Jyväskylän yliopiston lehti No 5 / 2011
yliopiston lehti nro 5 • 2011 Tiedonjyvä ilmestyy paperilehtenä viisi kertaa vuodessa.
Seuraava numero ilmestyy 20.2.2012 lehti verkossa www.jyu.fi/tiedonjyva 46. vuosikerta Painos 5 100 kpl
vastaava toimittaJa Anu Mustonen
puh. 050 564 9022 anu.mustonen@jyu.fi toimitussihteeri Ja Juttuvinkit Anna-Maija Tuuliainen puh. 050 428 0811 anna-maija.tuuliainen@jyu.fi ilmoitusmyynti Ja tilaukset Kalevi Luoma puh. 050 564 9006 kalevi.luoma@jyu.fi toimitus Jyväskylän yliopisto viestintäpalvelut PL 35
40014 Jyväskylän yliopisto kustantaJa Jyväskylän yliopisto painopaikka Forssa Print sisäinen Jakelu Virastomestarit
tiedonJyvän tilaukset www.jyu.fi/tiedonjyva tapahtumakalenteri julkaistaan vain verkossa.
Kaikki tapahtumat aikataulu- ja paikkatietoineen löytyvät www.jyu.fi/kalenteri ISSN-L 0789-4805
ISSN 1798-6877 (verkkojulkaisu)
14 18
12 26
huippuyksiköt esittelyssä 10 ydin- ja kiihdytinfysiikka
12 Biologiset vuorovaikutukset
14 inversio-ongelmat
16 Yhteiskunnan historiaa 1400 – 2000
4 ... lyhyet 19 ... tiedeosuma 22 ... open access 24 ...väitökset 26 ....liikunta ja terveys
28 ... tiedonnälkään 30 ...herra X 31 ... valopilkku 33 ... summary 35 ... osuma
Kansi
Nitipon Puttaraksa kiihdytinlaboratoriossa. kuva: Petteri KivimäkiJa vielä lisäksi
PääKirjoitus
Yliopistojen johtamiseen liittyy edelleenkin myyttejä. Absurdeimman käsityksen mukaan yliopistojen kaltaisia luovia asiantuntijaorgani- saatioita ei edes voisi johtaa. Tai jos voi, ei aina- kaan ammattimaisesti, vaan harrastellen. On- neksi yliopistouudistus näyttäisi kirkastaneen, mistä yliopistojen johtamisessa on kyse, mis- tä ei. Johtamisella ei edelleenkään kajota tutki- muksen ja opetuksen luoviin prosesseihin. Sen sijaan niille pyritään ammattimaisen johtami- sen avulla turvaamaan kunnolliset toiminta- edellytykset.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON kaltaisen tie- deyliopiston profiilin mukaista on tehostaa tutkimuksen johtamista. Tutkimuksen kan- sainvälisessä arvioinnissa monille laitoksil- le suositeltiinkin tiedejohtamisen kehittämistä.
Sama huomio esitettiin myös Suomen Akate- mian maamme tieteen tilasta ja tasosta teke- missä arvioissa etsittäessä syitä suomalaisen tutkimuksen kansainvälisen kehityksen not- kahdukselle.
TIedeJOhTamINeN ON KÄSITTeeNÄ vie- lä varsin muotoutumaton. Sen perusedellytys on kuitenkin tieteen ja yhteiskunnan syvälli- nen ymmärtäminen ja omakohtainen tieteel- listen prosessien tuntemus. Tämä koskee kaik- kia johtamisvastuussa olevia tahoja yksittäisistä tutkimusryhmistä alkaen. Myös uusimuotois- ten yliopistojen hallituksissa tarvitaan vankkaa tieteellistä asiantuntemusta.
Hyvän yleisjohtajuuden lisäksi tiedeyhteisö- jen johtamisessa kysytään vahvaa talous-, hen- kilöstö- ja laatujohtamista. Myös muutosjoh-
taminen korostuu jatkuvien uudistusten takia.
Liian hajanainen tutkimusstrategia tulee foku- soida vahvuuksien varaan. Ajantasaisesta inf- rastruktuurista ja tukitoimista on huolehditta- va, ja ryhmän rahoitus on turvattava. Erityisen vaativa tehtävä on hankkia kansainvälistä tut- kimusrahoitusta. Tiedejohtajan on hallittava myös tiedeviestinnän perusteet.
mIeLeSTÄNI KaIKISTa ratkaisevin hyvän tiedejohtamisen piirre liittyy ihmisten johta- miseen. On osattava loihtia luovuudelle altis il- mapiiri. Se vaatii mutkatonta kommunikaatio- ta, innostamista ja kannustamista. Läpimurtoi- hin on rohkaistava niin kuin huippu-urheilijoi- den valmennuksessa. Uusi tutkijanurajärjestel- mä tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet nuo- rille lupauksille ponnistaa nousukiitoon. Par- haimpia pitää myös kannustaa oman tutkimus- ryhmän perustamiseen ja johtamiseen.
huIPPuTuTKImuSYKSIKöT OVaT erin- omainen esimerkki siitä, miten tiedeyhteisö on kypsynyt hyväksymään vahvan johtajuu- den sen sijaan, että vanhan kollegiaalisen pe- rinteen mukaan johtamisesta
ja vastuusta yritettiin sel- viytyä joukolla. Itsenäi- sissä yliopistoissa joh- tamisedellytykset ovat parantuneet huomat- tavasti. Koska kampuk- sellamme on arvostettu johtamiskoulutuspe- rinne, yliopistol- lamme olisi mah- dollisuus nousta sekä käsitteen- muodostukses- sa että kou- lutuksessa tiedejohta- misen uran- uurtajak- si.
Tiede-
johtamisen tarve kasvaa
aino sallinen
rehtori
Itä-Suomen yliopisto ja Jyväs- kylän yliopisto ovat tehneet so- pimuksen kumppanuusyhteis- työstä. Yliopistot kehittävät yh- teistyössä akateemista johta- juutta, laatukulttuuria ja uu- denlaisia oppimismenetelmiä.
Ensimmäisessä vaiheessa yliopistot selvittävät yhteistyö- mahdollisuuksia liikuntalääke- tieteessä, ergonomiassa ja fy- siatriassa sekä terveyskasva- tuksessa. Yliopistot vahvistavat koulutus- ja tutkimusyhteistyö- tä myös sairaanhoitopiirien kanssa.
Liikuntalääketieteessä on jo sovittu yhteisten kurssien järjestämisestä uu- della virtuaalitekniikalla. Kurssit alkavat syksyllä 2012. Myös ympäristötieteissä on jo työnjakoa. Erillinen opiskelijava-
linta ympäristötieteisiin loppuu Jyväs- kylässä 2013, ja ympäristötieteet liite- tään entistä läheisemmin biologiaan.
Erikseen sovittavia toimintoja varten kumppanuusyliopistoilla voi olla yhtei- siä professorin tai muita yhteisiä toi-
mia. Niillä voi myös olla yhtei- siä laitteita, tiloja ja infrastruk- tuureja, joista sovitaan erillis- sopimuksilla.
Rehtori Aino Sallisen mukaan kumppanuussopimuksella ei ole vaiku- tusta Jyväskylän yliopiston, Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yli- opiston välisen yliopistoallianssin yhteistyöhön.
Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot solmivat kumppanuussopimuksen
Rehtori Aino Sallinen ja yliopiston hallituksen puheenjohtaja Jorma Rantanen allekirjoittivat kumppanuussopimuksen videoneuvottelussa 19.
lokakuuta.
sami haapoJa
Akatemiaprofessori Kari Ris- sasen ja Edinburghin yliopis- ton professori David Leighin yhteistyö on luonut aiemmin tun- nettuja monimutkaisemman mo- lekyylisolmun – niin sanotun vii- sinkertaisen solmun, myös Salomo- nin solmuna tunnetun kuvion, joka muistuttaa pentagrammia. Tuloksista raportoi arvostettu Nature Chemistry -julkaisu.
DNA:ssa, proteiineissa tai jopa muovin molekyyleissä voi olla solmu- ja. Ne vaikuttavat merkittävällä tavalla aineen ominaisuuksiin. Molekyylien solmiminen tutkimustarkoituksiin on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa.
Monimutkaisten topologisten ra- kenteiden, kuten solmumolekyylien
rakenteiden, tekeminen yksinkertai- sista kemiallisista rakennusaineista auttaa ymmärtämään, miksi kietoutu- minen ja solmut ovat tärkeitä materi- aalien ominaisuuksille. Tällä tavoin voidaan mahdollisesti myös valmistaa uudenlaisia materiaaleja.
Molekyylit
viisinkertaiseen solmuun
Tekes käynnistää viisi uutta kan- sainvälistä tutkimusprojektia Fi- DiPro, Finland Distinguished Professor -ohjelmassa. Osaa- mista vahvistetaan nyt erityisesti palveluinnovaatioiden tutkimuk- sessa.
Jyväskylän yliopiston hank- keessa yhdistetään ainutlaatui- sesti liikuntabiologian, liikunta- psykologian ja liikuntapedagogii- kan eri osa-alueita tutkimalla oppijan ja ympäristön välistä vuorovaikutusta. Hanke kuuluu myös Tekesin Oppimisratkaisut- ohjelmaan. Uusi FiDiPro –pro- fessori on Keith Davids (Queensland University of Technology, Australia).
Liikunnalle uusi
FiDiPro
-professori
LyhyeT
Kahdeksatta kertaa järjestetyillä Jy- väskylän ETMU-päivillä rikottiin tietoi- sesti tieteen kielen sekä arkikielen ja -ymmärryksen vastakkainasettelua.
Arki ja akateeminen kulttuuri saatet- tiin konkreettiseen vuorovaikutukseen.
Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen seura ETMU ry järjesti kansainväliset tutkimuspäivät yhteis- työssä yliopiston kanssa. Päiville osal- listui noin sata monikielistä, monikult- tuurista ja monitieteistä tutkijaa, maa- hanmuuttotyön asiantuntijaa sekä opiskelijoita. Galleria Gloria pystytti päi-
viä varten Cross Currents -tilataide- näyttelyn päärakennuksen aulaan. Gal- leria Glorian ensimmäisessä vierailu- näyttelyssä oli nähtävillä muun muassa meksikolaisen, Toivakassa asuvan tai- teilija-journalisti Mercedes Alban töitä (esimerkiksi kuvan mekko). Näyttelyssä hänen vuosia jatkunut ja maailmaa kiertänyt projektinsa etenkin naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan kerto- muksista sai nyt suomalaisen lisänsä.
Alba keräsi ihmisten kokemuksia väki- vallasta auttaakseen heitä rankan ko- kemuksen yli.
