Automaation hyödyt kerrosviljelmällä : Miten automaatioaste vaikuttaa henkilöstökuluihin

(1)

Automaation hyödyt kerrosviljelmällä

Miten automaatioaste vaikuttaa henkilöstökuluihin

Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Lepaa, puutarhatalouden koulutusohjelma

kevät, 2020 Pauliina Niemi-Nikkola

(2)

TIIVISTELMÄ

Puutarhatalouden koulutusohjelma Lepaa kampus

Tekijä Pauliina Niemi-Nikkola Vuosi 2020

Työn nimi Automaation hyödyt kerrosviljelmällä

Työn ohjaaja Pasi Käkelä

TIIVISTELMÄ

Työn aiheena oli kerrosviljely ja sen automatisoiminen. Tavoitteena oli tut- kia kerrosviljelyn kolmea eri automaatioastetta ja niiden vaikutusta henki- löstökuluihin. Automaatioasteet olivat täysin automatisoitu kerrosvil- jelmä, osittain automatisoitu kerrosviljelmä sekä viljelmä, missä ei ollut automaatiota. Työn tilaajana oli Novarbo Oy.

Henkilöstökulujen laskentaan käytettiin Novarbolta sekä kirjallisuudesta saatuja lukuja. Kirjallisuudessa käytettiin 1000 m² kerrosviljelmää esimer- keissä, joten laskuissa käytettiin myös sitä. Lisäksi vertailun saamiseksi joissakin laskuissa on käytetty myös 5000 m² sekä 10 000 m² kerrosviljelyä.

Esimerkkikasvina on käytetty jääsalaattia (Lactuca sativa). Työssä lasketaan niin kerrosviljelyn investointikulut, salaatin tuottomäärät kappaleina sekä euroina, jokaisen työvaiheen kustannukset sekä työntekijäkulut vuodessa. Vertailun vuoksi työhön lasketaan myös työntekijäkulut, kun lyhen- netään työtehtäviin käytettyä aikaa. Laskelmissa on myös automaatioasteiden takaisinmaksuaika.

Tuloksista voi odotetusti päätellä, että työntekijäkulut putoavat radikaalisti, kun automaatiota lisätään. 1000 m²:n automatisoimattoman kerros- viljelmän työntekijämäärä on aika suuri, joten salaatin tuottomääristä melkein puolet kuluisivat työntekijäkuluihin. Kerrosviljelmän takaisinmaksuaika on laskelmien perusteella sama, kuin minkä Novarbo on ilmoittanut.

Avainsanat kerrosviljely, automaatio, henkilöstökulut

Sivut 37 sivua, joista liitteitä 11 sivua

(3)

ABSTRACT

Degree Programme in horticulture Lepaa

Author Pauliina Niemi-Nikkola Year 2020

Subject The benefits of automation in vertical farming Supervisor Pasi Käkelä

ABSTRACT

The subject of the work was vertical farming and its automation. The aim was to study the three different degrees of automation and their impact on personnel expenses. The degrees of automation were fully automated vertical farming, partially automated vertical farming and vertical farming without automation. This thesis was commissioned by Novarby Oy.

Numbers from Novarbo and literature were used to calculate personnel costs. 1000 square metre vertical farming was used in the literature so it was also used in this thesis. 5000 square meter and 10 000 square meter vertical farming were also used in calculation for comparison. Lettuce (Lac- tuca sativa) has been used as an example plant. The thesis was calculates investment costs of vertical farming, the yields of lettuce in pieces and eu- ros, the cost of each work stage and labour costs per year. For comparison, personnel costs are also calculated for work when the time spent on this work is reduced. Finally this thesis was calculates the payback time of automation rates.

It can be concluded as expected from the results that employee costs fall radically as automation increases. The number of employees in 1000 square meter vertical farming is so large that almost half of the lettuce yields would go to employee costs. Another noteworthy result is the re- payment periods of the degrees of automation. The investment in automation pays for itself after a surprisingly long time.

Keywords vertical farming, automation, personnel costs Pages 37 pages including appendices 11 pages

(4)

(5)

SISÄLLYS

1 JOHDANTO ... 1

2 KUVAUS KERROSVILJELYSTÄ ... 2

2.1 Kerrosviljelmän erityispiirteet ... 2

2.2 Miksi kerrosviljelyä ... 4

2.3 Kerrosviljelyn historia ... 6

2.4 Kerrosviljelyn talous ja henkilöstökulut ... 7

3 KUVAUS AUTOMAATIOSTA ... 8

3.1 Automaation historia ... 8

3.2 Automaation hyödyt ... 8

3.3 Kerrosviljelyn automaatio ... 10

4 AINEISTO JA MENETELMÄT ... 11

4.1 Kerrosviljelyn toiminnot ja eri automaatioasteet ... 11

4.2 Miten automaation hyötyjä verrataan ... 14

5 TUTKIMUS JA TULOKSET ... 14

6 JOHTOPÄÄTÖKSET ... 19

LÄHTEET ... 22

Liitteet

Liite 1 Taulukon 2 laskelmat Liite 2 Taulukon 3 laskelmat Liite 3 Taulukon 4 laskelmat Liite 4 Taulukon 5 laskelmat Liite 5 Taulukon 6 laskelmat Liite 6 Taulukon 7 laskelmat Liite 7 Taulukon 8 laskelmat Liite 8 Taulukon 9 laskelmat Liite 9 Taulukon 10 laskelmat Liite 10 Taulukon 11 laskelmat Liite 11 Taulukon 12 laskelmat

(6)

1 JOHDANTO

Kerrosviljely on mielenkiintoinen uusi viljelytapa, joka on kasvanut voimak- kaasti ja herättänyt paljon kiinnostusta. Kasvavan kiinnostuksen voi nähdä niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Kerrosviljelyn tarpeellisuutta perustellaan pienenevän viljelyalan takia, kuin myös ekologisuudenkin kannalta. Automaatiolla taas on pitkä historia teollisuudessa, mutta osana kerrosviljelyä automaatio on hyvinkin uusi asia. Kerrosviljelyn automaatiosta on vielä vähän tietoa, mutta laitteistoa perustellaan niin henkilös- tösäästöjen, tehokkuuden kuin ergonomiankin kannalta.

Tutkimuksia kerrosviljelmästä ja sen automaatiosta on vielä vähän. Suo- messa tehtyjä opinnäytetöitä ei ole vielä yhtäkään. Yritykset niin Suomessa kuin muuallakin tutkivat varmasti kerrosviljelyä ja sen automatisoimista, mutta kaikki tutkimukset ja niiden tulokset eivät ole julkisesti saatavilla.

Tässä tutkimuksessa on tarkoituksena vertailla kerrosviljelyn eri automaatioasteita toisiinsa. Kerrosviljelyn automaatioasteita on tähän tutkimuk- seen otettu kolme erilaista. Vertailtavana on täysin automatisoitu ja robotisoitu kerrosviljelmä, osittain automatisoitu kerrosviljelmä sekä kerrosvil- jelmä, jossa ei ole automaatiota ollenkaan. Tarkoituksena on laskea, kuinka paljon henkilöstökuluissa säästää, kun automaatiota lisätään. Työhön lasketaan myös, kuinka kauan kestää maksaa kahden automaatiota sisältävän kerrosviljelmän investointikulut automaation ansiosta syntyvillä henkilös- tökulujen säästöillä. Vertailun vuoksi työhön on laskettu myös työtehtä- vien kulut, kun työtehtävistä on otettu aikaa pois. Tavoitteena on verrata, kuinka paljon työkulujen pieneneminen vaikuttaa päivätasolla sekä vuosi- tasolla.

Tutkimus tehtiin laskemalla kunkin työtehtävän hinta ja vertailtiin automaatioasteiden eroja. Lisäksi jokaisesta kerrosviljelmästä laskettiin koko- naiskustannukset. Kerrosviljelmästä käytettiin 1000 m²:n kokonaisviljel- mää, koska kirjallisuudessa esimerkkiviljelmä oli saman kokoinen. Työssä laskettiin myös kahdesta automaatioasteesta karkea takaisinmaksuaika.

Takaisinmaksuajan sai laskettua automaation aikaansaavilla henkilöstöku- lujen säästöillä.

Työn tilaajana on Novarbo Oy, joka on Biolan Groupin tytäryhtiö. Yhtiö toimii niin Suomessa kuin 60 muussa maassa ympäri maailmaa. Novarbo on erikoistunut ammattiviljelyyn. Tuotteisiin sisältyvät kasvihuoneisiin tarkoi- tetut kasvualustatuotteet kuten esimerkiksi rahkasammalta sisältävä kas- vualusta. Lisäksi yrityksen tuotteisiin sisältyy lannoitteet ja kasvihuoneteknologia. Kasvihuoneteknologia sisältää myös tässä tutkimuksessa vertail- tavan kerrosviljelytekniikan.

(7)

2 KUVAUS KERROSVILJELYSTÄ

2.1 Kerrosviljelmän erityispiirteet

Kerrosviljely, jota myös vertikaaliviljelyksi kutsutaan, tarkoittaa kasvien vil- jelyä useammassa kerroksessa pelkällä keinovalaistuksella. Kuva 1:ssä nä- kyy kerrosviljelmä. Kerrosviljelyssä viljelytila on kokonaan suljettu. Kerros- viljelyssä pystytään säätämään kaikkia viljelyolosuhteita hyvinkin tarkasti koska ulkopuolinen ilmasto ei pääse vaikuttamaan niin vahvasti kuin perin- teisessä kasvihuoneessa.

Kuva 1. Esimerkki kerrosviljelmästä. Kuvassa näkyy kaksi viljelykerrosta.

