemaa. yritysten ympäris- töjohtamisessa mietitäänkin vaihtoehtoisia tapoja tuottaa palveluja tai muuta hyötyä asiakkaille – muun muassa tutkitaan metsäsektorin biojalostamoja uutena liiketoi- mintamahdollisuutena.
– Esimerkiksi öljy-yhtiöt eivät muutu kvartaalissa eikä kahdessakaan, mutta parinsadan vuoden kuluttua niitä ei todennäköisesti ole puhtaina öljy-yhtiöinä olemassa. ne hakevat jo vaihtoehtoja ja nähtäväksi jää, pystyvätkö ne muuntautumaan.
Maisteriohjelman suosio kertoo Pesosen mukaan ai- heen ajankohtaisuudesta.
–Asiat olisivat hyvin, jos meitä ei tarvittaisi, mutta työ- tä tällä alalla kyllä riittää.
teemana JKKK
Besserwisser-johtamisen aika on ohi
nyky-yhteiskunta tarvitsee johtamista, joka huomioi alaisten yksilölliset toiveet ja työresurssit.
– Besserwisser-johtamisen aika on ohi: työn kunnioit- tamisen ja tietynlaisen nöyryyden omaa työtä kohtaan pitäisi olla perusarvoja kaikessa johtamisessa, johtami- sen professori Iiris Aaltio sanoo.
Aaltion mukaan nyt tarvitaan erityisen paljon ikäjoh- tamista, jotta eläkeikä siirtyisi ylöspäin vapaaehtoisin keinoin.
– Ainakin yhtä tärkeää on, että työskentely perustuisi hyvään työmotivaatioon ja työtuloksiin.
– Jotta organisaatio saavuttaisi tavoitteensa, se tarvit- see sekä liiketoiminnan että ihmisten johtamista, johta- misen professori Tuomo Takala huomauttaa.
– Tutkimme hyvän yrityselämän lähtökohtia ja kehi- tämme yrityseettisiä käytänteitä, joiden avulla liike-elä- mä voi suunnistaa kohti parempaa huomista.
Henkilöstöjohtamisen professori Anna-Maija Läm- sän mukaan keskeinen yritysten kilpailukyvyn tekijä suomessa on ihmisten osaaminen. kun organisaatiot uu- siutuvat, johtaminenkin muuttuu autoritäärisestä ja käs- kyttävästä johtajuudesta voimaannuttavaan johtajuuteen.
– Johtajuuden voi nähdä palvelutehtävänä. Johtajien ja johdettavien luottamussuhteiden rakentaminen kontrol- lin sijasta on olennaista.
suomalaisessa johtamisessa onkin otettu opiksi men- neistä vuosista.
– Enää meille eivät helposti rantaudu yksioikoiset yh-
teksti anna-maija tuuliainen, piirros Jonna markkula
taloustieteiden tiedekunnasta kauppakorkeakouluksi
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu (JKKK) on yhtä kuin aiempi taloustieteiden tiedekunta. Englanninkielinen nimi on Jyväskylä Universi- ty School of Business and Economics, josta lyhenne JSBE.
Nimi muutettiin syyskuun alussa 2010. Tiedekunta ja Avance -johtamiskoulutus yhdistyivät alkuvuonna 2011, ja sen organisaatio mu- odostuu nyt kauppatieteellisestä tutkimuksesta, tutkintokoulutuksesta ja kokeneen liikkeenjohdon koulutuksesta.
Pääaineita ovat kansantaloustiede, johtaminen, laskentatoimi, markki- nointi ja yrittäjyys.
Nuoret haluavat
elämältä muutakin kuin työntekoa.
den aatteen trendit, vaan joh- tajat ovat aika kriittisiä ja val- veutuneita. yleisenä trendinä näkisin alaisen ja johtajan vä- lisen vuorovaikutuksen ko- rostamisen – kuinka kehittää vuorovaikutusta kaikkia osa-
puolia kehittävällä tavalla. Myös työhyvinvoinnin kehit- täminen on avainasemassa, Aaltio luettelee.
kun henkilöstöön saattaa kuulua entistä useampia kansallisuuksia, täytyy miettiä, mikä ihmisiä yhdistää työpaikalla. Johtajuus on pystyttävä sovittamaan paikal- lisiin olosuhteisiin.
Monimuotoisessa työyhteisössä myös arvojen ja nor- mien törmäykset lisääntyvät, joten kansainvälistyminen asettaa johtajan eettis-moraalisten haasteiden eteen. vas-
tuullisen johtamisen kehittä- minen työpaikoilla globaa- listi on lämsän mukaan erit- täin merkittävä haaste. Jos vastuullisuudesta tingitään, tieto ongelmista leviää nope- asti esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, joten maineen menettämisen riski on todel- linen. Johtajien olisi hyvä olla läsnä uusissa medioissa ja tietää, mitä niissä keskustellaan.
nuoret haluavat elämältä muutakin kuin työntekoa, joten heillä on paljon odotuksia esimiehiltä ja työpaikoil- ta. He haluavat palautetta ja vaativat sitä. sääntöjä sääntö- jen vuoksi he eivät hyväksy, vaan haluavat perustelut pää- töksille. lämsän mukaan tämä on haaste nykyisille keski- ikäisille johtajille, jos he eivät uusiudu.
Johtamisen koulutukselle on kova kysyntä ja tarve. Jy- väskylän yliopiston kauppakorkeakoulu vastaa haastee- seen tutkimalla johtamisen eettisiä kysymyksiä monesta näkökulmasta. Vastuullinen liikkeenjohtaminen on tut- kimuksen yhteinen nimittäjä koko tiedekunnassa.
– Liiketalous- eli liikkeenjohtotieteet tarjoavat johtamis- en oppia niin henkilöstö-, markkinointi- kuin talous- johtamiseenkin liittyen. Ekonomikoulutuksessa tavoitteena on kouluttaa ammattilaisia näillä johtamisen erityisosa-al- ueilla, ja asiantuntijoita jatkokoulutuksessa. Johtotehtävis- sä jo toimiville tarjoamme koulutusta Avance MBA – johtamiskoulutuksessa. Se on luonteeltaan enemmän yleisjohtamista ja johtajana kasvamisen tukemista, JKKK:n dekaani
Jukka Pellinen luettelee esimerkkejä.
Johtaminen on paitsi yksi JKKK:n pääaineista myös näkyvästi esillä tiedekunnan tutkimuksen painopisteissä.
Niihin kuuluvat mm. johdon laskentatoimi, vastuullisen liiketoiminnan johtaminen, henkilöstöjohtaminen, materi- aalivirtojen ja tuotteiden elinkaarten ympäristöjohtaminen ja toimitusketjumuodostelmien johtaminen.
Yritysten ympäristöjohtamista voi Pohjoismaissa lukea pääaineena ainoastaan Jyväskylässä.
Henkilöstöjohtamisen etiikkaa ja organisatorista luotta- musta koskeva tutkimus, joka toteutettiin yhteistyössä Vil- nan yliopiston kanssa, sai keväällä 2011 Emerald-kustan- tamon Highly Commended Award -palkinnon.
