$ z Q *
-A A 6 Q V drfe
■ ' % 1
m
PERUSTUSLAILLISTEN LANKEEMUS
SOSIALISTIEN EPÄLUOTTAM USLAUSE
SENAATILLE
K IR JO IT T I
Y . S.
MIKKELI 1908
MIKKELIN TYÖVÄEN SANOMALEHTI- JA KIRJAPAINO-OSUUSKUNTA R. L.
S!SI!LllEll!)8U!l!tEH TIDIiEUEITI
VAPAUS
ilm e sty y M ik k elissä 6—7 p a lst. 3 k e rta a v iik o ssa.
T ilaushinnat: Ilm oitushinnat:
v u o sik . 4: — E tu siv u lla 8 p . m m . T a k asiv u lla h p. „ S u u r. ja seiso v . ilm ot.
a le n n u s ta so p im . m u k . K oko
P uoli N eljän n es „
K u u k au d elta 40
Mikkelin Työväen Sanomalehti- ja Kirja
paino-osuuskunta r. 1.
K irja p a in o s s a m m e s u o rite ta a n k a ik k ia alaan k u u lu v ia tö itä h u o le llise sti, n o p e a a n ja h alv alla.
HUOM .! U u sim m a t ty ö v ä lin e e t ( k irja k k e e t ja ko n ee t) k irja p a in o ss a m m e , L ö n n ro tin k . 4, Tel. 258.
O sote: V apauden konttori, Mikkeli,
T Y Ö V Ä E N L IIK K E E N K IR J A S T O K IR J A S T O
... ...*1 2 9 0 6 4 2 6 2 9'
Mikkeli,
M ik k elin T y ö v ä en S an o m a leh ti- ja K irja p a in o -o s u u s k u n n a n r, 1, k irja p a in o , 1908,
1290642629
Q u o m e n suhde V enäjän v altakuntaan ei järjestynyt mar-
£1) raskuun julistuskirjan kautta v. 1905 siten, että kaik
ki bobrikoffilaisajan laittom uudet olisivat poistetut. K u
ten eduskunta viime v u o n n a jo anom uksessaan osotti, oli sotilaskysym ys, postiasia, eräässä kohdin virkam ies
asia laittom alla tolalla hallitsijan puolelta ja S uom en m ies, Kalle P rokope, oli vastoin S uom en lakia tu o m ittu ja kärsi rangaistustaan m aan rajain ulkopuolella.
Jo ennenkuin eduskunta ennätti hajaantua, tuli uusia asioita. S uom en kansalaisia vangittiin Pietarissa ja kar
kotettiin laittom asti. Sitten seurasi taaja sarja huhuja, jotka tiesivät, että m aam m e vähäistäkin itsehallintoa oli aikom us ruveta yhä supistam aan. T aantum usm uoto oli siellä saan u t tungettua vapausliikettä taapäin ja suom i- syöjät alkoivat taas ahnaasti pyrkiä tännekäsin. Ken
raalikuvernöörin apulaiseksi nim itettiin Bobrikoffin a p u rina ollut Seyn ja kenraalikuvernöörinvaihdoksen k at
sottiin yleiseen m erkitsevän suu n n an m uutosta m aam m e asioihin nähden. Hallitsija ilmasi m yös jyrkin sanoin tyytym ättöm yytensä ed uskunnan 20-m iljoonapäätöksen johdosta. Vaikka näet eduskunta m yönsi nuo m iljoo
nat, edellytti se kuitenkin, että hallitsija tunnusti ed u s
kunnalla olevan oikeuden päättää koko sum m asta.
Tätä ei hallitsija kuitenkaan tunnustanut, vaan ilmotti pitävänsä kiinni jo esityksessä ilm enneestä käsitykses
tään, että hän on oikeutettu yksin päättäm ään valtio-
ja sotilasrahaston varojen siirtäm isestä S uom en rajain ulkopuolellekin. Hallitsija m yös jyrkästi käski ed u s
k u nnan pysyä hänen m äärääm issään rajoissa tulo- ja m enoarviota tehtäessä.