(Novarbo n.d.a)

Kozain, Niun sekä Takagakin (2016, s. 18) mukaan kerrosviljely määritel- lään seuraavanlaisesti: Ensinnäkin rakennus pitää olla eristetty. Rakennuk- sen seinien ja katon lämmönvaihto eli U-arvo on korkeintaan 0,15 W / m² / °C. Perinteisessä kasvihuoneessa verhoilumateriaalina on yleensä käy- tetty joko lasia tai erilaisia kennolevyjä. Kennolevyjen U-arvo vaihtelee 2,3—3,0. Vaihtelu johtuu eri valmistajista ja rakenteista. Lasin U-arvo on 5,6—6,0 W / m² / °C. Kun verrataan pinnoitteiden U-arvoja keskenään, huomataan kerrosviljelyn seinien olevan paljon energiatehokkaampia kuin perinteisen kasvihuoneiden seinien.

Tämän lisäksi rakennus on rakennettu niin ilmatiiviiksi, ettei ilma vaihdu kuin korkeintaan 0,015 h^-1. Lattia on epoksia, jolloin se on helppo pitää puhtaana. Lisäksi kerrosviljelyn tuntomerkiksi mainitaan ilmaverho tai kuuma vesisuihku viljelytilaan mentäessä. Verholla sekä suihkulla estetään

(8)

tautien ja tuholaisten leviäminen kasvitarhan puolelle. Lisäksi kaikki viljelytilaan menevät kohteet tarkistetaan metalli-ilmaisimilla. Kerrosviljelyn yksi tuntomerkeistä onkin kasvien puhtaus. Suljetulla järjestelmällä saadaan aikaan se, ettei viljelmään pääse tuholaisia eikä tauteja. Näin ollen kerrosviljelyssä ei parhaimmillaan tarvita kasvinsuojeluaineita.

Viljelmä koostuu useammasta kerroksesta ja jokaisessa kerroksessa on valaistus. Kerrosväli oli ensimmäisissä kerrosviljelmissä 40—50 cm, mutta uu- simman kirjallisuuden ja Kozain mukaan (2018, s.7) kerrosvälejä on saatu suurennettua 40—100 cm. Viljelymenetelmänä on vesiviljely. Kastelujär- jestelmä sisältää lannoituksen sekä veden puhdistuksen ja steriloinnin. Li- säksi kondensoitunut vesi kerätään ilmastointilaitteiden viilennyspaneelei- hin, joista vesi menee yleensä uudelleenkäyttöön. Lisäksi kerrosviljelmässä on ilmastonhallinta, joka sisältää tuuletuksen sekä lämmönpoistojärjestel- män. Ilmastonhallintaan sisältyy myös kosteudenpoisto. Ilmastonhallinta ei ole poikkeuksellinen myöskään perinteisissä kasvihuoneissa. Ilmaston- hallinta sekä kastelu on pitkälle automatisoitu uusimmissa kasvihuoneissa kuten kerrosviljelyssäkin.

Kozain, ym. (2016, s.18) kertoo myös hiilidioksidin olevan kerrosviljelyssä noin 1000 ppm. Kerrosviljelyn ollessa ilmatiivis hiilidioksiditasot voivat olla perinteistä kasvihuonetta korkeammat. Perinteisessä kasvihuoneessa hiilidioksiditasot ovat salaatilla (Lactuca sativa) yleensä 800—1000 ppm. An- pon (2019, s. xxvi) mukaan hiilidioksiditason lisäys on tehostanut kasvien kasvua huomattavasti. Hiilidioksidi tehostaa kasvin fotosynteesiä mikä taas tehostaa ja nopeuttaa kasvin kasvamista. Hiilidioksiditasot ovatkin kerrosviljelyssä noin 3 kertaa korkeammat kuin ulkoilmassa.

Kozain ym. (2016, s. 19) mukaan parhaiten kerrosviljelyyn sopivat kasvit, jotka kasvavat matalalla valon intensiteetillä. Lisäksi kasvilla on hyvä olla korkea istutustiheys, jotta tilankäyttö saadaan maksimoitua. Kasvin pitää olla nopeakasvuinen (sadonkorjuu 10—30 päivää istuttamisen jälkeen) sekä korkealaatuinen, hyvänmakuinen sekä terve kasvi, joka ei sisällä tuholaisia. Lisäksi tärkeänä ominaisuutena on, että kasvin tuorepainosta 85

% voidaan myydä tuotteena, jolloin minimoidaan sähkön kulutus per kaupaksi menevä kilogramma.

Kun kerrosviljely rakennetaan suhteellisen ilmatiiviiksi ja valaistus on jokaisessa kerroksessa, tulee valaistuksesta niin paljon lämpöenergiaa, ettei vil- jelmää tarvitse lämmittää edes talvi-iltoina eikä viljelmälle tarvitse ostaa Kozain (2018, s.7) mukaan lämmittimiä. Kerrosviljelyssä ilmanvaihto kes- kittyykin lämmön poistoon.

Kerrosviljelyssä salaatin (Lactuca sativa) vuoden neliösato on Kozain (2018, s.18) mukaan noin 200 kg/m². Perinteisessä viljelyssä salaatin keskimääräi- nen sato on noin 12 kg/m² (Luke, Puutarhatilastot 2018). Kerrosviljelmällä tuottavuus onkin moninkertainen verrattuna perinteiseen kasvihuoneviljelyyn.

(9)

Kozain (2018, s. 88) mukaan kerrosviljelyn kuluja ja tuottavuutta laskettaessa oli käytetty hypoteettista kerrosviljelmää, joka oli 1000 m² ja 3,5 m korkea. Lehteviä vihanneksia kylvettiin 6000 per päivä ja 360 päivää vuodessa. Kauppakuntoisia tuotteita pakattiin lähetettäväksi 4860 kappaletta päivässä. Viljelyssä laskettiin menevän 34 päivää kylvöstä sadonkorjuuseen. Salaatti painoi 90 grammaa. Taulukossa 1 on esitetty jokaiseen työ- vaiheeseen käytetty aika.

Kerrosviljelyn työvoimakulut ovat Kozain ym. (2016, s.25) mukaan noin 25 – 30 % silloin kun kerrosviljelyssä ei ole automaatiota. Esimerkiksi kerrosviljely, joka on 15 kerroksinen ja on lattiapinta-alaltaan 1 ha, tarvitsee yli 300 kokoaikaista työntekijää. Uudemmassa kirjassa Kozai (2018, s.60) kertoo kuitenkin, että työntekijäkulut saadaan puolitettua seuraavien vuosien aikana, kun kerrosviljelyyn lisätään automaatiota.

Taulukko 1. Hypoteettisen kerrosviljelmän eri tehtäviin käytetty aika.

(Kozai 2018, s.88)

Työtehtävät Työtehtävään

käytetty aika

Kylvö ja taimen ensimmäinen harvennus sekuntia/kasvi 1

Taimen toinen harvennus sekuntia/kasvi 3

Taimen ensimmäinen koulinta sekuntia/kasvi 3

Taimen toinen uudelleenistutus sekuntia/kasvi 3

Sadonkorjuu sekuntia/kasvi 13

Kuljetus (sisältää pakkauksen ja kylmähuo-

neeseen laiton) sekuntia/kasvi 13

Siivous tuntia päivässä 8

2.2 Miksi kerrosviljelyä

Kerrosviljely on alun perin suunniteltu vastaamaan kasvavaan ruokakysyn- tään populaation noustessa maapallolla. Vaikka maapallon väkimäärä nousee, ei kasvavalle ruokakysynnälle ole riittävää tuotantotilaa. Kozain (2018, s.246) mukaan World Bank (2016) on ilmoittanut vuonna 1965 viljelyskelpoinen maa on ollut 0,39 ha per henkilö, mutta nyt viljelyskelpoinen maa on ainoastaan 0,2 ha. Tämä tuottaa haasteen siitä, miten ruoka tuotetaan mahdollisimman tehokkaasti mahdollisimman pienessä tilassa. Lisäksi kau- pungistuminen tuo omat haasteensa tehokkaaseen ruoantuotantoon.

Ruoka pitäisi tuottaa mahdollisimman lähellä asutusta.

Kerrosviljely vastaa yllä oleviin tarpeisiin niin, että rakennuksen täyttäessä edellisessä kappaleessa mainittuja ehdot, voi tuotannon perustaa minkä- laiseen rakennukseen tahansa. Viljelmän voi rakentaa esimerkiksi käytöstä

(10)

poistettuun tehdasrakennukseen tai kerrostalon kellariin. Näin ollen tuotanto on mahdollista perustaa lähellä asutusta. Tämä mahdollistaa aivan erilaisen ja tehokkaan maankäytön verrattuna perinteiseen kasvihuoneviljelyyn. Otetaan yksinkertaistettu esimerkki. Perinteisen kasvihuoneen tuo- tantotilat ovat 100 m². Kerrosviljelyyn siirryttäessä, tuotannon voi jakaa esimerkiksi neljään kerrokseen. Näin ollen kerrosviljelyn tuotannon lattiapinta-ala onkin 25 m². Vaikka varastointitilat ja muut tarvittavat tilat ovat edelleen samankokoisia molemmissa viljelymenetelmissä, on kerrosviljelyn lopullinen lattiapinta-ala selvästi pienempi verrattuna perinteiseen kasvihuoneviljelyyn.