ETMU-päivät rikkoivat vastakkainasetteluja
Liikuntapedagogiikan opiskelija Irina Matilainen on voittanut kil- pa-aerobicin MM-kultaa Australi- assa. Matilainen on taustaltaan voimistelija, mutta aerobikkaaja hän on ollut jo kymmenen vuotta.
MM-mitaleille vuonna -84 synty- nyt Matilainen sijoittui viimeksi kaksi vuotta sitten.
Kilpa-aerobicin Fisaf-liiton ki- sat pidettiin Australian Gold Co- astissa lokakuussa.
Liikuntatieteiden laitoksen ja Victorian yliopiston yhteistyö on tuonut Jyväs- kylän yliopistolle kansainvälistä huo- miota.
Liikuntatieteiden laitoksen jatko- opiskelija Arto Gråsténin posteriesitys
”Objectively measured and self-re- ported physical activity among Fin- nish secondary school students” on palkittu parhaana posteriesityksenä Aasian urheilupsykologiakongressissa Taipeissa, Taiwanissa.
Arto Gråstén palkittiin Taipeissa
Aasian urheilupsykologiakogressin puheenjohtaja Suyen Liu ojensi palkinnon Arto Gråsténille Taipeissa.
kim petrell
Irina Matilaiselle
aerobicin MM-kulta
Noora Mäenpää on saanut Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen Afinlandia-gradu- palkinnon. Mäenpään saksan kielen pro gradu -tutkielma kä- sittelee saksankielistä sadu- tusta saksan kielen suullisen kielitaidon opiskelua tukevana menetelmänä.
Suomen Vanhempainliitto on palkinnut Juho Honkasillan kasvatustieteen pro gradu -tutkielman Yksilöpatologiasta yhteisöpatologiaan – ADHD- oppilas peruskoulupolulla.
Minttu Kuronen-Ojalalle on myönnetty Sosiaalipoliitti- sen yhdistyksen pro gradu -palkinto. Hänen yhteiskunta- politiikan gradunsa aihe on Revivalistiset ideat ja äitien toi- mijuuden mahdollisuudet pie- nen lapsen kuoleman kohtaa- misessa sairaalainstituutiossa ja vertaistukiyhteisöissä.
Jyväskylässä palkitaan vuosittain me- nestyneimmät kongressijärjestäjät.
Tänä vuonna jaettiin kaksi palkintoa.
Osallistujamäärältään suurin poh- joismainen kasvatustieteen alan tut- kijoiden NERA 2011 -kongressi sai 1 000 euron palkinnon. Kasvatustie- teiden tiedekunnan järjestämä kong- ressi keräsi 415 osallistujaa.
Tietotekniikan laitoksen professori
Kaisa Miettinen palkittiin 500 eurol- la vuoden markkinointiteosta. Hän vastasi The 21st International Confe- rence on Multiple Criteria Decision Making eli päätöksenteon tukemisen kongressin järjestämisestä. Aktiivinen kansainvälinen markkinointi onnistui erinomaisesti, sillä kongressiin odo- tettiin noin 200 osallistujaa, mutta paikalle saapui 311.
Fysikaalisen kemian professori Jouko Korppi-Tommola on saanut yhden Tekniikan Akatemian jakamista viidestä Millennium-tunnustuspalkinnosta. Hä- net palkittiin uraauurtavasta työstä au- rinkoenergian kehittäjänä.
Neljättä kertaa jaettavat palkinnot myönnetään suomalaisille kasvuyrityk- sille ja tutkijoille, jotka ovat ansioitu- neet edellisen Millennium-teknologia- palkinnon voittajan tutkimusalalla.
Vuonna 2010 Millennium-teknologia- palkinnon päävoittaja oli professori Michael Grätzel, joka on kehittänyt
fotosynteesiä jäljitteleviä aurinkoken- noja.
Korppi-Tommolan tutkimusryhmä on keskittynyt Grätzel-kennoissa ja yhteyt- tävissä kasveissa tapahtuviin sähköi- siin ilmiöihin. Sähkökemiallisten reakti- oiden ansiosta valonsäteiden sisältämä energia muuntuu kasvien tarvitsemiksi sokereiksi ja hiilihydraateiksi ja aurin- kokennossa ihmisten kaipaamaksi sähkövirraksi. Ryhmä myös rakentaa ja testaa kolmannen sukupolven aurinko- kennoja käytännössä.
Jouko Korppi-Tommolalle palkinto aurinkoenergian kehittämisestä
Kolmelle maisterille gradupalkinnot
Palkitut kongressijärjestäjät: alarivissä vasemmalta oikealle Jani Ursin, Leena Alanen ja Kaisa Miettinen, ylärivissä vasemmalta oikealle Sauli Puukari, Marjatta Lairio ja Satu Perälä-Littunen.
Kasvatustieteen tutkijoiden ja päätöksenteon tukemisen kongressit palkittiin
sami haapoJa
kim petrell
LyhyeT
Keski-Suomen tietojenkäsittely- yhdistys Ketky ry on perustanut uuden informaatioteknologian alan tunnustuspalkinnon vauh- dittamaan uusien tuotteiden ja liiketoiminnan kehittämistä.
Ensimmäisen tunnustuspal- kinnon voitti tietotekniikan lai- toksen tutkija Ismo Pellikka il- masta käsin tapahtuvalla bio- varantojen arviointimenetelmäl- lään. Toinen palkinto myönnet- tiin tietotekniikan pro gradu -työn tehneelle Mikko Huumo- selle poliisin työtä tehostavan ohjelmistosovelluksen kehittä- misestä.
Lisäksi myönnettiin kunnia- maininnat nuorten peliohjel- mointikurssille ja OKL:n tieto- ja viestintätekniikkahankkeelle.
Keski-Suomeen uusi IT-alan tunnustus- palkinto
Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen yleisen historian professori Juha Sih- volan teos Maailmankansalai- sen uskonto on valittu vuoden 2011 kristilliseksi kirjaksi. Pal- kinto luovutettiin Helsingin kirja- messuilla 30. lokakuuta 2011.
Sihvola tarkastelee teokses- saan muun muassa ajankohtai- sia seksuaalieettisiä kiistoja, Lä- hi-idän tilannetta ja muita us- konnonfilosofian ydinkysymyk- siä sekä uskontojen asemaa globalisoituneessa maailmassa.
Suomen Akatemia on valinnut Sihvolan akatemiaprofessoriksi 1.1.2012 alkaen.
Juha Sihvolan teoksesta
vuoden kristillinen
kirja
Suomalaisen kirkonmiehen ja poliitikon Anders Chydeniuksen koko tuotanto julkaistaan Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen, Chydenius-Instituutin Kannatusyhdistys ry:n ja Anders Chy- denius -säätiön yhteistyönä vuosina 2006 – 2013.
Kokkolan yliopistokeskus Chyde- niuksessa tehtävää toimitustyöstä var- ten on palkattu päätoimittaja ja toimi- tussihteeri. Toimituksen tukena toimii asiantuntijoista koottu toimituskunta, jonka puheenjohtajana toimii emeritus- piispa Gustav Björkstrand.
Anders Chydeniuksen kootut teokset -hankkeen ensimmäinen julkaisu on englantilaisen Routledgen kustantama
Anticipating The Wealth of Nations: The Selected Works of Anders Chydenius, 1729 –1803. Teos tuo Chydeniuksen ensimmäistä kertaa laajan kansainväli- sen lukijakunnan ulottuville – aikai- semmin englanniksi on julkaistu vain yksi teksti.
Seuraavaksi alkaa varsinaisen pää- työn, eli koko Chydeniuksen tuotannon kattavan tieteellisen edition (Anders Chydenius samlade skrifter) julkaise- minen ensi vuoden alussa. Viitenä ni- teenä julkaistavan teossarjan rinnalla julkaistaan myös täydellinen suomen- nos, Anders Chydeniuksen kootut teokset.
Chydeniuksen kootut teokset työn alla Kokkolassa
Tekes on myöntänyt 1,6 miljoonaa euroa Systeemiset oppimisratkaisut -arvoverkkohankkeelle. Tutkimus- hankkeen lisäksi siihen kuuluu oppi- misratkaisuja pilotoivia oppimis- ja työympäristöjä sekä yritysten tuote- kehityshankkeita.
Arvoverkkoa johtavat informaatio- teknologian tiedekunta ja Agora Cen- ter. Hanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston Cicero Learning -verkoston ja OKL:n kanssa.
Hankkeen tavoitteena edistää osaamista käyttäjälähtöisillä ja innos- tavilla oppimisratkaisuilla sekä tekno- logisten oppimisratkaisujen monipuo- lisempaa hyödyntämistä koulutusjär- jestelmässä.
Pitkän tähtäimen tavoitteena on saada aikaan suomalaisista ja kan- sainvälisistä ratkaisuista koostuva oppimisratkaisujen kokonaisuus, jos- ta voi tulla osa suomalaista koulutus- vientiä.
Pelinomaisuutta ja mobiiliutta oppimiseen
maarit kytöharJu
teksti anna-maija tuuliainen, kuva kim petrell
NELJä
HUIPPUA
Molekyylibiologit Reeta Penttinen (takana) ja Katja Neuvonen tutkivat kalapatogeenejä biologi-
sen vuorovaikutuksen huippuyksikössä.
Neljä tutkimuksen huippuyksikköä aloittaa viisivuotisen kautensa
ensi vuoden alussa.
YdIN- Ja KIIhdYTINfYSIIKaN YKSIKöN
toiminta kattaa fysiikan laitoksen kokeellisen ja teoreettisen ydinfysiikan tutkimuksen sekä kiihdytinteknologiaan ja ionisuihkujen käyt- töön liittyvät sovellukset.
BIOLOgISTeN VuOrOVaIKuTuSTeN TuTKImuKSeN huIPPuYKSIKKö selvit- tää biologisia vuorovaikutuksia, jotka läpäi- sevät eliömaailman molekyyleistä ekosystee- meihin.
YhTeISKuNNaN hISTOrIaa: kontekstu- aalinen analyysi suomalaisen yhteiskunnan ra- kenteista ja identiteeteistä 1400 – 2000 -huippu- yksikkö selvittää, miten Suomi on muuttunut.
INVerSIO-ONgeLmIeN huIPPuYKSIKKö
on matematiikan ja tilastotieteen laitoksen uu- tuus. Ryhmä keskittyy inversio-ongelmien ma- temaattisiin perusteisiin ja erityisesti lääketie- teellisestä ja seismisestä kuvantamisesta nouse- vien ongelmien teoriaan.