Johtaminen yhdistää tutkimusta
teemana JKKK
sosiaalinen yritys tuottaa tavaroita ja palveluja markki- noille ja tavoittelee voittoa kuten muutkin yritykset. Tie- teessä sosiaalisen yrittäjyys on itävaltalaisen yrittäjyyden apulaisprofessori Othmar Lehnerin mukaan nuori il- miö: sitä on tutkittu vasta noin 10–15 vuotta.
– sosiaalinen yrittäjä on yksityisyrittäjä, joka yrittää vastata johonkin sosiaaliseen tai yhteiskunnalliseen tar- peeseen ja luoda kestävää yritystoimintaa, joka ei ole riip- puvainen lahjoituksista tai tuista, lehner kertoo.
suomessa astui vuonna 2004 voimaan laki, jonka mu- kaan sosiaalisten yritysten tarkoituksena on luoda työ- paikkoja erityisesti vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttö- mille. Muissa maissa sosiaaliset yritykset määritellään bisnesmallinsa mukaan, eikä työntekijöille ole vastaa- vanlaisia kriteerejä.
Erinomainen esimerkki sosiaalisesta yrityksestä on lehnerin mukaan intialainen Aravind, joka tarjoaa sil- mälääkäripalveluja miljoonille köyhille. Eläkkeelle jää- neen silmälääkärin perustama yritys pystyy hoitamaan ison osan potilaistaan ilmaiseksi. köyhien silmäleikka- ukset rahoitetaan muun muassa maksukykyisten poti- laiden maksuilla, optikkotuotteiden myynnistä saaduilla voitoilla ja säätiörahoituksella.
Merkityksellistä bisnestä
lehner toimi syksyn ajan Jkkk:n vierailuluennoitsijana.
Opiskelijat suunnittelivat lehnerin johdolla bisnesideoi- ta sosiaalisille yrityksille, esimerkiksi nettifoorumin, jos- sa vammaiset iT-alan ammattilaiset ja työnantajat voisi- vat löytää toisensa.
lehner on huomannut, että monet taloustieteiden opiskelijat haluavat tehdä jotain merkityksellistä.
– He eivät halua vain rahaa vaan tehdä jotain, mistä on hyötyä myös yhteiskunnalle. sosiaalisen yrittäjyyden kursseilla etsittiin keinoja tämän toteuttamiseksi.
lehner myöntää, että bisneksen, yksityisen sektorin ja julkisen sektorin tarpeiden yhdistäminen on erittäin mo- nimutkaista, mutta keinoja tämän hybriditeetin ratkaise- miseksi löytyy.
– sosiaaliset yrittäjät toimivat usein erittäin intohimoi- sesti ja keksivät ratkaisuja itse. Hyvästä koulutuksesta on
apua, hän painottaa.
Tämän vuoden alussa käynnistyi lehnerin oman so- siaalisen yrityksen, itävaltalaisen ACRn-yhtiön (Aca- demic Collaboration and Research network) toiminta.
ACRn järjestää muun muassa konferensseja, kesäkou- luja ja seminaareja sekä luennoitsijavaihtoa. yrityksen kaikki voitot käytetään apurahoihin ja stipendeihin. Jy- väskylän yliopiston kauppakorkeakoulu järjesttää yrit- täjyyteen liittyviä seminaareja ja koulutusta yhteistyös- sä ACRn:n kanssa. yhteistyö alkoi kesällä 2011 itävallan linzissä järjestetyllä Jyväskylän yliopiston kesäkoululla, jossa käsiteltiin sosiaalista yrittäjyyttä ja vaikuttavuutta.
yrittäjyyden professori Juha Kansikas kertoi perheyri- tysten sosiaalisesta vaikuttavuudesta käyttäen esimerk- kinä itämeren suojeluun tähtäävää Baltic sea -hanketta.
samassa yhteydessä ACRn ja Jyväskylän yliopisto järjes- tivät sosiaalisen yrittäjyyden konferenssin.
lehner piti Jyväskylässä opiskelijoille workshop-tyyp- pisiä kursseja myös strategisesta yrittäjyydestä sekä tut- kimusideoiden analysoinnista.
teksti Anna-Maija Tuuliainen, kuva gisela lehner
Ei ainoastaan rahan takia
Sosiaaliset yrittäjät
toimivat usein erittäin
intohimoisesti.
Laskentatoimen jatko-opiskelijat Toni Mättö, Jaana Kettunen, Jaana Latvanen ja Shab Hundal.
Minun tutkimukseni
Laskentatoimen eli talousjohtamisen jatko-opiskelijat kertovat väitöstutkimuksistaan.
Toni Mättö:
”Tutkimukseni tarkastelee laadunkehittämiseen tähtää- viä toimenpiteitä tilaaja-tuottajamallin mukaisessa toi- minnassa. laatuvirheitä, joita yritetään korjata, voivat olla esimerkiksi lisätyötä aiheuttavat sekaannukset, ai- kataulumuutokset ja virheelliset tuotteet. Parannettaes- sa tilaaja-tuottajamallin mukaisesti toimivien organisaa- tioiden toimintaa on tärkeää varmistaa, että yksittäisten organisaatioiden menestyksellinen laadunkehittämistyö toimii myös verkostomaisessa ympäristössä. Tutkimuk- seni selvittää toimintamuutoksia, joita tarvitaan laatume-
netelmän siirtämiseksi tilaaja-tuottajamallin mukaisesti toimiviin julkisorganisaatioihin.”
Jaana Kettunen:
”Tutkin englanninkielisten kansainvälisten tilinpäätös- standardien (iFRs) kääntämistä toisille kielille, etenkin niiden suomentamista. kaikki eurooppalaiset pörssiyri- tykset noudattavat samaa tilinpäätösnormistoa, iFRs:ää (international Financial Reporting standards). Tilin- päätösten kansainvälisen vertailukelpoisuuden saavut- tamiseksi on olennaista, että niiden laadintaa ohjaavien
teemana JKKK
Laskentatoimen jatkokoulutettavat Toni Mättö (vas.), Jaana Kettunen, Jaana Latvanen ja Shab Hundal.
Tutkimuksilla kontakteja yritysmaailmaan ja tutkimuslaitoksiin
Markkinoinnin eli markkinointijohtamisen oppi- aineessa tehdään paljon yritystutkimusta, jo- hon liittyy tiivis yhteistyö yritysten lisäksi mui- den yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.
Esimerkkejä meneillään olevista tutkimuksista:
• DIMAR-Digitaalinen markkinointiviestintä te- ollisuusyrityksissä tutkii suomalaisten teolli- suusyrityksien digitaalisen markkinoinnin nykytilaa ja digimarkkinoinnin suhdetta muuhun viestintään.
• Toimijat, kanavat ja tavat nuorten taloudelli- sen osaamisen edistämisessä (TOKATA) -tutkimuksen tarkoitus on tuottaa tietoa sii- tä, miten 15−20-vuotiaiden nuorten talou- dellista osaamista voidaan edistää.
• Erikoiskaupan tulevaisuuskuva vuoteen 2020 (ERIKA) hahmottaa erikoistavaramark- kinoiden tulevaisuudennäkymiä ja selvittää, millaisilla palvelukonsepteilla suomalainen erikoiskauppa pystyisi vastaamaan tulevai- suuden kuluttajien tarpeisiin.