N äin ollen oli selvää, että Venäjän taantum uksen sotaretki Suom ea vastaan oli taas piakkoin astuva as
keleen eteenpäin. Sitä tiesivät m yös V enäjän duum assa esitettäviksi pyydetyt välikysym ykset. Täm ä aiheutti eduskunnan perustuslaillisten ryhm äin puolelta eh d o tuksen, että kaikki puolueryhm ät eduskunnassa yhtyi
vät yhteiseen välikysym ykseen, jonka tarkotuksena olisi saada aikaan yhteinen lausunto S uom en sisäisen itse
näisyyden rajottam ispyrkim yksiä vastaan.
Sos.-dem . eduskuntaryhm ä oli taipuvainen tällaiseen yhteiseen, m aan itsehallinnon turvaam ista tarkottavaan toim enpiteeseen, vaikka yleinen käsitys ryhm än keskuu
dessa olikin, että sam alla on annettava perustuslaillis
ten ja heidän hallituksensa ym m ärtää, m itä heidän ma- telem ispolitiikasta arvellaan. R yhm ässä jotkut jäsenet kyllä huom auttivat, että perustuslaillisilla ilmeisesti oli m yös tarkotuksena sam alla hankkia hallitukselleen yleen
sä luottam uslause, johon ei tietenkään voitaisi suostua, joten he vastustivat koko m enem istä m oisiin yhteis- puuhiin porvarillisten kanssa, jotka m iljoonapäätöksillä y. m, jo kyllin selvästi olivat osottaneet, m iten he m aam me itsem äärääm isoikeutta „turvasivat“. N euvottelut ryhm äin kesken keskeytyivät kuitenkin, kun suom etta- relaisilla näkyi olevan asioissa erikoisia pyyteitä, kuten sittem m in ilm enikin.
Näin ollen tekivät perustuslailliset kaksi sam an su u n taista välikysym ystä tahtoen tiedustella, m itä hallitus oli tehnyt perusteettom ien hyökkäysten torjum iseksi.
S uom ettarelaiset taas kysyivät, mitä hallitus oli teh n y t
— 5 —
ja aikoi tehdä Suom en sisäisen itsenäisyyden turvaam i
seksi. K un näin kysym yksiä oli 'kyllin, ei sosialistit katsoneet tarpeelliseksi m itään eri kysym ystä om asta p uolestaan esittää.
H allituksen vastaus, senaatin varapuheenfohtajan L.
M echelinin esittäm ä, oli tyhjä. Siinä koetettiin vetäy
tyä selitysten taa, että ei m uka tuollaisia Suom en a u to nom iaa uhkaavia vaatim uksia ole virallisesti esitetty eikä odotettavissa! — S uom ettarelaiset veisasivat v an haa taipum isvirttään ja syyttivät senaattia siitä, ettei se ole ollut auliim pi tyydyttäm ään V enäjän taantum uksen vaatim uksia. — Toista kieltä puhuttiin m eikäläistaholta.
H uom autettiin, kuinka hallitus jo aivan liikaa on m y ö n tynyt kohtuuttom iin vaatim uksiin, osotettiin, että enti
set v astarin n an ryhm ät, „lailliset“, enää eivät ole pitä
neet niin väliä „laillisuudestaan“, kun sen sijaan ty ö väestö miltei yksin seisoi puolustam assa Suom en itse
m äärääm isoikeutta eikä m itenkään voinut tarjoutua sitä vielä supistam aan itsevaltiuden eduksi, — vähäinen se oli ilm ankin.