Suomen Akatemia nimeää huippuyksiköt kansainvälisen arvioinnin perusteella. Jyväskylän yliopis- to johtaa ydin- ja kiihdytinfysiikan ja biologisen vuorovaikutuksen huippuyksiköitä. Yliopisto on mukana Tampereen yliopiston johtamassa Yhteiskunnan historiaa -huippuyksikössä sekä Helsingin yliopiston johtamassa inversio-ongelmien huippuyksikössä.
Teemasivuilla uudet, jatkavat ja myös lopettavat huippuyksiköt kertovat kuulumisiaan.
Oskillaattorin ympärillä kiihdytinlaboratoriossa (oikealta vasemmalle): jatko-opiskelijat Mikko Laitinen ja Laura Mättö, huippuyksikön johtaja, professori Rauno Julin sekä post doc -tutkija Nitipon Puttaraksa.
Huippuyksiköiden seniori on tutkinut ydin- ja kiihdytin- fysiikkaa vuodesta 2000 lähtien.
– Täytyy olla erittäin kovat näytöt, että huippuyksikkö saa jatkoa. Meidän näyttömme olivat etenkin perustutki- muksessa, mutta myös sovelluksilla on merkitystä, huip- puyksikön johtaja, professori Rauno Julin toteaa.
Suurin osa ydin- ja kiihdytinfysiikan huippuyksikön tutkijoista käyttää kiihdytinlaboratorion laitteistoja – ja ne ovat omatekoisia.
– Jos haluaa tehdä eturivin kokeellista tutkimusta tai sovelluksia, on kehitettävä parempia laitteistoja kuin ke- nelläkään muulla. Innovoimme, suunnittelemme ja ra- kennamme lähes kaikki laitteemme itse tai yhdessä lai- tetoimittajien kanssa. Kaupan hyllyltä emme saa mitään valmiina, Julin kertoo.
Kiihdytinlaboratoriossa on meneillään uudelleenra- kennus. Uusi K30-kevytionikiihdytin oheislaitteistoi- neen otetaan käyttöön ensi vuonna Pelletron- ja K130
teksti anna-maija tuuliainen, kuvat petteri kivimäki
Alkuaineiden
arvoitusten kimpussa
teemana huippuyksiköT
-raskasionikiihdyttimien rinnalle.
Julinin mukaan on olennaista, että asiantuntemus löy- tyy omasta takaa.
– Kiihdyttimille ja tutkimuslaitteille ei ole tehty huol- tosopimuksia, vaan teemme kaikki korjaukset itse. Ja ai- na joku osa on rikki, kun jotain laitetta ollaan käynnis- tämässä.
Tuottoisia sovelluksia
Huippuyksikön tutkimuksen peruskysymyksiin kuuluvat alkuaineiden arvoitukset.
Miten alkuaineet ovat syntyneet? Kuinka raskaita ne voivat olla? Kuinka monesta protonista ja neutronista ydin voi rakentua? Löytyykö näistä äärilaitojen ytimistä uusia kollektiivisia ilmiöitä?
Tutkimusta tehdään neljässä ryhmässä, joista yksi on teoriaryhmä.
Ydinfysiikan teoreettinen perustutkimus tavoittelee kaikkia alkuaineiden isotooppeja kuvaavaa universaa- lia tiheysfunktionaalimallia. Yksikkö tutkii myös atomin ytimien osuutta neutriinofysiikassa.
Tuottoisia sovelluksia
Yksikön työllä on myös käytännöllisiä tavoitteita.Yksikkö tutkii, kuinka ionisuihkujen intensiteettiä voidaan kas- vattaa ja kuinka kiihdytinpohjaisen tutkimuksen yhtey- dessä kehitettyjä menetelmiä ja laitteita voidaan käyttää sovelluksissa.
Käytännön sovellukset tuottavat kiihdytinlaboratoriol- le vuosittain puoli miljoonaa euroa.
– Sovellukset eivät synny ilman vankkaa perustutki- musta, Julin muistuttaa.
Yksi esimerkki huippuyksikköön liittyvistä kaupalli- sista sovelluksista ovat erilaiset komponenttitestit.
Esimerkiksi Euroopan avaruusjärjestö ESA säteilyttää komponentteja Ylistönrinteellä.
Kiihdytinlaboratoriossa sijaitsee yksi kolmesta
ESA:n akkreditoimasta testilaitteistosta, joka simuloi avaruuden taustasäteilyn olosuhteita.
Nuoria voimia
Yli puolet huippuyksikön 70 jäsenestä on jatko-opiskeli- joita tai post doc -tutkijoita. Yksi heistä on fysiikan jat- ko-opiskelija Laura Mättö. Hän näyttää toimittajalle os- killoskoopin näytöltä jännitesignaaleja, jotka osoittaisivat aivan uuden sovelluksen toimivan.
– Yritän testata elektronivahvistinta. Kehitämme uusia sovelluksia hiukkaskiihdyttimen avulla muokatulle muo- vikalvolle, esimerkiksi elektronivahvistinta, jollaista tar- vitaan monissa elektronisissa mittauksissa vahvistamaan signaalia, Mättö kertoo.
Kiihdytinpohjaisen materiaalifysiikan jatko-opiskelija Mikko Laitinen kehittelee näytteiden analysointilaitteis- toa alkuaineiden syvyysprofilointiin ionisuihkua käyttä- en. Laitteistoa voidaan käyttää sekä tieteelliseen tutki- mukseen että kaupallisiin palveluihin.
Post doc -tutkija Nitipon Puttaraksa kehittää edelleen väitöstyössään käyttämäänsä uutta ionisuihkulitografia- menetelmää. Puttaraksa työskentelee biologian laitoksen tutkijoiden kanssa.
Huippuyksikkö saa käyttöönsä uuden kevytionikiihdyttimen ensi vuoden alussa.
teksti anna-maija tuuliainen, kuvat kim petrell
Biologiset vuorovaiku- tukset läpäisevät eliö- maailman molekyy- leistä ekosysteemeihin.
Luonto on pullollaan esimerkkejä näennäi- sesti pyyteettömästä yh- teistyöstä.
– Silti tällaiset koali- tiot ovat epävakaita ja hajoavat kaikkien osa- puolten haitaksi. Jatku- mon toisesta päästä löy- tyvät vuorovaikutukset,
joissa vastustajat hyödyntävät toisiaan parhaansa mu- kaan päätyen lopulta ikuiseen evolutiiviseen kilpavarus- teluun, uutta biologisten vuorovaikutusten huippuyksik- köä johtava akatemiaprofessori Johanna Mappes kertoo.
Tutkimuksissa käytettävä eliövalikoima ulottuu viruk- sista selkärankaisiin. Paljon tilaa vaativat työt, kuten lin- tukokeet ja lohikaloilla tehtävät tutkimukset, tehdään Konneveden tutkimusasemalla. Sinne on sijoitettu myös suuri perhosteltta, jolle ei kaupungista löytyisi paikkaa.
Siipien väri on monien vuorovaikutusten summa
Ambiotican käytävällä kylmäkaapissa majailee purkeissa täpläsiilikkäitä, joista on olemassa erilaisia värimuotoja.
Ossi Nokelainen tekee väitöskirjaa siitä, miten saalistus vaikuttaa värivaihtelun säilymiseen luonnossa.
– Keltaiset koiraat pärjäävät paremmin petoja vastaan,
Biologiset vuorovaikutukset muuttavat evoluution
kulkua
ja jos luonnonvalinta karsisi kaikki valkoi- set pois, koko populaa- tio olisi keltainen. Mut- ta valkoiset yksilöt pär- jäävät paremmin tyt- töjen kanssa, Mappes nauraa.
Molekyyligeneetikko Juan Galarza ja erikoislabora- toriomestari Kaisa Suisto yrittävät etsiä niitä toiminnal- lisia geenejä, jotka aiheuttavat täpläsiilikkäiden värien määräytymisen.
Yhteisöt ja yksilöt konfliktissa
Huippuyksikön keskeisiin tutkimuskysymyksiin kuulu- vat myös yhteisöjen ja yksilöiden väliset konfliktit. Eri- tyisesti konfliktit yhteisten resurssien käytössä ovat tyy- pillisiä niin ihmisten kuin sosiaalisten hyönteistenkin muodostamissa yhteisöissä.
– Ihmiskunnan suurimmat ongelmat, kuten yhtei- sen ilmakehän pilaaminen tai ryöstökalastus kumpua- vat juuri tästä ”yhteismaan tragediasta”, jossa yksilön tai pienen ryhmän etu sotii yhteisön etua vastaan. Ainoas- taan ymmärtämällä tämän konfliktin evolutiivista taus- taa voimme pystyä ratkaisemaan näitä ongelmia. Oleel-
Akatemiaprofessori Johanna Mappes tutkii muun muassa sitä, miten harvinaiset mutaatiot päätyvät siilikäspopulaation ja myös säilyvät siellä.
teemana huippuyksiköT
lista on muun muassa ymmärtää, miten ryhmän yhteis- työ yksilön edun kustannuksella voi pysyä koossa, Map- pes kertoo.
Sosiaalista käyttäytymistä ryhmätilanteissa tutkitaan esimerkiksi laittamalla ihmiset pelaamaan pelejä, joissa panoksena on taloudellinen hyöty tai sen menettämisen pelko. Niiden avulla selvitetään, miten ryhmään kuulu- minen vaikuttaa sosiaaliseen käyttäytymiseen.
– Selvitämme esimerkiksi, miten yhteistyöhön vaikut- taa se, että kanssakilpailijoita voi rangaista, yliopiston- lehtori Mikael Puurtinen kertoo.
Hän vastaa huippuyksikössä ihmisten sosiaalisen toi- minnan ryhmästä – vastaava ryhmä Helsingin yliopis- tossa tutkii sosiaalisia hyönteisiä kuten muurahaisia.
Bakteerien oma elämä
Luonnossa bakteerit elävät osana ravintoketjua, jossa ne ovat alttiina samoille vuorovaikutuksille kuin mikä ta- hansa monisoluinen eliö.
Mappeksen mukaan niiden ”elämän tarkoitus” ei ole aiheuttaa ihmiselle kiusaa: vain ani harva patogeeni on erikoistunut ihmiseen.
– Virulenssiomaisuudet ovat joskus samoja ominai- suuksia, joilla pöpö puolustautuu petoja vastaan. Baktee- rit voivat ”sopia” signaloinnin avulla keskenään, miten ne puolustautuvat ulkopuolista uhkaa vastaan – esimerkik- si ”hei, aletaan erittämään myrkkyä”. Petoja vastaan tar- koitettu myrkky voi kuitenkin elimistöön joutuessaan ai- heuttaa sairauden.
– Hyvin keskeinen ja jännittävä kysymys on se, miten virukset ja varsinkin bakteerien virukset eli faagit vai- kuttavat isäntäeliön eli bakteerin evoluution suuntaan.