Lisätietoja tutkimuksista verkkosivuilla:
• www.dimar.fi
• www.jyu.fi/erika2020
• www.jyu.fi/jsbe/tk-palvelut/yhteistyo- kumppaneille/tokata%20hanke-esittely standardien sisältö ymmärrettäisiin yhdenmukaisesti eri
maissa. Olennaista on myös, että tilinpäätösten laatijat tulkitsisivat standardeja samalla tavalla riippumatta sii- tä, mikä heidän äidinkielensä on. Ei ole esimerkiksi var- maa, merkitsevätkö varovaisuuden periaate tai oikeiden ja riittävien tietojen antaminen samaa asiaa italialaiselle ja suomalaiselle kirjanpitäjälle.”
Jaana Latvanen:
”Tutkimukseni yliopistojen taloushallinnon kehittämi- sestä hyödyntää institutionaalista tutkimusteoriaa sekä yhdistää historiaa ja nykyhetkeä. Tarkastelen sitä, miten tulosohjaus on tullut suomen yliopistoihin ja sitä, mi- kä on valtiovarain-, opetus- ja kulttuuriministeriön se- kä muiden yliopistoa lähellä olevien tahojen merkitys taloushallinnon kehittämisessä 1980-luvun alkupuolelta 2010-luvulle ja millaisessa roolissa laskentatoimen tuo-
ma tieto yliopiston johtamisessa tänään on. Tavoitteena on muodostaa kuva siitä, miten erilaiset institutionaali- set logiikat ohjaavat toimijoiden käsityksiä oikeista va- linnoista, miten taloudelliset tekijät vaikuttavat yliopis- ton päätöksentekoon ja miten tulosohjaus on muuttanut yliopiston toimintaa.”
Shab Hundal:
The title of my doctoral project is Corporate Governan- ce in india: some issues and Challenges. The principal objectives of my project are to analyze corporate gover- nance practices in india in the light of key theories, and;
to study association of various corporate governance as- pects related to composition and structure of board of di- rectors with firm level performance. The project is based on quantitative analysis of 500 firms in the non-financial sector listed in the Bombay stock Exchange.
Kehnosti suju- neiden yrityk- sien tutkiminen on älyllisesti mielenkiintoi- sempaa kuin menestystarinat.
Juha-Antti Lamberg
strategian ja taloushistorian professori, historian ja etnologian laitos
”Tohtori Tuho” yhdistää
strategian ja taloushistorian
Kuka olet ja mitä teet?
Olen strategian ja taloushistorian pro- fessori Juha-Antti Lamberg. Näiden alojen yhdistäminen on Suomessa uutta, mutta esimerkiksi Yhdysvallois- sa tavallista − tutkimuksellisesti ne ovat lähellä toisiaan. Suurin ero on siinä, että taloushistorioitsija kuvailee ja selittää, mutta strategiaan liittyy normatiivinen puoli: kuinka tulisi joh- taa.
Mitä tutkimuksesi käsittelee?
Tällä hetkellä minua kiinnostaa valta- rakenteiden ja teknologian välinen suhde. Informaatioteknologia ei ole valtaneutraalia. Kun uusia järjestelmiä otetaan käyttöön organisaatiossa, seuraa väistämättä valtasiirtymiä. Esi- merkiksi kaupan alan markkinatilan- teessa näkyy, kuinka S-ryhmä on ollut kilpailijoitaan tehokkaampi tavaravir- taa hallitsevien järjestelmien käyt- töönotossa.
Minut tunnetaan myös ”tohtori Tu- hona”. Olen tutkinut erilaisten talou- dellisten järjestelmien tuhoutumista:
aloja, joilla on mennyt pitkään huo- nosti. Esimerkiksi Englannin kivihiili- teollisuudessa tai Suomen metsäteol- lisuudessa samat tekijät, jotka aika- naan nostivat alat kasvuun, myöhem- min heikensivät niitä. Kehnosti suju- neiden yrityksien tutkiminen on älylli- sesti mielenkiintoisempaa kuin me- nestystarinat.
Mitä pidät Jyväskylän yliopiston strategiasta?
Ideologisesti strategia on mielestäni tervehenkinen. Täällä on ymmärretty,
kuinka tärkeää perusajatusten ja ydinarvojen, kuten suomenkielisen si- vistyksen kehittäminen on. Tämä on yksi syy, miksi siirryin Jyväskylään.
Toimivan strategian täytyy perustua ydinarvoille ja olemassa olevalle osaamiselle. Jatkossa tulisi keskittyä julkaisutoiminnan laadun ja volyymin kehittämiseen. Nykyisin yliopiston tuotosten määrä on hyvä, mutta lä- hemmin tarkasteltuna tarvitaan enemmän kansainvälisiä huippujulkai- suja ja sitä myötä vahvempaa kan- sainvälistä profiilia.
Mitä tekisit, jos olisit yliopisto- diktaattori?
Ajaisin yliopistot keskittymään siihen, mitä ne tekevät parhaiten. Myös palk- kiojärjestelmiä pitäisi muuttaa siten, että parhaat ihmiset saadaan töihin yliopistoon. Parhaista suorituksista, kuten kansainvälisistä huippujulkai- suista, tulisi saada parhaat palkkiot ja vastaavasti huonoista suorituksista huonot.
Hallintohenkilökunnan pitäisi kes- kittyä palvelemaan tutkimuksen ja opetuksen laadun parantamista. Eri- laiset marginaaliset sivutoiminnot ku- ten turha innovaatiotouhu pitäisi saa- da pois yliopistosta. Asiaa on tutkittu:
yliopistojen omat innovaatiojärjestel- mät ovat turhia ja järjettömän huono investointi suhteessa tuloksiin. Inno- vaatioiden jalostaminen liiketoimin- naksi ei kuulu yliopiston vahvuuksiin, vaan sen tulisi olla kaupungin ja seu- tukunnan tehtävä.
Mitä teet vapaa-ajalla?
Minulla on iso perhe, joten hoidan lapsia ja kotia. Loppuajalla urheilen, luen scifi- ja fantasiakirjoja sekä kat- son huonoja elokuvia.
teksti liisa harjula, kuva sami haapoja
KoLumNi
Euro on hyvä valuutta
Rahan tehtäviksi on määritelty arvon mitta, va- rallisuuden muoto ja vaihdon väline. nämä teh- tävät euro-valuutta on kymmenen vuoden aika- na täyttänyt erinomaisesti. Euron avulla pystym- me suhteuttamaan ylikansallisesti eri hyödykkei- den hintoja toisiinsa.
varallisuuden muotona euro on osoittanut hyvyytensä. inflaatio euroaikana on ollut huo- mattavasti alempi kuin oman rahan aikaan. vaih- don välineenä euro on ollut ehdoton. se kel- paa maksuvälineenä sadoille miljoonille ihmisil- le. Asiat olivat huonommin markka-aikaan. Mi- tä vähemmän erilaisia rahoja maailmassa on, sitä parempia valuuttoja meillä on täyttämässä rahan tehtäviä. nyt ollaan kuitenkin kriisissä ja moni kaipaa markkaa takaisin. Missä meni pieleen?