Kerrosviljely rakennetaan Kozain ym. (2016, s.18) mukaan eristettyyn ti- laan, johon ei tule ollenkaan luonnonvaloa. Valaistus toteutetaan ainoastaan keinovalaistuksella. Koska valotus on keinotekoinen, on valaistuksen säätäminen helpompaa kuin perinteisessä kasvihuoneviljelyssä. Perintei- sessä kasvihuoneviljelyssä olosuhteiden säätäminen on haastavaa ja vil- jelmä on altis sääolosuhteiden vaihtelulle johtuen luonnonvalon käytöstä päävalon lähteenä. Kozain ym. (2016, s.3-4) mukaan ilmaston muuttuessa ja ääri-ilmiöiden lisääntyessä kerrosviljely on varmempi ratkaisu ruoan tuottamiseen koska sään ääri-ilmiöt eivät vaikuta kerrosviljelyyn. Ilmasto- olosuhteiden ollessa vuoden ympäri samanlaiset, tuotettu kasvi on saman- laatuinen vuodenajasta riippumatta.

Hiilidioksidilannoitusta käytettäessä perinteisessä viljelmässä tuuletusluukkuja ei voi pitää auki, jolloin pitoisuus laskisi ulkona olevaan pitoisuu- teen. Kun tuuletusluukkuja ei voi pitää auki, kasvihuoneen lämpötila voi nousta liian korkeaksi. Kerrosviljelyssä hiilidioksiditasot voi pitää perin- teistä viljelmää korkeammalla, koska viljelmällä ei Kozain (2018, s.18) mukaan ole tuuletusluukkuja. Lisäksi lämpötilojen säätäminen on helpompaa, kun auringon valo ei nosta viljelmän lämpötilaa liian korkeaksi.

Kerrosviljelyssä tuotetut kasvit ovat Anpon (2019, s.28) mukaan turvallisempia kuin avomaalla kasvatetut kasvit. Metalli-ilmaisin, verho sekä suihku ja tarkka työntekijöiden hygienia mahdollistavat puhtaiden kasvien tuotannon, jossa ei tarvita kasvinsuojeluaineita. Säännöllisin väliajoin kas- veista testataan erilaisia bakteereita. Kerrosviljelmissä on 0,1-1 % baktee- rimääristä, joita löytyy avomaalta. Elossa olevien bakteerien määrät ovat kerrosviljelmissä 10³CFU/g kun taas avomaalla tuotetuissa kasveissa elossa olevien bakteerien määrät ovat 10⁶ CFU/g. CFU tarkoittaa colony forming unit eli elossa olevien bakteeri- tai sienipesäkkeiden määrää. Lu- vuista huomataan, että kerrosviljelyssä tuotetut kasvit ovat turvallisempia kuin avomaalla ja näin ollen säilyvät pidempään kuin avomaan kasvit.

(11)

2.3 Kerrosviljelyn historia

Vaikka Suomessa kerrosviljely on suhteellisen uusi menetelmä, on Japa- nissa tutkittu jo 1970-luvulla kasvien kasvatusta keinovalojen alla. Japa- nissa on myös perustettu ensimmäinen kaupallinen viljelmä jo 1983. 1990- luvun puoleen väliin asti viljelmillä käytettiin korkeapainenatrium lamp- puja, joiden pinta kuumeni yli 100 °C. Näin ollen kasvien piti olla metrin päässä lampuista. 1990-luvun lopussa siirryttiin loistelamppuihin. Loiste- lampuissa oli korkeampi PAR (400—700 nm) per watti eli lamput olivat te- hokkaampia kuin korkeapainenatrium lamput. Kun loistelamput olivat te- hokkaampia kuin edelliset, kerrosväli saatiin pienennettyä 40 cm. Ledit kaupallistettiin vuonna 2005.

Pohjois-Amerikassa tutustuttiin kerrosviljelmään 1980-luvulla. Ensimmäi- set viljeltävät kasvit olivat salaatteja. Kerrosviljelmissä käytettiin syvävir- taustekniikkaa vesiviljelyssä ja kaasupurkauslamppuja. Amerikasta on tul- lut paljon tietoa koskien vesiviljelyä ja keinovalaistusta. NASA on ollut mu- kana kehittämässä tekniikkaa, jota käytetään edelleenkin. NASA on kehit- tänyt niin vesiviljelyä kuin LED:ejä ja esimerkiksi NASA on löytänyt kuinka välttämättömiä on, että siniseen valoon on lisätty vähän punaista valoa.

Esimerkiksi vesiviljely on kehitetty alun perin USA:n armeijalle. Sen tarkoituksena oli kehittää vihanneksia joukoille toisessa maailmansodassa. Lisäsi NASA:lla on ollut EELSS-ohjelma, jossa on kehitetty vesiviljelyä keinovalaistuksella. Ohjelman ideana oli kehitellä elämää ylläpitävää tutkimusta.

EU on suurin kasvihuonetuottaja maailmassa. EU:n sisällä suurimmat tuot- tajat ovat Hollanti, Espanja ja Italia. Teknologia on kehittynyt Kozain ym.

(2016, s.62) mukaan huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana EU:ssa. Esimerkiksi tietokoneavusteisia ohjelmia on kehitetty, joissa pystyy säätämään niin veden käyttöä, ravinteita sekä energiaa ja muita kasvuolosuhteita. Hollantilainen kasvihuoneteknologia on Kozain (2018, s.15) mukaan maailman kehittyneintä teknologiaa. Tällä hetkellä kasvihuoneto- maatin satotaso oli 2017 70 kg/m². Kehitys on ollut merkittävää, kun ver- taa 1960-luvun satotasoon, joka on ollut 9,5 kg/m². Tämän hetken kerros- viljelyä voisi verrata Kozain (2018, s.16) mukaan hollantilaisten 1980-luvun satotasoihin.

Kozain (2018, s.8) mukaan syyskuussa 2018 maailmassa oli kerrosviljelmiä yli 500. Niistä 200 kappaletta on Japanissa ja 100 Taiwanissa. Kerrosviljel- mien määrä on noussut merkittävästi ja kasvu jatkuu edelleenkin. Esimer- kiksi Thaimaa ja muutama muu Kaakkois-Aasian maa on rakentamassa ker- rosviljelmän vuonna 2020. Edelleenkin lehtivihannekset ovat yleisimpiä kasvatettuja kasveja. Amerikassa kasvatetaan lisäksi miniversoja. Lääketie- teellisiä kasveja sekä muun muassa porkkanoita, syötäviä kukkia, kirsikka- tomaatteja sekä mansikoita kasvatetaan pienimuotoisesti tai koeluontoi- sesti.

(12)

2.4 Kerrosviljelyn talous ja henkilöstökulut

Kuten muissakin kasvihuoneissa, kerrosviljelmässäkin moni asia vaikuttaa kerrosviljelyn talouteen ja kannattavuuteen. Vuonna 2014 Kozain ym.

(2016, s.26) mukaan Japanissa oli 165 kerrosviljelmää, joista 25 % teki tap- piota, 50 % teki nollatuloksen ja 25 % teki voittoa. Tosin kun viljelijöiltä selviteltiin tappion syytä, selvisi etteivät he käyttäneet hiilidioksidilannoitusta ollenkaan. Kerrosviljelyn liiketoiminnan kulut jaetaan Japanissa kar- keasti Kozain (2018, s.8) mukaan niin, että 30 % on investointikulujen ar- von alennusta, 20 % on sähkön kulutusta, 20 % on työntekijäkuluja, 20 % menee tarvikkeisiin (sisältää esimerkiksi siemenet) sekä 10 % huoltotöihin ja turvallisuuteen. Voi kuitenkin olla, että esimerkiksi Suomessa jaottelu on erilainen. Kirjallisuudessa Kozai (2018, s.94) on käyttänyt työntekijäkuluina 8,5 dollaria, joka vastaa valuuttalaskurin (2020) mukaan euroissa 7,85 € / tunti. Kun tarkistaa Puutarha-alan työehtosopimuksen (Teollisuusliito n.d.a, s.50), huomaa että puutarha-alan minimipalkka on 8,71 € / h. Näin ollen työntekijäkulut voivat olla suhteessa suuremmat kuin Japanin mal- lissa. Kozain (2018, s.8) mukaan tuotannosta 90 % pitäisi saada kaupaksi, jotta kerrosviljelyn investointi maksaisi itsensä takaisin 5 – 6 vuodessa.

Tuotteesta saatu hinta vaikuttaa myös takaisinmaksuaikaan. Tuotannon kulut vaikuttavat myös kerrosviljelyn taloudellisuuteen ja tulokseen.

Henkilöstökulut koostuvat niin työntekijälle maksettavasta palkasta sekä niiden sivukuluista. Sivukulut tarkoittavat esimerkiksi työeläkevakuutusta sekä sairasvakuutusmaksua. Lisäksi työntekijäkuluissa täytyy ottaa huomioon myös lomat, arkipyhät ja muut vapaat. Työntekijä voi olla myös sai- raana, jolloin työntekijälle täytyy maksaa sairauden ajalta palkkaa. Kun työnantaja miettii työntekijän palkkaamista, täytyy yllä olevat asiat ottaa huomioon. Työntekijäkulut lasketaan (Käkelä, 2020) yleensä 1,6 – 1,7 ker- toimella.

Kerrosviljelyn työtekijäkuluissa täytyy ottaa huomioon muutamat asiat.

Kaksi eri työntekijää voi tehdä saman työn eri ajassa. Syynä siihen voi olla esimerkiksi, että toinen on ollut pidempään töissä. Voi myös olla, että toinen työntekijöistä on ahkerampi kuin toinen. Työntekijällä voi olla joitakin fyysisiä rasituksia, jotka hidastavat työntekoa. Jos työntekijöiden vaihtu- vuus on suuri, täytyy jokainen työntekijä aina kouluttaa sekä rekrytointiin menee rahaa.