Joskus esimerkiksi puolustautuessaan loista eli virus- ta vastaan bakteeri ei enää pystykään erittämään myrk- kyä. Useat virukset pystyvät myös integroitumaan isäntä- eliönsä genomiin ja manipuloimaan isäntäänsä.
Yksi esimerkki tällaisista bakteereista on maailman- laajuisesti kalanviljelylle miljardien eurojen tappioita aiheuttava Flavobakteeri.
– Ilmaston ja sen myötä vesien lämpenemisen myötä kaloja tappava bakteeri on kehittynyt entistä ärhäkäm- mäksi. Kalamallina meillä on seeprakala, mutta viimei- set testit tehdään lohilla, ryhmää johtaja professori Jaa- na Bamford sanoo.
Biologisten vuorovaikusten huippuyksikkö on
Jyväskylästä johdettu yksikkö, joka yhdistää virologiaa, ekologiaa, teoreettista ja kokeellista evoluutiobiologiaa uudella tavalla. Huippuyksikön muut ryhmät toimivat Helsingin Yliopistossa sekä Australian National University -yliopistossa.
Bakteerien ”elämän tarkoitus” ei ole aiheuttaa ihmisille kiusaa.
Kun kaloja tappavien bakteerien sekaan laitetaan bak- teriofaageja eli bakteeria tuhoavia viruksia, kalat eivät kuolekaan.
– Tavoitteena on, että kalanviljelylaitoksilla käytettä- vistä antibiooteista päästäisiin eroon kun käytetään vi- ruksia luonnollisena tappokeinona, Bamford kertoo.
teksti vesa holm, kuva suomen akatemia / pekka kiirala
Asteroideja ja
näkymättömyyttä
Akatemiatutkija Mikko Salo johtaa inversio-ongelmien ryhmää matematiikan ja tilastotieteen laitoksella.
Miltä kuulostaisi ohikiitävän asteroidin muodon päät- teleminen sen kirkkauden perusteella tai tsunamiaalto- jen ohjaaminen tärkeiden kohteiden ohi? Tällaisia aiheita tutkitaan inversio-ongelmien huippuyksikössä.
Inversio-ongelmien eli käänteisten ongelmien tutki- mus on yksi ajankohtaisimmista sovelletun matematii- kan tutkimusaloista. Tavallisessa eli suorassa matemaat- tisessa ongelmassa ilmiöön vaikuttavat syyt tunnetaan ja niiden seuraukset halutaan selvittää. Käänteisten ongel- mien tutkimuksessa lähtökohtana on, että ilmiön seura- ukset tunnetaan, mutta ei sitä, mitkä tekijät niihin ovat johtaneet.
Inversio-ongelmissa pyritään usein muodostamaan kuvia esimerkiksi tuntemattomien kappaleiden sisäl- tä niiden ulkopuolella tehtävien epäsuorien mittausten avulla. Mittauksia voidaan tehdä tilanteen mukaan eri menetelmillä, kuten röntgensäteillä, sähkövirralla tai ää- niaalloilla. Tutkimuksella on merkittäviä sovelluksia esi- merkiksi lääketieteessä hammasröntgenkuvauksessa ja aivotutkimuksessa, hiilidioksidipäästöjen arvioinnissa, avaruustutkimuksessa ja maapallon sisäisen rakenteen kuvantamisessa maanjäristysmittausten avulla.
Huippuyksikkönä inversio-ongelmia on tutkittu vuo- desta 2006. Kaudella 2012–2017 tutkimuksen huippuyk- sikkö toimii kuudessa eri yliopistossa Suomessa, myös Jy- väskylässä. Professori Lassi Päivärinnan johtamaa huip- puyksikköä koordinoi Helsingin yliopisto. Jyväskylän yli- opistossa inversio-ongelmat on matematiikan ja tilasto- tieteen laitoksella uusi ala, ja inversio-ongelmien ryhmä aloittaa toimintansa tammikuussa 2012.
Ryhmä keskittyy inversio-ongelmien matemaattisiin perusteisiin ja erityisesti lääketieteellisestä ja seismisestä kuvantamisesta nousevien ongelmien teoriaan. Alkuvai- heessa ryhmään kuuluu neljä henkeä, ja sitä johtaa aka- temiatutkija Mikko Salo, joka jatkaa laitoksella elokuus- ta 2013 alkaen matematiikan professorina. Ryhmä te- kee tutkimusta yhteistyössä huippuyksikön muiden ryh- mien ja myös Jyväskylän yliopiston matemaattisen ana- lyysin tutkijoiden kanssa.
Piiloon hyökyaalloilta
– Oma tutkimukseni keskittyy kuvantamismenetelmien matemaattiseen teoriaan ja pyrkii selvittämään, mitä tie- tyillä menetelmillä on mahdollista nähdä ja mitä ei, Sa- lo kertoo.
Yksi inversio-ongelmien osa-alue on näkymättömyys- tutkimus.
– Näkymättömyysviitat ovat perinteisesti olleet enem- män scifi-kirjallisuuden ja Harry Potterien alaa, mutta muutaman viime vuoden aikana näkymättömyydelle on esitetty vakavasti otettavia tieteellisiä malleja. Piilotetta- va kappale voidaan vuorata keinotekoisella metamateri- aalilla, joka tietyissä tapauksissa taivuttaa valonsäteet tai muut aallot kappaleen ympäri niin kuin välissä ei olisi mitään, valottaa Salo.
Näkyvän valon aallonpituuksilla toimivaa näkymättö- myysviittaa ei osata tällä hetkellä rakentaa, eikä sellaista ole lähiaikoina tulossa markkinoille.
– Teknologialla on kuitenkin monia mahdollisia sovel- luksia, jotka liittyvät näkymättömyyden lisäksi esimer- kiksi tsunamiaaltojen ohjaamiseen kappaleiden ympäri.
Ratkaisut synnyttävät uusia kysymyksiä
Salo palkittiin lokakuussa 2011 Suomen Akatemian aka- temiapalkinnolla tieteellisestä rohkeudesta, mitä hän pi- tää merkittävänä tunnustuksena.
– Erityisen iloinen olen siitä, että palkinto myönnettiin inversio-ongelmien ja matematiikan alalle, ja että mate- maattisen perustutkimuksen merkitys on tällä taval- la huomioitu. Tunnustuksen kannustamana jatkan työ- tä alan tärkeiden ja vaikeiden kysymysten parissa, ja us- kon, että inversio-ongelmien alalla ja suomalaisessa ma- tematiikassa saavutetaan erinomaisia tuloksia myös tu- levaisuudessa.
Salon mukaan inversio-ongelmat on monipuolinen ja nopeasti kehittyvä tieteenala, joka tarjoaa kiinnostavia tutkimuskysymyksiä ja mahdollistaa monenlaisten ma- temaattisten menetelmien hyödyntämisen käytännön so- velluksista nousevissa ongelmissa.
– Yhden ongelman ratkaiseminen tuo esiin useita uu- sia kiinnostavia kysymyksiä, ja Suomessa toimiva vahva inversio-ongelmien tutkimusyhteisö sekä kansainväliset yhteistyökumppanit antavat hyvän lähtökohdan uusien edistysaskelien saavuttamiselle.
teemana huippuyksiköT
Näkymättömyysviitat
ovat olleet enemmän
scifi-kirjallisuuden alaa.
Talouden kannalta ei ole merkityksellistä, onko presi- denttinä Kekkonen vai Paasikivi. Näin väittää professori Ilkka Nummela. Hän ja ryhmän muut tutkijat selvittävät Suomen historian viimeisen 600 vuoden käänteitä uudesta näkökulmasta. Menneisyyden rakenteisiin paneudutaan entistä kokonaisvaltaisemmin – poliitti- nen historia ei ole kehityksen koko kuva.
Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen yhteinen huip- puyksikkö Yhteiskunnan historia: kontekstuaalinen ana- lyysi suomalaisen yhteiskunnan rakenteista ja identitee- teistä 1400–2000 analysoi suomalaisen yhteiskunnan pit- kän aikavälin muutoksia vertailevassa kansainvälisessä kontekstissa.
Hanketta johtaa professori Pertti Haapala Tampereen yliopistosta. Jyväskylästä mukana on historian ja etno- logian laitos, ja hankkeen varajohtajana toimii Suomen historian professori Petri Karonen. Myös Åbo Akade-
min historian oppiaine on mukana.
Neljän tutkimusryhmän teemat kattavat Suomen his- torian keskeiset osa-alueet. Rakenteet-ryhmä analysoi makrotasolla ympäristön muutoksia, tilaa, väestöä ja ta- loutta. Instituutiot-ryhmä tutkii valtiorakennusta ja val- lankäyttöä eri muodoissaan, erityisesti pitkän aikavälin poliittisen kulttuurin ja vuorovaikutuksen näkökulmas- ta. Yhteisöt-ryhmä tutkii ihmisten arkea etenkin paikal- lisesta näkökulmasta. Maailmankuva-ryhmän analyysin kohteina ovat erityisesti identiteettien ja maailmankuvi- en muutos ja pysyvyys.
– Huippuyksikön erityinen vahvuus on siinä, että kol- men osallistuvan yliopiston tutkijoita on mukana kaikis- sa neljässä ryhmässä. Se mahdollistaa tiiviin yhteistyön ja ajatusten vaihdon erilaisista tutkijayhteisöistä tulevien kesken. Jokaisessa tutkijaryhmässä on myös ulkomaalai- sia huippututkijoita, dekaani Petri Karonen kertoo.
Historioitsijat selvittävät, miten Suomi on muuttunut
teksti liisa harjula, kuva kim petrell
Huippuyksikön Jyväskylän tutkijoita: yliopistotutkija Olli Matikainen (vas.), professorit Jari Ojala, Ilkka Nummela ja Petri Karonen sekä yliopistotutkijat Jari Eilola ja Piia Einonen suunnittelemassa tulevia hankkeita
teemana huippuyksiköT
Kolmen maineikkaan
huippuyksikön kaudet ovat loppumassa. Näin yksikköjen vetäjät kuvaavat saavutuksiaan ja jatkosuunnitelmiaan.
Poliittinen ajattelu ja käsitemuutokset Akatemiaprofessori Kari Palonen
Huippuyksikkö on tehnyt poliittista ajattelua tunnetuksi tut- kimusryhmien – poliittinen teoria ja käsitehistoria; filosofian ja sukupuolen politiikka; politiikka ja taide – kansainvälisis- sä verkostoissa ja avannut uusia näkökulmia parlamentaris- miin. Yksikön johtajat Kari Palonen ja Tuija Pulkkinen on nimitetty akatemiaprofessoreiksi. Yksikkö on tuonut Jyväs- kylään useita ulkomaisia tohtorikoulutettavia. Profiiliamme sävyttävät symposiumit ja tutkijakurssit eri maissa.
