• Ei tuloksia

Aivopesua aivovuodolla? näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Aivopesua aivovuodolla? näkymä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

48 TIETEESSÄ TAPAHTUU 1 2017 TEkSTInTUTkIjAn TUUmAT

TEKSTINTUTKIJAN TUUMAT

Aivopesua aivovuodolla?

Aivovuoto vie Suomesta huipputut- kijoita. Se uhkaa Suomea.

Tällaista viestiä on levitetty julki- suudessa kiihtyvään tahtiin. Keskus- teluissa ovat asettuneet syy ja seuraus -suhteeseen hallituksen leikkauspolitiikka ja tutkijoiden maas- tapako. Tiedeväki on saanut sanomansa väkeväs- ti läpi.

Puhe aivovuodosta on pintapuolisesti tarkas- tellen ongelmatonta. Aivovuotoa käytetään Kie- litoimiston sanakirjan mukaan samassa merki- tyksessä kuin sanaa aivovienti. Molemmat ovat kielikuvia, joilla viitataan ”tutkijoiden ym. pitkäl- le koulutettujen siirtymiseen ulkomaille”.

Ilmiö ei ole aivan uusi. ”Aivovuoto” on kään- nöslaina (englannin brain drain). Vuonna 1984 siitä kirjoitettiin Kielikello-lehdessä ”suhteellisen tuo- reena englannista käännettynä sanana”.

Vanha tuttu sana siis, jossa ei ole mitään kum- mallista? Kun asiaa miettii vähän pitempään, huo- maa, että tämäkään sana ei ole viaton. Ehkä sitä käytetään jopa jonkinlaiseen aivopesuun?

Kuvailmauksena ”aivovuoto” antaa ymmärtää, että jossakin on umpio, josta vuotaa jotain ulos kuin itsestään. Kuva on dramaattinen. Suomi-nei- don likvoriko se tässä valuu hukkaan? Kuulostaa hengenvaaralliselta.

Synonyymiksi mainittu ”aivovienti” luo asias- ta hieman toisenlaista mielikuvaa. Sana vihjaa, että tässä prosessissa on osallisena toimija, joka vie ai- voja jonnekin. Toiminta vaikuttaa hallitummalta kuin luonnonvoimaisen ja omalakisen ”vuodon”

tapauksessa.

Aivovuodossa on kielen kannalta kyse tilan- teesta, jossa maailmassa havaittu toiminta nime- tään halutulla tavalla. Ahaa, tutkijoita lähtee ulko-

maille – kutsukaamme sitä aivovuodoksi!

Näin nimeämällä luodaan tunteisiin vetoava ilmiö. Näin luodaan merkitysten maailmaan uusi abstrakti otus, josta samalla tulee kielenkäytössä ikään kuin itsenäinen toimija ja kokija.

Aivovuoto-nimiselle oliolle sattuu ja tapahtuu kaikenlaista. Tässä joitakin esimerkkejä lehtiteks- teistä: Aivovuoto köyhdyttää Suomea. Aivovuoto lisääntyy. Aivovuoto haittaa rekrytointia. Aivovuo- to herättää närää. Aivovuoto tyrehtyy.

Entäpä muut, perustavammat merkitykset, joi- ta aivovuoto-sanan kaltaisilla ilmauksilla tuote- taan, levitetään ja pidetään yllä? Sana luo ja vahvis- taa käsitystä ihmisjoukosta, joka on valtion aivot.

Joukosta, jonka aivoitukset ovat tavallisten talliais- ten mietiskelyjä merkittävämpiä. Aivoeliitistä.

Samalla kielenkäytössä rakentuu, haluammepa tai emme, porukka, johon ei ole tapana viitata älys- tä kielivillä aivo-kuvilla. Kaikki ne duunarit, yrittä- jät ja muut rupusakit, joiden lähtö ulkomaille työn perässä ei hetkauta Suomen aivotilannetta suun- taan eikä toiseen.

Aivovuoto on nykyteksteissä lähes yksinomaan kielteinen asia, joka suorastaan uhkaa Suomea. Ja tutkijaparat kärsivät, kun joutuvat jättämään ah, niin rakkaan kotimaan. Toisesta näkökulmasta ja toisin tarkoitusperin samaan ilmiöön voitaisiin vii- tata muillakin ilmauksilla, sellaisilla kuin ”tutki- jan vapaus valita työpaikka” ja ”tieteen kansain- välistyminen”.

VESA HEIKKINEN

Kirjoittaja on suomen kielen dosentti ja tietokirjailija.

Twitter: @tosentti

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Merkitysten keskeisyys on siinä, että niiden muodostumiseen nojaavat ihmisen koko älyllinen ja henkinen toiminta sekä samalla hänen kanssakäymisensä

teoreettisluonteiseksi johdannoksi Kertomukset kuvista -lukuun, niin kuin Paavolaisen artikkeli lukuun Teatterin tutkiminen ajassa ja tilassa sekä Rovon artikkeli lukuun Kerrottu

Kirjallisuuden ja elokuvien ilmaisemia merkityksiä voidaan siis vertailla vain siksi, että ne molemmat ovat sanallistettavissa, eli näitä esityslajeja voidaan vertailla

Nykyisin tämä muutos tapahtuu tosin niin nopeasti, että kielenkäytössä periaat- teessa mahdollinen näyttäytyy vielä pitkään peri- aatteellisena vaikka toimintakulttuuri on

Saattaa siten olla, että luotettavan yhteis- kunnallisen informaation kerääminen on hänelle enemmänkin abstrakti huolenaihe kuin konkreettinen toi- minto.. Näin

Van Lier (1996) kuvaa kielenop- pimista seuraavien vaiheiden kautta: altistu- minen (exposure), työstäminen (engagement), sisäistäminen (intake) ja taitaminen (profi-

Monikin suomea äidin kielenään oppiva lapsi on ihmetellyt, miten sinne naimi- siin mennään ja koska sieltä pääsee pois (Mustonen 2015). Mustosen tavoitteena on

Toisaalta sillä voidaan viitata myös siihen, että jos ei yritä mitään niin ei myöskään onnistu missään.. Näin ’aina sattuu ja tapahtuu’ peilautuu myös Keverin