Kerrosviljelyn henkilöstökuluihin voi mahdollisesti vaikuttaa muutamalla eri keinolla. Työtehtäviin kulunut aika lyhenee yleensä, kun työntekijä saa työtehtävästä riittävästi toistoja. Kozain (2018, s.86) mukaan voi kuitenkin olla tehokkaampaa puuttua itse prosessiin tai työvälineisiin. Työvälineillä on suuri vaikutus työn tehokkuuteen. Esimerkiksi taimikasvatuksessa voisi saada yhden koulinnan pois sillä, että viljelykourussa on optimoitu viljely- välit. Kun taimilla on riittävästi tilaa kasvaa, ei niitä tarvitse välissä siirtää toiseen alustaan. Tässä työvaiheen poistossa säästäisi niin työkuluissa sekä

(13)

tarvikkeiden ostosta. Yhden kokoista viljelykourua ei tarvitsisi ostaa ollenkaan. Lisäksi mahdolliset vioitukset siirrossa häviäisivät kokonaan.

3 KUVAUS AUTOMAATIOSTA

3.1 Automaation historia

Ensimmäisiä automaattisia laitteita on keksitty Koskisen (2018, s.4) mukaan jo yli 2000 vuoden takaa, jolloin on kehitelty erilaisia vesikelloja. Au- tomaatio kehittyi hurjasti teollisen vallankumouksen johdosta. Hyvä esimerkki ensimmäisistä automaattisista laitteista on Joseph Marie Jacquar- din (1752—1834) kehittelemä kutomokone. Kone tuotti kuviokudosta rei- käkorttien avulla. Kone oli vallankumouksellinen tuottavuuden kehityksen kannalta. Ventän (2018, s. 18) mukaan automaation kehitys otti suuren harppauksen toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen asekehityksen seurauksena. Esimerkiksi suuri haaste sodan aikana oli ollut ilmatorjunta- tykin mahdollisimman nopea ja automaattinen ohjaaminen maalin ampu- miseksi.

1950-luvulla automaatio levisi tuotannollisiin järjestelmiin. Tosin siinä vaiheessa ei käytetty vielä termiä automaatio vaan säätö- ja mittaustekniikka ja instrumentointi. Esimerkiksi Koskisen mukaan (2018, s.5) ohjausten haasteet lentokoneissa, ohjuksissa ja avaruusaluksissa vauhditti ja opti- misäädön ja menetelmien kehittymistä. Tässä vaiheessa tietokonetek- niikka oli Ventän (2018, s.18) mukaan vielä lapsenkengissä. 1960-luvun lo- pulla ensimmäiset tietokoneohjaukset tulivat teollisuuteen. 1970-luvulla mikroprosessorien tulo siirsi digitaalitekniikkaan säädön ja logiikkaohjauk- sien toteutuksen. Aikaisemmin säädöt ja logiikkaohjaukset oli toteutettu analogia- ja reletekniikalla.

Työtuottavuus kasvoi Ventän (2018, s.19) mukaan dramaattisesti verrattuna vuoteen 1926. Kasvu oli parhaimmillaan 35-kertainen. Vaikkakin ly- hyellä tähtäimellä näyttäisi siltä, että automaation käyttäminen vähentäisi työvoiman tarvetta ja aiheuttaisi työttömyyttä, on pitkällä tähtäimellä vaikutus ollut juuri päinvastainen. Maissa, joissa on käytetty automaatiota, on elintaso noussut jyrkästi työllisyyden säilyessä ennallaan.

3.2 Automaation hyödyt

Automaatio määritellään Kipon (2008, s.7) mukaan seuraavasti: Automaa- tio on automaattista toimintaa, jota on itsestään tapahtuvaa toimintaa, mikroprosessipohjaista toimintaa, tietokoneella toteutettavaa toimintaa sekä automatisoitujen koneiden, laitteiden ja tuotantolinjojen käyttöä ja mittauksiin perustuvaa säätöä. Automaatio perustuu aina mittauksiin ja

(14)

lähtökohta on, että automaatio sisältää mitta-antureita, joiden avulla saadaan erilaisia mittaustuloksia. Mittaustulosten perusteella tehdään tarvittavat säädöt. Jos toiminta ei perustu mittauksiin tai säätöihin, ei kyseessä ole automaatiota. Suomen automaatioseuran mukaan (2007, s.10) auto- maatiojärjestelmä sisältää fyysisesti erilaisia automaatiolaitteita kuten antureita, toimilaitteita ja tiedonsiirtolaitteita. Melkein kaikki laitteet ovat nykyään tietokoneita, jotka on kytketty toisiinsa joko langallisella tai lan- gattomalla tiedonsiirtoverkolla.

Automaatiota on Ylénin (2010, s.12) mukaan nykyään kaikkialla. Esimer- kiksi autossa on nykyään kymmeniä eri tietokoneita ja niiden antureita, jotka mittaavat auton toimivuutta ja turvallisuutta. Lisäksi automaatio yh- distää erilaisia teknologioita yhteen ja voi teknologiasta riippuen olla hyvinkin erilaista. Automaatio jaetaankin Ventän (2018, s.12) mukaan kah- teen eri osa-alueeseen, prosessiautomaatioon sekä tuotantoautomaati- oon. Prosessiautomaatiolla hallitaan nestemäisten, kaasumaisten ja jauhe- maisten aineiden käsittelyä. Hyvä esimerkki prosessiautomaatiosta on raa- kamaidon käsittely elintarviketehtaalla. Tuotantoautomaatio, jota myös kappaleautomaatioksi kutsutaan, on yksittäisen kappaleen automaatiota.

Esimerkkinä elintarviketehtaalla automaation käsitellessä valmiita maito- purkkeja. Esimerkeistä huomataan, että yhdessä tehtaassa voi siis olla mo- lempia automaation osa-alueita.

Automaatiota kehitettäessä ensimmäisenä voi herätä ajatus, että ihmisen suoraa vuorovaikutusta tehtävän systeemin kanssa vähennettäisiin. Auto- maatio muuttaa tehtävää toimenpidettä niin, että yleensä automaatio hoitaa monotoniset ja tarkkuutta vaativat tehtävät. Kipon (2008, s.9) mukaan ihminen taas vahtii automaation tekemää prosessia ja puuttuu häiriön sat- tuessa. Lisäksi ihminen tekee luovemmat ja ongelmanratkaisua vaativat työt. Tarvittaessa ihminen myös uudelleenohjelmoi laitteet uutta tehtävää varten. Automaation ajatellaan myös vähentävän ihmisen koulutustar- vetta, kun kone hoitaa itse työn ja ihminen ainoastaan tarkkailee ja valvoo koneen toimintaa.

Automaatio myös mahdollistaa Ylénin (2010, s.40) mukaan vaarallisten töi- den vähentämisen ihmisiltä. Teollinen ympäristö voi sisältää sellaisia paikkoja, jossa ihmisen ei ole hyvä olla pitkäaikaisesti. Esimerkiksi kuumat paikat tai kova melu tai muut haittaavat ympäristötekijät. Lisäksi teollisessa ympäristössä voi olla haastavia paikkoja mihin ihminen ei pääse vaaranta- matta turvallisuuttaan. Kaikki tällaiset paikat ja niissä toimitettavat tehtä- vät on hyvä jättää automaation hoidettavaksi. Automaatio myös mahdollistaa muita piirteitä, kuten etähallinnan. Automaation ja sen sisältämien antureiden avulla ei ihmisen tarvitse olla itse paikalla vaan hän voi tarkkailla toimintaa etänä.

Suomen automaatioseuran (2007, s.31) mukaan automaation ja siihen liit- tyvät investoinnit pitää olla taloudellisesti kannattavia. Kannattavuuslas-

(15)

kennan avulla voidaan tarkistaa ennen investointia hankkeen hyödyllisyy- den ja investoinnin jälkeenkin kannattavuus pitää pystyä mittaamaan. Ylei- simmät syyt automaation investoinnille ovat tuotannon ongelmat ja mahdollinen kysynnän kasvu mukaan lukien kokonaan uuden tuotannon aloi- tuksen, markkinaosuuden menetys kilpailevalle yritykselle sekä tarvikkeiden hintojen nousu. Lisäksi automaation avulla voidaan kasvattaa tuotteen laatua. Joissakin tapauksissa myös imagosyistä voidaan investoida auto- maatioon. Esimerkiksi työolojen parantumisella ja luontoystävällisyydellä voidaan perustella investoinnin tarvetta.

3.3 Kerrosviljelyn automaatio

Kerrosviljelyn automaatioratkaisut ovat vielä suhteellisen uusi teknologia.

Vuonna 2014 rakennettiin Kozain ym. (2016, s. 313) mukaan ensimmäinen kerrosviljely automaatiolla. Tämä kerrosviljely on Japanissa ja tuotti 5200 salaattia päivässä. Automatisoitavat työtehtävät olivat taimien lajittelu sekä automatisoitu viljelyjärjestelmä. Lisäksi viljelmään on asennettu LED- valaistus. Automatisoinnin ja uudistuksen jälkeen kuluja saatiin pienennet- tyä 40 % aikaisemmasta. Automatisoinnit olivat uniikkeja ja viljelmän mittojen mukaan rakennettu, joten kulut olivat suuremmat kuin standardoi- tuihin ratkaisuihin varten suunnitellut järjestelmät. Kerrosviljelmistä ei ole vielä standardoituja kokoja, joten tällä hetkellä automatisoinnit rakennetaan aina viljelmän mittojen mukaisesti.