Yksikkömme jatkaa Redescriptions-vuosikirjan, akatemi- aprofessuurien sekä kansainvälisten verkostojensa ja yh- teistyösuhteidensa ympärillä sekä järjestää symposioita ja tutkijakursseja.
Englannin kielen vaihtelu, kontaktit ja muutokset (VARIENG), yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa
Professori Sirpa Leppänen
Jyväskylän tutkimusryhmä on tuottanut runsaasti laadullista tutkimustietoa monikielisyydestä, erityisesti englannin kie- len käytöstä, useilla suomalaisen yhteiskunnan osa-alueil- la sekä laajan määrällisen kyselytutkimuksen suomalaisten englannin käytöstä ja asenteista englannin kieltä kohtaan.
Olemme nousseet laajasti näkyväksi ja verkottuneeksi kan- sainvälisen tason tutkimusryhmäksi. Päätuotoksiamme ovat mm. monografia Dangerous Multilingualism sekä APPLES- lehden erikoisjulkaisu medioituneesta monikielisyydestä.
Jatkosuunnitelmiin kuuluu kehittää Jyväskylän yliopistoon kansainvälisesti houkutteleva huipputason tutkijayhteisö ja tohtorikoulutuspaikka.
Oppiminen ja motivaatio Professori Jari-Erik Nurmi
Olemme julkaisseet 190 tieteellistä referoitua artikkelia vuo- sina 2009 – 2011 ja vähän vähemmän 2006-2009. Havait- simme, että pienten vauvojen aivovasteet ennustavat luki- vaikeuksien esiintymistä koulutien alussa. Opettaja-oppilas- suhde on vuorovaikutusta. Opettajuustyylit vaikuttavat lap- sen motivaation ja taitojen kehitykseen, mutta myös oppi- laan taitotaso ohjaa opettajan toimintaa luokkatilanteessa.
Olemme tehneet kansainvälistä yhteistyötä huippuyliopis- tojen kanssa esimerkiksi Ekapelin tutkimuksessa eri kieli- alueilla. Haemme rahoitusta työmme ja pitkittäistutkimuk- semme jatkamista varten.
Lisäksi kausi loppuu evoluutiotutkimuksen ja virologian huippuyksiköiltä, joiden työ jatkuu uudessa biologisen vuo- rovaikutuksen huippuyksikössä.
Myös suurin osa kautensa päättävästä ydin- ja kiihdytin- fysiikan huippuyksiköstä jatkaa uudessa yksikössä.
Monitieteisen musiikintutkimuksen sekä filosofisen psy- kologian, moraalin ja politiikan tutkimuksen huippuyksiköt jatkavat yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Niiden kausi alkoi 2008 ja päättyy 2013.
Status muuttuu,
huippututkimus jatkuu
petteri kivimäki
Kaksikymmentä sau- diarabialaista kir- janpidon ja markki- noinnin opettajaa tu- tustui yrittäjyyskas- vatukseen ja -koulu- tukseen Jyväskylässä marraskuun puolivä- lissä.
Jyväskylän yliopis- ton yrittäjyyshank- keiden lisäksi opetta- jat tutustuivat Jyväs- kylän ammattikor- keakoulun Tiimiaka- temiaan ja Jyväskylän ammattiopistoon.
Ammattiopiston Priimus-ravintolassa opettajille tar- joiltiin à la carte -harjoittelua suorittavan työssäoppija Ville-Matti Lampisen suunnittelema ja toteuttama ha- lal-lounas.
Netti ja sosiaalinen media ihastuttivat
Waleed Almuzaing piti erityisesti informaatioteknolo- gian, kuten älytaulujen sekä netti- ja mobiilipalvelujen käytöstä ammatillisessa opetuksessa.
– Meillä IT ei ole samalla tavalla kaikkien käytettävis- sä. Netti on opettajien toimistossa, mutta ei opiskelijoi- den käytössä, Almuzaing vertasi.
Hänestä oli hienoa, että Suomessa nettiä voi Suomessa käyttää nopeilla yhteyksillä kaikkialla.
Opettajat ihastelivat suomalaisen koulutuksen kan- sainvälisyyttä, mutta ihmettelivät suomalaisten opiske- lijoiden hiljaisuutta.
– Opiskelijat eivät juuri puhu oppitunneilla toisin kuin Saudi-Arabiassa, Khaled Alghamdi kertoi.
Opettajat järjestävät kotiin palattuaan seminaarin, jos-
sa he kertovat koke- muksistaan ja esit- televät Suomen koulutusjärjestel- mää. He kirjoittavat raportteja ja antavat suosituksia niistä hyvistä käytännöis- tä, jotka kannattaa ottaa käyttöön myös Saudi-Arabiassa.
– Olette hyvin ak- tiivisia sosiaalises- sa mediassa, sekä opettajat että opis- kelijat käyttävät si- tä. Tämän haluam- me käyttöön myös meillä, Alghamdi mainitsi erinomai- sena pitämänsä käytännön.
Sami Alwesaibie kehui Suomea turvalliseksi maaksi jossa liikenne sujuu, mutta helsinkiläisiä hän piti vaikeas- ti lähestyttävinä.
– He ovat hyvin sulkeutuneita. Ehkä he eivät halua pu- hua Lähi-idästä tulevien ihmisten kanssa, hän pohti.
Vierailu kuului ammatillisten opettajien kolme kuu- kautta kestäneeseen koulutukseen Suomessa. Koulutus jatkoi EduCluster Finland Oy:n ja HAAGA-HELIA am- mattikorkeakoulun yhteistyötä saudiarabialaisen Techni- cal and Vocational Training Corporationin (TVTC) kanssa.
– TVTC:n edustajien viimevuotinen vierailu poiki tä- män jatkokaupan, eli kyse on pitkäaikaisesta asiakassuh- teesta, EduClusterin liiketoimintajohtaja Elise Tarvai- nen korostaa.
Opettajat vietiin myös tutustumaan Savutuvan Apa- jaan, jossa heille tarjoiltiin suomalaishenkinen pito- pöytä naudanpaisteineen ja perinteisine laatikkoruo- kineen.
Saudiopettajat vierailulla Jyväskylässä:
Hyvät käytännöt kotiinviemisiksi
Nyt paahdetun hauen kimppuun! Kirjanpidon opettajat Sami Alwe- saibie (vas), Khaleed Alghamdi ja Waleed Almuzaing halal-lounaalla Jyväskylän ammattiopiston Priimus-ravintolassa.
Tiedeosuma
Ydinfyysikko Matti Nurmian kehittämästä hiilidioksi- din neutralointimenetelmästä on povattu mediassa jo- pa ilmastonmuutoksen uhan peruuttavaa maailman pe- lastajaa.
– En tiedä maailman pelastamisesta, mutta keksintö auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä, kunnes saam- me kehitetyksi riittävästi korvaavia energian lähteitä.
Olen ydinfyysikkona aina vastustanut ydinvoimaseik- kailuja eikä niille totisesti ole enää tarvetta, kun meillä on tämä keksintö, Nurmia kertoo.
Nurmian keksintö neutraloi teollisuudessa syntyvän hiilidioksidin maasälpämineraalien avulla vaarattomik- si bikarbonaateiksi. Patentoitu menetelmä perustuu pro- sessiin, jossa maasälvän rapautuminen kuluttaa hiilidi- oksidia. Ensimmäisten pilottitehtaiden rakentaminen on aluillaan Etelä-Afrikassa ja Botswanassa.
–Ensimmäinen yhteydenotto maailmalta oli kaikkein yllättävin. Poikani oli lähettänyt jollekin nettisivulle il- moituksen keksinnöstämme ja sai kaksi vastausta Afri- kasta. Siitä kaikki alkoi – tuo seitsemän euron investoin- ti kannatti, Nurmia kertoo.
– Pilottilaitokset nousevat Afrikkaan siksi, että siellä oltiin valmiita panostamaan hankkeeseen, kun Suomes- sa vielä tehtiin ”selvityksiä”, Nurmia kritisoi.
Nurmian perheen yritys Cuycha Innovation neuvotte- lee kotimaisen energiateollisuuden kanssa menetelmän käyttöönotosta, ja uutisia on kuulemma pian luvassa.
Arvokkaita sivutuotteita
Maasälvästä voidaan saada arvokkaita sivutuotteita, ku- ten alumiinioksidia. Sitä saadaan yksi tonni jokaista hiili- dioksiditonnia kohti, ja menetelmän taloudellinen edul- lisuus perustuu siihen. Lisäksi maasälvästä saadaan mat- kapuhelimien ja sähköautojen akuissa tarvittavaa li- tiumia sekä maailmalla kysyttyjä raaka-aineita, lantani- deja.
– Kun sähkö- ja lämpövoimaloiden hiilidioksidi neut- raloidaan, saadaan hiilidioksidipäästöt kuriin ja samalla tuotetaan raaka-aineita teollisuudelle. Näin taloudellinen
aktiivisuus maakunnissa lisääntyy ja riippuvuus kaukaa tuodusta energiasta vähenee, Nurmia jatkaa.
– Kaikki maailmalta tulleet kommentit ovat olleet hy- vin myönteisiä, sillä ne ovat tulleet maista, joissa hiili- dioksidipäästöt tajutaan vakavaksi ongelmaksi. Näissä maissa ollaan valmiita tarttumaan myös toimeen, mut- ta Suomessa on tähän asti oltu varovaisempia, Nurmia toteaa.
81-vuotias Nurmia jäi eläkkeelle Jyväskylän yliopis- tosta vuonna 1992, mutta työntekoa hän ei ole maltta- nut lopettaa. Nyt hän työskentelee erikoistutkijana ke- mian laitoksessa.
– Eläkeikää on korotettava ja muutenkin kiristettä- vä vöitä, kun Suomi muiden Euroopan maiden mukana ikääntyy ja kasvattaa velkataakkaansa.
teksti anna-maija tuuliainen, kuva kim petrell
Seitsemän euron
investointi kannatti
Levon ja juhlan aika on koittamassa.
Esitän koko henkilökunnallemme,
opiskelijoillemme ja kumppaneillemme parhaat kiitokseni erinomaisia tuloksia tuottaneesta vuodesta
ja saumattomasta yhteistyöstä.
Toivotan teille kaikille tähtien tuiketta, joulurauhaa
ja menestystä vuodelle 2012.