nobelisti Robert Mundellin op- timivaluutta-alue -teorian mukaan yhteisvaluutta-alue on maiden kes- ken hyödyllinen, jos taloudet ovat rakenteeltaan hyvin samankaltaisia tai jos maiden välillä valitsee suu- ri työvoiman liikkuvuus. yhteinen rahapolitiikka sopisi tällöin jäsen- maille. EMu:ssa maiden samankal- taisuutta koetettiin taata Maastrich- tin sopimuksen lähentymiskritee-
reillä. kriteerit koskevat mm. julkisen talouden kehitystä (velka ja budjettialijäämä), inflaatio- vauhtia, valuuttakurssia ja pitkiä korkoja. lopul- ta EMu:uun liityttiin kriteerit täyttyen tai niitä väärentämällä.
yhteistä ongelmissa oleville maille on, et- tä ne kaikki kokivat euroon liittyessään voimak- kaan korkojen laskun. Euroalueen yhteiset suuret rahamarkkinat osoittautuivat hyvin tehokkaik- si luottojen välittäjiksi. lainaa oli tarjolla rajat- tomasti ja alhaisella korolla. Ennen kokematon- ta oli, että velkaa saikin nyt oman maan valuutas- sa ja hyvin edullisesti. Maariskit poistuivat euro- maiden väliltä ja luotot, kuten nyt näemme, hin- noiteltiin väärin. Alhainen korko kiihdytti sekä yksityistä että julkista velkaantumista. säästynei- tä korkomenoja ei käytetty velan pienentämiseen.
lopulta velkakriiseissä yksityisestä velasta tulee julkista, niin myös nyt.
Eurovaluuttaa ei voida pitää syypäänä velka- kriisiin. vika on kansallisissa päättäjissä, jotka ei- vät osanneet toimia kurinalaisesti. kriisin takana on kurittomuus kansallisessa finanssipolitiikas- sa ja ylenpalttinen velkaantuminen. kriisin lo- pullisena laukaisijana voidaan pitää vuoden 2008 subprime-kriisiä, joka kiihdytti kaikkien maiden velkaantumista. Osa maista ei kes- tänyt velan kasvua, vaan kriittinen velkaisuuden raja ylitettiin. ylivel- kaantuneisuus on tosin ollut joille- kin maan tapa: esimerkiksi kreik- ka on ollut julkisen velan suhteen maksukyvytön puolet itsenäisyyden ajastaan. Eurojärjestelmässä kurit- tomuuden seuraukset ovat vain sa- tuttavampia kuin oman valuutan ai- kana: ongelmissa oleva maa ei voi devalvoida valuuttaansa. sopeutuminen merkit- see nyt nimellisten palkkojen laskua ja hyvin hi- dasta ja tuskallista reaalisopeutumista.
Euron kriisi on osoittanut, että jäsenyys yh- teisvaluutta-alueessa ei vapauta kurinalaisesta ta- louspolitiikasta. Maan tulee säilyttää velanhoito- ja kilpailukykynsä riippumatta valuuttakurssijär- jestelmästä. Erityisesti eurojärjestelmässä kilpai- lukyvyn rapautumista pitää vahtia huolella.
suomi pärjää eurossa ja euron ulkopuolel- la, jos kansallinen talouspolitiikka on kestäväl- lä pohjalla. liitovaltion tie ei ole välttämättömyys euron menestymiselle. vastuullinen finanssipoli- tiikka on. se voidaan toteuttaa kansallisestikin.
Kari Heimonen kansantaloustieteen professori, varadekaani Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
Liittovaltion
tie ei ole
välttämättö-
myys euron
menestymi-
selle.
yliopistopäiviä isännöinyt kemian laitos juhlisti kansain- välistä kemian vuotta kutsumalla alumnit ja kaupunkilai- set tutustumaan kemian laitoksen nykypäivään ja uusim- piin tutkimustuloksiin.
kaksipäiväisen tapahtuman aikana järjestettiin nykyi- sille kemian opiskelijoille työelämäpäivä, jonne saapui yliopistosta valmistuneita alumneja kertomaan ja kes- kustelemaan kemistien työllistymisestä sekä uramah- dollisuuksista.
Ohjelmassa oli myös kaikille avoin ”kemia tekee elä- mästä ihmeellistä” -seminaari, joka houkutteli paikalle laajan kuulijakunnan aina eläkkeellä olevista opettajis- ta koululaisryhmiin saakka. seminaarissa puhuneiden asiantuntijoiden havainnolliset esitykset kemian sovel- lusmahdollisuuksista ja tutkimusalan monimuotoisuu- desta kiinnostivat kuulijoita. Perjantain iltajuhlaan ko- koontui kemian alumneja ja henkilökuntaa tapaamaan vanhoja tuttuja ja muistelemaan yhteisöllistä ja vauhdi- kasta opiskeluaikaa.
Kemia arjessa mukana
sateenkaari koeputkessa, syväjäädytetty ruusu, lähiku- va punkin imukärsästä ja monia muita kemian ja nano- tieteen ihmeitä oli nähtävillä yliopistopäivien avointen ovien tapahtumassa lauantaina. laboratorioiden tes- tauspisteillä ja kemian työpajoissa kierteli paljon lapsi- perheitä ja aikuisia kiinnostivat erityisesti vesinäyteana- lyysit ja arvokorujen aitousmittaukset. lasten suosikke- ja olivat mm. molekyylimallien rakentaminen, hajutes- taukset sekä kahvitahrojen roiskiminen erikoiskäsitellyl- le pöytäliinalle.
yleisön suursuosion saavuttivat taikatemppunäytök- set, joissa paikalla ollut ”taikuri” kertoi kemiallisten ai- neiden ominaisuuksista ja reaktionopeuksista mukaan- satempaavasti ja havainnollisesti. näytösten jälkeen ylei- sö poistui salista hymyssä suin, mikä osaltaan vahvis- taa yliopistopäivien järjestäjien toteamuksen: kemia on hauskaa ja mielenkiintoista – ikään katsomatta. -AR
Yliopistopäivien Tee se itse kemiaa -työpajassa Valtteri ja Kasperi Tarvainen testasivat suussa tapahtuvia hap- pamuuden muutoksia kolajuoman juonnin jälkeen.
Kemian taikatemput houkuttelivat salin ääriään myöten täyteen innostunutta väkeä. Kemian opiskelija Juha Siito- nen demonstroi lämpötilojen vaikutusta kemiallisiin ainei- siin kastamalla ruusun nestemäiseen typpeen.
Kemian kirjaston aulassa kävi innostunut vilske, kun lapset ja aikuiset kävivät kurkistamassa molekyylien maailmaan.
kuvat: sami haapoJa
kutsu
Jyväskylän yliopiston alumnit JYKYS ry:n vuosikokoukseen 1.11.2011
JYKYS ry:n vuosikokous pidetään tiistaina 1.11.2011 klo 18.00 alkaen Seminarium- rakennuksen kokoushuoneessa S203 Seminaarinmäellä. Vuosikokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntömääräiset asiat ja kuullaan yliopiston ajankohtaisia kuulumisia.