Kozain (2018 s.7) mukaan 5000 m² ja sen yli menevät kerrosviljelmät on automatisoitu niin, että kylvö, istuttaminen, kuljetus ja pakkaaminen teh- dään automaattisesti. 1000 m² tai tätä pienempiä kerrosviljelmiä ei yleensä automatisoida. 1000 m²—5000 m² välillä olevista kerrosviljelmistä toiminnot on osittain automatisoitu. Automatisoitavia tehtäviä ovat kylvö, uudelleenistutus, siirto viljelypaneeleihin, sadonkorjuu, painon tarkistus, pakkaus, metallien tarkistus, paneelinpuhdistus. Yleensä kerrosviljely on automatisoitu niin, että kun taimet on uudelleenistutettu, ei toimia tarvita ennen sadonkorjuuta.

Kerrosviljelyn ylittäessä neljä kerrosta, automaatiota on hyvä lisätä Anpon (2019, s.176) mukaan. Yli neljä kerrosta korkeaa viljelmää on haastavaa hoitaa ja työntekijöille työläs korkeuden takia. Tavaroiden nostaminen kor- kealle voi olla vaarallista ja vaatii erikoisjärjestelyjä. Lisäksi työajan opti- maalinen hyödyntäminen on haasteellista.

Vertailtaessa automatisoimattoman ja automatisoidun kerrosviljelmän tuottavuutta, Anpon (2019, s.175) mukaan kerrosviljelmissä on huomat- tava ero. Automatisoitu kerrosviljelmä tuotti 252 salaattia päivässä, jolloin vuodessa (360 sadonkorjuu päivää) viljelmä tuotti 92 160 salaattia. Auto- matisoimaton kerrosviljelmä voi olla korkeintaan neljä kerrosta korkea, jotta voidaan taata työntekijöiden turvallisuus sekä tehokkuus. Viljelmä tuotti 132 salaattia päivässä ja vuodessa (360 sadonkorjuuta) 47 520 salaattia. Automatisoidussa viljelmässä viljelyala on isompi ja neliösato on

(16)

isompi johtuen useammasta kerroksesta. Kokonaisviljelylattia-alan ollessa 35 m² automatisoidun viljelmän ala on 129,6 m² ja automatisoimattoman 59,4 m². Viljelytiheys automatisoidussa viljelmässä on 108 salaattia/m² ja automatisoimattomassa 75,4 salaattia/m².

Edellä olevia tuotantomääriä ja lukuja käytettiin laskettaessa tuotantokus- tannuksia. Automatisoimattoman järjestelmän juoksevat kulut sekä tuo- tantomäärät asetettiin yksi kolmasosa automatisoidun järjestelmän tuotannosta. Tulokset osoittivat, että automatisoidussa viljelmässä tuotanto- kulut olivat 21 % alemmat kuin automatisoimattomassa. Lisäksi on otet- tava huomioon, että tuotannon tehokkuus nousi ja työntekijän työn kuor- mittavuus laski kuljetusautomaation johdosta. Lisäksi huomataan, että isommassa automatisoidussa viljelmässä oli sama määrä työntekijöitä kuin pienessä automatisoimattomassa viljelmässä. Näin ollen tuotantokapasi- teettia pystytään nostamaan ilman että työntekijämäärä nousee huomattavasti. Tutkimuksessa huomattiin myös, että automatisoidussa viljel- mässä voitiin käyttää matalampaa palkkatasoa verrattuna automatisoimattomaan viljelmään koska työ automatisoidussa viljelmässä ei ollut niin kuormittavaa.

Kerrosviljelyn tuotanto on kehittynyt viimeisten vuosien aikana, kun tuo- tannossa on otettu ict-palvelut käyttöön. Erilaiset langattomat sensorit seuraavat kasvuolosuhteita kuten lämpötilaa, kosteutta sekä valon mää- rää. Myös kasvualustaa voidaan tarkkailla sensoreilla. Johtokyky, pH sekä kasvualustan lämpötila ovat oleellisia tietoja kasvin kasvatukseen liittyen.

Data-arkistot mahdollistavat tietojen seuraamisen ja varastoinnin. Tiedon avulla voidaan optimoida kasvatusolosuhteet ja luoda mahdollisimman tuottava viljelmä.

4 AINEISTO JA MENETELMÄT

4.1 Kerrosviljelyn toiminnot ja eri automaatioasteet

Koetoiminnassa oleva kerrosviljelmä sijaitsee Köyliössä. Kerrosviljelmä on neljä kerrosta korkea ja viljelmässä on kaksi linjastoa rinnakkain. Kasvatus- neliöitä on yhteensä 240 m². Koeviljelmällä on tehty taimikasvatusta sekä käytetty valmiita taimia. Koeviljelmä tuottaa jääsalaattia 2,2 / m² / vuoro- kausi. Salaatin tuottajahintana on käytetty 50 senttiä / 100 gramman salaatti. (Lammensalo, 2020)

Taimien käsittely alkaa niin, että työntekijä siirtää avojuuriset taimet rulla- koista kouruihin. Sen jälkeen työntekijä siirtää valmiit kourut alueelle, josta robotti vie kourut kerroksiin. Alla olevassa kuvassa näkyy valmiiksi istute-

(17)

tut kourut, jotka robotti siirtää seuraavaksi kerrosviljelmään. Kourujen ollessa kerroksissa, automaatio siirtää kouruja eteenpäin linjastossa. Kasva- tusajan ollessa noin puolessa välissä, taimet ovat kerroksen päädyssä. Ro- botti siirtää kourut alempaan kerrokseen. Alemmassa kerroksessa kourut jatkavat kulkuaan automaatin siirtämänä, kunnes ovat taas samassa pää- dyssä kuin alussa. Taimet ovat tällöin valmiita sadonkorjuuseen. Robotti siirtää kourut takaisin alueelle, josta työntekijä kerää valmiit tuotteet pois kouruista. Tuotteille tehdään tarvittavat kauppakunnostukset sekä paka- taan lähetettäväksi. Kourut siirretään kourupesurin pestäväksi manuaalisesti, josta kourut sen jälkeen laitetaan kuivumaan. Kuivuneet kourut siir- retään manuaalisesti odottamaan seuraavaa istutusta.

Kuva 2. Kuvassa näkyy Köyliön koeviljelmässä käytetyt kourut. Taimet on istutettu kouruihin ja robotti siirtää kourut kerroksiin. Kerrosvil- jelmässä näkyy valmiita taimia. (Novarbo n.d.b)

Köyliön koeviljelmällä ilmastonsäätö, kastelu sekä lannoitus toimivat automaattisesti Growisor-ohjelman kautta. Alla olevassa kuvassa näkyy, kuinka ilma, vesi ja lämpö kiertävät kerrosviljelyssä. Led-valoista tuleva lämpö sekä vesihöyry kondensoituvat pisaraverhoon, jolloin viljelytilan lämpötila sekä kosteus laskevat. Pisaraverhon vedet siirtyvät lämpöpumppuun, josta lämpö erotellaan vedestä. Kylmä vesi siirtyy takaisin kiertoon ja lämpö siir- retään takaisin kerrosviljelmälle tai muualle hyötykäyttöön.

Kastelu ja lannoitus toimivat myös automaattisesti Growisor-ohjelman kautta. Lannoituksen ja kastelun voi säätää jokaiseen kerrokseen erikseen, jolloin kerrosviljelmällä voi kasvattaa useita eri kasvilajeja tai lajikkeita sa- manaikaisesti. Kastelu toimii myös suljettuna, eli veden kierrettyä kerros- viljelmän läpi, sensori mittaa veden pH:n sekä lannoituspitoisuuden. Tä- män jälkeen automaatio lisää tarvittavat lannoitukset ja siirtävät veden uu- destaan kiertoon.

(18)

Kuva 3. Kuvassa kiertokaavio siitä, miten ilmastonhallinta toimii Novar- bon kerrosviljelmällä. (Novarbo n.d.b)

Työssä verrataan kolmea eri automaatioastetta kerrosviljelmällä. Kattavin automaatioaste sisältää seuraavat ominaisuudet: Robotisoitu kasvatus, joka sisältää kylvön, taimien siirtelyn suuremmille alustoille sekä sadonkor- juun. Automatisoitu kuljetus, joka sisältää taimien kuljetuksen kerroksiin, kerrosten välillä ja kerroksista pois pakkauslinjalle. Näin ollen ihmisen ei tarvitse koskea kasveihin missään vaiheessa kasvatuksen aikana. (Lam- mensalo, 2020).

Ilmastonhallinta niin, että ilmankosteutta, ilman lämpötilaa, ilman hiilidi- oksidipitoisuutta, kasvien valaistusta sekä valotusaikaa pystytään säätele- mään kerroskohtaisesti. Lannoitusresepti pystytään säätämään jokaiselle kerrokselle erikseen. Jotta edellä olevia olosuhteita pystytään säätele- mään, tarvitaan automaattiset anturointijärjestelmät, jotka mittaavat hal- litsevia olosuhteita. Oheistoimintojen automatisointi, joka sisältää niin vi- hannesten leikkauksen ja pakkauksen, kourujen pesun, kasvatusalusten kierrätyksen, sekä kourujen siirtämisen takaisin käyttöön. Kokonaisuudes- saan täysin automatisoidun kerrosviljelmän neliöhinta on 1000 € / m²—

1800 € / m². Hinta tarkoittaa sitä, että 1000 € / m² saa tarpeellisen tekniikan, mutta kerrosviljelmään voi lisätä automaatiota, jolloin hinta nousee ylemmäs. Hinta sisältää myös runkorakenteet. Runkorakenne on paljon edullisempaa kuin automatiikka. Samaa automatiikkaa ja laitteistoa käyte- tään kaikissa kerrosviljelmissä. Ainoa ero on sähköjohdon ja antureiden määrä. (Lammensalo, 2020).