Aino Sallinen rehtori
Vinkkejä joulupukille
Yliopistotuotteita pukinkonttiin
Yliopiston Kirjavitriinistä, Kampuskirjasta ja osoitteesta www.jyu.fi/viestinta/pr
• Seminaarinmäen koululauluja -kirja 35 €
• T-paita 15 €
• Huppari 35 €
• Seminaarinmäen Mieslaulajien 20-vuotis kokoelmalevy 25 € ja uusi dvd Suuntaamme avaruuteen 25 €
• Jyväskylän studiokuoron Rakastettuja klassikoita latinaksi -cd 15 €
• Muki pakkauksessa 9,50 €
Jyväskylän yliopisto toivoo tutkimus- tulostensa olevan mahdollisimman laajasti kaikkien saatavilla. Verovaroin tehty tutkimus halutaan näkyville maailmanlaajuisesti. Avoin tallentami- nen, rinnakkaisjulkaiseminen eli open access on nykypäivää niin tutkijalle, yliopistoille kuin tietoa hakevallekin.
Kauppatieteilijä Sari Hämäläinen, tietotekniikan väitöskirjaa tekevä Jus- si Hakanen ja psykologian opiskelija Riikka Heikkilä perehtyivät rinnak- kaisjulkaisemiseen Marja-Leena Har- juniemen Open access -infossa.
Tieteellisten julkaisujen seuraami- nen ja kirjaston tietokantojen käyttö on heille tuttua. Omien artikkeleiden ja julkaisujen saattaminen mahdolli- simman laajalle lukijakunnalle on sen sijaan kurssin arvoinen juttu.
– Tulimme hakemaan uutta tietoa tutkimusryhmillemme, kertoivat Haka- nen ja Heikkilä. Sari Hämäläinen toi- voo omalle väitöstyölleen mahdolli- simman laajaa näkyvyttä. Väitöstutki-
mus käsittelee PK-yritysten liiketoi- mintamahdollisuuksia biojalostamo- verkostoissa.
Entistä useammin tutkija tallentaa julkaisunsa alkuperäisen julkaisufoo- rumin lisäksi myös yliopistonsa avoi-
meen julkaisuarkistoon, Jyväskylässä JYX:iin. Rinnakkaistallentaminen on – kuten nimikin kertoo – vanhojen ka- navien rinnalla toteutettavaa artikkeli- en näkyvyyden ja saatavuuden paran- tamista.
Avoimeen tiedeviestintään –
tutkimustulokset kaikkien saataville
Marja-Leena Harjuniemi (vas.) on tietoiskullaan vakuuttanut rinnakkaisjul- kaisemisen hyödyistä Åsa Palviaisen, Jussi Hakasen, Riikka Heikkilän ja Sari Hämäläisen. Tämä joukko edistää jatkossa kielentutkimuksen, tietoteknii- kan, psykologian sekä kauppatieteiden avoimempaa julkaisemista.
Löydä tietoa tutkimuksesta
Avoimeen julkaisuarkistoon tallennettuna tutkimus löytyy helposti. Hakukonemaailmaan tottuneen ei tar- vitse etsiytyä yliopiston omiin järjestelmiin, vaan JYX- julkaisuarkistossa olevat tutkimukset löytyvät helposti hakukoneilla. Käyttötilasto kertookin, että yli puolet tietokantaan tehdyistä hauista tulee nimenomaan ha- kukoneiden kautta. Googlen alertit tuovat uusimmat hakutulokset sähköpostiin vaikka päivittäin.
Jyväskylän yliopiston verkkosivujen Tutkimus-osi- osta tai yliopiston kirjaston sivulta tiedonhakija pää- see JYX-julkaisuarkistoon ja TUTKA-tutkimusrekiste-
riin. Niistä tutkimusaiheita voi selata asiasanoittain.
Myös tekijän nimi tai tutkimushanke voivat olla haku- peruste.
• JYX-julkaisurekisteri https://jyx.jyu.fi
• TUTKA – Jyväskylän yliopiston tutkimus- ja asian tuntijarekisteri
http://tutka.jyu.fi/tutka/jytutkii
• Tietoa Open access- eli rinnakkaisjulkaisemista http://openaccess.jyu.fi
Yliopiston pitkäaikaisena valokuvaajana toimineen Matti Salmen valokuvanäyttely esittelee akateemisen promoo- tiojuhlaperinteen alkuvaiheita Jyväskylän yliopistossa.
Näyttely koostuu 40 mustavalkoisesta valokuvasta, joista vanhimmat ovat yliopiston ensimmäisestä tohtori- ja mais- teripromootiosta vuodelta 1969. Valokuvista välittyy hie- nosti promootiojuhlien arvokas ja paikoin riehakas tunnel- ma. Erityisesti henkilökuvissa on nähtävillä monia sommit- telultaan ja tilannetajultaan oivaltavia otoksia.
Kamera kiertää kampuksella
Salmi valokuvasi ahkerasti jo opiskeluaikanaan Liikunnalla yliopiston tapahtumia ja opiskelijaelämää. Valokuvaus vei- kin miehen pian mennessään, ja Salmi toimi yliopiston vi- rallisena valokuvaajana vuodesta 1967 aina 1990-luvun alkuun saakka. Tapahtumien, vierailujen ja juhlien lisäksi kuvattavaa riitti paljon myös yliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden arjessa. Syksyllä 70-vuotisjuhliaan viettänyt
Salmi toimii edelleen freelancer-valokuvaajana.
Pro moo tiot 1969 – 1984 -näyttely on avoinna Jyväskylän yliopiston Seminarium -rakennuksen 1.kerroksen näyttelyti- lassa 10.11.2011– 31.1.2012 ma –pe klo 9 – 17.
Matti Salmen valokuvia yliopiston promootioista 1969 –1984
Risteilyn riemua ja tanssin hurmaa
Aurinkoisesti hymyilevä italialainen Carmelo Bosco osallistui liikunnan opetuksen 100-vuotisjuhlan tohtori- promootioon vuonna 1982.
Www.jyu.fi-sivustolla käy kuukausittain noin 700 000 kävi- jää, ja sivulatauksia tehdään yli 2 miljoonaa kuukaudessa.
Vuoden lopulla sivusto saa uutta ilmettä sekä kuvallisia näyteikkunoita tutkimuksen ja opetuksen saavutuksiin.
– Uusi pääsivusto kertoo entistä elävämmin yliopiston toiminnasta ja parhaista tuloksista. Haluamme, että yli- opiston palvelut ja yhteistyömuodot löytyvät jatkossa hel- pommin sivustolta. Omat portaalinsa sivulta löytävät opis- kelupaikkaa, aikuis- tai täydennyskoulutuspaikkaa hakevat alumnit, elinkeinoelämä tai vaikka tutkimuskumppania tai harjoittelijaa hakevat, kertoo verkkotiedottaja Tarja Väns- kä-Kauhanen.
Opiskelijoiden ja henkilöstön palveluportaalit ovat jatkos- sakin Isa ja Uno, ja niiden väityksellä hoidetaan yliopiston si- säinen viestintä, välitetään ohjeet ja verkkopalvelut.
Ulkoasu-uudistuksen toteuttajaksi valittiin keväällä jy- väskyläläinen Media Cabinet Oy. Sivustolle tehdään uudis- tuksessa kokonaan erillinen mobiilityyli, joka tarjoaa sivus- ton sisällön älypuhelinten ja ns. tablettien käyttäjille sovi- tettuna nopeana ja joustavana www-käyttöliittymänä.
Yliopiston sivusto hyötyy myös uudesta hakukoneesta, jonka avulla hakuja pystyy tekemään jatkossa entistä koh- dennetummin.
Tutkimuksen ja opetuksen näyteikkuna
Yliopiston verkkosivujen ilme virkistyy
Aivan pimeä kahvitauko
Silmät eivät nähneet mitään, mutta kädet toimivat tuttujen rutiinien ohjaamina: pahvimuki käteen, muutama painallus pumpputermoksesta, sokeria sekaan, lusikka ja sekoitus.
Kuppi huulille ja hörppäys.
Pimé Café -kahvila tarjosi vapaaehtoista maksua vas- taan juotavaa, pienen suupalan ja kokemuksen erilaisuu- desta 17.–18. marraskuuta.
Keski-Suomen Näkövammaiset ry:n ja yliopiston perus- tamassa väliaikaisessa kahvilassa työskenteli näkövam- maisia, jotka toimivat vieraiden oppaina ja tarjoilijoina.
Hallintorakennuksen pimennetyssä kokoushuoneessa huomio kiinnittyi visuaalisten ärsykkeiden puuttuessa kah- vin makuun ja ihmisten ääniin. Pimeässä oli yllättävän helppo toimia – ehkä siksi, että paikka oli tuttu ja kahvitte- lu päivittäinen tapa.
– Kahvilan idea on antaa näkeville tilaisuus tutustua so- kean päivittäiseen arkeen. Olemme pitäneet kahvilaa viime vuosina muutamaan otteeseen Jyväskylässä, ja palaute on ollut myönteistä, kertoo Matti Mäkelä Keski-Suomen Nä- kövammaiset ry:stä.
Mäkelän mukaan ihmisten reaktiot pimeässä olemiseen vaihtelevat.
– Monet ovat ensin peloissaan, mutta rauhoittuvat, kun otamme heidät saatettaviksemme. Jostain syystä he eivät pysty kuvittelemaan näkövammaista saattajakseen, vaan hämmästelevät, miten me näemme siellä pimeässä toimia.
28.10.2011 FM Jukka Mäkelä, tietotekniikka, Mo- bility management in heterogeneous IP-networks.
28.10.2011 M.Sc Leiting Xu, liikuntalääketiede, Influence of Muscle, Fat and Hormones on Bone Develop- ment in Women, A Cross-sectional and Longitudinal Study Spanning Three Generations.
29.10.2011 FL Sanna Mönkölä, tietotekniikka, Numerical Simula- tion of Fluid-Struc- ture Interaction Be- tween Acoustic and Elastic Waves.
4.11.2011 FM Jukka Auma- nen, fysikaalinen kemia, Photophysi- cal properties of dansylated poly(propylene amine) dendrimers.
4.11.2011 FM Outi Pakarinen, ympäristötiede ja -teknologia, Meth- ane and hydrogen production from -crop biomass through anaerobic digestion.
4.11.2011 PsL Sirpa Salo, psykologia, Parisuh- deongelmat ja las- ten psyykkinen hy- vinvointi: kaksi tutki- musnäkökulmaa.
4.11.2011 TtM Katja Waller, liikuntalääketiede, Leisure-time physi- cal activity, weight gain and health - A prospective follow- up in twins.
11.11.2011 FM Satu Kähkö- nen, taidehistoria, Ornamentti, koris- teellisuus ja yksin- kertaisuus 1800–1900-lukujen arkkitehtuuri- ja tai- deteollisuuskeskus- teluissa.