Yhdistyksen vuosikokoukseen ovat tervetulleita kaikki uudet ja vanhat yhdistyksen jäsenet sekä muutkin yhdistyksen toiminnasta kiinnostuneet. Kahvitarjoilua varten pyydämme ilmoittautumiset perjantaihin 28.10.2011 mennessä:
Asta Ruodemäki, asta.ruodemaki@jyu.fi, puh. 050 361 0979.
Lämpimästi tervetuloa! JYKYS ry:n johtokunta
vuoden alumniksi 2011 valittu joh- taja, dosentti Jussi kivikoski on teh- nyt merkittävän uran kemian tekno- logian ja kemian osaamisen edistäjä- nä suomessa.
nykyisin kivikoski työskentelee Tekesin eli Teknologian ja innovaa- tioiden kehittämiskeskuksen johta- jana ohjelmat ja verkostot -alueella.
Tekes rahoittaa tutkimusta ja tuote- kehitystä.
kivikoski työskentelee suoma-
laisen kemian teollisuuden ja tutki- muksen näköalapaikalla. Hän osal- listuu kansallisiin ja kansainvälisiin työryhmiin ja tuntee sekä yrityksissä ja yliopistoissa tehtävän tutkimuksen laajasti ja monialaisesti.
kivikoski valmistui Jyväskylän yli- opiston kemian laitoksesta filosofian kandidaatiksi 1988 ja väitteli filoso- fian tohtoriksi 1993 pääaineenaan epäorgaaninen kemia. väittelyn- sä jälkeen hän vietti post doc -vuo-
den Durhamin yliopistossa Pohjois- Englannissa. Hän on toiminut Jyväs- kylän yliopiston kemian dosenttina vuodesta 1997 lähtien.
suomalaisten kemistien seuran puheenjohtajana toimiva kivikos- ki on vaikuttanut kemian myöntei- seen imagoon ja näyttänyt esimerk- kiä jyväskyläläisen kemian koulu- tuksen soveltuvuudesta omavalin- taisen ja mielekkään urapolun alku- sysäyksenä.
– Pidän yliopiston alumnitoi- mintaa tärkeänä, sillä opiskeluaika- na syntyneet yhteistyö- ja ystävyys- suhteet kantavat pitkälle myös val- mistumisen jälkeen. nykyisessä hy- vinkin diplomi-insinöörivaltaisessa työyhteisössäni ei tee yhtään tiukkaa kertoa, että olen valmistunut Jyväs- kylän yliopiston kemian laitokselta, kivikoski totesi yliopistopäivien se- minaaripuheenvuorossaan.
Jyväskylän yliopiston alumnit Jykys ry palkitsi ansioituneen Jy- väskylän yliopistosta valmistuneen henkilön eli vuoden alumnin yli- opistopäivillä 7. lokakuuta kemian laitoksen esityksestä.
teksti Asta ruodemäki, kuva Sami haapoja
Vuoden alumni Jussi Kivikoski:
Opiskeluaikana syntyneet suhteet kantavat pitkälle
teksti Anna-Maija Tuuliainen, kuva Petteri Kivimäki
Tiedon kaatamisen perinne nurin
Kun Normaalikoulun kuudesluok- kalaiset leikkivät liikuntasalissa he- delmäsalaattihippaa, välttämättä ei heti arvaisi, että he toteuttavat Jyväs- kylän yliopiston strategiaa opetuk- sen interaktiivisuuden lisäämiseksi.
Koululaiset ja opettajaopiskeli- jat kuitenkin päätyivät yhteen osa- na syyskuussa alkanutta opetuksen kehittämishanketta. Siinä yliopis-
ton opetukseen haetaan vipinää ja värinää interaktiiviseen opetukseen ja oppimiseen pureutumalla. Tie- dekunnissa pohditaan, millä edelly- tyksillä opetuksen vuorovaikutus li- sääntyy ja miten yhdessä oppimisen mahdollisuuksia voidaan tukea.
Opetuksen kehittäminen käynnis- tyi eri tiedekunnissa muun muassa yhteisöllisellä fysiikan peruskurssil-
la, liikuntatieteiden tutkimusmene- telmäkurssilla ja biologian lajitunte- muksen opetuksen uudistamisella.
Opettajankoulutuslaitoksen PedArt -kurssilla luokan- ja aineenopettaja- opiskelijat kehittävät yhdessä Nors- sin 6C-luokkalaisten kanssa tunne- ja vuorovaikutustaitoja taiteen kei- noin.
–PedArtissa vuorovaikutus on
sekä opetusmenetelmä että oppimisen kohde, sanovat kurssin ohjaajat, lehtorit Emma Kostiainen ja Ulla Kle- mola.
Koko kurssi syntyy yhdessä ideoiden. Lehtorit, opiske- lijat, lapset ja luokanopettaja Eero Hiltunen ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.
– Annettu vapaus ja vastuu ovat jo nyt näkyneet opis- kelijoiden poik keuk sellisen suurena aktiivisuutena ja oma-aloitteisuutena, Kostiainen ja Klemola toteavat.
Opiskelijat ideoivat ensimmäiseen tapaamiseen hedel- mäsalaattileikin lisäksi muun muassa omien harrastus- ten esittelyä pantomiimina ja keskustelua erilaisten tai- dekuvien herättämistä ajatuksista.
Toisen vuoden luokanopettajaopiskelija Venla Ojalan mukaan PedArt -kurssilla tutkitaan yhteisöllisyyttä, kou- luhyvinvointia ja suvaitsevaisuutta. Kurssilaisten ja luo- kan yhteistyö jatkunee kevääseen asti.
– Tämä on konkreettinen keino lisätä aineen- ja luo- kanopettajaopiskelijoiden yhteistyötä. Haluamme pois- taa raja-aitoja ja edistää myös luokan, opettajien ja opis- kelijoiden yhteistä tekemistä, Ojala kertoo.
Hänen mukaansa taidemuotojen valinta riippuu siitä, mitä oppilaat haluavat, mutta ainakin musiikki ja draa- ma ovat vahvasti mukana.
– Meitä kaikkia yhdistää selkeä halu muuttaa koulua.
Koulua pitää ja saa muuttaa – vain mielikuvitus on rajana siinä, mitä koulussa voi tehdä, Ojala painottaa.
– Me kaikki haluamme tuoda taidetta opetukseen.
Opetuskin voi olla yksi taidemuoto, aineenopettajaopis- kelija Katariina Saarela kertoo.
– Kaikkea voi yhdistää, ei tarvitse pitäytyä vain yhdes- sä opetusmallissa, aineenopettajaopiskelija Heidi Antu- raniemi komppaa.
Hankkeen johtaja, vararehtori Helena Rasku-Put- tonen heitti alkuvuonna pallon laitosten pedagogisille johtajille ja pyysi heitä etsimään vapaaehtoisia opetuk- sen kehittäjiä.
– Innokkaita ilmoittautui enemmän kuin koskaan saa- toimme toivoa. Halukkuus yhdessä kehittämiseen on hy- vin vahvaa. Emme ole keksimässä ruutia uudelleen, mut- ta haemme uusia toimintatapoja aktivoida opiskelijoita vuorovaikutteiseen oppimiseen, Rasku-Puttonen kertoo.
