• Ei tuloksia

Journalismin tutkimus tähtää tulevaisuuteen – heikot signaalit apuna

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Journalismin tutkimus tähtää tulevaisuuteen – heikot signaalit apuna"

Copied!
3
0
0

Kokoteksti

(1)

This is an electronic reprint of the original article.

This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.

Author(s):

Title:

Year:

Version:

Please cite the original version:

All material supplied via JYX is protected by copyright and other intellectual property rights, and duplication or sale of all or part of any of the repository collections is not permitted, except that material may be duplicated by you for your research use or educational purposes in electronic or print form. You must obtain permission for any other use. Electronic or print copies may not be offered, whether for sale or otherwise to anyone who is not an authorised user.

Journalismin tutkimus tähtää tulevaisuuteen – heikot signaalit apuna Uskali, Turo

Uskali, T. (2016, 04.05.2016). Journalismin tutkimus tähtää tulevaisuuteen – heikot signaalit apuna. Tiedeblogi. https://www.jyu.fi/blogit/tiedeblogi/uskali

2016

(2)

Journalismin tutkimus tähtää tulevaisuuteen – heikot signaalit apuna

Turo Uskali

Nyt niitä saa myös ranteeseen, nimittäin uutisia. Älykellot kuuluvat uuteen puettavan teknologian kategoriaan, jonka ennustetaan seuraavaksi mullistavan viestintää, myös journalismia. Jyväskylän journalistiikassa älykelloja on tutkittu vuodenvaihteesta alkaen, ensimmäisten joukossa Euroopassa.

Nopea reagointi mediamaiseman muutoksiin on journalismin tutkimuksessa ja toimittajakoulutuksessa jo välttämättömyys.

Vaikka journalismin perustehtävä totuudellisen ajankohtaisen tiedon välittäminen on säilynyt

vuosisatoja samana, journalismin tuotantotavat, välityskanavat ja kulutustottumukset ovat koko ajan monipuolistuneet. Suuri osa meistäkin saa uutisensa nykyään sosiaalisen median kautta

älypuhelimiin. Voidaan puhua ubiikista eli jokapaikan journalismista.

Nopeuden ja tavoitettavuuden lisäksi laatujournalismissa korostuu pitkäjänteinen työ, tutkiva

journalismi. Digitaalisen datan määrän jatkuva kasvu on mahdollistanut aivan uudenlaisia visuaalisia ja interaktiivisia viestinnällisiä esitystapoja, joita voidaan kutsua tutkivaksi datajournalismiksi. Tutkivan datajournalismin avulla toimittajat voivat uutisoida entistä tarkemmin ympäröivän yhteiskunnan toiminnasta ja kehityskuluista, myös epäkohdista. Journalismin perustehtävänä kaikissa demokratioissa on poliittisen ja taloudellisen vallankäytön jatkuva kriittinen arviointi.

Nykyajan toimittajilta vaaditaan huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten.

Olemme toimittajakoulutuksessa pyrkineet toteuttamaan kahta tavoitetta. Ensiksikin opiskelijoiden olisi saatava tehokkaasti haltuunsa toimittajan työn perusvalmiudet ja toiseksi heidän olisi opittava tietoja ja taitoja, jotka auttavat heitä jatkuvasti kehittämään itseään mediakentän uusissa haasteissa.

Tämä tarkoittaa jatkuvaa heikkojen signaalien seurantaa ja opetuksen sisällön päivittämistä. Mikä oli uutta ensimmäisenä opiskeluvuonna, voi olla jo vanhentunutta opiskelijan valmistuessa. Viiden opiskeluvuoden aikana digitaalinen mediamaailma kehittyy nopeasti eikä opetus saa olla jälkijunassa.