12.11.2011 FM Christophe Leblay, soveltava kielitiede, Le temps de I`écriture. Genè- se, durée, représen- tations.
15.11.2011 MSc Olga Kuznet- sova, tietotekniikka, Lyapunov Quantities and Limit Cycles in Two-dimensional Dynamical Systems:
Analytical Methods, Symbolic Computa- tion and Visualization.
18.11.2011 FM Saana Kataja- aho, ekologia ja evoluutiobiologia, Short-term respons- es of decomposers and vegetation to stump removal.
18.11.2011 MScBA Katlin Omair, johtaminen, Women´s manageri- al careers in the context of the United Arab Emirates.
18.11.2011
FM Minna Kärnä, epäorgaaninen ja analyyttinen kemia, Ether-functional- ized quaternary ammonium ionic liq- uids – synthesis, characterization and physicochemical properties.
18.11.2011 KTM Paula Savo- lainen, tietojärjes- telmätiede, Why do software develop- ment projects fail?
Emphasising the supplier’s perspec- tive and the project start-up.
19.11.2011 PsL Riitta Hanno- nen, psykologia, Verbal and aca- demic skills in chil- dren with type 1 di- abetes.
19.11.2011 MSc Denis Kozlo- vi, tietojenkäsittely- tiede, The Quality of Open Source Soft- ware and Its Relati- on to the Mainte- nance Process.
19.11.2011 FM Irene Pakka- nen, journalistiikka, Käydään juttukaup- paa. Freelancerin ja ostajan kohtaamisia journalismin kaup- papaikalla.
19.11.2011
MA Ege Reinuma, hungarologia, Ima- ge of Woman in the Films of Béla Tarr.
21.11.2011 FL Kimmo Lehto- nen, nykykulttuuri, Rhetoric of the Vi- sual – Metaphor in a Still Image.
Väitelleet 28.10.–26.11.2011
väiTökseT
TieToniekka
Harva tulee ajatelleeksi, että oman lähikaupan maito- purkkia varten on kuljettu monessa vaiheessa satoja kilometrejä, ja erilaisia reittejä, aikatauluja, varastoja ja työvuoroja on suunniteltu matkan varrella kymmenien ihmisten voimin.
Tuukka Puranen kehitti väitöstutkimuksessaan uusia automaattisia välineitä, joita voidaan hyödyntää entistä laajemmin kuljetusten suunnittelussa ja hallinnassa.
– Suunnittelun tärkeys korostuu erityisesti meillä pohjolassa, jossa etäisyydet ovat pitkät. Logistiikan hallintaan tarvitaan uusia välineitä ja lähestymistapoja, jotta voimme säilyttää kilpailukyvyn kansainvälisillä markkinoilla, Puranen painottaa.
Tavoitteena on, että jokainen toimitus on perillä ajal- laan, mutta kuitenkin niin, että esimerkiksi postiautoja tarvitaan mahdollisimman vähän ja että kilometrejä tai hiilidioksidipäästöjä ei kerry turhaan.
Tutkimuksessa kehitettiin niin sanottu ohjelmisto- tuotantolinja. Se voidaan mieltää eräänlaiseksi ohjel- mia tuottavaksi ”tehtaaksi”, joka tuottaa kätevästi sa- maan aihepiiriin kuuluvia ohjelmia erilaisiin tarpeisiin.
Puranen havaitsi, että reititysohjelmien tehdas tarvit- see aiempaa yleiskäyttöisemmän lähestymistavan eri kuljetusongelmien kuvailemiseen. Kehitetyn tuotantolin-
jan keskeinen osa on- kin niin sanottu meta- malli, malli malleista.
Purasen mallia sovel- lettiin mm. postin ja il- maisjakelulehtien jake- luun, erilaisten materi- aalien keräilyyn sekä monimutkaisiin laiva- kuljetuksiin. Käytännön sovellusten lisäksi malli tuotti tietoa siitä, millai-
sia suunnitteluongelmia voidaan kuvata yhden järjestel- män puitteissa. Tätä voidaan jatkossa hyödyntää yhä monimutkaisempien kuljetusongelmien ratkaisemiseksi.
– Aihe on jo Suomen mittakaavassa merkittävä, eten- kin nyt kun seuraavan sukupolven työkalut saadaan ai- empaa laajemman käyttäjäjoukon saataville. Lisäksi eri- tyisesti tällaisten työkalujen mahdollistama ympäristön kuormituksen väheneminen ja palvelun laadun parane- minen innoittavat etsimään yhä parempia reittejä myös jatkotutkimuksissa, Puranen summaa.
Vesa Holm 4.11.2011, FM Tuukka Puranen, tietotekniikka, Meta- heuristics meet metamodels: a modeling language and a product line architecture for route optimization sys- tems.
Kuljetukset perille tehokkaasti ja ajallaan
25.11.2011 FL Markku O. Pöy- hönen, musiikkikas- vatus, Muusikon tie- tämisen tavat: Moni- älykkyys, hiljainen tieto ja musiikin esittämisen taito korkeakoulun instru- menttituntien näkö- kulmasta
25.11.2011 YTM Jani Selin, so- siologia, Hallinnan näkökulmia huume- riippuvuuden hoi- toon Suomessa vuo- sina 1965–2005.
25.11.2011 FM Laura Vesala, evoluutiogenetiikka, Genetic and envi- ronmental factors shaping cold tole- rance in Drosophila montana malt flies.
26.11.2011 FM Heidi Koskela, englannin kieli, Constructing know- ledge: Epistemic practices in three television interview genres.
26.11.2011 LitM Antti Laine, liikunnan yhteiskun- tatieteet, Urheilu- journalismin Suo- mi–Ruotsi-maaotte- lu – Vertaileva tutki- mus suomalaisten ja ruotsalaisten ilta- päivälehtien Ateenan 2004 ja Torinon 2006 olympiauutisoinnista.
MYOAGE-tutkijat koolla Jyväskylässä
Hormonit muuttavat lihasten koostumusta ikääntyessä
teksti Anna-Maija Tuuliainen, kuva Sami Haapoja
Kun ihminen ikääntyy, rasvakudoksen määrä kehos- sa lisääntyy ja sen jakautuminen elimistössä muuttuu.
Samaan aikaan rasvattoman kudoksen määrä vähenee.
Nämä ikääntymismuutokset ovat yhteydessä useisiin sairauksiin ja niiden riskitekijöihin.
Iso osa koko kehon ikääntymismuutoksista johtuu li- haksen koostumuksen muuttumisesta. Lihaksen koko pienenee lihassolujen koon pienenemisen ja lukumää- rän vähenemisen seurauksena. Samaan aikaan lihaksen sisälle kertyy rasvakudosta.
Lihasmassan vähäinen määrä on yhteydessä iäkkäiden heikompaan lihasvoimaan, joka puolestaan on yhteydes- sä heikentyneeseen liikkumiskykyyn, toimintakykyyn ja varhaiseen kuolleisuuteen.
Ikään liittyvät lihaksen koostumuksen muutokset joh- tuvat ainakin osittain hormonaalisista tekijöistä. Monis- sa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että naisilla lihas-
ten koostumuksen muutokset ja lihasvoiman heikkene- minen alkaisivat jo 50 ikävuoden tienoilla vaihdevuosiin liittyvien hormonaalisten muutosten seurauksena.
Entistä tarkempaa tutkimusta
Terveystieteiden laitoksessa ja Gerontologian tutkimus- keskuksessa on tutkittu lihasten vanhenemista ja vanhe- nemismuutoksia selittäviä tekijöitä 1980-luvulta lähtien.
– Viimeisen kymmenen vuoden aikana on ollut mah- dollista tutkia erityisesti perimään liittyviä tekijöitä se- kä vanhenemismuutoksiin vaikuttavia molekyylibiolo- gisia mekanismeja aikaisempaa tarkemmin, Gerontolo- gian tutkimuskeskuksen johtaja Sarianna Sipilä kertoo.
Gerontologian tutkimuskeskus on mukana laajassa eu- rooppalaisessa MYOAGE-tutkimuksessa, joka selvittää lihasten ikääntymismuutosten syitä, seurauksia ja hoi-
MYOAGE-tutkijat koolla. Gerontologian tutkimuskeskuksen johtaja Sarianna Sipilä eturivissä reunimmaisena oikealla. Tutkimusta koordinoiva Gillian Butler-Browne eturivissä kuudes oikealta, hänen vieressään vasemmalla Eija Pöllänen. Paikalla oli tutkijoita Suomen lisäksi Ranskasta, Italiasta, Tanskasta, Iso-Britanniasta, Hollannista, Belgiasta, Espanjasta, Virosta ja Ruotsista.
liikunTa ja Terveys
Terveysvinkki
tokeinoja. Keskus johtaa projektin hormonitutkimusta.
Nelivuotiseen tutkimusprojektiin osallistuu 19 tutki- musryhmää kymmenestä Euroopan maasta. Projektin tä- mänvuotinen vuosikokous järjestettiin lokakuussa Ge- rontologian tutkimuskeskuksessa.
MYOAGE-ryhmään kuuluva FT Paula Ronkainen totesi väitöskirjatutkimuksessaan, että hormonihoitoa käyttävillä naisilla on hoitoa käyttämättömiin kaksossisa- riinsa verrattuna parempi lihasten kunto, koko ja koostu- mus, mikä molekyylitasolla selittyi hormonihoidon edul-
lisilla vaikutuksilla lihassoluväliaineen, lihassolun tuki- rangan ja lihaksen energiametabolian säätelyssä.
FT Eija Pölläsen väitöskirjatutkimus taas paljasti, että jo ensimmäisinä vaihdevuosien jälkeisinä vuosia lihak- sen toiminnassa ja koostumuksessa näkyy muutoksia, jotka johtuvat geenien luennan voimakkuudessa tapah- tuvista merkittävistä muutoksista. Lihaskudos voi myös itse tuottaa hormoneja ja siten kompensoida vaihdevuo- sien jälkeen syntyvää verenkierron hormonivajetta.
Liikuntabiologian laitoksen vä- ki selvittää uudessa Wikiliik- kuja-blogissaan, miten liikku- va ihminen toimii ja miten lii- kunta vaikuttaa ihmiskehoon.
Kirjoittajat kertovat päivittä- vänsä blogia ”anatomisesti korrektisti, mutta välillä kieli poskessa”.
Kirjoitusten aiheet vaihtele- vat harjoittelusta lepoon ja lapsuudesta eläkepäiviin.
– Blogi tarjoaa tietoa kaikil-
le liikunnasta kiinnostuneille. Draivi kirjoittamiseen on ollut laitoksellamme loistava, assistentti Jouni Kallio kertoo.