– Yritämme eri tavoin luoda oppimistilanteita, joissa opiskelijat oma-aloitteisesti keskustellen pohtivat inter- aktiivista opetusta ja oppimista. Tavoitteena on murtaa tiedon kaatamisen perinnettä ja päästä yhteiseen tekemi- seen, jopa luomaan uutta. Ideaalitilanteessa opettajasta tulee keskusteleva mahdollistaja ja jopa oppija, jos oppi- laat haastavat hänet hyvin.
Hankkeelle on saatu ohjausryhmän lisäksi pedagogi- nen koordinaattori Ulla Klemola ja kaksi tutkijaa, Päi- vikki Jääskelä ja Ulla-Maija Valleala. Lisäksi on palkat- tu yksi harjoittelija.
Musiikkiterapia masennuksen hoitomuotona leviää maa- ilmalla. Professorit Jaakko Erkkilä ja Christian Gold johtivat musiikin laitoksen monitieteisessä musiikintut- kimuksen huippuyksikössä tutkimusryhmää, jossa tut- kittiin 18–50-vuotiaita masennuksesta kärsiviä ihmisiä.
Osa tutkituista sai masennuksen tavanomaisen hoidon, osa sen lisäksi yksilöllistä musiikkiterapiaa.
Kun musiikkiterapia lisättiin masennuksen perushoi- toon, osallistujat toipuivat paremmin masennuksesta ja ahdistuksesta. Musiikkiterapiasta voi olla apua silloinkin, kun sanoja kokemuksien kuvailuun ei löydy.
– Huomasimme, että musiikkiterapiaan osallistuneet ilmaisivat usein tunteitaan ja sisäisiä paineitaan yksin- kertaisten instrumenttien avulla. Jotkut osallistujat ku- vasivat musiikillisia kokemuksiaan hyvin ainutlaatuisella tavalla voimaannuttavina, masennuspotilaiden psykiat- riseen musiikkiterapiaan erikoistunut professori Erkki- lä kertoo.
British Journal of Psychiatry -lehdessä julkaistut tut- kimustulokset on uutisoitu kymmenissä ulkomaisissa lehdissä aina Brunein sulttaanikuntaa myöten. Aalbor- gin psykiatrinen musiikkiterapiaklinikka Tanskassa on ottanut hoitomallin käyttöön ja pilotoi sitä parhaillaan.
Tavoitteena kansainvälinen yhteistyö
Erkkilä on jättänyt Suomen Akatemialle hakemuksen projektista, jossa on tarkoitus tutkia masennuksen hoi- toa laajemmalla otoksella ja moniulotteisemmilla tutki- muskysymyksillä. Tavoitteena on kansainvälinen moni- keskustutkimus, jota johdettaisiin Jyväskylästä. Siihen on jo lupautunut mukaan yhteistyöklinikoita Tanskas- ta, Englannista, Belgiasta, Kanadasta ja Yhdysvalloista.
– Kiinnostusta ja kyselyjä on tullut muualtakin, ja ai- ka näyttää, missä määrin hoitomalli leviää maailmalla.
Kaikki on tietysti kiinni tutkimusrahoituksesta, joten pi- tää vain toivoa, että sitä tulee, Erkkilä sanoo.
Ilahduttavan paljon yhteydenottoja
Erkkilä ja Gould ovat saaneet useita luennointi- ja esitel- mäpyyntöjä niin kotimaahan kuin ulkomaillekin.
– On tullut myös kirjoituspyyntöjä, viimeksi Suomen lääkärilehteen. Eli ilahduttavan paljon yhteydenottoja ja kiinnostusta on tutkimuksemme herättänyt, Erkkilä ker- too.Suomessa musiikkiterapia on vakiintunut osaksi Kelan rahoittamaa, lakisääteistä perustoimintaa. Musiikkitera- pian korvattavuutta kuitenkin vielä rajoitetaan, esimer- kiksi yli 25-vuotiaiden on vaikea saada sitä psykiatristen ongelmien hoitoon.
– Tutkimusnäyttöjen lisääntymisen myötä musiikkite- rapian korvattavuus Kelan hyväksymänä hoitomuotona varmaankin laajenee, Erkkilä uskoo.
Musiikkiterapia lähti maailmalle
Professori Jaakko Erkkilä musiikkiterapiassa käytettä- vien rumpujen takana.
valopilkku
Virkavalta on nykyään läsnä myös sosiaalisessa mediassa. Uutena alue- valtauksena poliisi aloittaa nettira- diolähetykset ensi tammikuussa. Po- liisihallituksen asettama työryhmä on suunnitellut Poliisiradion kon- septia yhteistyössä Jyväskylän yli- opiston kanssa.
Syksyllä 2010 järjestetyllä viestin- tätieteiden laitoksen verkkoradio- kurssilla laadittiin pohja nettiradion toiminnalle. Sen jälkeen käytännön ratkaisuista vastaamaan Poliisihalli- tus laittoi yleiseen hakuun harjoitte- lupaikan, johon valittiin kurssillekin osallistunut yhteisöviestinnän opis- kelija Jukka Matilainen.
Matilainen suunnitteli Poliisira- dion audiovisuaalisen ulkoasun ja muun käytännön toteutuksen: hän mm. sävelsi jinglet, teki markkinoin- tisuunnitelman ja suunnitteli mai- nokset nettiin ja printtiversiot polii- silaitosten seinille sekä laati työryh- män loppuraportin.
– Tällä hetkellä Poliisiradio on sitä vaille valmis, että toimittajat alkavat koostaa ja lähettää lähetyksiä, Mati- lainen kertoo. Toimittajina on aiem- min radiotyössä mukana olleita po- liiseja ympäri Suomea.
Vastauksia suoraan asiantuntijoilta
Poliisiradiossa vastataan kansalais- ten lähettämiin kysymyksiin ja esi- tellään mielenkiintoisia tarinoita po- liisin maailmasta. Podcast-muodos- sa toteutettavat lähetykset ovat napa- koita, noin 1–5 minuutin mittaisia.
Tarkoitus ei ole haastaa muuta medi- aa, vaan koordinoidusti tarjota vas-
tauksia poliisin toimintaan liittyviin kysymyksiin. Halutessaan muu me- dia voi vaikka ammentaa inspiraatio- ta Poliisiradion lähetyksistä.
– Uskon, että Poliisiradiosta tulee poliisin viestintää helpottava ratkai- su. Yksi erittäin kova vahvuus on, et- tä vastaajaksi voidaan tarjota se polii- sin ehdoton asiantuntija, joka tietää asiasta eniten, Matilainen korostaa.
Arkisto helpottaa selaamista
Samoihin kysymyksiin ei tarvit- se vastata monta kertaa, sillä kaik- ki edelliset kysymykset ja vastaukset ovat saatavilla kootusti Poliisiradion nettisivustolla.
– Suunnitellut nettisivut ovat myös visuaalisesti näyttävät ja pirt- sakat. Ne tasapainottavat poliisin vi- rallista atmosfääriä.
Matilaisen osuus ei päättynyt suunnitteluvaiheeseen.
– Näillä näkymin itse kirjoittelen nyt syksyllä gradua, mutta viimeis- tään keväällä hyppään taas Poliisi- hallituksen remmiin koostamaan lä- hetyksiä, hän paljastaa.