Osittainen automatisointi sisältäisi kasvuolosuhteiden säädön ja lannoitus- reseptit sekä kastelun samalla tavalla kuin täysin automatisoidussa viljel- mässä. Pilvipalvelut sekä etähallinta olisi käytössä myös osittain automatisoidussa kerrosviljelyssä. Lisäksi automaatio hoitaisi kasvien siirrot poislu- kien kourujen siirrot kerroksiin. Järjestelmän hintaluokka olisi 700 € / m²—

(19)

1000 € / m². Tässäkin hintaluokassa pätee sama, kuin aikaisemmin. Tarvit- tavan tekniikan saa 700 € / m². (Lammensalo, 2020).

Viimeinen verrattava automaatioaste on sellainen, jossa olisi kastelupum- put sekä valaistus jonkunlaisella ajastimella. Kaikki muut tehtäisiin käsi- työnä. Järjestelmän hintaluokka on alle 500 € / m². (Lammensalo, 2020).

4.2 Miten automaation hyötyjä verrataan

Työssä verrataan eri automaatioasteiden työntekijäkuluja sekä lasketaan karkea arvio takaisinmaksuajasta. Työntekijäkulujen sekä takaisinmaksuajan laskuissa käytetään apuna teoriaa ja siitä saatuja lukuja. Alkuun on laskettu investointikulut 1 000 m², 5 000 m² sekä 10 000 m² kerrosviljel- mille. Sen jälkeen on laskettu salaatin tuottomäärät samankokoisille ker- rosviljelmille. Työssä on laskettu myös jokaisen työvaiheen työntekijäkus- tannukset työtehtävittäin, päivittäin sekä vuosittain. Sen jälkeen on laskettu työntekijäkulut automaatioasteittain. Tämä on tehty kolmesta eri automaatioasteesta. Seuraavaan taulukkoon on laskettu henkilöstösäästöt mitä automatisoinnilla saadaan aikaan. Saaduilla tuloksilla on verrattu kahden automaatiota sisältävän kerrosviljelmän takaisinmaksuaikaa. Vertai- lun vuoksi myös jokaisesta työvaiheesta on otettu 0,5 – 1 sekunti pois sekä siivouksesta 0,5 tuntia pois ja laskettu kuinka paljon se vaikuttaa päiväku- luihin sekä vuosikuluihin. Lopuksi on laskettu vielä, miten investointikuluihin vaikuttaa, jos kulut olisivat 5 % tai 10 % vähemmän. Loppuun on myös laskettu takaisinmaksuaika 10 % alemmalla investointikululla 1000 m² ker- rosviljelmästä.

Laskennassa on käytetty Puutarha-alan työehtosopimuksessa ilmoitettua palkkausta. Palkkausryhmä 3 on 9,61 € / tunti (Teollisuusliitto n.d.a). Jotta voimme laskea kuluja, jotka koituvat työnantajalle, tarvitsee palkkaukseen lisätä lainmukaiset lisäkulut. Lisäkulut sisältävät niin työeläkemaksut, sai- rasvakuutusmaksut ja muut vakuutusmaksut sekä loma-ajan palkat, loma- rahan, arkipyhät ja muutaman päivän sairasloman ja muut mahdolliset kulut. Yleisesti käytetty sivukulukerroin on 1,6 — 1,7 ja laskennassa on käy- tetty kerrointa 1,65. Näin ollen yhden työntekijän palkka tulisi maksamaan työnantajalle 15,38 € / tunti.

Työpäiviä on Teollisuusliiton mukaan (n.d.b, s. 2) vuodessa 228. Viikkotyö- aika on 37,5 ja päivässä on 7,5 tuntia. Kun työpäivästä ottaa kaksi 15 minuutin taukoa pois, jäljelle jää 7 tuntia työaikaa. Virallisesti tauot ovat 12 minuuttia, mutta laskennan helpottamiseksi käytetty 15 minuutin taukoja.

5 TUTKIMUS JA TULOKSET

(20)

Tässä luvussa on laskelmien tulokset. Jokaisesta laskelmasta on tehty oma taulukko, jotta taulukon lukeminen olisi helpompaa. Taulukossa 2 on laskettu investointikulut teoriassa ilmoitettujen lukujen perusteella. Lasken- nassa on käytetty edullisinta neliöhintaa, jolla saa kerrosviljelmän raken- nettua. Automatisoimattoman neliöhinta oli 500 € / m², osittain automatisoidun 700 € / m² sekä täysin automatisoidun 1000 € / m².

Taulukko 2. Taulukkoon laskettu 1000 m², 5000 m² sekä 10000 m² kerros- viljelmän rakennuskustannukset. Lopputulos sisältää niin raken- teet kuin automaation tarvittavine laitteineen.

Automaatioaste 1000 m² 5000 m² 10000 m²

Ei automaatiota 500 000 € 2 500 000 € 5 000 000 € Osittain automatisoitu 700 000 € 3 500 000 € 7 000 000 € Täysin automatisoitu 1 000 000 € 5 000 000 € 10 000 000 € Taulukossa 3 on laskettu salaattien tuottomäärät 1 000 m², 5 000 m² sekä 10 000 m² viljelmillä. Laskelmassa on käytetty Novarbolta saatua neliösato- määrää. Salaatin hinta on saatu myös Novarbon kautta ja vastaa todellista tukkuhintaa. Taulukossa on salaatin tuottomäärät kappaleina sekä euroina.

Taulukko 3. Taulukossa laskettu 1000 m², 5000 m² sekä 10 000 m² kokois- ten kerrosviljelyjen jääsalaatin tuottomäärät ensin kappaleina ja sitten euromääräisenä. Vuodessa käytetty Kozain (2018, s.92) esimerkin mukaisesti 360 sadonkorjuupäivää.

Jääsalaatin tuotto 2,2 salaattia / m² 1000 m² 5000 m² 10000 m² Vuorokauden tuottomäärä (salaattia

kpl)

2 200

11 000

22 000

Vuoden tuottomäärä (salaattia kpl)

792 000

3 960 000

7 920 000

Vuorokauden tuotto € 1 100 € 5 500 € 11 000 €

Vuoden tuotto € 396 000 € 1 980 000 € 3 960 000 €

Taulukossa 4 on taulukko 1:n pohjalta laskettu jokaisen työvaiheen kustannukset. Taulukossa on käytetty 1000 m² kerrosviljelmää. Taulukossa on sa- rakkeittain kustannukset per kasvi, päivä sekä vuosi. Lisäksi taulukon ala- reunassa on yhteenlaskettu päivän sekä vuoden työntekijäkustannukset.

Taulukko 4. Taulukossa laskettu jokaisen 1000 m² kerrosviljelyssä tehtä- vän työvaiheen kustannus työnantajalle. Laskennassa käytetty taulukko 1 apuna. Lisäksi taulukossa on työkustannukset päi- vässä sekä vuodessa.

Työtehtävät

Työvaiheen

kustannus Työkustannus Työkustannus

€ / kasvi päivässä € vuodessa €

(21)

Kylvö ja taimen ensimmäi- nen harvennus

€ / kasvi

0,0043 9,46 2 156,88

Taimen toinen harvennus € / kasvi 0,0129 28,38 6 470,64 Taimen ensimmäinen kou-

linta

€ / kasvi

0,0129 28,38 6 470,64

Taimen toinen uudelleenistutus

€ / kasvi

0,0129 28,38 6 470,64

Sadonkorjuu € / kasvi 0,0559 122,98 28 039,44

Kuljetus (sisältää pakkauksen + kylmähuone)

€ / kasvi

0,0559 122,98 28 039,44 Siivous (8 tuntia päivässä) € / päivä 123,04 123,04 28 053,12 Yhteensä

€ 463,6

105700,80 Seuraavassa taulukossa on laskettu työvaiheiden kustannuksia sekä tarvit- tavaa työntekijämäärää. Työvaiheet on saatu kirjallisuudesta. Novarbon (Lammensalo, 2020) mukaan työvaiheita ei ole noin montaa, vaan työvai- heet ovat kylvö kennoon sekä esikasvatus, siirto kennosta kouruun sekä viimeisenä sadonkorjuu. Tämän mukaisesti taimivaiheen työtehtävistä vä- henisi kolme työvaihetta pois.

Taulukko 5. Taulukkoon on laskettu jokaisen työvaiheen yhden päivän käytetty aika sekä työkustannus 1000 m² kerrosviljelmällä. Tau- lukossa on lisäksi työajat muutettu työntekijöiksi, eli kuinka monta työntekijää 1 000 m² kerrosviljelmä tarvitsee kyseisellä automaatioasteella.

Työvaihe 1000 m² kerrosviljelmällä

Käytetty työaika [h]

Ei automaa- tiota €

Osittain auto- matisoitu €

Täysin auto- matisoitu € Kylvö ja taimen en-

simmäinen harvennus 0,61 9,38 9,38

Taimen toinen har-

vennus 1,83 28,15

Taimen ensimmäinen

koulinta 1,83 28,15 28,15

Taimen toinen kou-

linta 1,83 28,15

Sadonkorjuu 7,94 122,12 122,12

Kuljetus (sis. pakkauksen ja kylmähuonee-

seen laiton) 7,94 122,12

Siivous (8 tuntia päi-

vässä) 8 123,04 123,04 123,04

Yhteensä 29,98 461,11 282,69 123,04

Vastaa työntekijöitä

(kpl) 4,28 4,28 2,63 1,14

Taulukossa 6 on laskettu vuoden työntekijäkulut eri automaatioasteilla ja laskettu säästö työntekijäkuluissa verrattuna viljelmään, jossa ei ole automaatiota. Laskelmissa on käytetty apuna taulukko 5. Työpäiviä vuodessa

(22)

oli Teollisuusliiton mukaan vuonna 2020 228. Henkilöstökulujen kertoi- messa on otettu huomioon jo lomat ja muut vapaat, joten niitä ei ole enää tässä laskelmassa laskettu.