M yös näytettiin, mikä oli aiheuttanut täm än p o rv a
rillisen vastarinnan yhä jatkuvan heikkonem isen jo bob- rikoffilaisvuosina; sen oli tehnyt köyhälistön luokka
taistelu esidettäväin yhteiskunnallisten olojen luom i
seksi. Suom en porvarilliset siis m ieluum m in turvaan- tuivat venäläiseen sapelivaltaan — kotim aisen poliisin ohella — kuin m yönsivät köyhälistön asem aa edes h iu kankin parantavia todellisia uudistuksia. V enäjän v a
pausliikkeen edustajia, sikäläiselle virkavallalle näin vas
tenm ielisiä, oli ruvettu vainoam aan Suom essa, vaikka täm ä vapausliike osaltaan oli Suom en itsehallintoa tu ken u t ja edelleen tuki virkavaltaista taantum usta hei- k ontaessaan.
P erustuslakivaliokunta valm isti asiasta m ietinnön, ensin viitaten vanhastaan avoinna oleviin riitakysym yk
siin, joista eduskunta oli tehnyt anom uksen, m itä ei vielä ollut hallitsijalle esitetty. Näihin ja uusiin kysy
m yksiin nähden lausuttiin se järkähtäm ätön periaate, että perustuslakeihin voidaan tehdä m uutoksia ain o as
taan niiden itsensä säätäm ässä järjestyksessä, ei siis laittom illa m ahtikäskyillä.
O n ollut kyseessä että N evan yli rakennettavan sil
lan k ustannuksiin S uom en valtionvaroista m aksettaisiin 2 V2 milj. ruplaa. T äm än lupasi suom ettarelainen se
naatti v. 1904 ja hallitsija vahvisti tuon. Säädyt kui
tenkin anoivat, ettei rahoja otettaisi S uom en edu sk u n taa kuulem atta, jonka an o m uksen hallitsija tänä v u o n na on jättänyt h uom ioon ottam atta. V aliokunta lau
sui nyt, että hallitsija ei voi noita rahoja ottaa edus
kuntaa kuulem atta, jos mielii pysyä m aassam m e val
litsevan oikeuskäsityksen kannalla. V aliokunta lausui m yös, että S uom en oikeutta olennaisesti loukattaisi, jos m inisterivaltiosihteeri S uom en asioihin näh d en teh täisi riippuvaksi V enäjän m inisterineuvostosta. P u h u t
tiin m yös V iipurin läänin erottam isaikeista ja osotettiin, kuinka m ahdoton m oinen vaatim us oli. Sanottiin se kin, ettei sitä eikä m uuta S uom en osaa voida hallin
nollisesti asettaa poikkeustilaan s. o. sota- tai piiritys- tilaan.
T ähän S uom en autonom ian selostukseen yhtyivät pääasiassa valiokunnan sosialistiset jäsenet. Sitävastoin ei voitu yhtyä lau su n to o n venäläisten pakolaisten vai- noom isesta, koska S uom en viranom aiset jo olivat arve
luttavan avarasti tulkinneet asiaa koskevaa senaatin tu n n ettu a kiertokirjettä m arraskuulta 1906, m ikä sekin jo lailliselta kannalta oli vakavan arvostelun alainen ja
— 7
m uutenkin soukkasi köyhälistön oikeudentuntoa ja V e
näjän vastustuspuoluetta.
T äm ä sanottiin m eikäläisten vastalauseessa, jossa m uutenkin tulkittiin köyhälistön k eskuudt^sa yleiseen vallitseva käsitys nykyisestä kotim aisesta hallituksesta.