Poliisiradio aloittaa tammikuussa 2012. Kansalaisten kysymysten ke- rääminen mm. keskustelupalstoilta on jo aloitettu.
Viestinnän opiskelija suunnitteli poliisille nettiradion
teksti Vesa Holm, kuva Kim Petrell
Yhteisöviestinnän opiskelija Jukka Matilainen.
2.9.2011 FL Kristian Blom- berg, kirjallisuus, Lukemisen tilat ja tilanteet. Runoteo- reettinen tutkimus runokeinoista sekä niiden käytöstä René Charin kokoel- missa Les Matinaux ja Feuillets d’Hypnos.
2.9.2011 YTM Maija Pieti- käinen, valtio-oppi,
”Laulu ja amor mundi”. Tutkimus laulusta eräänä maailmasta huoleh- timisen perusaktivi- teettina.
2.9.2011 FM Esko Korho- nen, ympäristötiede ja -teknologia, Puhtauspalvelut ja työympäristö. Ostet- tujen siivouspalve- luiden laadun mit- taus menetelmät ja laatu sekä siivouksen vaikutukset sisä- ilman laatuun, tilojen käyttäjien koke- maan terveyteen ja työn tehokkuuteen toimistorakennuksissa.
9.9.2011 FM Marko Haka- nen, historia, Vallan verkostoissa:
Per Brahe ja hänen klienttinsä 1600- luvun Ruotsin valta- kunnassa.
9.9.2011 MA Anthoula Malkopoulou, valtio-oppi, Democracy’s Duty:
The History of Political Debates on Compulsory Voting.
10.9.2011 M.Sc. Hongqiang Ma, liikuntalääke- tiede, Adaptation of Bone to Physical Activity and Diet- Induced Obesity.
16.9.2011 FM Hannu Holo- painen, teoreetti- nen fysiikka, Event-by-event hydrodynamics and thermal photon production in ultrarelativistic heavy ion collisions.
16.9.2011 FM Mikko Karja- lainen, solubiologia, Echovirus 1 entry via novel multi- vesicular bodies.
16.9.2011 DI Olli Mali, tietotekniikka, Analysis of errors caused by incom- plete knowledge of material data in mathematical models of elastic media.
17.9.2011 FL Joanna Anckar, soveltava kielitiede, Assessing Foreign Language Listening Comprehension by Means of the Multi- ple-Choice Format:
Processes and Products.
17.9.2011 FL Tuija Lind- ström, musiikkikas- vatus, Pedagogisia merkityksiä koulun musiikintunneilla perusopetuksen yläluokkien oppilai- den näkökulmasta.
23.9.2011 KTL Pinja Halme, johtaminen, Iästä johtamiseen – Ikäjohtaminen ja eri-ikäisyys johta- juuden tutkimus- kohteena.
23.9.2011 FM Juho Rissa- nen, kokeellinen ydin fysiikka, Pen- ning-trap-assisted decay spectroscopy studies of neutron- rich nuclei in the A=110 region.
24.9.2011 FL Nora Ekström, kirjoittaminen, Kirjoittamisen opet- tajan kertomus. Kir- joittamisen opetta- misesta kognitiivi- selta pohjalta.
30.9.2011 FM Katariina Hus- so, taidehistoria, Ikkunoita ikonien ja kirkkoesineiden historiaan. Suomen autonomisen orto- doksisen kirkon esi- neellinen kulttuuri- perintö 1920–
1980-luvuilla.
Väitelleet 2.9.–15.10.2011
Täydelliset väitöstiedot, vastaväittäjät ja kustokset:
www.jyu.fi/vaitokset
väiTökseT
30.9.2011 FM Padma Shanthi Jagadabhi, ympäristötiede ja -teknologia, Meth- ods to enhance hy- drolysis during one and two-stage an- aerobic digestion of energy crops and crop residues.
30.9.2011 FL Piia Valto, soveltava kemia, Development of fast analysis methods for extractives in paper- making process wa- ters.
1.10.2011 THM Markku Paa- telma, fysioterapia, Orthopedic manual therapy on low back pain with working adults; clinical tests, subclassification and clinical trial of low back pain.
14.10.2011 LitM Aija Saari, lii- kuntapedagogiikka, Inkluusion nosteet ja esteet liikunta- kulttuurissa – ta- voitteena kaikille avoin liikunnallinen iltapäivätoiminta.
14.10.2011 FL Mika Huovinen, yleinen historia, Did the East Belong to the SS? The Real- ism of the SS De- mographic Reor- ganization Policy in the Light of the Germanization Operation of SS- and Polizeiführer Odilo Globocnik.
15.10.2011
KL Eija Kimonen, kasvatustiede, Kas- vatus ja yhteiskunta yhteiskunnallisesti erilaisissa maissa 1900-luvulla. Vertai- leva tutkimus koulun ulkopuolelle orientoivasta työ- ja toimintakasvatuk- sesta Yhdysvalloissa ja Intiassa.
TieToniekka
Katariina Husso näki ns. Vanhasta Valamosta pelastettuja esineitä 1970-luvulla Uudessa Valamossa vieraillessaan. Kiehtovat vanhat iko- nit ja jumalanpalvelusvälineet herät- tivät hänessä kipinän kirkkoesinei- den tutkimiseen. Husso selvitti väi- töskirjassaan Suomen ortodoksisen kirkon esineellisen kulttuuriperinnön historiaa.
1920- ja 1930-luvuilla kirkko ha- lusi häivyttää venäläisiä piirteitä ja korostaa suomalaista identiteettiään.
Sotien jälkeen venäläinen mennei-
syys koettiin edelleen taakkana, ja aikakauden ratkai- suissa on nähtävissä nationalistisia piirteitä. Nykyään vallalla oleva, 1950-luvulla Suomeen rantautunut nä- kemys määritteli myös ikonien ihanteet.
– Myöhäinen – ja meille historiallisesti omin – iko- nimaalaus ei kuulunut uusiin ihanteisiin, ja siksi venä- läistä taideperintöä ei arvostettu 1900-luvun jälkipuo- liskolla. Nykyään haluaisin uskoa, että tuo kulttuuripe- rintö nähtäisiin ennen muuta rikkautena, ei taakkana, Husso toteaa.
Luovutetuilta alueilta evakuoituja ikoneja, kirkkoesi- neitä ja -tekstiileitä palautettiin kirkolliseen käyttöön
ja sijoitettiin museoon etenkin 1950–1960 -lukujen jälleenraken- nuskaudella.
– Monilla esineillä on ollut useita sijoituspaikkoja, ja on ollut pohdintaa ja jopa köydenvetoa siitä, mikä on oikea paikka, Husso kertoo.
Esineistöä on siirrelty kirkollisten esineiden varaston, seurakuntapy- häkköjen, Ortodoksisen kirkkomuse- on ja luostarien välillä aina 1970-lu- vulle saakka.
Myös esineiden omistajuuteen liit- tyvät kysymykset ovat olleet pinnalla.
Niitä selvittämään Ortodoksinen kirkollishallitus on ni- mittänyt työryhmän, jonka jäsen Husso on. Työryhmän laatima mietintö esitellään marraskuussa kirkollisko- kouksessa.