Taulukko 6. Taulukkoon laskettu vuoden työntekijäkulut 1000 m² kerros- viljelmällä. Lisäksi laskelmassa on laskettu säästöt automati- soiduissa viljelmissä verrattuna automatisoimattomaan viljel- mään.

Työntekijäkulut vuodessa 1000 m² kerrosviljelmällä

Ei automaa- tiota

Osittain auto- matisoitu

Täysin auto- matisoitu

Kulut € 105 133,08 64 453,32 28 053,12

Säästö verrattuna automatisoimat-

tomaan kerrosviljelmään € 0 40 679,76 77 079,96 Seuraavassa taulukossa on laskettu kerrosviljelmän automaation takaisinmaksuaikaa. Takaisinmaksuaika on laskettu niin, että automaatiota sisältä- vien kerrosviljelmien säästyviä työntekijäkuluja on verrattu automaatioiden investointikuluihin ja kuinka nopeasti automaatioiden investointi maksaa itsensä takaisin säästyvinä henkilöstökuluina. Sen takia alla olevassa taulukossa ei ole verrattu automatisoimatonta viljelmää.

Taulukko 7. Taulukossa laskettu 1000 m²:n kerrosviljelyn automaatioasteiden takaisinmaksuaikaa. Taulukko kertoo missä vaiheessa kaksi automaatioastetta maksavat itsensä takaisin verrattuna automatisoimattomaan viljelmään. Säästöt kertyivät työntekijä- kulujen vähennyksellä.

Automaatioaste 1000m² kerrosviljelmä

Osittain automatisoidun takaisinmaksuaika v 4,92 Täysin automatisoidun takaisinmaksuaika v 6,49

Taulukkoon 8 on vertailun vuoksi laskettu jokaisen työvaiheen menevä kustannus, kun työvaiheesta on vähennetty 0,5 – 1 sekunti pois. Siivouk- sesta vähennettiin 0,5 h pois. Laskennan tarkoituksena on osoittaa kuinka paljon nopeutunut työvaihe vaikuttaa työntekijäkuluihin. Taulukon pohjana on käytetty selkeyden vuoksi taulukkoa 4, jotta vertailu on helpompaa.

Taulukko 8. Taulukkoon laskettu jokaiseen työvaiheeseen menevä kustannus, kun työvaiheesta on otettu 0,5 – 1 sekunti pois. Siivouk- sesta on otettu 0,5 h / pvä pois. Työtehtäviin käytetyt ajat ovat 1000 m ² kerrosviljelystä. Taulukossa on päivän kulut sekä vuoden työntekijäkulut.

Työtehtävät

Työvaiheen kustannus

Työkus-

tannus Työkustannus

€ / kasvi päivässä vuodessa

(23)

Kylvö ja taimen ensimmäi- nen harvennus 0,5 s.

€ / kasvi

0,0022 € 4,84 1103,52 Taimen toinen harvennus

2 s.

€ / kasvi

0,0086 € 18,92 4313,76 Taimen ensimmäinen kou-

linta 2 s.

€ / kasvi

0,0086 € 18,92 4313,76 Taimen toinen uudel-

leenistutus 2 s.

€ / kasvi

0,0086 € 18,92 4313,76 Sadonkorjuu 12 s. € / kasvi 0,0516 € 113,52 25 882,56 Kuljetus (sisältää pakkauk-

sen + kylmähuone) 12s.

€ / kasvi

0,0516 € 113,52 25 882,56 Siivous (7,5 tuntia päi-

vässä)

€ / päivä

115,35 € 115,35 26 229,80

Yhteensä € 404,08 92 039,72

Alla olevaan taulukkoon on laskettu myös vertailun vuoksi eri automaatioasteiden työntekijäkulut, kun työajoista on tehty 0,5 – 1 sekunnin sekä sii- vouksen puolen tunnin vähennykset. Taulukon pohjana on taulukko 5, jolloin taulukoiden välinen vertailu on helpompaa.

Taulukko 9. Taulukkoon on laskettu myös vertailun vuoksi eri automaatioasteiden henkilöstökulut, kun työajoista on vähennetty 0,5 – 1 sekuntia. Siivouksesta on vähennetty 0,5 tuntia.

Työvaihe 1000 m² kerrosviljelmällä

Käytetty työaika [h]

Ei automaa- tiota €

Osittain auto- matisoitu €

Täysin auto- matisoitu € Kylvö ja taimen en-

simmäinen harvennus

0,5 s. 0,31 4,77 4,77

Taimen toinen har-

vennus 2 s. 1,22 15,76

Taimen ensimmäinen

koulinta 2 s. 1,22 15,76 15,76

Taimen toinen uudel-

leenistutus 2 s. 1,22 15,76

Sadonkorjuu 12 s. 7,33 112,74 112,74

Kuljetus (sis. pakkauksen ja kylmähuonee-

seen laiton) 12 s. 7,33 112,74

Siivous (7,5 tuntia

päivässä) 7,5 115,38 115,38 115,38

Yhteensä 26,13 392,88 248,65 115,38

Vastaa työntekijöitä

(kpl) 3,73 3,73 2,31 1,07

Seuraavassa taulukossa on laskettu eri kerrosviljelmien investointikulut, jos hinta laskisi 5 %. Taulukon tarkoituksena on osoittaa, kuinka paljon 5 % kulujen alentaminen vaikuttaa kokonaiskustannuksiin.

(24)

Taulukko 10. Taulukkoon on laskettu, mikäli investointikulut olisivat 5 % vähemmän.

5 % vähemmän

1000m² 5000 m² 10000 m²

Täysin automati-

soitu 950 000€ 4 4750 000 € 9 500 000 €

Osittainen auto-

matisointi 665 000 € 3 325 000 € 6 650 000 €

Ei automaatiota 475 000 € 237 500 € 4 750 000 €

Taulukossa 11 on laskettu investointikulut, jos kulut olisivat 10 % pienem- mät. Taulukossa on täysin automatisoidun, osittain automatisoidun sekä automatisoimattoman kerrosviljelmän kokonaisinvestointi kulut.

Taulukko 11. Taulukkoon on laskettu, mikäli investointikulut olisivat 10 % vähemmän.

10 % vähemmän

1000m² 5000 m² 10000 m²

Täysin automati-

soitu 900 000 € 4 500 000 € 9 000 000 €

Osittainen auto-

matisointi 630 000 € 3 150 000 € 6 300 000 €

Ei automaatiota 450 000 € 2 250 000 € 4 500 000 €

Lopuksi viimeisessä taulukossa on laskettu investointikulujen takaisinmaksuajat, jos kokonaiskulut olisivat 10 % pienemmät. Työntekijäkulut on pi- detty samana kuin aikaisemmissa laskelmissa.

Taulukko 12. Taulukossa laskettu automaatioasteiden takaisinmaksuaikaa, kun investointikulut olivat 10 % pienempiä.

Automaatioaste 1000m²

Osittain automatisoidun takaisinmaksuaika v. 4,42

Täysin automatisoidun takaisinmaksuaika v. 5,84

6 JOHTOPÄÄTÖKSET

Kerrosviljelystä on tehty aikaisemmin vain yksi lopputyö Suomessa. Muu- tenkin julkisia tutkimuksia on tehty aika vähän vielä niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Aihe on siis kiinnostava jo senkin takia, koska kerrosviljely on niin uusi asia. Novarbon koeviljelmällä auttaminen oli opettavai- nen kokemus ja työn kannalta pakollinen. Opinnäytetyötä olisi haastavaa tehdä, jos kerrosviljelmää ei olisi ikinä nähnyt.

(25)

Novarbon kerrosviljely oli varusteltu tietyllä automaatioasteella, joten eri automaatioasteiden vertailu oli suhteellisen haastavaa. Automaation puo- lelta taas tutkimuksia on paljon, mutta niitä ei pystynyt soveltamaan tähän työhön. Laskennassa käytettiin sen takia paljon teoriaa.

Kun aloitin lopputyön tekemisen, kirjallisuutta liittyen kerrosviljelmään oli vain muutamia. Lisäksi sama henkilö oli niissä toimittajana, joten lähteissä ei pystynyt tekemään samanlaista vertailua ja kyseenalaistusta kuin sellai- sissa aiheissa, joista on jo enemmän materiaalia. Onni onnettomuudessa työn tekeminen kesti ajateltua pidempään ja sinä aikana kirjallisuutta ja tutkimuksia julkaistiin lisää. Tosin edelleenkin saman toimittajan kirjallisuutta on valtaosa, joten suhtautuisin teoriaan ja siitä otettuihin lukuihin varauksella. Toimittajan kirjoitukset luovat hyvin positiivisen kuvan kerros- viljelystä ja sen taloudellisuudesta.

Automaatiosta ja sen historiasta löytyi enemmän materiaalia. Automaa- tiota ja sen kehitystä on seurattu tarkasti ja esimerkiksi Automaatioseuran kaltaisten seurojen dokumenteista ja julkaisuista sai hyvin materiaalia.

Kasvihuoneen automaatiosta taas tietoa löytyi hyvin vähän. Tutkimuksia varmasti on tehty, mutta kun ollaan yrityssalaisuuksien piirissä, tarkempia tutkimuksia ei julkaista yritysten toimesta.