Yliopistollisen toimittajakoulutuksen vahvuutena on tutkimusperusteinen opetus. Oivalsimme jo kymmenen vuotta sitten, että jos reagoimme riittävän nopeasti media- ja viestintämaisemasta kantautuviin heikkoihin signaaleihin, voimme olla monia suuria tutkimusyksikköjä ketterämmin käynnistämässä uutta tutkimusta sekä opetusta. Näin on käynyt esimerkiksi innovaatio-, data- ja droonijournalismin (kamerakopterien käyttö videojournalismissa) sekä sosiaalisen median tutkimuksen alueilla. Tutkimuksemme kansainvälinen näkyvyys onkin koko ajan lisääntynyt eikä media-alan lamakaan ole juuri vielä vaikuttanut opiskelijoidemme hyvään työllistymiseen.

(3)

Miten heikkoja signaaleja voi sitten löytää? Tämä onnistuu parhaiten jatkuvan monitoroinnin avulla.

Muutama vuosi sitten kaipasimme ajankohtaista tietoa kaikesta maailmassa parhaillaan tehtävästä journalismin tutkimuksesta. Tällaista tietoa ei kuitenkaan ollut saatavilla edes maailman parhaiten resursoiduista alan tutkimuslaitoksista Harvardista, Stanfordista, New Yorkin Columbian tai Ison- Britannian Oxfordin yliopistoista.

Tässä oli uusi mahdollisuus.

Päätimme kehitellä itse ensimmäisen kansainvälisen journalismin tutkimuksen uutispalvelun yhdessä Jyväskylän yliopiston kirjaston kanssa. Helsingin Sanomain Säätiö ryhtyi rahoittamaan hanketta.

Ensimmäisen vuoden aikanaJournalism Research Newsissa on julkaistu jo noin 600 tutkimusuutista ja sillä on ollut yli 5000 käyttäjää yli 130 eri maasta. Seuraavaksi ryhdymme julkaisemaan

uutispalvelussa journalismin tutkijoiden ajankohtaisia videohaastatteluja. Tavoitteena on rikkoa 10000 käyttäjän raja vielä tämän vuoden aikana. Tietysti teemme erikoisuutispalvelun toiminnasta koko ajan myös tutkimusta.

Turo Uskali, journalistiikan pääedustaja, yliopistotutkija, viestintätieteiden laitos 4.5.2016

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

• Miksi muunnoksia tarvittiinkaan (Fourier, Laplace, Wavelet, DCT, Z-muunnos)??. • Mikä Z-muunnos on ja mihin

Toinen, ja edellistä tärkeämpi ulottuvuus on se, että journalismin tutkijana sitä olisi iloinen, jos tutkimus voisi esimerkiksi tuottaa toimitustyön arkeen sellaisia jäsennyksiä,

Jos oikein ymmärsin, hänen mukaansa nykyään jouk- koviestinnän tutkimus on jalostunut useiksi tutkimusalueiksi, joita ovat esimerkiksi jul- kisuuden tutkimus, journalismin tutkimus

Kun tutkimuksessa ei tunnisteta journalis- mia sekä taitona että tietona, tutkimus itse saa kahdet kasvot, jotka toisistaan tietämättä ja samanaikaisesti yrittävät kommunikoida

Sen merkitys on jopa niin keskei- nen, että viulisteista puhuttiin ja kirjoitettiin vain hyvin harvoin si- ten, että heidän kansallisuutensa olisi jätetty

(Pertti Hemånus), Median tehtä- vät yhteiskunnassa (Kaarle Nordenstreng), Tiedotusopin kehitys ja tila (Veikko Pietilä), Journalismin tutkimus (UIIamaija Kivikuru),

"toista luontoa 11 koskevaan tietoon. Kompensaatioksi kehittyi tiettyjä sosiaalisia muotoja "toisessa luon- nossa" orientoitumiseksi, näiden joukossa

Toisaalta tulevaisuus voi näkyä myös ennakoitavina pieninä arjen odottamattomuuk- sina: heikot signaalit ja ”mustat joutsenet” ovat pieniä yllättäviä merkkejä