Pitäisi istua vähemmän…
Liikuntafysiologian tohtorikoulutettava Arto Pesola kertoo blogissa, että tutkimusmaailmassa on havah- duttu istumisen keskeiseen rooliin terveyden ennus- tajana. Keskimäärin 70 prosenttia hereilläoloajastam- me kuluu toimissa, joissa lihakset ovat täysin rentoi- na. Istumiseen käytetyn ajan pitenemisen on useissa tutkimuksissa havaittu olevan yhteydessä suurentu- neeseen ennenaikaisen kuolleisuuden ja aineenvaih- duntatautien riskiin.
– Mikä tärkeintä, tulokset ovat riippumattomia hen- kilön painosta ja kuntoliikunnan määrästä. Ei siis riitä, että vedät verkkarit jalkaan kolme kertaa viikossa
käydäksesi lenkillä, jos vietät lopun ajasta käytännössä käyttämättä lihaksiasi, Pesola toteaa.
…ja juosta ilman kenkiä
Kun ihminen tuli alas puusta kaksi miljoonaa vuotta sitten, hän pystyi juoksemaan lähes loputtomasti – ilman kenkiä.
Ja pystyy edelleen, kertoo bio- mekaniikan jatko-opiskelija Jussi Peltonen.
– Silti juoksujalkinevalmistajat päättelivät 70-luvul- la, että kaksi miljoonaa vuotta biomekaanista suunnit- telua meni metsään. He keksivät kantavaimennuksen ja pronaatiotuen, Peltonen harmittelee.
Toisin kuin avojaloin juostessa, kantavaimennetut ja kaarituetut kengät estävät akillesjänteen ja jalkate- rän kaaren normaalin biomekaanisen toiminnan.
– Jotkut ovat huolestuneita kovasta alustasta tai kivistä avojaloin juostaessa. Kerron pikku salaisuu- den: jalkaterässä on 26 luuta ja 33 niveltä, jotka salli- vat luiden liikkumisen toistensa suhteen. Lisäksi jal- katerässä on yli sata lihasta, jännettä ja nivelsidettä.
Muodonmuutos on osa jalan normaalia toimintaa. Tai kuten Born to run -teoksen yksi sankareista, Barefoot Ted, sanoisi: “Jalat suorastaan rakastavat pientä piek- semistä.” - AMT
Liikuntabiologian laitoksen Wikiliikkuja-blogi:
Anatomisesti korrektia, välillä kieli poskessa
http://wikiliikkuja.com/
Lapsi osaa vielä juosta luonnollisesti oikein, ennen kuin vuosien lenkkarien käyttö muuttaa askelluksen.
Jouni KAllio
Vaikka kirja on kirjoitettu letkeään tyyliin ja se sisältää paljon läm- mintä huumoria, aihe on vakava.
Teksti pakottaa miettimään omaa kasvatustyyliä.
Kiireisessä suoritusyhteiskun- nassa lapsi jää usein yksin. Hän viettää suuren osan valveillaolo- ajastaan virtuaalimaailmassa, ei- kä vanhemmilla aina omilta kii- reiltään riitä voimia paneutua kasvatukseen.
Kirja pohtii turvattomuuden tunnetta, kilpailun kovuutta, kou- lu-uupumusta, kiusaamista ja diagnosointimaniaa.
Ongelmat ovat moninaiset, mutta lääkkeet yksinkertaiset: ai- kuisen on maltettava ja jaksetta-
va olla läsnä lapsen elämässä.
Onnellinen lapsi tarvitsee aikaa, huomiota ja hoivaa. Vanhemmal- ta kasvatus vaatii fyysisen ja henkisen läsnäolon lisäksi jäme- rää lujuutta, muttei tunnotonta kovuutta.
Vanhempien on myös syytä tu- tustua virtuaalimaailmaan. Tämän päivän lapset syntyvät diginatii- veiksi, ja vanhemmat saavat raa- pia päätään, kun lapselta vaikka- pa varastetaan virtuaalisia huo- nekaluja Habbo Hotelissa.
Juha T. Hakala on seitsemän lapsen isä ja kasvatustieteen pro- fessori Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa. -AMT
Onnellinen lapsi tarvitsee vanhempien aikaa
Kieli ja keho toiminnan tulkkeina
Haddington, Pentti ja Kääntä, Leila (toim.): (2011) Kieli, keho ja vuorovai- kutus. Multimodaalinen näkökulma sosiaaliseen toimintaan. SKS. 300 s.
Mitä keskustelukumppanin kasvonil- me oikeastaan tarkoitti? Miten video- pelien pelaajat ovat vuorovaikutuk- sessa pelatessaan yhdessä?
Ensimmäinen suomeksi kirjoitettu kirja multimodaalisesta vuorovaiku- tuksesta tarjoaa monitieteisen näkö- kulman Suomessa tehtyyn vuorovai- kutustutkimukseen arki- ja työympä- ristöissä.
Teos keskittyy vuorovaikutuksen sosiaaliseen puoleen: miten ihmiset muokkaavat omaa kielellistä ja kehol- lista toimintaansa, jotta muut ymmär- tävät heitä. Toisaalta se käsittelee si-
tä, miten keskustelijat käyttävät kieltä ja kehoa resursseina tulkitakseen muiden toimintaa.
Artikkelit pohjautuvat keskuste- lunanalyysin ja multimodaalisen vuoro- vaikutustutkimuksen metodeihin. Mul- timodaalinen vuorovaikutus tarkoittaa tässä ihmisten reaaliaikaista ja kas- vokkain tai esimerkiksi teknologian vä- lityksellä käytävää keskustelua.
Kirjan lopussa on sen eri teema- alueisiin liittyviä tehtäviä sekä termis- tö, joka esittelee alan keskeisimmät termit ensimmäistä kertaa suomeksi.
Kirjoittajat ovat multimodaalisen vuorovaikutustutkimuksen asiantunti- joita eri yliopistoista. Leila Kääntä toimii tutkijatohtorina englannin oppi- aineessa kielten laitoksessa sekä englannin kielen vaihtelun, kontaktien
ja muutoksen tutkimuksen huippuyk- sikössä. Arja Piirainen-Marsh työs- kentelee englannin kielen professori- na kielten laitoksessa. -AMT
Hakala, Juha T. (2011) Onnellinen lapsi. Vanhempien kasvatusoppi.
Gummerus. 212 s.
Tiedonnälkään
Karkulehto, Sanna: (2011) Seksin mediamarkkinat. Gaudeamus. 295 s.
Kiehtova seksi myy hyvin. Seksuaali- suus ja seksin esitykset ovat lisään- tyneet mediassa. Samalla julkisuu- dessa käydään kiivasta moraalista keskustelua, paheksutaan ja vierok- sutaan tiettyjä seksuaali suuteen liit- tyviä asioita. Tunnustukset ja paljas- tukset ovat iltapäivälehdistön kesto- lööppiainesta, mutta myös asiajour- nalismi käsittelee entistä enemmän seksiaiheita.
Kirjallisuuden professori Sanna Karkulehdon teos tarkastelee femi- nistisen ja queer-tutkimuksen näkö- kulmista nykyisen mediakulttuurin il- miöitä, joissa yhdistyvät sukupuoli ja seksuaalisuus sekä julkisuus, kau- pallisuus ja valta. Käsittelyssä ovat niin Sinkkuelämää, salonkikelpoiset homot, ”Homo-Marskista” noussut kohu kuin kaupallinen seksikin. Sek- suaalisuudesta puhuttaessa pitäisi puhua monista seksuaalisuuksista, Karkulehto muistuttaa.
Karkulehto kehottaa purkamaan median pornoistettuja ideaaleja ja lu- kemaan seksin esityksiä kriittisesti.
Silikonimissistä poikkeava kauneus on yhä mahdollista. -LH
Seksiä kaupan
Suomi, Kimmo & Kajannes, Katriina (2011) (toim.) Ymmärrys hoi! Kirja, läppäri ja muuttuva oppiminen. kus- tannusosakeyhtiö Hai. 187 s.
Suomen ja Kajanneksen toimittama uutuusteos erittelee kirjan ja tietoko-
neen asemaa oppimisessa yliopisto- ja koulumaailmassa. Se näyttää, mi- hin suuntaan oppiminen muuttuu, ja esittelee kokemuksia verkko-oppimi- sesta meillä ja muualla, esimerkiksi Kiinassa.
Teoksen teemoja ovat mm. lukutai- to, kirjoittamisen opetus, sosiaalinen media sekä kirjan ja sähköisten ai- neistojen asema. Tarkastelussa ovat esimerkiksi sotapelit norjalaisen jouk- kosurman valossa, tietokoneiden sä- teily, kirkkohistorian esseeryhmätyös- kentely sekä tieto- ja viestintätekniik- ka Etiopian oppilaitoksissa. Esille pää- see tutkijoiden näkökantojen lisäksi opiskelijoiden ja vanhempien ääni.
Teoksen kirjoittajiin lukeutuu moni- tieteinen asiantuntijajoukko Jyväsky- län ja muista yliopistoista. Kokoelma on moniääninen eivätkä sen teemat tai kannanotot keskity yksittäisiin op- pisuuntiin tai ideologioihin. -AM
Ymmärrys hoi – äly, älä jätä!
Kontoniemi, Marita & Salo, Olli-Pekka (toim.): (2011) Educating teachers in the PISA paradise. Perspectives on teacher education at a Finnish univer- sity. Jyväskylän normaalikoulun julkai- suja 12. 280 s.
Yksi Suomen PISA-menestyksen sa- laisuuksista on akateeminen opetta- jankoulutus yliopistopohjaisine har- joittelukoulujärjestelmineen, jonka juuret löytyvät Seminaarinmäeltä.
Kirja syntyi tarpeesta tarjota suo- malaisesta opettajankoulutuksesta kiinnostuneille tietoa englanniksi. Ar- tikkelit kertovat, miten Jyväskylän yli- opistossa koulutetaan opettajia ja mil- laista tutkimus- ja kehittämistyötä ai- heesta tehdään.
Artikkelit käsittelevät muun muassa opettajuuden eri ulottuvuuksia ja nii- den kehittymisen tukemista sekä eri aineiden opettajaopiskelijoiden opin- topolkuja.
Myös ohjatun harjoittelun ja aine- pedagogiikan kehittämistä sekä oppi- misen ja opettamisen prosessien tut- kimista esitellään.
Kirjoittajina on professoreita, lehto- reita ja tutkijoita eri laitoksilta sekä normaalikoulun opettajia, jotka kerto- vat omista tutkimuksistaan ja kehittä- mishankkeistaan.
Kirjoittajat antavat hyvän kuvan sii- tä, mikä on suomalaisen opettajan- koulutuksen yksi keskeinen vahvuus:
useat toimijat kouluttavat tulevia opettajia yhteistyössä. -AMT