Laskuissa käytettiin niin koeviljelmältä ja Novarbolta sekä myös kirjallisuudesta saatuja lukuja. Novarbolta saadut luvut ovat alin mahdollinen summa, jolla kyseisen kerrosviljelmän saa hankittua. Kirjallisuudesta saatuja työvaiheiden aikoja ei perustella mitenkään, joten en pitäisi lukuja ab- soluuttisena totuutena vaan ennemminkin suuntaa antavina. Kuten kerron laskelmien ohessa, Novarbolla työvaiheita ei ole niin montaa, kuin kirjallisuudessa. Omasta mielestäni työvaiheiden määrä kirjallisuudessa kuulos- tikin paljolta. Ei kuulosta kovin tehokkaalta siirtää taimia jatkuvasti jo ihan senkin takia, että taimet voivat siirrossa vioittua. Puhumattakaan siitä, että työn tekeminen olisi mahdollisimman tehokasta. Lisäksi työvaiheiden kes- tot olivat 1000 m²:n kerrosviljelyn aikoja. Voi olla, että 5000 m²:n kerrosviljelyn työtehtävät kestäisivät suhteessa eri ajan. Työntekijä vaikuttaa myös työvaiheen kestoon. Todennäköisesti työntekijä, joka on tehnyt työtä vuoden, tekee työvaiheen paljon nopeammin kuin työntekijä, joka on tehnyt työtä päivän. Lisäksi kirjallisuudessa oli ilmoitettu siivoukseen menevän aikaa 8 tuntia päivässä. Tätä lukua ei avattu sen tarkemmin, joten jää arvailun varaan mitä kaikkea tämä sisältää. Jos aika sisältäisi esimerkiksi viljelykourujen pesun, pitäisi täysautomatisoidun viljelmän ajasta ottaa se pois, koska sekin tehdään automaattisesti. Näin ollen työntekijäkulut vä- henisivät, jolloin investoinnin takasin maksuaika lyhenisi hieman.

Tuloksista pystyy tulkitsemaan kuinka radikaalisti työntekijämäärät putoavat, kun siirrytään automatisoimattomasta kerrosviljelmästä täysin auto- matisoituun viljelmään. Näin ollen myös henkilöstökulut pienenevät. Tulo- jen sekä työntekijäkulujen suhde automatisoimattomassa kerrosviljel-

(26)

mässä kuulostaa erilaiselta kuin kirjallisuudessa, eli kirjallisuudessa työnte- kijäkuluiksi mainittiin noin kolmannes, kun taas laskelmien perusteella automatisoimattoman viljelmän tuloista melkein puolet menevät työntekijä- kuluihin.

Laskelmat eivät ota huomioon muiden kulujen lisäystä. Esimerkiksi sähkö- kulut nousevat, kun automaatiota lisätään, tosin Novarbon mukaan ku- luerän nousu ei ole merkittävä. Sähkön kulutuksen ja muiden mahdollisten kulujen noustessa kulut eivät suoraan pienene työntekijäkulujen vähenty- misen verran. Laskuissa ei ole kuitenkaan huomioitu näitä kulujen nousuja johtuen siitä, ettei tietoja ollut kirjallisuudesta saatavilla. Taulukon 4 ja taulukon 6 eri suuruiset työntekijäkulut johtuvat taulukko 4 ensimmäisen las- kun pyöristyksestä, joka kertautuu jokaisessa laskussa.

Työhön on myös laskettu automaatioasteiden takaisinmaksuaika verrattuna automatisoimattomaan viljelmään. Säästö koostuu työntekijäkulujen vähentymisellä. Muita seikkoja laskussa ei ole otettu huomioon. Esimer- kiksi huoltokulut puuttuvat laskennasta kokonaan. Mikäli laitteisto rikkou- tuu, tulee siitä myös korjauskuluja, sekä pahimmillaan viljelmä seisahtuu kokonaan. Laskemani takaisinmaksuajat ovat samat kuin Novarbon ilmoit- tamat 5 ̶ 6 vuotta.

Kun investointikuluja pienennettiin laskennassa 5 % ja 10 %, kulut tietenkin vähenivät. Takaisinmaksuaika 10 % investointikulujen pienennyksellä ly- heni osittain automatisoidussa viljelmässä 0,5 vuotta ja täysin automatisoidussa 0,65 vuotta. Kumpikaan takaisinmaksuaikojen lyhennys ei kuulosta paljolta, mutta prosentuaalisesti pudotusta tuli samainen 10 %. In- vestointikulujen alennus 10 % on varmasti tulevaisuudessa mahdollinen.

Tekniikan kehittyessä samat tuotteet ja osat kuten lamput saadaan yleensä tuotettua halvemmalla kuin aikaisemmin.

Vertailun vuoksi tehdyt laskelmat, joissa on vähennetty työtehtäviin kulu- nutta aikaa, ei tuonut suuria säästöjä niin euroissa kuin työntekijämääräs- säkään. Kuten Kozai kertoi teoriassa, työntekijäkuluihin on vaikea saada suuria säästöjä työtehtävien aikoja vähentämällä. Mielekkäämpää olisi keskittyä itse työtehtävän prosessiin ja saada se poistettua kokonaan esimerkiksi työvälineitä muuttamalla.

Ennen opinnäytetyön tekemistä kerrosviljelyn automaatiosta minulla ei ollut tietoa ollenkaan ja itse kerrosviljelystä hyvin vähän. Koko opinnäytetyö- prosessi on siis ollut opettelua niin automatiikan kuin kerrosviljelynkin osalta. Mielestäni sain kirjallisuudesta irti ihan hyvin tietoa mutta varmasti tutkimusta voisi jatkaa vielä pidempäänkin ja syvällisempäänkin.

Toivottavasti myös jatkossa kerrosviljelystä tehdään niin tutkimuksia kuin lisää opinnäytetöitä. Varsinkin kerrosviljelyn automatisoinnista tarvitaan vielä lisää tutkimuksia. Lisäksi tekniikka kehittyy koko ajan lisää, joten ker-

(27)

rosviljelyn automatisointi voi olla huomattavasti edullisempaa tulevaisuudessa. Muutaman vuoden kerrosviljelyä tarkasti seuranneena viljelytapa on selvästi monia kiinnostava ja viljelmien lukumäärä on lisääntynyt huomattavasti. Toivottavasti näin on myös jatkossa.

LÄHTEET

Anpo M., Fukuda H. & Wada T. (2019). Plant factory using artificial light:

adapting to environmental disruption and clues to agricultural innovation.

Amsterdam. Elsevier.

Ilmarinen (n.d.) Eläkelaskurit yrittäjille ja työnantajille. Haettu 17.4.2020 osoitteesta https://www.ilmarinen.fi/elakelaskurimme/kayta-lasku- reita/#palkkalaskuri

Kippo A. (2008). Automaatiotekniikan perusteet. Helsinki. Edita Publishing Oy.

Koskinen K. (2018). Automaatio ennen, nyt ja tulevaisuudessa. 2018 s. 4- 5. https://www.automaatioseura.fi/site/assets/files/1380/automaa- tio_ennen_nyt_ja_tulevaisuudessa_av_artikkelisarja_2018.pdf

Kozai T., Niu G. & Takagaki M. (2016). Plant factory: an indoor vertical far- ming system for efficient quality food production. Amsterdam. Else- vier/Academic Press.

Kozai T. (2018). Smart plant factory: the next generation indoor vertical farms. Singapore. Springer.

Käkelä P. (2020). Opinnäytetyö. Sähköpostiviesti tekijälle 8.5.2020.

Lammensalo A. (2020). Opinnäytetyö. Sähköpostiviesti tekijälle 4.3.2020, 23.4.2020, 19.5.2020.

Luke, Puutarhatilastot 2018. https://stat.luke.fi/puutarhatilastot Novarbo (n.d.a). Kasvihuoneteknologiat. Haettu 1.1.2020 osoitteesta https://www.novarbo.fi/fi/kasvihuoneteknologia.html

(28)

Novarbo (n.d.b). Vertical farm- esite. Haettu 12.2.2020 sekä 5.4.2020 osoitteesta https://www.novarbo.fi/media/novarbo/esitteet/no- varbo_vertical_farm_fi_web.pdf

Suomen automaatioseura. (2007). Automaatiosuunnittelun prosessimalli:

yhteiset käsitteet verkottuneen suunnittelun perustana. Helsinki. Suomen automaatioseura.

Teollisuusliitto (n.d.a). Puutarha-alan työehtosopimus 2020 – 2022. Ha- ettu 17.4.2020 osoitteesta https://www.teollisuusliitto.fi/wp-con- tent/uploads/2020/03/Puutarha-alan-tyoehtosopimus-2020-2022.pdf Teollisuusliitto (n.d.b). Vuosityöaika 2019 – 2021. Haettu 14.5.2020 osoitteesta https://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/2020-01/Vuo- sity%C3%B6aika_2019-2021_2.pdf

Valuuttalaskuri (2020). Haettu 11.5.2020 osoitteesta https://www.valuuttalaskuri.org/usan-dollari-euro.html

Ventä O., Honkatukia J., Häkkinen K., Kettunen O., Niemelä M., Airaksi- nen M. & Vainio T. (2018). Robotisaation ja automatisaation vaikutukset Suomen kansantalouteen 2030. s.12-19. Helsinki. Valtioneuvoston kans- lia. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/han-

dle/10024/161102/47-2018-ROBOFINN_raportti_.pdf

Ylén J. (2010). Automaatio liiketoimintaprosessin tukena. Helsinki. Tekes.

(29)

Liite 1 TAULUKKO 2. LASKELMAT

(30)

(31)

(32)

(33)

(34)

(35)

(36)

Liite 8 TAULUKON 9. LASKELMAT

(37)

(38)

(39)