Moniin esineisiin liittyy vaiheikkaita, julkisuudessa- kin puheenaiheiksi nousseita tarinoita. Esimerkiksi 2007 ja 2010 Uspenskin katedraalista varastetut iko- nit oli sodan aikana evakuoitu Viipurista ja sijoitettu 1950-luvulla Helsinkiin. Niistä toinen, Jumalanäidin ikoni on löytynyt, mutta aiemmin viety Pyhä Nikolaos on edelleen kateissa.
Vesa Holm
Suomen ortodoksit halusivat
häivyttää venäläisen ikoniperinnön
Rullailua kaupungilla sulassa sovussa
teksti Vesa Holm, kuva Petteri Kivimäki
Asenteet skeittausta ja skeittareita kohtaan ovat muuttuneet aiempaa myönteisemmiksi. Nykyään heitä ei pyritä häätämään ehdoitta, vaan yh- teistyö esimerkiksi skeittaajien ja vi- ranomaisten välillä on lisääntynyt.
Skeittausta tutkineen Jyväskylän yliopiston liikuntasosiologian pro- fessori Hannu Itkosen mukaan syi- tä heltyneisiin asenteisiin on useita.
– Nykyään skeittaajia ei pidetä mitenkään kumouksellisena jouk- kona, vaikkakin oikeudesta kaupun- kitilaan on aika ajoin käyty keskus- telua. Skeittauksesta on myös tullut kulutuksen aluetta, eli skeittituottei- ta markkinoidaan nuorille, Itkonen kertoo.
Lajiin kohdistuva kritiikki koh- distuu enimmäkseen meluhaittoi- hin, ja joitakin saattaa ärsyttää myös skeittaajien liikkuminen kaupunki- tilassa paikasta toiseen.
Yhteisöllistä liikuntaa
Rullalautailun terveysvaikutuksia ei juuri ole tutkittu, joten niistä ei voi sanoa mitään vedenpitävää.
– Varmasti jonkin verran tapah- tuu onnettomuuksia – sellainen on temppuliikunnan hinta. Mutta eikö- hän monen tunnin lautailu käy hy- västä kuntoilustakin, Itkonen arve- lee. Liikunnallisuuden lisäksi mer- kittävänä asiana hän pitää lajin yh-
teisöllistä luonnetta, joka on omiaan Skeittaus on nuorison itsensä tekemää kulttuuria.
liikunTa ja Terveys
Terveysvinkki
JonnA MArKKulA
synnyttämään sosiaalista ja kulttuurista pääomaa.
– Skeittaus on nuorison itsensä tekemää kulttuuria, johon sisältyy oma autonomiansa. Luonnollisesti skeit- tareiden ja vanhemman sukupolven välille on syntynyt keskusteluyhteys vaikkapa silloin, kun on ryhdytty ra- kentamaan skeittipuistoja tai -paikkoja.
Nuorten omia lajeja
Huoli nuorison rapakuntoisuudesta ja liikkumattomuu- desta on yksi syy siihen, että skeittaukseen ja muihin ai- emmin kyseenalaisina pidettyihin lajeihin on alettu suh- tautua myötämielisemmin. Itkosen mukaan muutos nä- kyy muun muassa siinä, että kaupunkisuunnittelussa on yhä enemmän alettu suunnata katseita myös nuoriso- kulttuuriseen liikkumiseen, josta osoituksena ovat skeit-
tipuistot ja -hallit. Samansuuntainen ajatus piilee myös esimerkiksi puolustusvoimien kuntoilupelihankintojen takana – lähestytään liikuntatoimintaa nuorten näkökul- masta, eikä tyrkytetä väkisin ylhäältä päin aikuisten va- litsemia lajeja.
Koululiikunnassa skeittaus ja muut extreme-lajit ei- vät kuitenkaan ainakaan vielä ole syrjäyttämässä suun- nistusta ja lentopalloa, sillä riittäviä tiloja ja aikaa skeit- tiopastukseen ei ole. Mahdollisuudet erikoisempien laji- en kokeilemiseen rajoittuvat lähinnä yksittäisiin liikun- tatapahtumiin.
Nuorisokulttuurisia liikkumisen muotoja on myös tut- kittu lisääntyvässä määrin. Hannu Itkosen, Päivi Harisen ja Juhani Rautopuron tutkimus Asfalttiprinssit (2006) on skeittitutkimuksen polunavaus, joka Itkosen mukaan kai- paisi jatkotutkimusta.
Jo noin puoli tuntia reipasta kävelyä jo- ka toinen päivä ehkäisee aikuistyypin diabetesta tai ainakin hidastaa sen puhkeamista. Passiivinen elä- mäntapa lisää aikuistyypin dia- beteksen riskiä huomattavasti, Katja Waller kertoo.
Waller tutki väitöstutkimukses- saan liikunnallisen aktiivisuuden merkitystä kroonisten ja metaboli- sen oireyhtymän sairauksien puhkeamiseen sekä ennenaikai- siin kuolemiin. Työ perustuu Jy- väskylän ja Helsingin yliopistojen yhdessä tekemään kaksostutki-
mukseen, jossa tutkittavia seurattiin 28 vuoden ajan. Waller tutki kaksospareja, jotka erosivat toisis- taan liikunta-aktiivisuuden suhteen. Tulokset osoitti- vat, että vapaa-ajan liikunta torjuu tyypin 2 diabe- teksen puhkeamista myös silloin, kun perimän ja al- kutilanteen painon vaikutukset on huomioitu. Kun liikunnallisesti ei-aktiivisia kaksosia verrattiin heidän liikunnallisesti aktiivisiin sisaruksiinsa, todettiin, että jo vähäinen aktiivisuus puolitti riskin sairastua tyypin 2 diabetekseen.
Pitkäaikainen liikunta-aktiivisuus aikuisiässä nä-
kyi myös pienempänä vyötärönympä- ryksenä verrattuna ei-aktiivisiin
kaksosiin. Liikunnallisesti ak- tiivisilla kaksosilla oli vä- hemmän korkeaa veren- painetta, vähemmän tar- vetta psyykelääkkeille tai sairaalahoidolle sekä pie- nempi riski kuolla ennenaikaises- ti. He olivat haastattelujen perus- teella ei-aktiivisia tyytyväisempiä
elämäänsä. Liikunnallinen aktiivi- suus lisäsi kuitenkin liikunnan myötä tulevia urheiluvammoja.
Perimällä voi olla vaikutuksia useampiin verisuoni- ja aineenvaihduntasairauksien riskitekijöihin, mutta etenkin vyötärönympäryksen kasvamisen ja tyypin 2 diabeteksen ilmaantumisen kohdalla liikunnan ennaltaehkäisevä vaikutus on suuri, Waller toteaa.
Suomessa tyypin 2 diabeetikkoja on arviolta jo kymmenes koko väestöstä ja maailmalla diabeetik- kojen määrän on arvioitu kaksinkertaistuvan vuo- teen 2030 mennessä. Aikuistyypin diabeteksen li- sääntymisen suurimpina syinä pidetään vähäistä lii- kuntaa ja ylipainon lisääntymistä. -LH