O soitettiin, kuinka ne laim inlyöm ällä ja jarruttam alla reform eja sekä sortam alla työväkeä — poliisiarm eijat, punakaartien hajotus, äänioikeuden rajotukset, k a n sa laisvapauksien käytön ehkäisy, passitarkastuksen elvyt
täm inen y. m. — oli h eikontanut kansam m e taistelu- kuntoisuutta ulkom aisien koettelem usten varalle. i
M itä sitten senaatin „perustuslaillisuuteen“ tulee niin osotettiin, m itä lajia se oli ollut. 20 m iljoonan m yönnytyksessä oli senaatilla raskas osansa', kuten m yös oli san g en vakavan kyseenalaista, sopiko lailliselta k an nalta katsoen senaatin m aksaa noita rahoja, kun hallit
sija oli asettunut jyrkästi sitä varainhoitokäsitystä v as
taan, jolle ed u skunnan m yöntävä päätös rakentui. K en
raalikuvernöörin oli sallittu rajottaa kansalaisvapauksien käyttöä. Senaatti ei ollut ajoissa ryhtynyt toim iin, kun Suom en kansalaisia P ietarissa laittom asti vangittiin!
M itä oli senaatti tehnyt kenraalikuvernöörin ja hänen apulaisensa laittom issa nim ityksissä? Kuinka oli voitu sallia venäläisen poliisin ja santarm iston yhä laajentaa toim ivaltaansa S uom essa?
Kaikkien näiden syytösten perustalla, — joita eivät
„lailliset“ voi torjua — ehdotettiin lausuttavaksi, että hallitus „ei ole o sottanut olevansa kykenevä osaltaan , torjum aan venäläisen taantum uksen nyt uudelleen m aam me sisäisen itsenäisyyden ja kansam m e vapauden tu- hoam istarkotuksessa suunnittelem ia hyökkäyksiä“. Nä- m ät . vastalauseen po n n et esitettiin jatkoksi perustuslaki
valiokunnan lausunnolle S uom en itsehallinnosta sen viimeisen kohdan sijaan.
E duskunnassa todistettu vielä laajasti tässä vastalau
seessa tehdyt syytökset, osotettiin perustuslaillisen poli
tiikan heikkous ja suom ettarelaisten surkeus. P erustus
lailliset, jotka vielä yrittävät haalia kansan kannatusta n. k. laillisuusohjelm allaan, ovat hallitustaan k an n a tta
m alla ja eduskuntapäätöksillään — kuten m iljoona- asiassa! — osottaneet, että he ovat tuosta ohjelm asta luopuneet, ja kun he m uutenkin, sisäpolitiikassa ja re
form i-asioissa ovat osottaneet m itä suurinta hataruutta, ei kellään kansalaisella voi olla m itään syytä ryhtyä kan n attam aan heidän haparoivaa ja heikkoa valtiollista ohjelm aansa.
Vielä vähem m in voi suom ettarelaisten ohjelm a tyy
dyttää työväestön elinehtoja, joihin kuuluu m ahdolli
sim m an laaja valtiollinen itsem ääräm isoikeus ja k an sa
laisvapauksien rajottam aton käyttö. He eivät sopineet edes m uiden kanssa laatim aan yhteistä lausuntoa S uo
men itsehallinnosta, vaan tekivät om ansa ja antoivat V enäjän taantum uksen ym m ärtää, että ovat valm iit „so
v ittelem aan“ riidanalaisten kysym ysten „pysyväistä“
ratkaisua keisarikunnan hallituksen ja S uom en kesken.
M e osoitim m e, kuinka turm iollinen asiain nykyisellään ollen m oinen vakuutus on. E ihän Venäjällä nyt ole kansaneduskuntaa tulkitsem assa V enäjän kansan tahtoa.
N ykyistä duum aa em m e m itenkään voi pitää Venäjän kan san m ielipiteiden tulkkina. S uom en „k an san “ p a rasta ei m yöskään tuossa „pysyvässä“ ratkaisussa to dellakaan tultaisi h u o m io o n .o tta m a a n .
Näin ollen jää suom alaisille ainoaksi m ahdolliseksi vankalla vastarinnalla torjua itsem äärääm isoikeutem m e rajotusyrityksiä, kunnes niiden harrastajat ovat pakote-
— 9 —
tus peräytym ään s. o. kunnes Venäjän kansa itse ratka- see, kuuluuko sen etuihin Suom en itsehallinnon kuris
tam inen.
Ensi äänestyksessä eduskunnassa äänesti suurin osa perustuslaillisia m eikäläisen ponnen puolesta suom etta- relaisia vastaan, joiden ehdotus siten hyljättiin. N ä
mä! tekivät silloin äänestyslakon ja* sen johdosta hyljättiin Alkion ehdotus, eräs tehty välitysehdo- tus ja lopuksi m eikäläisten 71 äänellä valiokunnan m ietintö.
H allitus oli siis saa n u t epäluottam uslauseen viralli
sesti ja päätti luopua. Porvarillinen sanom alehdistö täällä ja Venäjällä nosti suuren m etelin päätöksen jo h dosta ja suom ettarelaisten m iesten neuvosta ehdotti kenraalikuvernööri ed u skunnan hajotusta, joka ta p a h tuikin, kun V enäjän m inisterineuvosto, oikeutettom asti sekaantuen Suom en asioihin, siitä m yös oli tehnyt „pää
tö k sen “. — Sam alla julistettiin uudet vaalit valtiopäivä
järjestyksen ja vaalilain m ukaan.
Suuri on ollut syytösten sarja sosialidem okratista eduskuntaryhm ää vastaan. M utta köyhälistö on jo m o nilla tahoilla ilm aissut tyytyväisyytensä ryhm än m enet
telyyn. Epäilem ättä yhtyy tosin koko sosialististen va
litsijain suuri joukko sekä lisäksi lukuisia köyhälistöön kuuluvia, jotka viime vaaleissa vielä luottivat porvaril
lisiin, m utta nyt ovat havainneet kuinka huonosti nä- m ät valvovat kansan asiaa k o konaan laim inlyöden yh teiskunnalliset parannukset, hyväksyen hallituksen sorto- toim et ja taipuen täyttäm ään venäläisen taantum uksen pyyteet kansam m e vähäisen itsem äärääm isoikeuden su pistam iseksi.
n
Mb ) .'v t KL RL Ie: - i
K*
, I
,
.. > V ' : ; r i : : ■ . f , ' . ■ ¡ - •■'il
■■■i.,: . e i ; , ■■■ ; 1
' • % ! > i .1, ' i ' . ■
r , ’ /• " R > u ’’
l [ < f , , »M I
■ U/ii: i :K . ■ ; . . . .
, ' ■ ' < > i i j ■ ■
, , , i i t i I L , ' >a r 1 s 1
„ , u‘r / . 1 I,!.' « , > i.
i *:’ i O l ‘i1 \ i ; ! V v i ’ ’! ■ ■' • 1 ir ■ ‘ .■ ' ■
. ‘'V; - '■ : ' i , ' ■ '•
*
;
V ‘ > ; •> e . . 1 * 1
\ J ' i i I ' . > > ■ > ! . ' ' U’ >‘ !
; . u ■ ' "■ .i. -'j ■
Mikkelin Työväen Sanomalehti- Jff Kirltipaino- osuuskunnan r. I. kustannukseila
on ilm estynyt:
V a p a u d e n V i e s t i , sosialidem okratinen kevät- julkaisu 1 1908. H inta 50 penniä.
P e r u s t u s l a i l l i s t e n l a n k e e r n u s . Sosialistien epäluottam uslause senaatille. Kirj. Y. S. H inta 10 p.
K u v a p o s t i k o r t t e j a . H inta 5 penniä kappale.
Tilatkaa o so tteella: V apau den k o n tto r i, M ikkeli.
O i k a i s u j a :
Siv. 5 sana esidettäväin tulee olla siedettäväin.
„ 7 „ vastustuspuoluetta „ „ vastustuspuolueita.
„ 7 „ ulkom aisien „ „ ulkonaisien. ^
„ 8 „ todistettu „ „ todistettiin.
H i n t a l O p e n n i ä .
